Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Uusi koulutusvähennys - hyvä sijoitus!

– SUOMEN E K O N O M I L I I T T O –

– FINLANDS EKONOMFÖRBUND –
2

Sisältö
 Koulutusvähennyksen tai koulutuskorvauksen edellytyksenä oleva
koulutussuunnitelma
 Mitä koulutussuunnitelma...
3

Lakipaketti
 Suunnitelmallinen koulutus
 Laki taloudellisesti tuetun ammatillisen osaamisen kehittämisestä > yleinen ...
4

Nykytila
 Työnantajan velvollisuutena huolehtia työntekijän koulutuksesta ja työhön
perehdyttämisestä
 Myös yrityksen...
5

Neuvottelut kolmikannassa
 Työmarkkinajärjestöjen keskustelut käynnistetty syksyn 2011
raamisopimuksen yhteydessä
 Ko...
Taloudellisesti tuetun ammatillisen osaamisen
kehittämisen tarkoitus
 Tarkoituksena edistää työntekijöiden ammatillista o...
Taloudellisesti tuetun ammatillisen osaamisen
kehittämisen soveltamisala
 Soveltamisalan piirissä
 Yksityinen ja julkine...
8

Koulutussuunnitelman sisältö
 Koulutussuunnitelman sisältö määritelty:
 +20 työntekijän yrityksissä > Yhteistoimintal...
9

Koulutussuunnitelman sisältö
 Arvioitava ammatillisen osaamisen ja vaatimusten muutoksia ja syitä
 Suunnitelman tulee...
Työnantajan velvollisuus keskustella ammatillisen
osaamisen kehittämisestä
 Jos työnantaja ei ole laatinut koulutussuunni...
Yhteistoimintalain mukainen henkilöstö- ja
koulutussuunnitelma
 Yhteistoimintalaki velvoittaa yli 20 työntekijää säännöll...
Yhteistoimintalain mukainen henkilöstö- ja
koulutussuunnitelma
4.

Arvio koko henkilöstön ammatillisen osaamisen vaatimust...
13

Neuvotteluvelvoitteen sisältö
 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on käsiteltävä vuosittain ytmenettelyssä henkilöstö...
14

Neuvotteluvelvoitteen sisältö
 Vähentämisneuvottelujen yhteydessä tehtävä tarvittavat
muutokset henkilöstö- ja koulut...
15

Millainen koulutus?
 Yksittäiset koulutuspäätökset tehdään koulutussuunnitelman perusteella
 Ei aikaansaa velvollisu...
Laskennallinen lisävähennys elinkeinotoiminnan
tulosta
 Koulutuksen perustuttava suunnitelmaan jotta oikeus kannusteeseen...
Laskennallinen lisävähennys elinkeinotoiminnan
tulosta
 Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva verovuoden
...
Laskennallinen lisävähennys elinkeinotoiminnan
tulosta
 Jos tilikausi pidempi esim. 15 kk niin suhteutetaan luku 200 tili...
19

Laskennallinen koulutuskorvaus
 Koskee työnantajia joihin ei sovelleta elinkeinoverolakia
 Valtio, kunnat, kirkko ja...
Laskennallinen koulutuskorvaus
 Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva verovuoden
palkkasumma jaetaan kesk...
21

Seuranta ja toimeenpano
 Lait on tarkoitettu astuvan voimaan 1.1.2014
 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma tulisi saa...
22

Työntekijän verotus
 Työntekijälle ei verotettavaa etuutta kun työnantaja kustantaa koulutusta
joka ylläpitää tai keh...
23

Koulutuksen verovapauteen viittaavia tekijöitä
 Koulutus tapahtuu työantaja edun vuoksi (”aito hyöty”)
 Koulutuksen ...
24

KHO 1997:71
 Yhtiön tuotepäällikkönä toimiva diplomi-insinööri osallistui kaksi vuotta
kestävään työn ohessa suoritet...
25

KHO 2002:9
 Humanististen tieteiden kandidaatti A oli hakenut Helsingin kauppakorkeakoulun osaaikaisen, englanninkiel...
Kiitos!

– SUOMEN E K O N O M I L I I T T O –

– FINLANDS EKONOMFÖRBUND –

26
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Koulutusvähennys 26112013

1,881 views

Published on

Uusi koulutusvähennys - hyvä sijoitus! -tilaisuudessa SEFEn lakiyksikönjohtaja Jan Degerlundin esitys koulutusvähennyksestä.

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Koulutusvähennys 26112013

  1. 1. Uusi koulutusvähennys - hyvä sijoitus! – SUOMEN E K O N O M I L I I T T O – – FINLANDS EKONOMFÖRBUND –
  2. 2. 2 Sisältö  Koulutusvähennyksen tai koulutuskorvauksen edellytyksenä oleva koulutussuunnitelma  Mitä koulutussuunnitelman tulee sisältää  Koulutusvähennyksen ja koulutuskorvauksen ABC:  Minkälainen koulutus oikeuttaa koulutusvähennykseen tai -korvaukseen  Laskeminen ja suuruus  Kahden vuoden seuranta-aika
  3. 3. 3 Lakipaketti  Suunnitelmallinen koulutus  Laki taloudellisesti tuetun ammatillisen osaamisen kehittämisestä > yleinen soveltamisala  Laki yhteistoiminnasta yrityksissä > +20 työntekijän yrityksissä  Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa  Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa  Taloudellinen kannuste  Laki elinkeinotulon verottamisesta > koulutusvähennys  Laki koulutuksen korvaamisesta > koulutuskorvaus  HE 95/2013 ja HE 99/2013, tarkoitetut astumaan voimaan 1.1.2014.
  4. 4. 4 Nykytila  Työnantajan velvollisuutena huolehtia työntekijän koulutuksesta ja työhön perehdyttämisestä  Myös yrityksen toimintaa, tehtäviä tai työmenetelmiä muutettaessa  Lomautus ja irtisanomistilanteisiin liittyvään uudelleensijoitusvelvoitteeseen sisältyy velvollisuus tarjota tarkoituksenmukaista koulutusta  Yhteistoimintalain mukainen henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet  Palkansaajista 57 % osallistui koulutukseen (4,8 pv) vuoden 2012 aikana  Ylemmät toimihenkilöt 70 % (6,1 pv), toimihenkilöt 64 % (4,2 pv) ja työntekijät 35 % (3,6 pv)
  5. 5. 5 Neuvottelut kolmikannassa  Työmarkkinajärjestöjen keskustelut käynnistetty syksyn 2011 raamisopimuksen yhteydessä  Kolmikantainen lainvalmistelu 12/2011- 10/2012 > ei tulosta  Osaamisen kehittämisen toimintamalli 3/2013  Tavoitteena on edistää työntekijöiden osaamisen kehittämistä, muutostilanteisiin varautumista ja työurien pidentymistä.  Johtaa työn tuottavuuden kasvuun ja Suomen kilpailukyvyn paranemiseen  Taloudellinen tai verokannuste suunnitelmallisen koulutuksen järjestämiseksi
  6. 6. Taloudellisesti tuetun ammatillisen osaamisen kehittämisen tarkoitus  Tarkoituksena edistää työntekijöiden ammatillista osaamisen kehittämistä tarjoamalla työntekijöille suunnitelmallista koulutusta  Ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vastaamaan työn asettamia vaatimuksia ja ennakoitavia muuttuvia osaamistarpeita  Voidaan varautua erilaisiin muutostilanteisiin sekä parantaa työntekijöiden edellytyksiä pysyä mukana työelämässä  Lähtökohtana työnantajan tuotanto- ja palvelutoiminnan tarpeet  Työntekijän pitkän aikavälin työllistymismahdollisuudet nykyisen työnantajan palveluksessa  Osaamisen kehittämisen kohteena olevan henkilöpiirin laajentaminen 6
  7. 7. Taloudellisesti tuetun ammatillisen osaamisen kehittämisen soveltamisala  Soveltamisalan piirissä  Yksityinen ja julkinen työnantaja  Työsopimussuhteiset ja julkisoikeudelliset palvelussuhteet  Osa-aikaiset ja määräaikaiset  Ei koske  Suomen Pankin, Kelan, eduskunnan kanslian ja valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehiin ja toimihenkilöihin ym. (yhteisöt joihin ei sovelleta valtion virkamieslakia)  Kotityönantajia ja heidän palveluksessa olevia  Harjoittelijoita tai työkokeilussa olevia jotka eivät ole työsuhteessa 7
  8. 8. 8 Koulutussuunnitelman sisältö  Koulutussuunnitelman sisältö määritelty:  +20 työntekijän yrityksissä > Yhteistoimintalain henkilöstö- ja koulutussuunnitelma  Alle 20 työntekijän yritykset > Laki taloudellisesti tuetun ammatillisen osaamisen kehittämisestä  Koulutussuunnitelman laatiminen on taloudellisen kannusteen ja verokannusteen edellytys  Alle 20 tt:n yrityksissä koulutussuunnitelman laatiminen vapaaehtoista, mutta edellytys taloudellisen kannusteen tai verokannusteen saamiseksi.  +20 työntekijän yrityksissä on vuosittain käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
  9. 9. 9 Koulutussuunnitelman sisältö  Arvioitava ammatillisen osaamisen ja vaatimusten muutoksia ja syitä  Suunnitelman tulee kattaa koko henkilöstö  Voidaan toteuttaa henkilöstöryhmittäin tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla  Todettava yleiset periaatteet jolla ylläpidetään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyvien työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työmarkkinakelpoisuutta  Todettava miten toteutetaan ja seurataan toteutumista
  10. 10. Työnantajan velvollisuus keskustella ammatillisen osaamisen kehittämisestä  Jos työnantaja ei ole laatinut koulutussuunnitelmaa niin työnantajalla on velvollisuus keskustella työntekijän ammatillisen osaamisen kehittämisestä  Työntekijän pyynnöstä  Työntekijällä oikeus ottaa luottamusmies tai muu henkilöstön edustaja mukaan keskusteluun 10
  11. 11. Yhteistoimintalain mukainen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma  Yhteistoimintalaki velvoittaa yli 20 työntekijää säännöllisesti työllistävät yritykset käsittelemään vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelman yhteistoimintamenettelyssä  Suunnitelmassa on huomioitava ennakoitavat yritystoiminnan muutokset, joilla merkitystä henkilöstön rakenteeseen, määrään ja osaamiseen 1. Henkilöstömäärä ja rakenne mukaan lukien määräaikaisten työsopimusten määrä ja arvio kehityksestä 2. Periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä 3. Yleiset periaatteet joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyvien työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta 11
  12. 12. Yhteistoimintalain mukainen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 4. Arvio koko henkilöstön ammatillisen osaamisen vaatimusten muutoksista ja syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muuten tarkoituksenmukaisesti ryhmitelty 5. Suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettely  Huomiota tulee kiinnittää 1. Ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeisiin 2. Keinoihin ja mahdollisuuksiin tasapainottaa työtä ja perhe-elämä 3. Osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin 4. Joustaviin työaikajärjestelyihin mm. osa-aikatyö, työaikapankki ja etätyö Työnantajalla perusteluvelvollisuus jos joustavia työaikajärjestely ei toteuteta suunnitellusti 12
  13. 13. 13 Neuvotteluvelvoitteen sisältö  Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on käsiteltävä vuosittain ytmenettelyssä henkilöstöryhmän tai -ryhmien edustajien kanssa  Yhteistoiminnan henki ja yksimielisyyden tavoite  Työnantajalta aloite hyvissä ajoin ja samalla ilmoitus ajasta ja paikasta  Henkilöstöryhmillä oltava riittävästi aikaa valmistautua neuvotteluun  Työnantajan annettava käytettävissään olevat tarpeelliset tiedot  Myös henkilöstöryhmän edustajalla aloiteoikeus  Työnantajan perusteltava mahdollista kieltäytymistä  Pyydettäessä selvitettävä miten jatkossa on tarkoitus ylläpitää pidempään koulutusta vaille jääneiden ammatillisesta kehittämisestä
  14. 14. 14 Neuvotteluvelvoitteen sisältö  Vähentämisneuvottelujen yhteydessä tehtävä tarvittavat muutokset henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan  Pöytäkirjaaminen pyynnöstä  Merkitään kokousajankohdat, osallistuneet henkilöt, neuvottelujen tulokset tai eriävät kannat  Kaikki osallistuneet allekirjoittavat tai sovitaan pöytäkirjan tarkastajista  Tiedottaminen  Jos yrityksessä 20-29 työntekijää voidaan sopia asioiden käsittelystä henkilöstön yhteisessä tilaisuudessa  Yhteistoiminta-asiamies valvoo lain noudattamista  Uhkasakkomenettely
  15. 15. 15 Millainen koulutus?  Yksittäiset koulutuspäätökset tehdään koulutussuunnitelman perusteella  Ei aikaansaa velvollisuutta kouluttaa jokaista työntekijää  Koulutusta ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi  Nykyisissä tai uusissa tehtävissä  Tuotanto- tai palvelurakenteen muutoksiin liittyvää  Työyhteisön omaa tai ulkopuolisen koulutusorganisaation tuottamaa  Esimerkiksi lisä-, täydennys-, oppisopimuskoulutusta tai kielikoulutusta  Ei tavanomaista perehdytystä tai työhön opastusta
  16. 16. Laskennallinen lisävähennys elinkeinotoiminnan tulosta  Koulutuksen perustuttava suunnitelmaan jotta oikeus kannusteeseen  Palkalliselta koulutukseen osallistumisajalta (ei loma-aika tai vapaa-ajalla)  Työntekijän osallistuttava tosiasiallisesti koulutustilaisuuteen  Koulutuksen yhdenjaksoinen vähimmäiskesto 1 tunti  Vähintään tunnin mittaiset jaksot lasketaan yhteen > koulutuspäivä 6 h  Lasketaan työntekijäkohtaisesti vain täydet (6 h) päivät huomioiden  Koulutuspäiviä enintään 3 kpl / työntekijä  Ei jos työntekijän palkkakustannuksiin myönnetty palkkatukea 16
  17. 17. Laskennallinen lisävähennys elinkeinotoiminnan tulosta  Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva verovuoden palkkasumma jaetaan keskimääräisellä työntekijämäärällä = keskimääräinen vuosipalkka  Keskimääräinen vuosipalkka jaetaan 200:lla (jakajassa huomioitu sivukulut +25%) = keskimääräinen päiväpalkka  Vähennys lasketaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka työpaikan vähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien yhteismäärällä ja saatu tulo jaetaan kahdella 17
  18. 18. Laskennallinen lisävähennys elinkeinotoiminnan tulosta  Jos tilikausi pidempi esim. 15 kk niin suhteutetaan luku 200 tilikauden pituuteen 200/12*15  Palkkana pidetään työsuhteen perusteella saatua palkkaa, tulospalkkiota tai muuta vastiketta joka on saatu korvauksena työstä (ei optioita tai työsuhdeluotosta saatavaa korkoetuutta)  Laadittava kirjallinen työntekijäkohtainen selvitys vähennyksen edellytysten täyttymisestä 18
  19. 19. 19 Laskennallinen koulutuskorvaus  Koskee työnantajia joihin ei sovelleta elinkeinoverolakia  Valtio, kunnat, kirkko ja kolmas sektori  Koulutuskorvauksen suorittaa työttömyysvakuutusrahasto  Valtion virastoille suorittajana valtionvarainministeriö  Koulutuskorvaus toimeenpannaan työttömyysvakuutusmaksun suorittamisen yhteydessä
  20. 20. Laskennallinen koulutuskorvaus  Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva verovuoden palkkasumma jaetaan keskimääräisellä työntekijämäärällä = keskimääräinen vuosipalkka  Keskimääräinen vuosipalkka jaetaan 200:lla (jakajassa huomioitu sivukulut +25%) = keskimääräinen päiväpalkka  Koulutuskorvaus saadaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka korvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien yhteismäärällä josta korvauksen määrä on 10 %:a
  21. 21. 21 Seuranta ja toimeenpano  Lait on tarkoitettu astuvan voimaan 1.1.2014  Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma tulisi saattaa vastaamaan uutta lakia vuoden 2014 aikana  Mahdollisuus ennakoida  Tarkoituksen toteutumisen seuranta 2015 lopussa kolmikantaisesti, jolloin arvioidaan muutostarpeet  Koulutusmäärät, kohdentuminen ja verokohtelu jne.
  22. 22. 22 Työntekijän verotus  Työntekijälle ei verotettavaa etuutta kun työnantaja kustantaa koulutusta joka ylläpitää tai kehittää ammattitaitoa ja toimeenpannaan työnantajan tarpeista.  Tämän lain mukainen koulutus tapahtuu siten lähtökohtaisesti työnantajan intressissä eikä tällaisesta koulutuksesta yleensä muodostu työntekijälle verotettavaa etuutta (HE 95/2013)  Verohallinto uudistamassa ohjetta työntekijän koulutuskustannusten verotuksesta
  23. 23. 23 Koulutuksen verovapauteen viittaavia tekijöitä  Koulutus tapahtuu työantaja edun vuoksi (”aito hyöty”)  Koulutuksen aihepiiri ja sisältö liittyy työnantajan harjoittamaan toimintaan  Koulutus on alkanut työsuhteen aikana  Koulutuksen tarkempi sisältö on rakennettu työnantajan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti  Työnantaja on sopinut koulutuksesta oppilaitoksen tai muun koulutuksen antajan kanssa  Koulutus liittyy kyseisen työntekijän nykyisiin tai muuttuviin työtehtäviin työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan yhtiön palveluksessa  Koulutukseen on ryhdytty työnantajan aloitteesta ja työnantaja on edellyttänyt työntekijän sitoutumista työnantajan palvelukseen koulutuksen ajaksi taikka määräajaksi koulutuksen päätyttyä.
  24. 24. 24 KHO 1997:71  Yhtiön tuotepäällikkönä toimiva diplomi-insinööri osallistui kaksi vuotta kestävään työn ohessa suoritettavaan Teknillisen korkeakoulun Euro MBA- koulutukseen. Koulutuksen kokonaiskustannukset olivat 130 000 markkaa. Yhtiön ja työntekijän kesken oli sovittu, että työntekijän osuus kustannuksista oli 30 prosenttia. Lisäksi työntekijä oli sitoutunut yhtiön palvelukseen vähintään puoleksitoista vuodeksi koulutuksen päättymisen jälkeen. Yhtiön esittämän selvityksen mukaan työntekijän koulutus johtui hänen yhtiössä suorittamiensa työtehtävien kehittymisestä ja muuttumisesta. Koulutus oli siten tarpeellinen yhtiön edun vuoksi. Yhtiön maksamista koulutuskustannuksista ei näin ollen syntynyt työntekijälle palkanluonteista etua. Ennakkoratkaisu. Äänestys 4-3. V
  25. 25. 25 KHO 2002:9  Humanististen tieteiden kandidaatti A oli hakenut Helsingin kauppakorkeakoulun osaaikaisen, englanninkielisen MBA-opintokokonaisuuden suorittamisoikeutta syksyllä 1999 toimiessaan edellisen työnantajansa palveluksessa asiantuntijatehtävissä ja suunnittelijana "kielet ja kansainvälistyminen" -osastolla. A aloitti MBA-koulutuksen jo ennen siirtymistään B Oyj:n palvelukseen henkilöstöpäälliköksi. A:n tehtävien hoitaminen B Oyj:n palveluksessa henkilöstöpäällikkönä oli lähtökohtaisesti edellyttänyt kaupallisen koulutuksen, liiketaloudellisen osaamisen ja esimieskoulutuksen hankkimista. KHO katsoi, että näissä oloissa MBA-koulutus ei johtunut A:n työtehtävien kehittämisestä ja muuttumisesta. Kun koulutus oli alkanut jo ennen työsuhteen alkamista, kysymyksessä ei ollut ammattitaidon säilyttäminen tai kehittäminen.
  26. 26. Kiitos! – SUOMEN E K O N O M I L I I T T O – – FINLANDS EKONOMFÖRBUND – 26

×