FinRavinto 2017 – muutama kommentti. Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto, FinRavinto 2017 –tutkimuksen tulosten julkistustilaisuus 9.1.2019
Musiikin käyttö – vertaisohjaajan tietopaketti osa 4UKK-instituutti
Vertaisohjaajan kuusiosaiseen tietopakettiin on koottu liikuntaryhmien ohjaamisen perusteita. Näistä jokainen voi poimia itselleen ja omaan ohjaustoimintaan parhaiten sopivia vinkkejä.
Tässä osassa keskitytään musiikin käyttöön liikuntaryhmien ohjaamisessa.
Tietopaketin ovat koostaneet UKK-instituutin asiantuntijat Pauliina Husu ja Katriina Ojala. Paketti on tuotettu STEAn tuella.
versio 2, kevät 2020
FinRavinto 2017 – muutama kommentti. Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto, FinRavinto 2017 –tutkimuksen tulosten julkistustilaisuus 9.1.2019
Musiikin käyttö – vertaisohjaajan tietopaketti osa 4UKK-instituutti
Vertaisohjaajan kuusiosaiseen tietopakettiin on koottu liikuntaryhmien ohjaamisen perusteita. Näistä jokainen voi poimia itselleen ja omaan ohjaustoimintaan parhaiten sopivia vinkkejä.
Tässä osassa keskitytään musiikin käyttöön liikuntaryhmien ohjaamisessa.
Tietopaketin ovat koostaneet UKK-instituutin asiantuntijat Pauliina Husu ja Katriina Ojala. Paketti on tuotettu STEAn tuella.
versio 2, kevät 2020
Vertaisohjaajan kuusiosaiseen tietopakettiin on koottu liikuntaryhmien ohjaamisen perusteita. Näistä jokainen voi poimia itselleen ja omaan ohjaustoimintaan parhaiten sopivia vinkkejä.
Tässä osassa avataan kunnon eri osa-alueita ja niiden harjoittamista liikuntaryhmissä.
Tietopaketin ovat koostaneet UKK-instituutin asiantuntijat Pauliina Husu ja Katriina Ojala. Paketti on tuotettu STEAn tuella.
versio 2, kevät 2020
liikunnanohjaus, ukk-instituutti, liikuntaryhmät, ryhmäliikunta, järjestöt, vertaisohjaaja
Tutkimuspäällikkö, dosentti Liisa Valsta, THL. Mitä FinTerveys-tutkimus kertoo suomalaisten ravitsemuksesta. Suomalaisen ruokavalion laatu. Kansanterveyspäivän 13.4.2018 esitys.
Vertaisohjaajan kuusiosaiseen tietopakettiin on koottu liikuntaryhmien ohjaamisen perusteita. Näistä jokainen voi poimia itselleen ja omaan ohjaustoimintaan parhaiten sopivia vinkkejä.
Tässä osassa avataan kunnon eri osa-alueita ja niiden harjoittamista liikuntaryhmissä.
Tietopaketin ovat koostaneet UKK-instituutin asiantuntijat Pauliina Husu ja Katriina Ojala. Paketti on tuotettu STEAn tuella.
versio 2, kevät 2020
liikunnanohjaus, ukk-instituutti, liikuntaryhmät, ryhmäliikunta, järjestöt, vertaisohjaaja
Tutkimuspäällikkö, dosentti Liisa Valsta, THL. Mitä FinTerveys-tutkimus kertoo suomalaisten ravitsemuksesta. Suomalaisen ruokavalion laatu. Kansanterveyspäivän 13.4.2018 esitys.
2. Historiaa....
• Saanut paljon vaikutteita Ruotsista,Itä –
Suomessa saatu vaikutteita myös
Venäläisestä keittiöstä.
• Varsinkin kylmän ilmaston vuoksi laitettu
arkista, mutta energiapitoista ruokaa,
pääosin talven yli säilyvistä aineksista,
esim. juurekset ja kaali.
• Mausteita käytetty niukasti ,mutta suolaa
melko paljon.
• Suomalaiset hankkineet ruoan pitkään
omilta pelloiltaan tai lähialueiden
maatiloilta, vasta 1960 luvulla ruokaa
ryhdyttiin ostamaan pääosin kaupoista.
• Metsästetty, kalastettu, marjastettu ja
pidetty kotieläimiä aina kun se on ollut
mahdollista.
• Suuri nälänhätä 1800 luvun lopulla
• Sodat vaikuttivat – ruokaa piti
säännöstellä,jotta sitä riitti kaikille.
3. • Yksi Suomalaisista perusraaka-aineista on
peruna
Suomalainen arkiruoka:
• Yleensä syödään vain pääruoka
• Hiilihydraatin lähde vaihtelee: peruna,
pasta, riisi
• Leipää syödään paljon, ja sitä tehdään
monista viljalajeista: ruis, vehnä, ohra,
kaura
• Maitotuotteita kuluu paljon, ja
eril.hapanmaitotuotteita on useita:
Esim. viili, piimä, jugurtti, kermaviili, smetana ..
• Suomi aloitti 1. maana maailmassa kaikkia
oppilaita koskevan maksuttoman
kouluruokailun v.1943!!
• Päivälliset ovat erilaisia, nykyään usein
perheen työn ja harrastusten vuoksi vaikea
sovittaa yhteistä aikaa istua yhdessä
pöyrän ääreen – myös eineksillä ja
puolivalmisteilla nykyään isohko rooli
arkiruokailussa.
7. Tärkeimpiä talouskalojamme
• Ahven
• Hauki
• Kuha
• Lahna
• Made
• Muikku
• Siika
• Silakka
Yllämainitut kalat kuuluvat myös WWF:n
listalle suositelluista kaloista!
8. Suomalainen riista
• Suomen yleisimpiä riistalintuja:
- Vesilinnuista sorsalinnut,
- metsäkanalinnuista: riekko, pyy,
metso, ja teeri
- Istutusten kautta peltokanalintu fasaani
Riistaeläimet:
- Rusakko
- Metsäjänis
- Hirvi
- Kauris
- Peura
- poro
9. Alueellisia herkkujamme maakunnista
• Lapin puikula, poro, leipäjuusto & lakat
• Oulun alueen nahkiaiset
• Hämäläinen sahti
• Saaristoalueen mustaleipä ( sisältää
maltaita ja siirappia)
• Karjalaisten sultsinat, karjalanpiirakat ja
karjalanpaisti
• Pohjois – Savon kalakukot & rieskat
• Pirkanmaan mustamakkara
• Ahvenanmaan pannukakku( manna-tai
riisipuurosta, tarjotaan luumuhillon tai
luumukiisselin kera)
Kansallisista erikoisuuksista vientikelpoisiksi
hyväksytty mm:
Leipäjuusto, lakat, poronliha eri muodoissaan,
graavikala, puolukat, karpalot, riistalinnut,
metsäsienet ja hirvi
10. Alkuperäislajimme – arvokas osa ruokakulttuuriamme
• Suomessa on 3 maatiaiskarjarotua:
- Kyyttö ( Itä – Suomenkarja)
- Lapinlehmä ( Pohjois-suomenkarja)
- Länsi-Suomenkarja
• Suomalaiset lammasrotumme:
- Suomenlammas
- Ahvenanmaanlammas
- Kainuun harmas
• Muut suomalaiset maatiaiseläimet:
- useita eri kantoja maatiaiskanoja ( mm. Alho,
Piikkiö, Savitaipale, Kiuruvesi jne)
- Suomen vuohi
- Suomenhevonen
- Pohjolan tumma mehiläinen
- Koirarotumme
11. Aitoa ja alkuperäistä....
• Kyytön maito ( myös Lapinkarjan) on
tutkitusti erittäin hyvin juustoutuvaa
johtuen suotuisasta valkuaisaineiden
koostumuksesta – sisältää runsaasti
kappakaseiini B tyyppiä
• Rasvaa 4,2 – 4,5%, mutta
rasvahappokoostumus erilainen:
sisältää enemmän tyydyttymättömiä
rasvahappoja
• Kyytön maitoa myydään sellaisenaan,
erilaisina juustoina ym. Tuotteina
• Kyytön liha on laadultaan ja maultaan
erinomaista
• Useat suomalaiset ravintolat ovat
ottaneet kyytön ruokalistoilleen niin
lihana kuin juustoinakin.
12. Suosi suomalaista, osta kotimaista
• Seuraa vuodenaikoja ja sesonkia
• Osta mahd.paljon kotimaisia tuotteita
• Tue lähiruokaa ja pientuottajia
• Torit
• Kauppahallit
• Suoramyyntitilat
• Tilaviinit
• Pienjuustolat
• Panimot
• Marjasta – sienestä – kalasta!
13. Suomalaista ruokakulttuuria tukevia ravintoloita:
• Ravintola Nokka – Helsinki
• Ravintola Juuri – Helsinki
• Ravintola Saaga - Helsinki
• Ravintola Masuuni – Tampere
• Ravintola Näsinneula – Tampere
• Ravintola Wanha Laamanni – Porvoo
• Lisäksi mm. Ahvenanmaalla ja Lapissa
on useita ravintoloita, joissa käytetään
paljon lähialueen tuottajien laadukkaita
paikallisia raaka-aineita, ja
valmistetaan alueelle tyypillistä
perinneruokaa
14. Suomalainen kahvikulttuuri
• Suomi on maailman johtava
kahvinjuojakansa
• Yli 90% juo kahvia
• Vaaleapaahtoiset kahvit suositumpia
• Juomaa nautitaan 4-5 kuppia päivässä
• 90 luvulla Suomeen saapuivat ns.
erikoiskahvit: cappuccinot, espressot,
latet jne..
• Perinteinen suomalainen
kahvikupillinen pitänyt pintansa
• Kahvia juodaan kaikissa mahdollisissa
tilanteissa ja erilaisissa juhlissa: häät,
hautajaiset, yo-juhlat, kastejuhlat jne
jne
• Suomalaiset pitävät myös
perinteisestä kahvipullasta
15. Sights, sounds & flavours of Finland –
truly unique and delicious!