Ammatillinen kuntoutusselvitys - Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi. Suunnittelija Marketta Vepsäläinen, Ammatillisen kuntoutuksen palveluntuottajien koulutustilaisuus 4.12.

1. Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen
standardi
Ammatillinen
kuntoutusselvitys
Voimassa 1.1.2015 alkaen
Marketta Vepsäläinen, suunnittelija, KT
Kela, Terveysosasto,
Kuntoutusryhmän ohjaus- ja prosessitiimi
4.12.2014

2. Esityksen sisältö
• Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta
• Miksi muutoksia?
• Tilastoja
• Mikä muuttuu?
• Ammatillisen kuntoutusselvityksen palvelulinja
• Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan prosessin
kannalta
• Tiedotus
• Palveluntuottajien etukäteen lähettämät kysymykset
2

3. Kelan ja työeläkelaitosten välinen työnjako
ammatillisessa kuntoutuksessa
Työikäisten tärkeimmät
kuntouttajat
ammatillisen
kuntoutuksen osalta
ovat Kela ja
työeläkelaitokset.
• Työeläkelaitoksilla on
päävastuu niiden henkilöiden
ammatillisesta
kuntoutuksesta, jotka ovat
työelämässä tai jotka ovat
olleet työelämässä eikä
heidän yhteytensä
työelämään ole lopullisesti
katkennut.
• Kela vastaa erityisesti nuorten
ja työelämään
vakiintumattomien työikäisten
ammatillisesta
kuntouttamisesta ja
ryhmämuotoisesta
kuntoutustoiminnasta.
3

4. Kelan ammatillisen kuntoutuksen
myöntöedellytykset – mitä asiakkaan kohdalla
arvioidaan ?
Arvioidaan:
Työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista
heikentymistä suhteessa nykyhetkeen ja lähivuosiin ottaen huomioon;
• henkilön diagnosoitu sairaus, vika tai vamma
• henkilön kokonaistilanne; fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne,
taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä
muut vastaavat tekijät.
• Arviossa otetaan huomioon myös vakuutetun jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja
saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka tekemistä vakuutetulta voidaan kohtuudella edellyttää
Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon
kokonaistilanteen lisäksi,
• Johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen
taikka työhön palaamiseen tai työelämään siirtymiseen
4

5. Uusi palvelulinja: Ammatillinen
kuntoutusselvitys 1.1.2015 alkaen
Kuntoutustarveselvityksen
ja kuntoutustutkimuksen
yhdistäminen yhdeksi
toimenpiteeksi
Ammatillinen
kuntoutus-selvitys
Voimassa 1.1.2015 alkaen
–> vuoden 2018 loppuun
saakka.
5

6. Miksi muutoksia ?
Asiakkaiden haaste: MT-sairastavuuden kasvu, syrjäytymisen uhka, heikko
työllisyystilanne. Asiakkaan omat voimavarat minimissä, joten tarvitaan
helppo ja tehokas väylä saavuttaa muut ammatillisen kuntoutuksen palvelut.
Kelan haaste: lähettävä taho ei tunnista kuntoutustarveselvitystä (KTS) ja
kuntoutustutkimusta (KUTU), ne eivät saavuta ja vastaa asiakkaiden tarpeita,
työkyvyn arviointi ja KTS/KUTU sekoitetaan. Asiakkaiden haastattelut
vähentyneet, tarvitaan asiakasta tukeva ja kattava selvitys, jolla ammatillinen
polku aukeaa. KKRL 7 § ei aseta rajoituksia muutokselle; Kuntoutustarvetta ja
mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia.
Yhteiskunnallinen haaste: hallitusohjelmassa> huomio varhaisen vaiheen
kuntoutustarpeen tunnistamiseen, kuntoutus on osa työhönpaluun prosessia,
nuorten yhteiskuntatakuu, osatyökykyisten työllistymisen edistäminen, tk-eläkkeet.
Kynnyksen madaltaminen ammatilliseen kuntoutukseen
pääsemisessä -> lainmuutos 1.1.2014 alkaen.
6

7. 7
Kelan ammatillisen kuntoutuksen
kuntoutustarveselvityksen ja kuntoutustutkimuksen
ratkaisut vuosina 2009−2013
715
311
1 201
580
725
328
1 208
633
1 400
1 200
1 000
800
600
400
200
0
Myöntö Hylkäys Myöntö Hylkäys
Kuntoutustarveselvitys Kuntoutustutkimus
Ratkaisujen lukumäärä
Toimenpide ja ratkaisun laji
2009
2010
2011
2012
2013

8. Ammatillisen kuntoutuksen kuntoutustarveselvityksen
ja kuntoutustutkimuksen kuntoutujat ikäryhmittäin
vuonna 2013
8
350
300
250
200
150
100
50
0
Kuntoutustarveselvitys Kuntoutustutkimus
Kuntoutujien lukumäärä
Toimenpide
16-24 v
25-34 v
35-44 v
45-54 v
55-64 v

9. Ammatillisen kuntoutuksen kuntoutustarveselvityksen
ja kuntoutustutkimuksen myönteisten ratkaisujen
yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013
Kuntoutustarveselvitys Kuntoutustutkimus
Sairausdiagnoosi
9
Myöntöjen
lukumäärä
F32 Masennustila 93
M51 Muut nikamavälilevyjen saira 63
F33 Toistuva masennus 56
M54 Selkäsärky 36
M75 Hartianseudun pehmytkudossai 26
F31 Kaksisuuntainen mielialahäir 21
F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt 21
M17 Polven nivelrikko 16
M47 Spondyloosi 13
E11 Aikuistyypin diabetes 10
M19 Muut nivelrikot 10
M53 Muut selkäsairaudet 10
Muut diagnoosit 350
Yhteensä 725
Sairausdiagnoosi
Myöntöjen
lukumäärä
F32 Masennustila 108
M51 Muut nikamavälilevyjen saira 73
F33 Toistuva masennus 71
M54 Selkäsärky 55
F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt 40
F31 Kaksisuuntainen mielialahäir 38
M75 Hartianseudun pehmytkudossai 34
H35 Muut verkkokalvosairaudet 31
F81 Oppimiskyvyn häiriöt 24
F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt 22
M17 Polven nivelrikko 20
E10 Nuoruustyypin diabetes 19
F90 Hyperkineettiset häiriöt 19
Muut diagnoosit 654
Yhteensä 1208

10. Keskeisimmät muutokset aikaisempiin
toimenpiteisiin KTS , KUTU
1/3
Ammatillinen kuntoutusselvitys
1.1.2015 alkaen
Kuntoutustarveselvitys ja
Kuntoutustutkimus
2011-2014
Yksi toimenpide, sisältää selvitys- ja
arviointijakson. Asiakas saa kerralla
kattavan palvelun.
2 erillistä toimenpidettä: KTS ja KUTU.
Haetaan erikseen. Voi kuitenkin toteutua
peräkkäisinä toimenpiteinä, mutta vaatii
silloin välivaiheessa selvittelyjä.
Toimenpiteen uusi nimi: Ammatillinen
kuntoutusselvitys. Kuvaa paremmin
toimenpiteen sisältöä ja tarkoitusta.
Hyviä toimenpiteitä, mutta
Kuntoutustutkimus -nimi yhdistettiin
virheellisesti työkyvyn arviointiin.
Palveluntuottaja informoi asiakasta
alkuvaiheessa
Kela haastattelee / informoi asiakasta
Kesto 3 + 9 kuntoutuspäivää KTS: enintään 3 tutkimuspäivää; KUTU
12 päivää + erityisistä syistä jatko 3 pv
Henkilöstön määrä pienempi ;
Moniammatillinen työryhmä/
erityistyöntekijät
Henkilöstön määrä ; vrt. muut
erityistyöntekijät kuntoutujan tarpeen
mukaan
10

11. Keskeisimmät muutokset aikaisempiin
toimenpiteisiin KTS , KUTU
2/3
Ammatillinen kuntoutusselvitys 1.1.2015
alkaen
Kuntoutustarveselvitys ja
Kuntoutustutkimus
2011-2014
Prosessin aloitus: palveluntuottaja aloittaa
toteutuksen mahd. pian, kuitenkin viim. 2
kk:n kuluessa päätöksen saapumisesta
Kuntoutusselvitys aloitetaan viim. 4 vkon
kuluessa päätöksen saapumisesta.
Kuntoutustutkimus aloitetaan 4 vkon
kuluessa päätöksen saapumisesta.
Toteutus 4 kk:n sisällä kuntoutusselvityksen
aloittamisesta (ei sisällä seurantaa)
Kuntoutustutkimus toteutetaan 3 kk:n
aikana.
Alkuvaiheen lopussa palveluntuottaja arvioi
prosessin jatkon tarpeen ja tekee siitä
suunnitelman kuntoutujan kanssa. Ei
tarvitse tässä vaiheessa ilmoittaa jatkosta
Kelaan eikä lähettää palautetta.
Kuntoutustarveselvityksestä laaditaan
kuntoutusseloste, joka lähetetään Kelaan.
Jos palveluntuottaja on katsonut
kuntoutustutkimuksen tarpeelliseksi
KTS:n jälkeen, siitä on pitänyt neuvotella
Kelan kanssa ja esittää sille perustelut ja
suunnitelma.
11

12. Keskeisimmät muutokset aikaisempiin
toimenpiteisiin KTS , KUTU
3/3
Ammatillinen kuntoutusselvitys 1.1.2015
alkaen
Kuntoutustarveselvitys ja
Kuntoutustutkimus
2011-2014
Verkostotyö tapaamisena tai video- tai
puhelinneuvotteluna.
Voidaan käyttää sekä seurantapäiviä että
puhelinyhteydenottoja joko rinnakkain tai
erikseen.
Seurantapäivät tai seurantakäynnit
palveluntuottajan yksikössä
Mittausmenetelmiä karsittu
AKVA –tuloksellisuuden raportointi 1.1.2015
alkaen.
12

13. Ammatillisen kuntoutusselvityksen palvelulinja
Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardit ovat kaksiosaisia
• yleinen osa (sis. kaikkia palvelunlinjoja koskevat yhteiset laatuvaatimukset)
• ammatillisen kuntoutusselvityksen osa
Osat täydentävät toisiaan eikä niitä voi soveltaa erillisinä Kelan
kuntoutusta toteutettaessa.
Ammatillinen kuntoutusselvitys on selvitys- ja arviointijakso, jossa
arvioidaan henkilön lääkinnällisen ja erityisesti ammatillisen kuntoutuksen
tarpeet.
• Ammatillinen kuntoutusselvitys on ammatillista kuntoutusta, mutta sitä voidaan toteuttaa myös
harkinnanvaraisista varoista Kelan kuntoutusalain 12 §:ssä tarkoitetun rahamäärän puitteissa.
13

14. Tavoite
Ammatillisen
kuntoutusselvityksen
tavoitteena on tunnistaa ja
arvioida
vuorovaikutuksessa
kuntoutujan kanssa hänen
työ- ja /tai
opiskelukykyynsä
vaikuttavia tekijöitä ja
selvittää sekä
lääkinnällisen että
erityisesti ammatillisen
kuntoutuksen tarpeet sekä
mahdollisuudet.
Päämääränä on tukea
kuntoutujan työelämässä
jatkamista, työelämään
palaamista tai sinne
siirtymistä.
Ammatillinen
kuntoutusselvitys tuottaa
yksilöllisen ammatillisen
kuntoutussuunnitelman
kuntoutusvaihtoehtoineen.
14

15. Kuntoutuja 1/2
Ammatillinen
kuntoutusselvitys
voidaan järjestää
esim. silloin, kun
• Henkilön terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä on jo
terveydenhuollossa arvioitu, mutta hänen kokonaistilanteensa
monimuotoisuus vaatii laaja-alaista selvittelyä ja arviointia
ammatillisen suunnitelman selventämiseksi
• Henkilön kokonaistilanne rajoittaa sopivan koulutus- tai ammattialan
löytymistä ja tarvitaan selvittelyä opiskelusuunnitelman laatimiseksi
(esim. koulutusasteiden välisessä siirtymävaiheessa olevat nuoret,
näkö- ja kuulovammaiset asiakkaat)
• Henkilön opinnot eivät etene ja/tai uhkaavat keskeytyä sairauden
aiheuttamien vaikeuksien vuoksi (esim. opinnot keskeytyneet
toistuvasti sairauden takia)
• Aiemmista terveyteen, opiskeluun tai työllistymiseen liittyvistä
toimenpiteistä saatu tieto ei riitä ammatillisen kuntoutussuunnitelman
laatimiseen
• Henkilö on palaamassa työhön työkyvyttömyyseläkkeeltä tai
kuntoutustuelta tai pitkältä työttömyysjaksolta tai kun henkilön
työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki on hylätty.
15

16. Kuntoutuja 2/2
Ammatillista
kuntoutusselvitystä
EI voida järjestää,
jos henkilöllä on
• Akuutti päihdeongelma
• Akuutti psyykkinen tai somaattinen
sairaus, jonka hoitoa ei ole vielä aloitettu
tai hoito on sellaisessa vaiheessa, että
henkilön on vaikea sitoutua
kuntoutukseen
• Taustalla viimeisen vuoden aikana tehty
laajamittainen työkyvyn arviointi ja/tai
ammatillinen suunnitelma, jonka jokin
muu taho on tehnyt
• Vanhuuseläke
16

17. Moniammatillinen työryhmä
Moniammatilliseen työryhmään kuuluu 4 jäsentä, jotka ovat eri henkilöitä.
Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat :
• Lääkäri, jonka osuus alkuvaiheessa on vähintään 1 tunti ja jatkovaiheessa vähintään 2
tuntia
• Psykologi
• Sosiaalityöntekijä tai sosionomi (AMK)
• Työelämän asiantuntija
Moniammatillisen työryhmän jäsenistä psykologi,
sosiaalityöntekijä/sosionomi (AMK) tai työelämän asiantuntija toimii
kuntoutujan omaohjaajana koko kuntoutusselvityksen ajan.
17

18. Erityistyöntekijät 1/2
Ammatilliseen kuntoutusselvitykseen tulee
osallistua seuraavista vähintään 2 ja
enintään 4 erityistyöntekijää:
• Erikoislääkäri
• Neuropsykologi
• Fysioterapeutti tai työfysioterapeutti
• IT-ohjaaja
Erityistyöntekijät eivät kuulu
moniammatilliseen työryhmään.
18

19. Erityistyöntekijät 2/2
Näkövammaisten ammatilliseen
kuntoutusselvitykseen tulee osallistua
• Näönkäytön ohjaaja
• Lisäksi näkövammaisten ammatilliseen
kuntoutusselvitykseen tulee osallistua
seuraavista vähintään 1 ja enintään 3
erityistyöntekijää:
• erikoislääkäri
• neuropsykologi
• fysioterapeutti tai työfysioterapeutti
• IT-ohjaaja
Kuulovammaisten ammatilliseen
kuntoutusselvitykseen tulee osallistua
• Kommunikaatio-ohjaaja
• Lisäksi kuulovammaisten ammatilliseen
kuntoutusselvitykseen tulee osallistua
seuraavista vähintään 1 ja enintään 3
erityistyöntekijää:
• erikoislääkäri
• neuropsykologi
• fysioterapeutti tai työfysioterapeutti
• IT-ohjaaja
19

20. Ammatillinen kuntoutusselvitys
20
Kesto enintään 12 kuntoutuspäivää ja 1- 3 seurantapäivää.
Kokonaispituus määräytyy yksilöllisesti.
Alkuvaihe
2 - 3 kuntoutuspäivää,
jotka toteutetaan yhtenä
kokonaisuutena ja
peräkkäisinä päivinä.
Jatkovaihe
enintään 9
kuntoutuspäivää, jotka
toteutetaan enintään 3
jaksossa.
Seurantavaihe
1 – 3 seurantapäivää
ja/tai 1 – 6
puhelinyhteydenottoa.

21. Ammatillisen kuntoutusselvityksen
aloittaminen ja toteutuksen kesto
Palveluntuottaja aloittaa ammatillisen
kuntoutusselvityksen mahdollisimman pian,
kuitenkin viimeistään 2 kk:n kuluessa
kuntoutuspäätöksen ja siihen liittyvien
asiakirjojen saapumisesta
palveluntuottajalle.
Ammatillisen kuntoutusselvityksen alku- ja
jatkovaihe toteutetaan 4 kk:n kuluessa
kuntoutusselvityksen aloittamisesta. Tähän
ajanjaksoon ei kuitenkaan sisälly
seurannan toteuttaminen.
21

22. Alkuvaiheen toteutus
Alkuvaihe kestää 2-3 kuntoutuspäivää ja se
toteutetaan yhtenä kokonaisuutena peräkkäisinä
päivinä.
• Alkuvaiheen aikana selvitetään kuntoutujan kokonaistilanne
ja sen perusteella arvioidaan mahdollisen lääkinnällisen tai
ammatillisen kuntoutuksen tarve.
• Kokonaistilanteen selvittämisellä tarkoitetaan:
• Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilanteen arviointia
• Ammatillisen koulutus- ja työhistorian kartoitusta
• Ammatillisen kuntoutussuunnitelman tekemisen
mahdollisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointia.
22

23. Kuntoutusselvityksen alkuvaiheen
päättäminen 1/2
Jos ammatillinen kuntoutusselvitys asiakkaan
tarpeen mukaisesti ja palveluntuottajan
arvioinnin perusteella jatkuu alkuvaiheesta
jatkovaiheeseen, tehdään siitä yhdessä
suunnitelma ja aikataulu.
• Tässä vaiheessa palveluntuottajan ei tarvitse lähettää
suunnitelmaa ja kuntoutuspalautetta Kelaan.
• Ennen alkuvaiheen päättämistä on kuitenkin tärkeää
huomioida esimerkiksi jatkovaiheessa järjestettävä
verkostopalaveri ja siihen liittyvät valmistelut.
23

24. Kuntoutusselvityksen alkuvaiheen
päättäminen 2/2
Jos alkuvaiheen arvioinnin perusteella todetaan, että ammatillisen kuntoutussuunnitelman
laatiminen ei ole ajankohtaista, vaan että kuntoutujalle on ensisijaista esim. ohjaus lääkinnälliseen
kuntoutukseen tai terveydentilan tutkimuksiin ja hoitoon tai muulle taholle, kuten TE-toimistoon tai
työeläkelaitos vastaa asiakkaan ammatillisesta kuntoutuksesta, niin
•tällöin ammatillinen kuntoutusselvitys päätetään alkuvaiheen selvitykseen eikä jatkovaihetta ja seurantavaihetta järjestetä.
Päätös selvityksen lopettamisesta tehdään yhdessä kuntoutujan kanssa.
Lopettamisen syy sekä mahdollinen jatko-ohjaus kirjataan kuntoutuspalautteeseen, joka
lähetetään Kelaan.
Kun kuntoutuspalaute on tullut Kelaan, ottaa Kelan virkailija yhteyttä kuntoutujaan tai järjestää
hänelle seurantakäynnin Kelaan, jolloin varmistetaan, että alkuvaiheen ohjaus on edennyt.
24

25. Jatkovaiheen toteutus 1/2
Jatkovaihe kestää enintään 9
kuntoutuspäivää, jotka voidaan toteuttaa 1-3
jaksossa suunnitelman mukaisesti.
• Jatkovaihe voidaan toteuttaa välittömästi alkuvaiheen
päätyttyä tai myöhemmin, kuitenkin viimeistään 4 kk:n
kuluessa selvityksen aloittamisesta.
• Jatkovaihe on tarkoitettu kuntoutujille, joiden
ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseen
tarvitaan tarkempia ja laajempia selvittelyjä.
• Kuntoutusselvityksen pituus määräytyy kuntoutujan
tarpeiden mukaan.
25

26. Jatkovaiheen toteuttaminen 2/2
Jatkovaiheessa toteutetaan alkuvaiheessa suunnitellut
haastattelut, tutkimukset ja mittaukset.
Selvitetään kuntoutujan tilanteessa epäselviksi jääneet
kysymykset perusteellisesti huomioiden kuntoutujan
terveydellinen, sosiaalinen ja ammatillinen tilanne sekä psyykkiset
voimavarat suhteessa ammatillisiin tavoitteisiin ja toiveisiin.
• Ammatillisessa kuntoutusselvityksessä kuntoutujan ohjelma koostuu teemoista:
• Opiskelussa ja työelämässä selviytyminen
• Työ- ja toimintakyvyn tukeminen
26

27. Jatkovaiheen päättäminen
Ammatillisen kuntoutusselvityksen jatkovaihe
päätetään ammatillisen kuntoutussuunnitelman
laatimiseen, johon kuntoutujan lisäksi osallistuu
moniammatillinen työryhmä.
Kuntoutusseloste, GAS-tavoitteen asettaminen
–lomake ja Kelan kuntoutusselvityksen
seurantalomake toimitetaan Kelaan
Yksilöllisessä loppukeskustelussa kuntoutuja ja
omaohjaaja arvioivat yhdessä sen, mihin
selvityksellä päästiin ja varmistetaan
ammatillisen kuntoutussuunnitelman
toteuttamiskelpoisuus
27

28. Seurantavaiheen toteutus
Seuranta toteutetaan
jatkovaiheen jälkeen 8 kk:n
kuluessa kuntoutujan tarpeiden
mukaan
•Seurantapäivinä palveluntuottajan
avoyksikössä
•Palveluntuottajan tekeminä
puhelinyhteydenottoina kuntoutujalle
Seurantapäiviä (1 tai enintään
kolme) ja
puhelinyhteydenottoja
(enintään 6) voidaan käyttää
rinnakkain tai erikseen
seurantavaiheessa.
Seurantavaiheen aikana
kuntoutuja ja palveluntuottaja
yhdessä varmistavat, että
ammatillinen
kuntoutussuunnitelma on
lähtenyt tai lähtee liikkeelle ja
kuntoutuja saa tukea
ammatilliseen etenemiseensä.
28

29. Verkostotyö
Verkostotyön tavoitteena on turvata hyvä
kuntoutus- ja/tai hoitoketju sekä kuntoutuksen
jatkumo esimerkiksi terveydenhuollon ja/tai
TE-toimiston palveluihin.
• Voidaan toteuttaa tapaamisena tai video- tai
puhelinneuvotteluna.
• Verkostoneuvotteluun osallistuvat kuntoutujan lisäksi
omaohjaaja tai yksi moniammatillisen työryhmän jäsen
ja tarpeen mukaan TE-toimiston, terveydenhuollon,
sosiaali- tai koulutoimen tai Kelan asiantuntijoita.
• Kuntoutujalla on mahdollisuus kutsua sovitusti mukaan
verkostoneuvotteluun läheinen tai muu tukihenkilö.
29

30. Kuntoutuspäivä
Ammatillinen kuntoutusselvitys toteutetaan avomuotoisena arkipäivisin maanantaista
perjantaihin.
Avomuotoisen kuntoutuspäivän pituus on vähintään 5 tuntia.
Kuntoutuspäivä sisältää kuntoutuksen ammattihenkilöiden tekemät tutkimukset ja
haastattelut sekä kuntoutujan ohjelmaan kuuluvat tauot, siirtymiset tiloista toiseen sekä
ruokailut.
Kuntoutuja voi myös osallistua kuntoutukseensa liittyvään ja sitä tukevaan ohjattuun
ryhmäohjelmaan, jos tämä on kuntoutuksen kannalta hyödyllistä. Ohjattuun
ryhmäohjelmaan kuuluu yleisluentoja ja yleisliikuntaosuuksia.
Majoittuvat kuntoutujat voivat osallistua palveluntuottajan järjestämään muuhun vapaa-ajan
ohjelmaan.
30

31. Arviointi ja mittaaminen
Pakolliset mittaus- ja arviointimenetelmät
• Kelaan toimitettavat tuloksellisuuden mittarit:
• Tavoitteet : GAS –menetelmä
• Elämänlaatumittari: WHOQOL-BREF
• Työkykykysymykset: Kelan määrittämät kysymykset
(tarkemmat ohjeet tulevat Kelan palveluntuottajien
nettisivuille www.kela.fi/kuntoutuspalvelut ->
Ajankohtaistiedotteet -> Muu kuntoutus - > Tuloksellisuuden
raportointi)
• Mieliala: Masennusoireiden vakavuusaste BDI 21 (Beck
Depression Inventory)
• 1.1.2015 alkaen tuloksellisuuden seurannan mittaustietojen
raportointi
• Lisäksi vapaaehtoiset mittaus- ja arviointimenetelmät:
• Lisäksi standardissa on määritelty vapaaehtoisia mittaus- ja
arviointimenetelmiä, joita palveluntuottaja voi halutessaan
31 käyttää.

32. Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan
prosessin kannalta 1/2
•Esim. henkilön terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä on jo terveydenhuollossa voitu arvioida, mutta
hänen kokonaistilanteensa monimuotoisuus vaatii laaja-alaista selvittelyä ja arviointia ammatillisen
suunnitelman selventämiseksi.
Milloin terveydenhuolto voi lähettää:
•Esim. tarvitaan kartoitusta siitä, onko kuntoutus tarpeellista ja siitä, mikä kuntoutustoimenpide olisi tarpeen.
Milloin työterveyshuolto voi lähettää: Kysymykseen lähinnä niissä tilanteissa, kun sairausloma pitkittyy.
•Esim. 60 päivää sv-päivärahaa saaneet: tarvitaan ammatillista kuntoutusselvitystä.
•Tk-eläkkeen hakijat: Kansaneläkelain 13 §:n muutos velvoittaa 1.1.2015 alkaen selvittämään
kuntoutustarpeen ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamista.
Kelan prosessista nousee:
Kelassa arvioidaan ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytysten. Haastatellaan asiakas tarvittaessa Arvioidaan asiakkaan kokonaistilanne. Huomioidaan myös muiden
tahojen toimenpiteet. Arvioidaan Ammatillisen kuntoutusselvityksen tarkoituksenmukaisuus:
• nopea asiakkaan kokonaistilanteen selvittely, jonka perusteella arvioidaan lääkinnällisen tai ammatillisen
Alkuvaihe> kuntoutuksen tarve.
• tarkemmat ja laajemmat selvittelyt, joita tarvitaan asiakkaan tilanteesta, kun on tarpeen laatia asiakkaalle
Jatkovaihe> ammatillinen kuntoutussuunnitelma.
Pyydetään asiantuntijalääkärin arvio, jos tarvitaan lääketieteellistä kannanottoa Myönnetään Ammatillinen kuntoutusselvitys > koko prosessista tehdään päätös. Uusi
fraasi KKBDN kaikkiin Ammatillisen kuntoutusselvityksen päätöksiin: Ammatillinen kuntoutusselvitys jakaantuu alkuvaiheeseen ja jatkovaiheeseen. Alkuvaiheen aikana
selvitetään kokonaistilanteesi ja sen perusteella arvioidaan ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimisen tarve. Jos alkuvaiheen aikana todetaan, että sinun osaltasi
ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatiminen ei ole ajankohtaista tai ammatillisen kuntoutuksesi järjestämisestä vastaa työeläkelaitos, ei jatkovaihetta toteuteta..
Toimitetaan palveluntuottajalle päätöksen mukana mm. asiakirjat/tiedot, jotka ovat tarpeen siinä vaiheessa, kun
palveluntuottaja arvioi, onko kuntoutusselvityksen jatkovaiheen toteuttaminen tarpeen.
32

33. Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan
prosessin kannalta 2/2
Palveluntuottaja arvioi alkuvaiheen perusteella, onko asiakkaan kohdalla jatkovaihe tarpeen. Jos kuntoutusselvitys jatkuu
alkuvaiheesta jatkovaiheeseen, niin palveluntuottajan ei tarvitse lähettää suunnitelmaa ja kuntoutuspalautetta Kelaan.
Ammatillinen kuntoutusselvitys myönnetään pääsääntöisesti ammatillisena kuntoutuksena. Joissain tilanteissa voidaan
myöntää myös harkinnanvaraisena.
Voidaan myöntää harkinnanvaraisena lähinnä 60 pv sairauspäivärahaa saaneille, jos ammatillisen kuntoutuksen
myöntöedellytykset eivät täyty. Kelan on selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa,
viimeistään kuitenkin silloin, kun asiakkaan sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan enimmäisaikoihin luettavien päivien
lukumäärä yhteensä ylittää 60 (SVL 1224/2004 12 luku 6 §). Voidaan joissain tilanteissa myöntää myös työeläkelaitoksen
asiakkaalle, jos mitään toimenpiteitä kuntoutuksen osalta ei ole työeläkepuolella vielä suunniteltu eikä aloitettu.
Kelan tkv-eläkkeen hakijoiden kuntoutustarpeiden arviointi 1.1.2015 alkaen: kansaneläkelain 13 §:n mukaan velvollisuus
selvittää kuntoutusmahdollisuudet työkyvyttömyyseläkkeen hakijoilla. Ammatillinen kuntoutusselvitys voi tulla kysymykseen
kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisessä näissä tapauksissa.
33

34. Tiedotus
- Tiedote palveluntuottajille 20.10.2014 Kela.fi –sivulla: Ennakkotietoa ammatillisen kuntoutuksen
standardien voimaantulosta palveluntuottajille
- 4.12.2014 Videokoulutus palveluntuottajille, joilla sopimus ammatillisen kuntoutusselvityksen
toteuttamisesta 1.1.2015 alkaen
- Kela.fi –sivut
- Ammatillisen kuntoutuksen esitteiden ja infojen päivittäminen/ Kela.fi –sivut
- Muu tiedottaminen
34

35. Palveluntuottajien esittämiä kysymyksiä:
AMMATILLINEN KUNTOUTUSSELVITYS
1. Kysymys:
Alamme vuoden 2015 alusta tuottaa Kelan uutta kuntoutusselvityspalvelua. Olemme työryhmässä
pohtineet standardin tulkintaa erityistyöntekijöiden osuudesta selvitykseen. Standardissa mainitaan, että
selvitykseen tulee osallistua vähintään kaksi erityistyöntekijää ja vielä erikseen mainitaan alkuvaiheen ja
jatkovaiheen osalta, että erityistyöntekijät toteuttavat tutkimuksia/haastatteluja tarpeen mukaisesti.
Tuleeko kuntoutusselvitykseen osallistua joka tapauksessa vähintään kaksi erityistyöntekijää vai
voidaanko tarpeen mukaisesti sisällyttää 0-1 erityistyöntekijää? Ja toiseksi, jos selvitys päättyy
alkuvaiheeseen, tuleeko siihen mennessä selvitykseen olla osallistunut vähintään kaksi
erityistyöntekijää?
Vastaus: Standardissa kohdassa 1.4. todetaan, että Ammatilliseen kuntoutusselvitykseen tulee
osallistua standardissa mainituista erityistyöntekijöistä vähintään 2 ja enintään 4 erityistyöntekijää. Näin
myös siinä tapauksessa, että kuntoutusselvitys päättyy alkuvaiheeseen. Ei voi siis olla 0 -1
erityistyöntekijää.
Standardissa on todettu, että alkuvaiheen aikana toteutetaan yksilölliset haastattelut ja tapaamiset.
Erityistyöntekijät tekevät kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan haastattelut ja arvioinnin
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta niiden perusteella tarpeelliseksi katsotut tapaamiset
saadaan sijoitettua alkuvaiheen ohjelmaan tarkoituksenmukaisesti.
35

36. Palveluntuottajien esittämiä kysymyksiä:
Kysymys 2:
Kysymys liittyen ammatilliseen kuntoutusselvitykseen, johon emme standardia lukemalla saaneet vastausta.
Nykyisessä systeemissä kuntoutustarveselvitystä on voitu käyttää myös henkilöillä, joilla on oikeus TELA-kuntoutukseen.
Meillä nämä tilanteet ovat olleet useasti sellaisia, että Kelan virkailija on halunnut vauhdittaa
ammatillisen kuntoutuksen prosessia, kun se ei ole kuntoutujan toimesta tai hoitotahon toimesta lähtenyt
liikkeelle. Meillä on myös jonkin verran ollut kuntoutustarveselvityksessä niitä työsuhteessa olevia, jotka ovat
meille tulleet työterveyshuollon kautta. Näissä tilanteissa lääkäri on käyttänyt palvelua ikään kuin second
opinion –tarkoituksessa, toivoen kannanottoa tilanteeseen.
Nyt se askarruttava kysymys on, että voiko palveluun edelleen ohjautua em. syistä, jos kuntoutujalla on
oikeus TELA –kuntoutukseen? Uskomme, että tämä on erityisesti työterveyshuoltoja kiinnostava kysymys eli
voivatko enää uudenmuotoisessa palvelussa hyödyntää tätä ammatillisen kuntoutuksen asiantuntijatiimin
tekemää arviota?
Mutta miten tulkitsette asian?
36

37. Palveluntuottajien esittämiä kysymyksiä:
Vastaus:
Ammatillinen kuntoutusselvitys jakaantuu alkuvaiheeseen ja jatkovaiheeseen. Jos alkuvaiheen aikana
todetaan, että kuntoutujan osalta ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatiminen ei ole ajankohtaista tai
ammatillisen kuntoutuksen järjestämisestä vastaa työeläkelaitos, niin jatkovaihetta ei toteuteta eli vain
alkuvaihe voi tulla kysymykseen.
Eli ammatillisen kuntoutusselvityksen alkuvaihetta voidaan käyttää myös niiden asiakkaiden tilanteessa,
joiden ammatillisen kuntoutuksen järjestämisestä muutoin vastaa työeläkelaitos ja jos mitään toimenpiteitä
kuntoutuksen osalta ei ole työeläkepuolella vielä suunniteltu eikä aloitettu. Lähinnä tulee kysymykseen
60 pv sairauspäivärahaa saaneille. Kelan on selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa, viimeistään kuitenkin silloin, kun asiakkaan sairauspäivärahan ja
osasairauspäivärahan enimmäisaikoihin luettavien päivien lukumäärä yhteensä ylittää 60 (SVL 1224/2004 12
luku 6 §).
Ammatillisen kuntoutusselvityksen alkuvaiheen aikana on mahdollisuus selvittää kuntoutujan kokonaistilanne
ja sen perusteella arvioida mahdollisen lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen tarve.
Ammatillinen kuntoutusselvitys myönnetään lähtökohtaisesti Kelan kuntoutuslain (KKRL) 6 §:n mukaisena
ammatillisena kuntoutuksena, mutta sitä voidaan toteuttaa myös harkinnanvaraisista varoista Kelan
kuntoutuslain 12 §:ssä tarkoitetun rahamäärän puitteissa. Jos ammatillisen kuntoutuksen
myöntämisedellytykset eivät täyty, mutta asiakkaan kuntoutustarpeen selvittämistä pidetään kuitenkin
tarpeellisena, voidaan kuntoutusselvitys toteuttaa KKRL 12 §:n harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoista.
Tämä voi tulla kysymykseen myös työeläkelaitoksen asiakkaille.
37