my Ph.d study presentation

1. Arunrat Bamrungchit
Ph.D. Students
Strategies of Learning
Management

2. In the UNESCO report
“The four pillars of Education,
Learning: The Treasure within”
Collaboration and communication
are identified within each of the four pillars.
Learning to know
Learning to do
Learning to live together
Learning to be
Delors, J. UNESCO Report. “The four pillars of Education, Learning:
The Treasure within”. http://www.unesco.org/delors/fourpil.htm)

3. A Development of Learning
Management Strategies
using Sociocultural Theory
and Collaborative Learning
Strategies
for Global Education Subject
in Mattayomsuksa 5 students

4. IInnttrroodduuccttiioonn
SSoocciiooccuullttuurraall TThheeoorryy
ssccaaffffoolldd
CCoollllaabboorraattiivvee LLeeaarrnniinngg
ssoocciiaall nneettwwoorrkkiinngg

5. TThheessiiss ssttaatteemmeenntt
……..FFrroomm tthhee ssoocciiooccuullttuurraall ppeerrssppeeccttiivvee aanndd
aaccccoorrddiinngg ttoo VVyyggoottsskkyy’’ss zzoonnee ooff pprrooxxiimmaall
ddeevveellooppmmeenntt ((ZZPPDD)),, ssccaaffffoollddiinngg iiss aann iinntteeggrraall
ppaarrtt ooff tthhee kknnoowwlleeddggee bbuuiillddiinngg aanndd mmeeaanniinngg
mmaakkiinngg pprroocceessss iinn aa ccoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg
eennvviirroonnmmeenntt.. TThhuuss,, iinn oorrddeerr ttoo mmaakkee oonnlliinnee
ccoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg aanndd ssoocciiaall nneettwwoorrkkiinngg
ssuucccceessssffuull,, iitt iiss nneecceessssaarryy ttoo ssccaaffffoolldd tthhee
ccoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg aaccttiivviittiieess wwiitthh ssoommee kkiinndd
ooff ffaacciilliittaattiinngg ssttrraatteeggiieess..

6. Sociocultural Theory
Lev Vygotsky aanndd SSoocciiooccuullttuurraall TThheeoorryy
““ WWee ccaann ffoorrmmuullaattee tthhee ggeenneettiicc llaaww ooff
ccuullttuurraall ddeevveellooppmmeenntt iinn tthhee ffoolllloowwiinngg
wwaayy:: aannyy ffuunnccttiioonn iinn tthhee cchhiilldd’’ss ccuullttuurraall
ddeevveellooppmmeenntt aappppeeaarrss oonn ssttaaggee ttwwiiccee,, oonn
ttwwoo ppllaanneess.. FFiirrsstt iitt aappppeeaarrss oonn tthhee ssoocciiaall
ppllaannee,, tthheenn oonn tthhee ppssyycchhoollooggiiccaall,, ffiirrsstt
aammoonngg ppeeooppllee aass aann iinntteerrpphhyyssiiccaall
ccaatteeggoorryy aanndd tthheenn wwiitthhiinn tthhee cchhiilldd aass aann
iinnttrraapphhyyssiiccaall ccaatteeggoorryy..””

7. Definition
Sociocultural theory results
from the dynamic interaction
between a person
and the surrounding social
and cultural forces.

8. Four Basic Principles Underlying
the Vygotskian Framework

9. TThhee KKeeyy TTeerrmmss ooff SSCCTT

10. AAccttiivviittyy TThheeoorryy
AAccttiivviittyy tthheeoorryy iiss aa ppssyycchhoollooggiiccaall mmooddeell
tthhaatt eexxpplloorreess tthhee ccoommpplleexx rreellaattiioonnsshhiipp
bbeettwweeeenn hhuummaannss aanndd tthheeiirr ttoooollss,, sseeeeiinngg
ttoooollss aass mmaanniiffeessttaattiioonnss ooff iinntteerrnnaall
pprroocceesssseess tthhaatt ffaacciilliittaattee iinntteerrppeerrssoonnaall
ccoommmmuunniiccaattiioonn.. IItt iiss aa cciirrccuullaarr tthheeoorryy::
ssoocciiaall iinntteerraaccttiioonnss pprroovvookkee tthhee ccrreeaattiioonn ooff
nneeww ttoooollss tthhaatt ffaacciilliittaattee ddeeeeppeerr oorr mmoorree
ccoommpplleexx aanndd pprroodduuccttiivvee ssoocciiaall iinntteerraaccttiioonnss

11. Conclusion ooff AAccttiivviittyy TThheeoorryy
HHuummaannss ddoo nnoott aacctt ddiirreeccttllyy oonn tthhee
pphhyyssiiccaall wwoorrlldd bbuutt rreellyy oonn ttoooollss,, wwhhiicchh
aallllooww uuss ttoo cchhaannggee tthhee wwoorrlldd..

12. ZZoonnee ooff PPrrooxxiimmaall DDeevveellooppmmeenntt
The distance between the actual
developmental level as determined by
independent problem solving and the level of
potential development as determined through
problem solving under adult guidance, or in
collaboration with more capable peers
Or
The distance between what a child can do on
his/her own and what the child can complete
with adult assistance.

13. In oorrddeerr ffoorr tthhee ZZPPDD ttoo bbee ssuucchh aa ssuucccceessss,,
iitt mmuusstt ccoonnttaaiinn ttwwoo ffeeaattuurreess…………
 ## TThhee ffiirrsstt iiss ccaalllleedd ssuubbjjeeccttiivviittyy.. TThhiiss tteerrmm
ddeessccrriibbeess tthhee pprroocceessss ooff ttwwoo iinnddiivviidduuaallss bbeeggiinn aa
ttaasskk wwiitthh ddiiffffeerreenntt uunnddeerrssttaannddiinngg aanndd eevveennttuuaallllyy
aarrrriivvee aatt aa sshhaarreedd uunnddeerrssttaannddiinngg..
## TThhee sseeccoonndd ffeeaattuurree iiss ssccaaffffoollddiinngg,, wwhhiicchh
rreeffeerrss ttoo aa cchhaannggee iinn tthhee ssoocciiaall ssuuppppoorrtt oovveerr tthhee
ccoouurrssee ooff aa tteeaacchhiinngg sseessssiioonn..
..

16. CCoonncclluussiioonn ooff ZZPPDD
WWhhaatt aa ppeerrssoonn ccaann aacchhiieevvee wwhheenn
aaccttiinngg aalloonnee iiss ddiiffffeerreenntt ffrroomm wwhhaatt tthhee
ssaammee ppeerrssoonn ccaann aaccccoommpplliisshh wwiitthh
ssuuppppoorrtt ffrroomm ssoommeeoonnee eellssee..

17. Inner Speech
AAbbbbrreevviiaatteedd
PPrriivvaattee
WWiitthhoouutt ssyynnttaaxx
PPrreeddiiccaattee oorriieenntteedd
CCoonnddeennsseedd mmeeaanniinngg
MMaannyy ffeewweerr wwoorrddss

18. Internalization
IInntteerrnnaalliizzaattiioonn iiss ccoonncceeiivveedd ooff aass aa
rreepprreesseennttaattiioonnaall aaccttiivviittyy,, aa pprroocceessss tthhaatt
ooccccuurrss ssiimmuullttaanneeoouussllyy iinn ssoocciiaall pprraaccttiiccee
aanndd iinn tthhee hhuummaann bbrraaiinn//mmiinndd..
OOrr……………………………………………………………………....
TThhee ttrraannssffoorrmmaattiioonn ooff ccoommmmuunniiccaattiivvee
llaanngguuaaggee iinnttoo iinnnneerr ssppeeeecchh aanndd ffuurrtthheerr
iinnttoo vveerrbbaall tthhiinnkkiinngg

19. Mediation
FFeeaattuurreess ooff MMeeddiiaattiinngg SSyysstteemmss
CCuullttuurraall iinnvveennttiioonnss oovveerr hhiissttoorriiccaall ttiimmee
IInnttrroodduucceedd ttoo nneeww mmeemmbbeerrss bbyy mmoorree
eexxppeerriieenncceedd mmeemmbbeerrss
NNoott lliikkeellyy ttoo bbee ssppoonnttaanneeoouussllyy aaccqquuiirreedd
CCaann bbee lleeaarrnneedd oonnllyy wwiitthh tthhee ssuussttaaiinneedd eeffffoorrttss
ooff mmoorree eexxppeerriieenncceedd mmeemmbbeerrss
SSuubbjjeecctt ttoo cchhaannggee bbyy mmeemmbbeerrss
HHeellpp ffoorrmm aanndd gguuiiddee tthhiinnkkiinngg ooff mmeemmbbeerrss,,
bbeeccoommiinngg mmeeddiiaatteedd aaccttiivviittyy

20. Conclusion of Sociocultural Theory
Three ways of ccuullttuurraall ttoooollss ffrroomm oonnee ttoo aannootthheerr
The first one is imitative learning
(where one person tries to imitate or copy another.)
The second is instructed learning
(which involves remembering the instructions of
teacher and then using these instructions to
self-regulate.)
The third is collaborative learning
(involves a group of peers who understand
and can work together to learn a specific skill.)

22. Collaborative Learning
““The enthusiasm ffoorr ccoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg hhaass
bbeeccoommee ssoo wwiiddeesspprreeaadd tthhaatt mmoosstt rreesseeaarrcchheerrss
aanndd eedduuccaattoorrss bbeelliieevvee tthhaatt ssttuuddeennttss lleeaarrnn
bbeetttteerr wwhheenn tthheeyy wwoorrkk iinn ggrroouuppss aass ccoommppaarreedd
ttoo wwhheenn tthheeyy wwoorrkk aauuttoonnoommoouussllyy”” ((CCoolleemmaann,,
11999955,, pp.. 113377))
““ccoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg pprroommootteess hhiigghheerr
aacchhiieevveemmeenntt aass wweellll aass ppeerrssoonnaall aanndd ssoocciiaall
ddeevveellooppmmeenntt..”” ((LLii,, 22000022))

23. Collaborative Learning
The Definition ooff ““CCoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg””
-- CCoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg iiss nnoott oonnee ssiinnggllee mmeecchhaanniissmm..
-- CCoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg ttaakkeess tthhee ffoorrmm ooff iinnssttrruuccttiioonnss
ttoo ssuubbjjeeccttss..
QQuuaalliittiieess ooff CCoollllaabboorraattiivvee LLeeaarrnniinngg
11.. CCoollllaabboorraattiioonn ddiivviiddee ccooggnniittiivvee pprroocceesssseess iinnttoo
iinntteerrttwwiinneedd llaayyeerrss
22.. CCoollllaabboorraattiivvee iiss aa rreellaattiivveellyy ssyymmmmeettrriiccaall ssttrruuccttuurree..
33.. TThhee qquuaalliittyy ooff iinntteerraaccttiioonnss: iinntteerraaccttiivviittyy,,
nneeggoottiiaabbiilliittyy

24. EElleemmeennttss ooff CCoollllaabboorraattiivvee
LLeeaarrnniinngg
PPoossiittiivvee iinntteerrddeeppeennddeennccee
IInnddiivviidduuaall aaccccoouunnttaabbiilliittyy
FFaaccee--ttoo--ffaaccee pprroommoottiivvee iinntteerraaccttiioonn
AApppprroopprriiaattee uussee ooff ccoollllaabboorraattiivvee
sskkiillllss
GGrroouupp pprroocceessssiinngg

25. CCoollllaabboorraattiivvee LLeeaarrnniinngg
PPrriinncciipplleess ::
WWoorrkkiinngg ttooggeetthheerr rreessuullttss iinn aa ggrreeaatteerr
uunnddeerrssttaannddiinngg
SSppookkeenn aanndd wwrriitttteenn iinnccrreeaasseedd
uunnddeerrssttaannddiinngg..
IIddiioossyynnccrraattiicc aanndd UUnnpprreeddiiccttaabbllee..
PPaarrttiicciippaattiioonn

26. DILLENBOURG, P.
(1999). In P.
Dillenbourg (Ed.),
Collaborative learning.
Cognitive and
computational
approaches (pp. 1-19).
NY: Pergamon.

27. Collaborative vs Cooperative
Learning
CCoollllaabboorraattiivvee
 AA pphhiilloossoopphhyy ooff iinntteerraaccttiioonn
 AA ppeerrssoonnaall pphhiilloossoopphhyy
 CCaann ttaakkee ppllaaccee aannyy ttiimmee
 SSttuuddeennttss wwoorrkk ttooggeetthheerr
 TTeeaacchheerr nnoott ssppeecciiffyy aa
nnuummbbeerr,, bbuutt aasssseessss tthhee
pprrooggrreessss ooff eeaacchh ggrroouupp
CCooooppeerraattiivvee
 AA ssttrruuccttuurree ooff iinntteerraaccttiioonn
ddeessiiggnneedd
 DDeeffiinneedd bbyy aa sseett ooff
pprroocceesssseess
 TTaakkee ppllaaccee wwhheenn ssttuuddeennttss
wwoorrkk ttooggeetthheerr iinn tthhee ssaammee
ppllaaccee
 TTeeaacchheerr mmaaiinnttaaiinnss
ccoommpplleettee ccoonnttrrooll ooff tthhee
ccllaassss..

28. CCoollllaabboorraattiivvee
 TThhee ffiinnaall pprroodduucctt iiss
ddeetteerrmmiinneedd bbyy eeaacchh ggrroouupp
 MMeemmbbeerrss aanndd
ccoollllaabboorraattiioonn ((eeaacchh
mmeemmbbeerr uusseess hhiiss//hheerr
rreessoouurrcceess ttoo hheellpp tthhee ggrroouupp
rreeaacchh aa ccoommmmoonn ggooaall))..
 LLeeaaddeerrsshhiipp iiss uunniillaatteerraall
 NNoo jjooiinntt ppllaannnniinngg oorr ggooaall
sseettttiinngg
CCooooppeerraattiivvee
 TThheerree aarree ddiiffffeerreenntt wwaayyss ooff
bbrriinnggiinngg lleeaarrnneerrss ttoo
ccoonnssttrruucctt tthheeiirr kknnoowwlleeddggee
ttooggeetthheerr.. AAmmoonngg tthheessee,,
tthheerree iiss ccooooppeerraattiioonn
((sshhaarriinngg ooff ttaasskkss bbeettwweeeenn
ggrroouupp mmeemmbbeerrss))
 LLeeaaddeerrss ooff eeaacchh aarree ffuullllyy
ccoommmmiitttteedd
 CCoommmmoonn ggooaallss aarree ccrreeaatteedd

29. Sometimes CO & CL go
together…
 OOnn tthhee ootthheerr hhaanndd,,
bbootthh ccooooppeerraattiioonn aanndd ccoollllaabboorraattiioonn hhaavvee tthhee
mmeeaanniinngg ooff wwoorrkkiinngg ttooggeetthheerr aanndd ggeettttiinngg aalloonngg
ttoo aacchhiieevvee aa ssppeecciiffiicc ggooaall oorr ttaasskk..
OOnnee ccoollllaabboorraatteess oonn aa pprroojjeecctt iinn tthhee
sseennssee ooff wwoorrkkiinngg ttooggeetthheerr..
OOnnee ccooooppeerraatteess wwiitthh oonnee aannootthheerr iinn
oorrddeerr ttoo ccoommpplleettee tthhee pprroojjeecctt..
IInn tthhiiss sseennssee ccoollllaabboorraattee hhaass tthhee
mmeeaanniinngg ooff ppaarrttiicciippaattiioonn,, aanndd ccooooppeerraattee tthhee
mmeeaanniinngg ooff ggeettttiinngg aalloonngg..

30. CCoonncclluussiioonn
 IInn aa ccoollllaabboorraattiivvee wwoorrkk pprroocceessss,, eeaacchh iinnddiivviidduuaall
sshhaarreess kknnoowwlleeddggee aanndd bbeenneeffiittss ffrroomm tthhee kknnoowwlleeddggee
ooff ootthheerrss.. TTiimmee,, kknnoowwlleeddggee aanndd tthhee iiddeeaass sshhaarreedd aarree
nnoott tthhee rreessuulltt ooff aa ssiimmppllee ssuubbttrraaccttiioonn ::
oonnee ddooeess nnoott lloossee wwhhaatt oonnee sshhaarreess
aanndd oonnee ddooeess nnoott ggaaiinn aannootthheerr oonnee’’ss lloossss..
 TThhuuss,, tthheerree iiss aa ccoonnssttrruuccttiioonn ooff ccoommmmuunniittyy
kknnoowwlleeddggee tthhaatt iiss mmuucchh mmoorree tthhaann tthhee ssuumm ooff eeaacchh
iinnddiivviidduuaall’’ss kknnoowwlleeddggee ::
KKnnoowwlleeddggee iiss bbuuiilltt oonn aallll lleevveellss,, bbeeccaauussee
ccoollllaabboorraattiioonn iinnvvoollvveess tthhee ppaarrttiicciippaannttss eemmoottiioonnaallllyy aass
wweellll aass oonn ccooggnniittiivvee aanndd ssoocciiaall lleevveellss..

31. Collaborative vs Cooperative
 CCoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg iiss aa mmeetthhoodd ooff tteeaacchhiinngg aanndd
lleeaarrnniinngg iinn wwhhiicchh ssttuuddeennttss tteeaamm ttooggeetthheerr ttoo eexxpplloorree aa
ssiiggnniiffiiccaanntt qquueessttiioonn oorr ccrreeaattee aa mmeeaanniinnggffuull pprroojjeecctt..
 CCooooppeerraattiivvee lleeaarrnniinngg iiss aa ssppeecciiffiicc kkiinndd ooff
ccoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg.. IInn ccooooppeerraattiivvee lleeaarrnniinngg,,
ssttuuddeennttss wwoorrkk ttooggeetthheerr iinn ssmmaallll ggrroouuppss oonn aa
ssttrruuccttuurreedd aaccttiivviittyy.. TThheeyy aarree iinnddiivviidduuaallllyy aaccccoouunnttaabbllee
ffoorr tthheeiirr wwoorrkk,, aanndd tthhee wwoorrkk ooff tthhee ggrroouupp aass aa wwhhoollee
iiss aallssoo aasssseesssseedd.. CCooooppeerraattiivvee ggrroouuppss wwoorrkk ffaaccee--ttoo--
ffaaccee aanndd lleeaarrnn ttoo wwoorrkk aass aa tteeaamm..””

32. Cooperative work offers the group the opportunity to benefit from
expertise that is “distributed” to form a complete and integrated
representation of a problematic.
In other words, the group is made up of “expert” members who
intervene in their respective fields.

33. In a collaborative work process, each individual shares knowledge and
benefits from the knowledge of others. Time, knowledge and the ideas shared
are not the result of a simple subtraction: one does not lose what one shares and
one does not gain another one’s loss.
Thus, there is a construction of community knowledge that is much more than
the sum of each individual’s knowledge. Knowledge is built on all levels, because
collaboration involves the participants emotionally as well as on cognitive and
social levels.

34. a plural approach allows
for a three-part process that
alternates between :
the collaborative and
cooperative approaches

35. CCoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg
aanndd tthhee 2211sstt cceennttuurryy sskkiillllss..

36. Implementing Collaborative
Learning
 Before ssttaarrttiinngg ccoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg,,
uunnddeerrssttaanndd yyoouurr oowwnn tteeaacchhiinngg ssttyyllee aanndd ggooaallss..
 OOrriieenntt ssttuuddeennttss
 IInncclluuddee aa ccoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg ppoolliiccyy iinn yyoouurr
ssyyllllaabbuuss tthhaatt ““ssuummmmaarriizzeess wwhhyy,, hhooww,, aanndd iinn
wwhhaatt wwaayyss ccoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg wwiillll bbee aa ppaarrtt ooff
tthhee ccoouurrssee”” ((3355))..
 SShhooww ssttuuddeennttss tthhee bbeenneeffiittss ooff ccoollllaabboorraattiioonn
tthhrroouugghh,, ffoorr eexxaammppllee,, aann iinnddiivviidduuaall qquuiizz ffoolllloowweedd
bbyy aa ggrroouupp qquuiizz oonn tthhee ssyyllllaabbuuss..

37. FFoorrmm ggrroouuppss
CCoonnssiiddeerr ggrroouupp ttyyppee:: iinnffoorrmmaall ((bbrriieeff)),,
ffoorrmmaall ((ssuussttaaiinneedd ffoorr aa pprroojjeecctt)),, bbaassee
((ffuullll sseemmeesstteerr))
BBootthh ggrroouuppss ooff 22 ((mmaaxxiimmiizzee iinnvvoollvveemmeenntt))
aanndd ggrroouuppss ooff 55 wwoorrkk wweellll..
IInnssttrruuccttoorr--sseelleecctteedd,, hheetteerrooggeenneeoouuss
ggrroouuppss oofftteenn wwoorrkk bbeetttteerr tthhaann ssttuuddeenntt--
sseelleecctteedd oorr rraannddoomm ggrroouuppss..

38.  SSttrruuccttuurree tthhee ccoollllaabboorraattiivvee ttaasskk
 AAssssiiggnnmmeenntt rreellaatteess ttoo ccoouurrssee oobbjjeeccttiivveess
 TTaasskk mmaattcchheess ssttuuddeennttss’’ sskkiillllss
 TTaasskk pprroommootteess iinntteerrddeeppeennddeennccee
 TTrryy ttoo eennssuurree iinnddiivviidduuaall aaccccoouunnttaabbiilliittyy
 PPllaann eeaacchh pphhaassee ooff tthhee aaccttiivviittyy

39.  TThhee lleeaarrnniinngg ttaasskk pprroommpptt
 LLeeaarrnniinngg ssttaarrttss wwiitthh tthhee lleeaarrnneerr’’ss aaccttiivvee
eennggaaggeemmeenntt wwiitthh aa pprroobblleemm
 GGeenneerraallllyy ssppeeaakkiinngg,, lleeaarrnniinngg ttaasskkss sshhoouulldd
bbee ooppeenn--eennddeedd,, rreeqquuiirree ccrriittiiccaall tthhiinnkkiinngg wwiitthh
ssuuppppoorrttiinngg eevviiddeennccee oorr aarrgguummeennttss.. TTaasskkss
sshhoouulldd pprroommoottee ccoonnttrroovveerrssyy,, rreessuulltt iinn ssoommee
ttyyppee ooff ggrroouupp pprroodduucctt,, aanndd bbee ddiirreecctteedd
ttoowwaarrdd aa lleeaarrnniinngg ggooaall ooff tthhee ccoouurrssee

40.  When creating ccoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg ttaasskkss,,
kkeeeepp iinn mmiinndd tthhee ssiixx lleevveellss ooff BBlloooomm’’ss ccooggnniittiivvee
ttaaxxoonnoommyy:: kknnoowwlleeddggee,, ccoommpprreehheennssiioonn,,
aapppplliiccaattiioonn,, aannaallyyssiiss,, ssyynntthheessiiss,, aanndd eevvaalluuaattiioonn
 TThhee mmoosstt eeffffeeccttiivvee ccoouurrsseess tteenndd ttoo rreefflleecctt tthhee
eennttiirree ttaaxxoonnoommyy iinn ggooaallss,, aaccttiivviittiieess,, aanndd
aasssseessssmmeenntt
 FFaacciilliittaattiinngg ssttuuddeenntt ccoollllaabboorraattiioonn
 OObbsseerrvvee aanndd iinntteerraacctt wwiitthh aallll ggrroouuppss ((ssuuppppoorrttiivvee
rraatthheerr tthhaann ddiirreeccttiivvee))

41.  SSoollvvee pprroobblleemmss
 IInneeqquuiittaabbllee ppaarrttiicciippaattiioonn ((ttaallkk ttoo ssttuuddeennttss))
 RReessiissttaannccee ttoo ggrroouupp wwoorrkk ((ccllaarriiffyy rreewwaarrddss))
OOffff--ttaasskk bbeehhaavviioorr ((sseett hhaarrdd--ttoo--rreeaacchh ttiimmee lliimmiitt
aanndd mmoovvee cclloosseerr ttoo ooffff--ttaasskk ssttuuddeennttss))
 GGrroouupp RReeppoorrttss
 CClloossuurree:: ssyynntthheessiiss,, aaddddiittiioonnss,, ccoorrrreeccttiioonnss,,
iimmpplliiccaattiioonnss,, eettcc..

42.  Don’t ggrraaddee eevveerryytthhiinngg ((bbuutt ccoolllleecctt
eevveerryytthhiinngg))
 VViieeww ggrraaddiinngg aass aa ttooooll ffoorr lleeaarrnniinngg
 HHaavvee ssttuuddeennttss eevvaalluuaattee ssoommee ooff tthheeiirr oowwnn
wwoorrkk aanndd tthhee wwoorrkk ooff ootthheerrss
 IInnssttrruuccttoorrss mmaayy ggiivvee iinnddiivviidduuaall aanndd ggrroouupp
ssccoorreess oonn pprroojjeeccttss
 IInncclluuddee sseellff--eevvaalluuaattiioonn:: rreefflleeccttiioonn.. JJoohhnn
DDeewweeyy ssaaiidd,, ““WWee ddoonn’’tt lleeaarrnn bbyy eexxppeerriieennccee..
WWee lleeaarrnn bbyy rreefflleeccttiinngg oonn eexxppeerriieennccee..””

43. Collaborative Learning
Techniques
 TTeecchhnniiqquueess ffoorr DDiissccuussssiioonnss
 TThhiinnkk--PPaaiirr--SShhaarree
 RRoouunndd RRoobbiinn
 BBuuzzzz GGrroouuppss
 TTaallkkiinngg CChhiippss
 **TThhrreeee--SStteepp IInntteerrvviieeww
 **CCrriittiiccaall DDeebbaatteess
**MMooddeerraattee ttoo hhiigghh oonnlliinnee ttrraannssffeerraabbiilliittyy

44.  TTeecchhnniiqquueess ffoorr RReecciipprrooccaall TTeeaacchhiinngg
 NNoottee--TTaakkiinngg PPaaiirrss
 LLeeaarrnniinngg CCeellll
 FFiisshhbboowwll
 RRoollee PPllaayy
 JJiiggssaaww
 TTeesstt--TTaakkiinngg TTeeaammss
**MMooddeerraattee ttoo hhiigghh oonnlliinnee ttrraannssffeerraabbiilliittyy

45.  TTeecchhnniiqquueess ffoorr PPrroobblleemm SSoollvviinngg
 TThhiinnkk--AAlloouudd PPaaiirr PPrroobblleemm SSoollvviinngg
 SSeenndd--AA--PPrroobblleemm
 CCaassee SSttuuddyy
 SSttrruuccttuurreedd PPrroobblleemm SSoollvviinngg
 AAnnaallyyttiicc TTeeaammss
 GGrroouupp IInnvveessttiiggaattiioonn
**MMooddeerraattee ttoo hhiigghh oonnlliinnee ttrraannssffeerraabbiilliittyy

46.  TTeecchhnniiqquueess UUssiinngg GGrraapphhiicc
IInnffoorrmmaattiioonn OOrrggaanniizzeerrss
 AAffffiinniittyy GGrroouuppiinngg
 GGrroouupp GGrriidd
 TTeeaamm MMaattrriixx
 SSeeqquueennccee CChhaaiinnss
 WWoorrdd WWeebbss
**MMooddeerraattee ttoo hhiigghh oonnlliinnee ttrraannssffeerraabbiilliittyy

47.  Techniques FFooccuussiinngg oonn WWrriittiinngg
 DDiiaalloogguuee JJoouurrnnaallss
 RRoouunndd TTaabbllee
 DDyyaaddiicc EEssssaayyss
 PPeeeerr EEddiittiinngg
 CCoollllaabboorraattiivvee WWrriittiinngg
 TTeeaamm AAnntthhoollooggiieess
 PPaappeerr SSeemmiinnaarr
**MMooddeerraattee ttoo hhiigghh oonnlliinnee ttrraannssffeerraabbiilliittyy