SlideShare a Scribd company logo

Agricultural Pollution

•Download as PPT, PDF•
•
Iwl Pcu
Iwl Pcu
1 of 95
1 Lecture 11.. IInnttrroodduuccttiioonn ttoo AAggrriiccuullttuurraall PPoolllluuttiioonn CCoonnttrrooll IInncclluuddiinngg ppaarrttiiccuullaarr rreeffeerreennccee ttoo EEaasstteerrnn aanndd CCeennttrraall EEuurrooppee PPrreeppaarreedd bbyy AAssssoocc.. PPrrooff.. PPhhiilliipp CChhiivveerrttoonn,, SSLLUU
PPoolllluuttiioonn :: ‘‘tthhee iinnttrroodduuccttiioonn bbyy mmaann,, ddiirreeccttllyy oorr iinnddiirreeccttllyy,, ooff ssuubbssttaanncceess oorr eenneerrggyy iinnttoo tthhee eennvviirroonnmmeenntt,, wwhhiicchh aarree lliiaabbllee ttoo ccrreeaattee hhaazzaarrddss ttoo hhuummaann hheeaalltthh,, ttoo hhaarrmm lliivviinngg rreessoouurrcceess aanndd mmaarriinnee eeccoossyysstteemmss’’ AAggrriiccuullttuurraall ppoolllluuttiioonn iiss,, tthhuuss,, tthhee ddiirreecctt oorr iinnddiirreecctt iinnttrroodduuccttiioonn ooff ssuubbssttaanncceess –– ppaarrttiiccuullaarrllyy eexxcceessssiivvee nnuuttrriieennttss ((ssuucchh aass nniittrraatteess ((NN)) aanndd pphhoosspphhoorroouuss ((PP)) )) -- oorr eenneerrggyy iinnttoo tthhee eennvviirroonnmmeenntt aass aa rreessuulltt ooff mmaannss aaggrriiccuullttuurraall aaccttiivviittiieess.. 2
HHooww ccaann AAggrriiccuullttuurraall PPoolllluuttiioonn hhaarrmm oouurr eennvviirroonnmmeenntt?? 3
EEuuttrroopphhiicc mmeeaannss nnuuttrriieenntt--rriicchh,, aanndd eeuuttrroopphhiiccaattiioonn lliitteerraallllyy mmeeaannss eennrriicchhmmeenntt wwiitthh nnuuttrriieennttss,, aalltthhoouugghh nnoowwaaddaayyss tthhee tteerrmm iiss mmoorree oofftteenn uusseedd iinn aa nneeggaattiivvee sseennssee ttoo mmeeaann oovveerr--eennrriicchhmmeenntt.. NNuuttrriieennttss -- eessppeecciiaallllyy nniittrrooggeenn aanndd pphhoosspphhoorruuss -- aarree vviittaall ffoorr mmaarriinnee lliiffee.. BBuutt tthhee pprreesseennccee ooff eexxcceessssiivvee nnuuttrriieennttss ccaann sseerriioouussllyy ddiissttuurrbb tthhee ffuunnccttiioonniinngg ooff mmaarriinnee eeccoossyysstteemmss.. 4
Excessive nutrient inputs into a water body iinndduuccee bbiioollooggiiccaall,, cchheemmiiccaall aanndd pphhyyssiiccaall cchhaannggeess iinn aaqquuaattiicc ppllaanntt aanndd aanniimmaall ccoommmmuunniittiieess,, oofftteenn lleeaaddiinngg ttoo ooxxyyggeenn ddeepplleettiioonn,, eessppeecciiaallllyy iinn ddeeeeppeerr wwaatteerrss.. GGrreeeenniisshh,, mmuurrkkyy wwaatteerr iiss ttyyppiiccaallllyy tthhee ffiirrsstt ssiiggnn ooff eeuuttrroopphhiiccaattiioonn aass mmiiccrroossccooppiicc ppllaannttss aanndd aallggaaee ggrrooww pprrooffuusseellyy,, ccoonnssuummiinngg tthhee ssuurrpplluuss nnuuttrriieennttss.. BBuutt aallggaaee aarree sshhoorrtt--lliivveedd,, aanndd wwhheenn tthheeyy ddiiee tthheeyy ssiinnkk ttoo tthhee bboottttoomm ooff tthhee sseeaa,, wwhheerree tthheeiirr ddeeccoommppoossiittiioonn uusseess uupp ooxxyyggeenn.. TThhee wwoorrsstt aaffffeecctteedd aarreeaass ccaann bbeeccoommee ccoommpplleetteellyy aannooxxiicc.. IInn tthhee aabbsseennccee ooff ooxxyyggeenn,, ddeeccoommppoossiittiioonn ccaann rreelleeaassee ttooxxiicc hhyyddrrooggeenn ssuullpphhiiddee,, ppooiissoonniinngg oorrggaanniissmmss aanndd mmaakkiinngg tthhee sseeaa--bbeedd lliiffeelleessss.. 5
BBlluueeggrreeeenn aallggaall bblloooommss,, GGuullff ooff FFiinnllaanndd 6 PPhhoottooss ffrroomm:: FFiinnnniisshh IInnssttiittuuttee ooff MMaarriinnee RReesseeaarrcchh ((hhttttpp::////wwwwww22..ffiimmrr..ffii//eenn//iittaammeerriikkaannttaa//ggaalllleerriiaa//1155..
Weather conditions can alleviate oorr aacccceelleerraattee eeuuttrroopphhiiccaattiioonn.. MMiilldd,, wweett wwiinntteerrss aarree uussuuaallllyy bbaadd nneewwss ffoorr sshhaallllooww,, ccooaassttaall wwaatteerrss,, aass nnuuttrriieennttss aarree wwaasshheedd ffrroomm ffaarrmmllaanndd iinnttoo rriivveerrss,, llaakkeess aanndd uullttiimmaatteellyy tthhee sseeaa.. TThhiiss ccrreeaatteess ssuuiittaabbllee ccoonnddiittiioonn ffoorr iinntteennssee aallggaall bblloooommss iinn tthhee sspprriinngg,, wwhhiicchh ccaann lleeaadd ttoo sseerriioouuss ooxxyyggeenn ddeepplleettiioonn,, eessppeecciiaallllyy iiff tthhee ssuummmmeerr iiss tthheenn wwaarrmm aanndd ccaallmm.. 7
BBlluueeggrreeeenn aallggaall bblloooomm,, GGuullff ooff FFiinnllaanndd 66tthh AAuugguusstt,, 22000022 8 Photos from: Finnish IInnssttiittuuttee ooff MMaarriinnee RReesseeaarrcchh ((hhttttpp::////wwwwww22..ffiimmrr..ffii//eenn//iittaammeerriikkaannttaa//ggaalllleerriiaa//1155..
Algal bloom on the Fyris River near SLU in UUppppssaallaa –– tthhee rriivveerr ddrraaiinnss tthhee iinntteennssiivveellyy ccuullttiivvaatteedd aaggrriiccuullttuurraall ppllaaiinn ooff UUppppllaanndd 9
So the rivers and seas turn ggrreeeenn ffoorr aa wwhhiillee –– 10 WWhhoo ccaarreess!!??!!
There are many reasons why governments aanndd aauutthhoorriittiieess tthhrroouugghhoouutt tthhee wwoorrlldd aarree ddeeeeppllyy ccoonncceerrnneedd aabboouutt tthhee eeffffeeccttss ooff aaggrriiccuullttuurraall ppoolllluuttiioonn.. NNoott lleeaasstt iiss tthhee ddaannggeerr ttoo 11)) PPuubblliicc hheeaalltthh.. IInn ddrriinnkkiinngg wwaatteerr,, hhiigghh ccoonncceennttrraattiioonnss ooff nniittrraattee ccaann ccaauussee mmeetthheemmoogglloobbiinneemmiiaa,, aa ppootteennttiiaallllyy ffaattaall ddiisseeaassee iinn iinnffaannttss aallssoo kknnoowwnn aass bblluuee bbaabbyy ssyynnddrroommee.. 22)) FFiisshh ssttoocckkss aanndd mmaarriinnee bbiiooddiivveerrssiittyy.. EEuuttrroopphhiiccaattiioonn ddeessttrrooyyss ((aa)) ssppaawwnniinngg aarreeaass ffoorr eeccoonnoommiiccaallllyy vvaalluuaabbllee ffiisshh,, aanndd ((bb)) hhaabbiittaattss ffoorr ootthheerr mmaarriinnee lliiffee.. 33)) TThhee ttoouurriisstt iinndduussttrryy.. PPooiissoonnoouuss aanndd//oorr uunnssiigghhttllyy aanndd ooddoorroouuss 11 ccooaassttaall wwaatteerrss ddiissccoouurraaggee ttoouurriissttss!!
PPrroobblleemmss aanndd ccaauusseess -- aa ssuummmmaarryy  NNuuttrriieenntt oovveerr--eennrriicchhmmeenntt ooff ccooaassttaall eeccoossyysstteemmss ggeenneerraallllyy ttrriiggggeerrss eeccoollooggiiccaall cchhaannggeess tthhaatt ddeeccrreeaassee tthhee bbiioollooggiiccaall ddiivveerrssiittyy ooff bbaayyss aanndd eessttuuaarriieess  WWhhiillee mmooddeerraattee NN eennrriicchhmmeenntt ooff ssoommee ccooaassttaall wwaatteerrss mmaayy iinnccrreeaassee ffiisshh pprroodduuccttiioonn,, oovveerr--eennrriicchhmmeenntt ggeenneerraallllyy ddeeggrraaddeess tthhee mmaarriinnee ffoooodd wweebb tthhaatt ssuuppppoorrttss ccoommmmeerrcciiaallllyy vvaalluuaabbllee ffiisshh..  TThhee mmaarrkkeedd iinnccrreeaassee iinn nnuuttrriieenntt ppoolllluuttiioonn ooff ccooaassttaall wwaatteerrss hhaass bbeeeenn aaccccoommppaanniieedd bbyy aann iinnccrreeaassee iinn hhaarrmmffuull aallggaall bblloooommss,, aanndd iinn aatt lleeaasstt ssoommee ccaasseess,, ppoolllluuttiioonn hhaass ttrriiggggeerreedd tthheessee bblloooommss.. 12
Problems aanndd ccaauusseess ccoonntt’’dd  HHiigghh nnuuttrriieenntt lleevveellss aanndd tthhee cchhaannggeess tthheeyy ccaauussee iinn wwaatteerr qquuaalliittyy aanndd tthhee mmaakkeeuupp ooff tthhee aallggaall ccoommmmuunniittyy aarree ddeettrriimmeennttaall ttoo tthhee hheeaalltthh ooff ccoorraall rreeeeffss aanndd tthhee ddiivveerrssiittyy ooff aanniimmaall lliiffee ssuuppppoorrtteedd bbyy sseeaawweeeedd aanndd kkeellpp ccoommmmuunniittiieess..  RReesseeaarrcchh dduurriinngg tthhee ppaasstt ddeeccaaddee ccoonnffiirrmmss tthhaatt NN iiss tthhee cchhiieeff ccuullpprriitt iinn eeuuttrroopphhiiccaattiioonn aanndd ootthheerr iimmppaaccttss ooff nnuuttrriieenntt oovveerr-- eennrriicchhmmeenntt iinn tteemmppeerraattee ccooaassttaall wwaatteerrss,, wwhhiillee PP iiss mmoosstt pprroobblleemmaattiicc iinn eeuuttrroopphhiiccaattiioonn ooff ffrreesshhwwaatteerr llaakkeess..  HHuummaann ccoonnvveerrssiioonn ooff aattmmoosspphheerriicc NN iinnttoo bbiioollooggiiccaallllyy uusseeaabbllee ffoorrmmss,, pprriinncciippaallllyy ssyynntthheettiicc iinnoorrggaanniicc ffeerrttiilliizzeerrss,, nnooww mmaattcchheess tthhee nnaattuurraall rraattee ooff bbiioollooggiiccaall NN ffiixxaattiioonn ffrroomm aallll tthhee llaanndd ssuurrffaacceess ooff tthhee eeaarrtthh.. 13
PPrroobblleemmss aanndd ccaauusseess ccoonntt’’dd  BBootthh aaggrriiccuullttuurree aanndd tthhee bbuurrnniinngg ooff ffoossssiill ffuueellss ccoonnttrriibbuuttee ssiiggnniiffiiccaannttllyy ttoo nnoonn--ppooiinntt fflloowwss ooff NN ttoo ccooaassttaall wwaatteerrss,, eeiitthheerr aass ddiirreecctt rruunnooffff oorr aaiirrbboorrnnee ppoolllluuttaannttss..  NN ffrroomm aanniimmaall wwaasstteess tthhaatt lleeaakkss ddiirreeccttllyy ttoo ssuurrffaaccee wwaatteerrss oorr iiss vvoollaattiilliizzeedd ttoo tthhee aattmmoosspphheerree aass aammmmoonniiaa mmaayy bbee tthhee llaarrggeesstt ssiinnggllee ssoouurrccee ooff NN tthhaatt mmoovveess ffrroomm aaggrriiccuullttuurraall ooppeerraattiioonnss iinnttoo ccooaassttaall wwaatteerrss.. 14
How do different agricultural aaccttiivviittiieess ccoonnttrriibbuuttee ttoo ppoolllluuttiioonn,, aanndd hhooww ddooeess tthhiiss aaffffeecctt oouurr ggrroouunndd aanndd ssuurrffaaccee wwaatteerrss???? 15
Agricultural iimmppaaccttss oonn wwaatteerr qquuaalliittyy AAggrriiccuullttuurraall aaccttiivviittyy 11.. TTiillllaaggee//pplloouugghhiinngg 16 IImmppaaccttss SSuurrffaaccee wwaatteerr GGrroouunnddwwaatteerr SSeeddiimmeenntt//ttuurrbbiiddiittyy:: sseeddiimmeennttss ccaarrrryy pphhoosspphhoorruuss aanndd ppeessttiicciiddeess aaddssoorrbbeedd ttoo sseeddiimmeenntt ppaarrttiicclleess;; ssiillttaattiioonn ooff rriivveerr bbeeddss aanndd lloossss ooff hhaabbiittaatt,, ssppaawwnniinngg ggrroouunndd,, eettcc..
17 AAuuttuummnn pplloouugghhiinngg iinn SSwweeddeenn
18 AAggrriiccuullttuurraall aaccttiivviittyy 22.. FFeerrttiilliizziinngg IImmppaaccttss SSuurrffaaccee wwaatteerr GGrroouunnddwwaatteerr RRuunnooffff ooff nnuuttrriieennttss,, eessppeecciiaallllyy pphhoosspphhoorruuss,, lleeaaddiinngg ttoo eeuuttrroopphhiiccaattiioonn ccaauussiinngg ttaassttee aanndd ooddoouurr iinn ppuubblliicc wwaatteerr ssuuppppllyy,, eexxcceessss aallggaaee ggrroowwtthh lleeaaddiinngg ttoo ddeeooxxyyggeennaattiinngg ooff wwaatteerr aanndd ffiisshh kkiillllss.. LLeeaacchhiinngg ooff nniittrraattee ttoo ggrroouunnddwwaatteerr;; eexxcceessssiivvee lleevveellss aarree aa tthhrreeaatt ttoo ppuubblliicc hheeaalltthh.
w Fertilizing wiitthh aannhhyyddrroouuss aammmmoonniiaa 19
AAggrriiccuullttuurraall aaccttiivviittyy 33.. MMaannuurree sspprreeaaddiinngg 20 IImmppaaccttss SSuurrffaaccee wwaatteerr GGrroouunnddwwaatteerr CCaarrrriieedd oouutt aass aa ffeerrttiilliizzeerr aaccttiivviittyy;; sspprreeaaddiinngg oonn ffrroozzeenn ggrroouunndd rreessuullttss iinn hhiigghh lleevveellss ooff ccoonnttaammiinnaattiioonn ooff rreecceeiivviinngg wwaatteerrss bbyy ppaatthhooggeennss,, mmeettaallss,, pphhoosspphhoorruuss aanndd nniittrrooggeenn lleeaaddiinngg ttoo eeuuttrroopphhiiccaattiioonn aanndd ppootteennttiiaall ccoonnttaammiinnaattiioonn.. CCoonnttaammiinnaattiioonn ooff ggrroouunndd--wwaatteerr,, eessppeecciiaallllyy bbyy nniittrrooggeenn
21 Muck sspprreeaaddiinngg iinn LLiitthhuuaanniiaa
AAggrriiccuullttuurraall aaccttiivviittyy 44.. FFeeeeddlloottss//aanniimmaall ppaaddddoocckkss 22 IImmppaaccttss SSuurrffaaccee wwaatteerr GGrroouunnddwwaatteerr CCoonnttaammiinnaattiioonn ooff ssuurrffaaccee wwaatteerr wwiitthh mmaannyy ppaatthhooggeennss ((bbaacctteerriiaa,, vviirruusseess,, eettcc..)) lleeaaddiinngg ttoo cchhrroonniicc ppuubblliicc hheeaalltthh pprroobblleemmss.. AAllssoo ccoonnttaammiinnaattiioonn bbyy mmeettaallss ccoonnttaaiinneedd iinn uurriinnee aanndd ffaaeecceess.. PPootteennttiiaall lleeaacchhiinngg ooff nniittrrooggeenn,, mmeettaallss,, eettcc.. ttoo ggrroouunnddwwaatteerr..
23 SSttoocckk yyaarrdd iinn SSwweeddeenn
24 AAggrriiccuullttuurraall aaccttiivviittyy 5.. IIrrrriiggaattiioonn IImmppaaccttss SSuurrffaaccee wwaatteerr GGrroouunnddwwaatteerr RRuunnooffff ooff ssaallttss lleeaaddiinngg ttoo ssaalliinniizzaattiioonn ooff ssuurrffaaccee wwaatteerrss;; rruunnooffff ooff ffeerrttiilliizzeerrss aanndd ppeessttiicciiddeess ttoo ssuurrffaaccee wwaatteerrss wwiitthh eeccoollooggiiccaall ddaammaaggee,, bbiiooaaccccuummuullaattiioonn iinn eeddiibbllee ffiisshh ssppeecciieess,, eettcc.. HHiigghh lleevveellss ooff ttrraaccee eelleemmeennttss ssuucchh aass sseelleenniiuumm ccaann ooccccuurr wwiitthh sseerriioouuss eeccoollooggiiccaall ddaammaaggee aanndd ppootteennttiiaall hhuummaann hheeaalltthh iimmppaaccttss.. EEnnrriicchhmmeenntt ooff ggrroouunnddwwaatteerr wwiitthh ssaallttss,, nnuuttrriieennttss ((eessppeecciiaallllyy nniittrraattee))..
25 IIrrrriiggaattiioonn
26 AAggrriiccuullttuurraall aaccttiivviittyy 66.. CClleeaarr ccuuttttiinngg IImmppaaccttss SSuurrffaaccee wwaatteerr GGrroouunnddwwaatteerr EErroossiioonn ooff llaanndd,, lleeaaddiinngg ttoo hhiigghh lleevveellss ooff ttuurrbbiiddiittyy iinn rriivveerrss,, ssiillttaattiioonn ooff bboottttoomm hhaabbiittaatt,, eettcc.. DDiissrruuppttiioonn aanndd cchhaannggee ooff hhyyddrroollooggiicc rreeggiimmee,, oofftteenn wwiitthh lloossss ooff ppeerreennnniiaall ssttrreeaammss;; ccaauusseess ppuubblliicc hheeaalltthh pprroobblleemmss dduuee ttoo lloossss ooff ppoottaabbllee wwaatteerr.. DDiissrruuppttiioonn ooff hhyyddrroollooggiicc rreeggiimmee,, oofftteenn wwiitthh iinnccrreeaasseedd ssuurrffaaccee rruunnooffff aanndd ddeeccrreeaasseedd ggrroouunnddwwaatteerr rreecchhaarrggee;; aaffffeeccttss ssuurrffaaccee wwaatteerr bbyy ddeeccrreeaassiinngg ffllooww iinn ddrryy ppeerriiooddss aanndd ccoonncceennttrraattiinngg nnuuttrriieennttss aanndd ccoonnttaammiinnaannttss iinn ssuurrffaaccee wwaatteerr..
Dramatic clear ccuutt oonn tthhee eeddggeess ooff aa llaakkee 27
Clear cut forest aarreeaa wwiitthh ssttrreeaamm iinn SSwweeddeenn 28
29 AAggrriiccuullttuurraall aaccttiivviittyy 77.. SSiillvviiccuullttuurree IImmppaaccttss SSuurrffaaccee wwaatteerr GGrroouunnddwwaatteerr BBrrooaadd rraannggee ooff eeffffeeccttss:: ppeessttiicciiddee rruunnooffff aanndd ccoonnttaammiinnaattiioonn ooff ssuurrffaaccee wwaatteerr aanndd ffiisshh;; eerroossiioonn aanndd sseeddiimmeennttaattiioonn pprroobblleemmss..
Silviculture –– mmaannaaggeedd ffoorreesstt iinn SSwweeddeenn 30
31 AAggrriiccuullttuurraall aaccttiivviittyy 88.. AAqquuaaccuullttuurree IImmppaaccttss SSuurrffaaccee wwaatteerr GGrroouunnddwwaatteerr RReelleeaassee ooff hhiigghh lleevveellss ooff nnuuttrriieennttss ttoo ssuurrffaaccee wwaatteerr aanndd ggrroouunnddwwaatteerr tthhrroouugghh ffeeeedd aanndd ffaaeecceess,, lleeaaddiinngg ttoo sseerriioouuss eeuuttrroopphhiiccaattiioonn..
ad Aquaculture – fish farming adddss ttoo tthhee nnuuttiieenntt bbuurrddeenn 32
So, we have a problem and the authorities aarree aawwaarree ooff iitt.. WWhhaatt ppoolliicciieess eexxiisstt wwiitthhiinn ee..gg.. tthhee EEuurrooppeeaann UUnniioonn ttoo aalllleevviiaattee tthhee pprroobblleemm? 33
IIrroonniiccaallllyy tthhee EEUU’’ss CCoommmmoonn AAggrriiccuullttuurraall PPoolliiccyy hhaass tteennddeedd ttoo eexxaassppeerraattee tthhee pprroobblleemm!! AA rreecceenntt ssttuuddyy ccaarrrriieedd oouutt bbyy tthhee EEuurrooppeeaann NNaattuurree HHeerriittaaggee FFuunndd ccoonncclluuddeedd tthhaatt:: ’’mmoosstt ooff tthhee EEUU’’ss aaggrriiccuullttuurraall ssuubbssiiddiieess eexxeerrtt aa nneeggaattiivvee iimmppaacctt oonn tthhee eennvviirroonnmmeenntt,, ffoorr tthhee mmaajjoorriittyy ooff ppaayymmeennttss ttoo ffaarrmmeerrss aarree nnoott ttiieedd ttoo aannyy eennvviirroonnmmeennttaall rreegguullaattiioonnss’’ OOvveerr 6600%% ooff tthhee aaggrriiccuullttuurree bbuuddggeett’’ss ttoottaall 4444 bbiilllliioonn EEuurroo’’ss ccuurrrreennttllyy ggoo ttoo tthhee aarraabbllee ccrrooppss sseeccttoorr,, aanndd tthheessee ssuubbssiiddiieess aarree nnoott ttiieedd ttoo eennvviirroonnmmeennttaall rreegguullaattiioonnss 34
Grassland - so important for biological ddiivveerrssiittyy aanndd ffoorraaggee ccrrooppppiinngg –– iiss eexxcclluuddeedd ffrroomm tthhee ppaayymmeennttss.. MMaaiizzee,, oonn tthhee ootthheerr hhaanndd,, iiss hheeaavviillyy ssuubbssiiddiizzeedd ssuucchh aass nnoo ootthheerr ccrroopp,, aanndd eeccoollooggiiccaallllyy iitt iiss hhiigghhllyy pprroobblleemmaattiicc bbeeccaauussee eessppeecciiaallllyy llaarrggee aammoouunnttss ooff ffeerrttiilliizzeerr aarree uusseedd iinn mmaaiizzee ffaarrmmiinngg.. IInn GGeerrmmaannyy tthhiiss hhaass lleeaadd ttoo aa mmaassssiivvee iinnccrreeaassee iinn mmaaiizzee ffaarrmmiinngg,, aanndd aatt lleeaasstt 2255%% rreedduuccttiioonn ooff mmeeaaddoowwss aanndd ppaassttuurreess oovveerr tthhee ppaasstt ttwweennttyy yyeeaarrss.. 35
Agricultural water pollution issues ssuurrffaacceedd iinn ccoonnnneeccttiioonn wwiitthh tthhee 1198800 EEUU ddiirreeccttiivvee oonn ddrriinnkkiinngg wwaatteerr,, wwhhiicchh rreeqquuiirreedd mmeemmbbeerr ssttaatteess ttoo eennssuurree tthhaatt cceerrttaaiinn qquuaalliittyy oobbjjeeccttiivveess ffoorr ddrriinnkkiinngg wwaatteerr wweerree mmeett bbyy 1198855.. BBuutt,, dduurriinngg tthhee sseeccoonndd hhaallff ooff tthhee 1198800’’ss,, iitt bbeeccaammee cclleeaarr tthhaatt mmoosstt mmeemmbbeerr ssttaatteess hhaadd nnoott aacchhiieevveedd tthheessee qquuaalliittyy oobbjjeeccttiivveess.. IInn ppaarrttiiccuullaarr,, tthhee mmaaxxiimmuumm ppoolllluuttaanntt lleevveell ffoorr nniittrraattee iinn ddrriinnkkiinngg wwaatteerr,, sseett aatt 5500 mmgg ppeerr lliitteerr,, wwaass eexxcceeeeddeedd iinn mmaannyy aarreeaass.. 36
We will see later that further reforms to tthhee CCAAPP iinn tthhee llaattee 1198800’’ss ((tthhaatt ooffffeerreedd ssuubbssiiddiieess ttoo ffaarrmmeerrss wwhhoo rreedduucceedd lliivveessttoocckk ddeennssiittyy,, ddeeccrreeaasseedd ffeerrttiilliizzeerr uussee oorr sswwiittcchheedd ttoo oorrggaanniicc ffaarrmmiinngg oorr ootthheerr eexxtteennssiivvee ffoorrmmss ooff pprroodduuccttiioonn)),, ssoommee NNaattiioonnaall ccoonnttrrooll mmeeaassuurreess iinnttrroodduucceedd bbyy iinnddiivviidduuaall mmeemmbbeerr ssttaatteess,, aanndd tthhee iinnttrroodduuccttiioonn iinn 119911 ooff tthhee NNiittrraattee DDiirreeccttiivvee,, aarree hhaavviinngg ssoommee eeffffeeccttss.. AAnnnneexx 1111 ooff tthhee NNiittrraattee ddiirreeccttiivvee oouuttlliinneess CCooddee((ss)) ooff GGoooodd AAggrriiccuullttuurraall PPrraaccttiiccee wwiitthh tthhee oobbjjeeccttiivvee ooff rreedduucciinngg ppoolllluuttiioonn bbyy nniittrraatteess.. 37
For some Candidate countries and NNeewwllyy AApppplliieedd SSttaatteess pprroobblleemmss rreeggaarrddiinngg aaggrriiccuullttuurraall ppoolllluuttiioonn ooff wwaatteerr aarree ccoommppoouunnddeedd bbyy tthhee llaacckk ooff aa ggoooodd AAggrriiccuullttuurraall AAddvviissoorryy SSeerrvviiccee iinnffrraassttrruuccttuurree.. 38
Let us now examine the situation iinn aanndd aarroouunndd oouurr rreessppeeccttiivvee sseeaass ii..ee.. TThhee BBaallttiicc SSeeaa aanndd TThhee BBllaacckk SSeeaa 39
I’ll start with the sea nearest home wwhhiicchh ooff ccoouurrssee iiss 40 TThhee BBaallttiicc sseeaa
41
Farming the land ccaann ppoolllluuttee tthhee sseeaa DDuurriinngg rreecceenntt ddeeccaaddeess tthhee BBaallttiicc SSeeaa hhaass bbeeeenn bbuurrddeenneedd wwiitthh iinnccrreeaassiinngg iinnppuuttss ooff nnuuttrriieennttss ffrroomm aaggrriiccuullttuurraall ssoouurrcceess ssuucchh aass mmaannuurree aanndd ffeerrttiilliisseerrss.. TThhee ccoonnsseeqquueenntt eeuuttrroopphhiiccaattiioonn hhaass wwiiddeellyy ddiissrruupptteedd mmaarriinnee eeccoossyysstteemmss.. TThheerree hhaavvee bbeeeenn rreedduuccttiioonnss iinn tthhee mmoosstt hhaarrmmffuull aaggrriiccuullttuurraall eemmiissssiioonnss,, bbuutt ffaarrmmllaanndd rreemmaaiinnss oonnee ooff tthhee mmaaiinn ssoouurrcceess ooff tthhee ssuurrpplluuss nnuuttrriieennttss eenntteerriinngg tthhee BBaallttiicc SSeeaa.. 42
43
44
The environmental quality of the BBaallttiicc SSeeaa iiss llaarrggeellyy iinnfflluueenncceedd bbyy tthhee iinnppuuttss ooff ppoolllluuttaannttss -- ppaarrttiiccuullaarrllyy eexxcceessssiivvee nnuuttrriieennttss NNuuttrriieennttss ccaann eenntteerr tthhee sseeaa iinn rruunnooffff ffrroomm aarraabbllee llaanndd,, mmaaiinnllyy vviiaa rriivveerrss aanndd ssttrreeaammss,, bbuutt aallssoo aalloonngg ccooaassttss;; oorr iinn tthhee ffoorrmm ooff ddeeppoossiittiioonn ffrroomm tthhee aaiirr.. MMoorree tthhaann 2255 ooff tthhee 113322 sseerriioouuss ppoolllluuttiioonn hhoott ssppoottss iiddeennttiiffiieedd aarroouunndd tthhee BBaallttiicc SSeeaa ssiinnccee 119922 hhaavvee aallrreeaaddyy bbeeeenn cclleeaanneedd uupp.. 45
”Hot Spots” 46
dl http://maps.grida.no/scripts/esrimap.dlll??nnaammee==hhoottssppoottss&&ccmmdd==mmaapp..hhttmmll FFoollllooww tthhee aabboovvee lliinnkk ttoo aacccceessss aann iinntteerraaccttiivvee mmaapp wwiitthh ddeettaaiillss ooff aallll tthhee kknnoowwnn HHOOTT SSPPOOTTSS iinn tthhee BBaallttiicc sseeaa ddrraaiinnaaggee bbaassiinn.. 47
48
MMaarriinnee RReesseeaarrcchh VVeesssseell oonn tthhee BBaallttiicc SSeeaa 49 Photos ffrroomm:: FFiinnnniisshh IInnssttiittuuttee ooff MMaarriinnee RReesseeaarrcchh ((hhttttpp::////wwwwww22..ffiimmrr..ffii//eenn//iittaammeerriikkaannttaa//ggaalllleerriiaa//1155..hhttmmll))
50
51 Deep water ooxxyyggeenn ccoonncceennttrraattiioonn iinn tthhee BBaallttiicc PPrrooppeerr aanndd GGuullff ooff FFiinnllaanndd iinn 11999999 HHyyppooxxiiaa ((ooxxyyggeenn ccoonncceennttrraattiioonn << 22 mmll//ll,, ppiinnkk aarreeaass)) aanndd AAnnooxxiiaa ((wwiitthh pprreesseennccee ooff hhyyddrrooggeenn ssuullpphhiiddee,, rreedd aarreeaass)) iinn 11999999..
GGeenneerraall IInnffoorrmmaattiioonn HHoottssppoott nnuummbbeerr 112288 ((LLaahhoollmm BBaayy)) TTyyppee AAggrriiccuullttuurraall RRuunnooffff PPrriioorriittyy NNoo CCoouunnttrryy SSEE RReecceeiivviinngg wwaatteerr bbooddyy KKaatttteeggaatt AAiimm RReedduuccttiioonn ooff nnuuttrriieenntt lleeaacchhiinngg MMeeaassuurreess pprrooppoosseedd LLiimmiitt ttoo aanniimmaall ddeennssiittyy,, wwiinntteerr ggrreeeenn ffiieellddss,, iinnccrreeaassee ssttoorraaggee ccaapp aanndd rreessttrriicctt hhaannddlliinngg ooff mmaannuurree LLaatteesstt UUppddaattee 11999999 52
53 Poland Sweden Latvia Russia Denmark FinlandEstonia Lithuania Germany 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Nitrogen (tonnes in 1995)
54 http://ddaattaa..eeccoollooggyy..ssuu..ssee//bbooiinngg//iinnddeexx..hhttmm ll
55 Poland Russia Sweden Finland DenmarkLatviaLithuaniaEstoniaGermany 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Phosphorus (tonnes in 1995)
56
The 1990s - a decade of change for farming A crucial change in agriculture in the Baltic Sea region during the 1990s has been the reintroduction of private ownership of farmland in countries in transition between the centrally-planned 57 economy and the market economy. Through the 1990s prices for agricultural products remained low, while production costs were high. Agricultural production decreased overall, resulting in smaller production units, and substantial reductions in the use of inputs such as fertilisers and pesticides. In the future, however, significant reconstruction of the agricultural sector is to be expected, and increases in productivity. The transitional countries will need assistance to ensure that environmentally sustainable agricultural practices are adopted.
In the EU countries changes were less dramatic, bbuutt tthhee uussaaggee ooff bbootthh mmaannuurree aanndd cchheemmiiccaall ffeerrttiilliisseerrss ddeeccrreeaasseedd wwiiddeellyy.. IInn GGeerrmmaannyy,, ppaarrttiiccuullaarrllyy iinn tthhee eeaasstt,, tthhee ttoottaall aarreeaa ooff ffaarrmmllaanndd sshhrraannkk ccoonnssiiddeerraabbllyy dduurriinngg tthhee 11999900ss.. IInn FFiinnllaanndd mmaannyy ffaarrmmss aallssoo ssttooppppeedd ooppeerraattiinngg,, aanndd pphhoosspphhoorruuss eemmiissssiioonnss ffrroomm aaggrriiccuullttuurraall ssoouurrcceess ddeecclliinneedd ssiiggnniiffiiccaannttllyy,, aass tthheeyy hhaadd eeaarrlliieerr iinn SSwweeddeenn.. TThhee rreeffoorrmm ooff tthhee EEUU CCoommmmoonn AAggrriiccuullttuurraall PPoolliiccyy ((CCAAPP)) iinn tthhee EEUU iinn tthhee eeaarrllyy 11999900ss iinnvvoollvveedd oovveerraallll rreedduuccttiioonnss iinn ffaarrmm ssuubbssiiddiieess,, aanndd nneeww iinncceennttiivveess ttoo pprroommoottee eennvviirroonnmmeennttaallllyy ffaavvoouurraabbllee aaggrriiccuullttuurraall pprraaccttiicceess.. RReeqquuiirreemmeennttss ffoorr ssuubbssiiddiieess nnooww iinncclluuddee tthhee aaddooppttiioonn ooff ffaarrmmiinngg pprraaccttiicceess ddeessiiggnneedd ttoo mmiinniimmiissee aanniimmaall wwaassttee aanndd ffeerrttiilliisseerr rruunnooffff.. TThhee CCAAPP iiss nnooww aallssoo bbeeiinngg ggrraadduuaallllyy aaddoopptteedd bbyy tthhee ccoouunnttrriieess hhooppiinngg ttoo jjooiinn tthhee EEUU,, ssoo wwiitthhiinn aa ffeeww yyeeaarrss aa ccoommmmoonn sseett ooff aaggrriiccuullttuurraall ppoolliicciieess aanndd ssuubbssiiddiieess sshhoouulldd ccoovveerr tteenn ooff tthhee rreeggiioonn''ss ffoouurrtteeeenn ccoouunnttrriieess.. 58
Yearly applied P by mineral fertilizers (ton P) - 59 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Lithuania 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996
Yearly applied P by mineral fertilizers (ton P) - 60 180 000 120 000 60 000 0 Poland 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996
Yearly applied P by mineral fertilizers (ton P) - 61 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Sweden 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996
NNuuttrriieenntt iinnppuuttss NNuuttrriieennttss eenntteerr tthhee BBaallttiicc SSeeaa eeiitthheerr iinn wwaatteerr fflloowwiinngg iinnttoo tthhee sseeaa,, oorr ffrroomm tthhee aattmmoosspphheerree.. RRiivveerrss aanndd ccooaassttaall ppooiinntt ssoouurrcceess ssuucchh aass uurrbbaann aanndd iinndduussttrriiaall wwaasstteewwaatteerr oouuttlleettss aaccccoouunntt ffoorr mmoosstt ooff tthhee nnuuttrriieenntt llooaadd -- iinn ffaacctt tthhrreeee ttiimmeess mmoorree nniittrrooggeenn aanndd tteenn ttiimmeess mmoorree pphhoosspphhoorruuss tthhaann tthhee aattmmoosspphheerriicc iinnppuutt.. 62
IInndduussttrriiaall eemmiissssiioonnss ooff NNOO22 63
Industrial 1000 tonnes NO2 emissions 64 600 300 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 Denmark Finland Germany Latvia Lithuania Norw ay Poland NW Russia Sw eden Data Sources: Data sources: EMEP. Lithuania: Ministry of Economy of the Republic of Lithuania. NW Russia: Russian Baltic 21 Lead Parties.
65 PPiigg ffaaccttoorryy ffaarrmm
PPiigg ffaarrmm wwaassttee llaaggoooonn –– aa ssoouurrccee ooff aammmmoonniiaa!! 66
Trends iinn nnuuttrriieenntt iinnppuuttss · TThhee iinnppuuttss ooff pphhoosspphhoorruuss ttoo tthhee BBaallttiicc SSeeaa aarree nnooww mmuucchh lloowweerr tthhaann iinn tthhee 11998800ss,, tthhaannkkss ttoo iimmpprroovveedd wwaasstteewwaatteerr ttrreeaattmmeenntt.. · BBuutt iinn rreecceenntt yyeeaarrss tthhiiss ddeeccrreeaassee hhaass sslloowweedd,, aanndd nnuuttrriieenntt iinnppuuttss ffrroomm rriivveerrss eevviiddeennttllyy ddiidd nnoott ddeeccrreeaassee dduurriinngg tthhee ppeerriioodd 11999944--9988.. · IInnppuuttss ooff nniittrrooggeenn,, wwhhiicchh llaarrggeellyy oorriiggiinnaattee ffrroomm ddiiffffuussee ssoouurrcceess ssuucchh aass ffaarrmmllaanndd hhaavvee bbeeeenn mmoorree ddiiffffiiccuulltt ttoo rreedduuccee.. · AAnnnnuuaall aattmmoosspphheerriicc nniittrrooggeenn ddeeppoossiittiioonn iinnttoo tthhee BBaallttiicc SSeeaa ddeeccrreeaasseedd bbyy nneeaarrllyy 4400%% bbeettwweeeenn 11998855 aanndd 11999977.. 67
One of the non-point sources significantly ccoonnttrriibbuuttiinngg ttoo tthhee ppoolllluuttiioonn ooff tthhee BBaallttiicc SSeeaa iiss tthhee aaggrriiccuullttuurree sseeccttoorr,, wwhhiicchh iiss eessttiimmaatteedd ttoo aaccccoouunntt ffoorr 3300--3355 ppeerr cceenntt ooff tthhee ttoottaall nniittrrooggeenn llooaadd ttoo tthhee BBaallttiicc.. IItt iiss ddoommiinnaatteedd bbyy tthhee ccoonnssuummppttiioonn ooff tthhee nniittrrooggeenn ffeerrttiilliizzeerrss ffoorr aaggrriiccuullttuurraall llaannddss.. TThhee mmaassssiivvee wwaatteerrbboorrnnee nniittrrooggeenn iinnppuutt ttoo tthhee BBaallttiicc SSeeaa iiss aa mmaajjoorr ccaauussee ooff mmaarriinnee eeuuttrroopphhiiccaattiioonn.. 68
69
Riverine nitrogen inputs 70 to the Baltic Sea 1000 tonnes 800 400 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 Source: BED http://data.ecology.su.se, and Baltic Sea Environment Proceedings No. 82A
Riverine total phosphorous inputs 71 to the Baltic Sea Tonnes 40000 20000 0 1970 1975 1980 1985 1990 Source: BED http://data.ecology.su.se
The HHeellssiinnkkii CCoommmmiissssiioonn,, oorr HHEELLCCOOMM,, wwoorrkkss ttoo pprrootteecctt tthhee mmaarriinnee eennvviirroonnmmeenntt ooff tthhee BBaallttiicc SSeeaa ffrroomm aallll ssoouurrcceess ooff ppoolllluuttiioonn tthhrroouugghh iinntteerrggoovveerrnnmmeennttaall ccoo--ooppeerraattiioonn bbeettwweeeenn DDeennmmaarrkk,, EEssttoonniiaa,, tthhee EEuurrooppeeaann CCoommmmuunniittyy,, FFiinnllaanndd,, GGeerrmmaannyy,, LLaattvviiaa,, LLiitthhuuaanniiaa,, PPoollaanndd,, RRuussssiiaa aanndd SSwweeddeenn.. HHEELLCCOOMM iiss tthhee ggoovveerrnniinngg bbooddyy ooff tthhee ""CCoonnvveennttiioonn oonn tthhee PPrrootteeccttiioonn ooff tthhee MMaarriinnee EEnnvviirroonnmmeenntt ooff tthhee BBaallttiicc SSeeaa AArreeaa““ -- mmoorree uussuuaallllyy kknnoowwnn aass tthhee HHeellssiinnkkii CCoonnvveennttiioonn 72
TThhee 11997744 CCoonnvveennttiioonn FFoorr tthhee ffiirrsstt ttiimmee eevveerr,, aallll tthhee ssoouurrcceess ooff ppoolllluuttiioonn aarroouunndd aann eennttiirree sseeaa wweerree mmaaddee ssuubbjjeecctt ttoo aa ssiinnggllee ccoonnvveennttiioonn,, ssiiggnneedd iinn 11997744 bbyy tthhee tthheenn sseevveenn BBaallttiicc ccooaassttaall ssttaatteess.. TThhee 11997744 CCoonnvveennttiioonn eenntteerreedd iinnttoo ffoorrccee oonn 33 MMaayy 11998800.. 73
TThhee 11999922 CCoonnvveennttiioonn IInn tthhee lliigghhtt ooff ppoolliittiiccaall cchhaannggeess,, aanndd ddeevveellooppmmeennttss iinn iinntteerrnnaattiioonnaall eennvviirroonnmmeennttaall aanndd mmaarriittiimmee llaaww,, aa nneeww ccoonnvveennttiioonn wwaass ssiiggnneedd iinn 11999922 bbyy aallll tthhee ssttaatteess bboorrddeerriinngg oonn tthhee BBaallttiicc SSeeaa,, aanndd tthhee EEuurrooppeeaann CCoommmmuunniittyy.. AAfftteerr rraattiiffiiccaattiioonn tthhee CCoonnvveennttiioonn eenntteerreedd iinnttoo ffoorrccee oonn 1177 JJaannuuaarryy 22000000.. TThhee CCoonnvveennttiioonn ccoovveerrss tthhee wwhhoollee ooff tthhee BBaallttiicc SSeeaa aarreeaa,, iinncclluuddiinngg iinnllaanndd wwaatteerrss aass wweellll aass tthhee wwaatteerr ooff tthhee sseeaa iittsseellff aanndd tthhee sseeaa--bbeedd.. MMeeaassuurreess aarree aallssoo ttaakkeenn iinn tthhee wwhhoollee ccaattcchhmmeenntt aarreeaa ooff tthhee BBaallttiicc SSeeaa ttoo rreedduuccee llaanndd--bbaasseedd ppoolllluuttiioonn.. 74
The Helsinki Commission is responsible ffoorr mmoonniittoorriinngg aanndd iimmpplleemmeennttiinngg:: • TThhee 11998888 MMiinniisstteerriiaall DDeeccllaarraattiioonn,, iinn ppaarrttiiccuullaarr ccoonncceerrnniinngg rreeaacchhiinngg tthhee ttaarrggeett ooff 5500%% rreedduuccttiioonnss iinn nnuuttrriieenntt iinnppuuttss.. • TThhee BBaallttiicc SSeeaa JJooiinntt CCoommpprreehheennssiivvee EEnnvviirroonnmmeennttaall AAccttiioonn PPrrooggrraammmmee ((JJCCPP)) eessttaabblliisshheedd iinn 11999922 ttoo ffaacciilliittaattee aanndd mmoonniittoorr tthhee eelliimmiinnaattiioonn ooff tthhee 113322 mmoosstt ppoolllluuttiinngg ssoouurrcceess wwiitthhiinn tthhee BBaallttiicc SSeeaa ccaattcchhmmeenntt aarreeaa –– kknnoowwnn aass ""hhoott--ssppoottss"".. 75
The countries in the Baltic Sea ddrraaiinnaaggee bbaassiinn hhaavvee ccoommmmiitttteedd ttoo mmoosstt ooff tthhee ccoonnvveennttiioonnss tthhaatt ttoouucchh uuppoonn tthhee iissssuuee ooff eeuuttrroopphhiiccaattiioonn.. TThhee mmoosstt iimmppoorrttaanntt ttrreeaattyy,, tthhee HHeellssiinnkkii ccoonnvveennttiioonn hhaass aallll tthhee ccooaassttaall ccoouunnttrriieess aaccttiivveellyy iinnvvoollvveedd.. SSoommee ooff tthhee mmoorree nneewwllyy ffoorrmmeedd ssttaatteess,, ssuucchh aass EEssttoonniiaa,, LLaattvviiaa aanndd LLiitthhuuaanniiaa hhaavvee nnoott yyeett ssiiggnneedd aallll ooff tthhee ttrreeaattiieess ffoorr mmoonniittoorriinngg && ppoolllluuttiioonn.. AAnn iimmppoorrttaanntt ttrreeaattyy,, tthhee AAaarrhhuuss ccoonnvveennttiioonn,, aaddddrreessss tthhee ooppeennnneessss aanndd ppuubblliicc aacccceessss ooff eennvviirroonnmmeennttaall iinnffoorrmmaattiioonn,, hhaass nnoott yyeett bbeeeenn ssiiggnneedd bbyy RRuussssiiaa.. 76
Pollution & Monitoring General Country Helsinki UNCLOS NOx Wetlands Aarhus EIA Belarus Czech Rep Denmark Estonia Finland Germany Latvia Lithuania Norway Poland Russia Sweden Ukraine 77 Key Not signed Signed, but not entered or accepted Entered or accepted Not applicable
United Nations Convention oonn tthhee LLaaww ooff tthhee SSeeaa ((UUNNCCLLOOSS)) TThhiiss ccoonnvveennttiioonn iiss vveerryy wwiiddee iinn ssccooppee,, aanndd ccoovveerrss aallll uussee ooff iinntteerrnnaattiioonnaall sseeaass,, eennvviirroonnmmeennttaall,, bbuutt aallssoo sshhiippppiinngg aanndd eexxppllooiittaattiioonn.. TThhee eennvviirroonnmmeennttaall ppaarrttss ooff tthhiiss ccoonnvveennttiioonn ccoovveerr mmoonniittoorriinngg,, tteecchhnniiccaall aassssiissttaannccee aanndd tthhee eessttaabblliisshhmmeenntt ooff bbaassiicc eennvviirroonnmmeennttaall pprriinncciipplleess.. 78
Convention of Long-Range Transboundary AAiirr PPoolllluuttiioonn ((LLRRTTAAPP)) -- NNOOxx PPrroottooccooll TThhee oobbjjeeccttiivveess ooff tthhiiss ccoonnvveennttiioonn iiss ttoo mmoonniittoorr aanndd lliimmiitt tthhee lloonngg--ddiissttaannccee ppoolllluuttiioonn ooff ssoommee hhaazzaarrddoouuss ssuubbssttaanncceess,, ttoo mmaann aanndd eennvviirroonnmmeenntt.. AAmmoonngg tthheessee aarree nniittrroouuss ooxxiiddee ((NNOOxx),, ssuullpphhuurr aanndd vvoollaattiillee oorrggaanniicc ccoommppoouunnddss ((VVOOCC).. TThhee NNOOxx pprroottooccooll wwaass sseelleecctteedd ffoorr tthhiiss iinnddiiccaattoorr.. 79
Convention on Wetlands of International IImmppoorrttaannccee eessppeecciiaallllyy aass WWaatteerrffoowwll HHaabbiittaatt ((RRaammssaarr CCoonnvveennttiioonn)) WWeettllaannddss aarree ooff iimmppoorrttaannccee aass aa nnaattuurraall bbaarrrriieerr ffoorr nnuuttrriieennttss iinn tthhee ddrraaiinnaaggee bbaassiinn.. TThhee RRaammssaarr CCoonnvveennttiioonn sseeeekkss ttoo rreedduuccee tthhee lloossss ooff wweettllaannddss,, aanndd ttoo ccoonnsseerrvvee aanndd pprrootteecctt.. 80
Convention on Access to Information ,, PPuubblliicc PPaarrttiicciippaattiioonn iinn DDeecciissiioonn--MMaakkiinngg aanndd AAcccceessss ttoo JJuussttiiccee iinn EEnnvviirroonnmmeennttaall MMaatttteerrss ((AAaarrhhuuss ccoonnvveennttiioonn)) TThhee AAaarrhhuuss ccoonnvveennttiioonn iiss tthhee yyoouunnggeesstt iinn tthhiiss pprreesseennttaattiioonn ((tthhaatt iiss wwhhyy mmoosstt ccoouunnttrriieess hhaavvee jjuusstt ssiiggnneedd iitt yyeett).. TThhiiss ccoonnvveennttiioonn wwaass ccrreeaatteedd wwiitthh tthhee oobbjjeeccttiivvee ttoo eennssuurree ppuubblliicc aacccceessss ttoo aallll ffoorrmmss ooff eennvviirroonnmmeennttaall iinnffoorrmmaattiioonn,, ssuucchh aass mmoonniittoorriinngg aanndd aasssseessssmmeenntt.. 81
Convention of Environmental Impact AAsssseessssmmeenntt iinn aa TTrraannssbboouunnddaarryy CCoonntteexxtt ((EEssppoooo CCoonnvveennttiioonn)) EEnnvviirroonnmmeennttaall IImmppaacctt AAsssseessssmmeennttss ((EEIIAA) aarree ssttuuddiieess oonn tthhee eennvviirroonnmmeennttaall iimmpplliiccaattiioonnss ooff ddeevveellooppmmeenntt,, ssuucchh aass ccoonnssttrruuccttiioonn.. CCoouunnttrriieess ccoommmmiitttteedd ttoo tthhiiss ccoonnvveennttiioonn aarree rreeqquuiirreedd ttoo ccrreeaattee aann EEIIAA aanndd ttoo ggoo ffoorr iinntteerrnnaattiioonnaall ccoo--ooppeerraattiioonn iinn aallll ddeevveellooppmmeenntt tthhaatt ccaann eeffffeecctt tthhee eennvviirroonnmmeenntt ooff tthhee nneeiigghhbboouurriinngg ccoouunnttrriieess.. 82
Now let us look at the situation aarroouunndd yyoouurr sseeaa 83 TThhee BBllaacckk SSeeaa
84
85
86
87 % Total Nitrates 52% 2% 4% 1% 7% 12% 0% 7% 2% 7% 6% Danube Dnieper Dniester Don Sea of Azov Bulgaria Georgia Romania Russia Turkey Ukraine TThhee DDaannuubbee aaccccoouunnttss ffoorr mmoorree tthhaann 5500%% ooff tthhee ttoottaall NNiittrraattee iinnppuutt ttoo tthhee BBllaacckk SSeeaa
88
Decline in Black Sea Commercial FFiisshh SSttoocckkss 89 PPeerrcceeiivveedd mmaajjoorr pprroobblleemmss
90
91 (No more Jansson’s TTeemmppttaattiioonn!!!!!!!!????????))
92
93 Perceived mmaajjoorr pprroobblleemmss LLoossss ooff hhaabbiittaattss,, nnoottaabbllyy wweettllaannddss aanndd sshheellff aarreeaass,, ssuuppppoorrttiinngg iimmppoorrttaanntt bbiioottiicc rreessoouurrcceess LLoossss oorr iimmmmiinneenntt lloossss ooff eennddaannggeerreedd ssppeecciieess aanndd tthheeiirr ggeennoommeess RReeppllaacceemmeenntt ooff iinnddiiggeennoouuss BBllaacckk SSeeaa ssppeecciieess wwiitthh eexxoottiicc oonneess DDeeggrraaddaattiioonn ooff tthhee BBllaacckk SSeeaa llaannddssccaappee
Perceived mmaajjoorr pprroobblleemmss IInnaaddeeqquuaattee pprrootteeccttiioonn ooff mmaarriinnee aanndd ccooaassttaall rreessoouurrcceess ffrroomm mmaarriittiimmee aacccciiddeennttss UUnnssaanniittaarryy ccoonnddiittiioonnss iinn mmaannyy bbeeaacchheess,, bbaatthhiinngg aanndd sshheellllffiisshh--ggrroowwiinngg wwaatteerrss 94
Polluted beaches don’t aattttrraacctt mmaannyy ttoouurriissttss!!!! 95

Recommended

Células clorofilianas
Células clorofilianasCélulas clorofilianas
Células clorofilianasEMILIO LECAROS BUSTAMANTE
 
Who
WhoWho
WhoMalla Reddy College of Pharmacy
 
21st century-Hindustan - Let's achieve higher standards in India.
21st century-Hindustan - Let's achieve higher standards in India.21st century-Hindustan - Let's achieve higher standards in India.
21st century-Hindustan - Let's achieve higher standards in India.Sardar Sanjay Matkar
 
Organisational learning
Organisational learningOrganisational learning
Organisational learningSatish Mahankuda
 
Nature of Science
Nature of ScienceNature of Science
Nature of ScienceLorraine Stratton
 
Validation of mixing, granulation, lubrication, compression and coating
Validation of mixing, granulation, lubrication, compression and coatingValidation of mixing, granulation, lubrication, compression and coating
Validation of mixing, granulation, lubrication, compression and coatingMalla Reddy College of Pharmacy
 
Obstacles connaissement
Obstacles connaissementObstacles connaissement
Obstacles connaissementRabah HELAL
 
Advanced airway mx 2
Advanced airway mx 2Advanced airway mx 2
Advanced airway mx 2maylady selly
 

Recommended

Células clorofilianas
Células clorofilianasCélulas clorofilianas
Células clorofilianasEMILIO LECAROS BUSTAMANTE
 
Who
WhoWho
WhoMalla Reddy College of Pharmacy
 
21st century-Hindustan - Let's achieve higher standards in India.
21st century-Hindustan - Let's achieve higher standards in India.21st century-Hindustan - Let's achieve higher standards in India.
21st century-Hindustan - Let's achieve higher standards in India.Sardar Sanjay Matkar
 
Organisational learning
Organisational learningOrganisational learning
Organisational learningSatish Mahankuda
 
Nature of Science
Nature of ScienceNature of Science
Nature of ScienceLorraine Stratton
 
Validation of mixing, granulation, lubrication, compression and coating
Validation of mixing, granulation, lubrication, compression and coatingValidation of mixing, granulation, lubrication, compression and coating
Validation of mixing, granulation, lubrication, compression and coatingMalla Reddy College of Pharmacy
 
Obstacles connaissement
Obstacles connaissementObstacles connaissement
Obstacles connaissementRabah HELAL
 
Advanced airway mx 2
Advanced airway mx 2Advanced airway mx 2
Advanced airway mx 2maylady selly
 
Pilot plant general considerations
Pilot plant general considerationsPilot plant general considerations
Pilot plant general considerationsMalla Reddy College of Pharmacy
 
Pilot plant liquid orals
Pilot plant liquid oralsPilot plant liquid orals
Pilot plant liquid oralsMalla Reddy College of Pharmacy
 
Howell m4 project
Howell m4 projectHowell m4 project
Howell m4 projectTaylourLerin
 
POWER POINT PRESENTATION
POWER POINT PRESENTATIONPOWER POINT PRESENTATION
POWER POINT PRESENTATIONSARANYALAL
 
MS Unit-1
MS Unit-1MS Unit-1
MS Unit-1A.S. Krishna
 
preynolds_blacksearecovery.ppt
preynolds_blacksearecovery.pptpreynolds_blacksearecovery.ppt
preynolds_blacksearecovery.pptIwl Pcu
 
1 pigmentation
1 pigmentation1 pigmentation
1 pigmentationAhmed Amer
 
Gag reflex
Gag reflexGag reflex
Gag reflexDr Sajan Goswami
 
information practices
information practicesinformation practices
information practicesRashmi Deoli
 
Trabajo sobre Baudelaire
Trabajo sobre BaudelaireTrabajo sobre Baudelaire
Trabajo sobre BaudelaireÁlvaro Posse
 
Ch 3 sec 3 and 4
Ch 3 sec 3 and 4Ch 3 sec 3 and 4
Ch 3 sec 3 and 4Alissa Jordan
 
Las Tic`s Explicacion y mapa
Las Tic`s Explicacion y mapaLas Tic`s Explicacion y mapa
Las Tic`s Explicacion y mapalopezkell
 
Quantum Teaching
Quantum TeachingQuantum Teaching
Quantum Teachingtaytay09
 
презентация о готах
презентация о готахпрезентация о готах
презентация о готахYulya Tkachuk
 
Marshall mix design method
Marshall mix design methodMarshall mix design method
Marshall mix design methodGourav Mewara
 
Mgmt370 ch4spring11
Mgmt370 ch4spring11Mgmt370 ch4spring11
Mgmt370 ch4spring11Mustafa Habibi
 
Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2
Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2
Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2Jan Flores
 
Discover the leader in you
Discover the leader in youDiscover the leader in you
Discover the leader in youSubhash Mandal
 
Discover the leader in you
Discover the leader in youDiscover the leader in you
Discover the leader in youSubhash Mandal
 
Who
WhoWho
WhoMalla Reddy College of Pharmacy
 
Islamic economics
Islamic economicsIslamic economics
Islamic economicsKhalid Abdullah
 
Negotiation skills
Negotiation skillsNegotiation skills
Negotiation skillssurekha pawar
 

More Related Content

What's hot

POWER POINT PRESENTATION
POWER POINT PRESENTATIONPOWER POINT PRESENTATION
POWER POINT PRESENTATIONSARANYALAL
 
preynolds_blacksearecovery.ppt
preynolds_blacksearecovery.pptpreynolds_blacksearecovery.ppt
preynolds_blacksearecovery.pptIwl Pcu
 
1 pigmentation
1 pigmentation1 pigmentation
1 pigmentationAhmed Amer
 
information practices
information practicesinformation practices
information practicesRashmi Deoli
 
Trabajo sobre Baudelaire
Trabajo sobre BaudelaireTrabajo sobre Baudelaire
Trabajo sobre BaudelaireÁlvaro Posse
 
Las Tic`s Explicacion y mapa
Las Tic`s Explicacion y mapaLas Tic`s Explicacion y mapa
Las Tic`s Explicacion y mapalopezkell
 
Quantum Teaching
Quantum TeachingQuantum Teaching
Quantum Teachingtaytay09
 
презентация о готах
презентация о готахпрезентация о готах
презентация о готахYulya Tkachuk
 
Marshall mix design method
Marshall mix design methodMarshall mix design method
Marshall mix design methodGourav Mewara
 
Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2
Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2
Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2Jan Flores
 
Discover the leader in you
Discover the leader in youDiscover the leader in you
Discover the leader in youSubhash Mandal
 
Discover the leader in you
Discover the leader in youDiscover the leader in you
Discover the leader in youSubhash Mandal
 

What's hot (19)

Pilot plant general considerations
Pilot plant general considerationsPilot plant general considerations
Pilot plant general considerations
 
Pilot plant liquid orals
Pilot plant liquid oralsPilot plant liquid orals
Pilot plant liquid orals
 
Howell m4 project
Howell m4 projectHowell m4 project
Howell m4 project
 
POWER POINT PRESENTATION
POWER POINT PRESENTATIONPOWER POINT PRESENTATION
POWER POINT PRESENTATION
 
MS Unit-1
MS Unit-1MS Unit-1
MS Unit-1
 
preynolds_blacksearecovery.ppt
preynolds_blacksearecovery.pptpreynolds_blacksearecovery.ppt
preynolds_blacksearecovery.ppt
 
1 pigmentation
1 pigmentation1 pigmentation
1 pigmentation
 
Gag reflex
Gag reflexGag reflex
Gag reflex
 
information practices
information practicesinformation practices
information practices
 
Trabajo sobre Baudelaire
Trabajo sobre BaudelaireTrabajo sobre Baudelaire
Trabajo sobre Baudelaire
 
Ch 3 sec 3 and 4
Ch 3 sec 3 and 4Ch 3 sec 3 and 4
Ch 3 sec 3 and 4
 
Las Tic`s Explicacion y mapa
Las Tic`s Explicacion y mapaLas Tic`s Explicacion y mapa
Las Tic`s Explicacion y mapa
 
Quantum Teaching
Quantum TeachingQuantum Teaching
Quantum Teaching
 
презентация о готах
презентация о готахпрезентация о готах
презентация о готах
 
Marshall mix design method
Marshall mix design methodMarshall mix design method
Marshall mix design method
 
Mgmt370 ch4spring11
Mgmt370 ch4spring11Mgmt370 ch4spring11
Mgmt370 ch4spring11
 
Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2
Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2
Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2
 
Discover the leader in you
Discover the leader in youDiscover the leader in you
Discover the leader in you
 
Discover the leader in you
Discover the leader in youDiscover the leader in you
Discover the leader in you
 

Similar to Agricultural Pollution

La constitución Española
La constitución EspañolaLa constitución Española
La constitución Españolaguillecarrilero
 
Forest and wildlife resources
Forest and wildlife resourcesForest and wildlife resources
Forest and wildlife resourcesStanly Abraham
 
How Can We Save Energy? - by Ana Maria Dicu
How Can We Save Energy? - by Ana Maria DicuHow Can We Save Energy? - by Ana Maria Dicu
How Can We Save Energy? - by Ana Maria DicuIoana Stancut
 
La gigantografia 2
La gigantografia 2La gigantografia 2
La gigantografia 2juan6999mine
 
Biomecánica de los músculos abdominales y flexores de cadera
Biomecánica de los músculos abdominales y flexores de caderaBiomecánica de los músculos abdominales y flexores de cadera
Biomecánica de los músculos abdominales y flexores de caderaDr.James Vallejo Quintero M.D
 
Ectopicpregnancy 121101231359-phpapp02
Ectopicpregnancy 121101231359-phpapp02Ectopicpregnancy 121101231359-phpapp02
Ectopicpregnancy 121101231359-phpapp02Khldoun Daraghmeh
 
Mohannad Barakat Is Involved In Various Exciting Activities
Mohannad Barakat Is Involved In Various Exciting ActivitiesMohannad Barakat Is Involved In Various Exciting Activities
Mohannad Barakat Is Involved In Various Exciting ActivitiesMariaBaring
 

Similar to Agricultural Pollution (20)

Who
WhoWho
Who
 
Islamic economics
Islamic economicsIslamic economics
Islamic economics
 
Negotiation skills
Negotiation skillsNegotiation skills
Negotiation skills
 
La constitución Española
La constitución EspañolaLa constitución Española
La constitución Española
 
Forest and wildlife resources
Forest and wildlife resourcesForest and wildlife resources
Forest and wildlife resources
 
How Can We Save Energy? - by Ana Maria Dicu
How Can We Save Energy? - by Ana Maria DicuHow Can We Save Energy? - by Ana Maria Dicu
How Can We Save Energy? - by Ana Maria Dicu
 
La gigantografia
La gigantografiaLa gigantografia
La gigantografia
 
La gigantografia 2
La gigantografia 2La gigantografia 2
La gigantografia 2
 
La gigantografia
La gigantografiaLa gigantografia
La gigantografia
 
Negotiating a better commercial lease
Negotiating a better commercial leaseNegotiating a better commercial lease
Negotiating a better commercial lease
 
Piper book review
Piper book reviewPiper book review
Piper book review
 
Leukoplakia
LeukoplakiaLeukoplakia
Leukoplakia
 
La gigantografia
La gigantografia La gigantografia
La gigantografia
 
Importancia de las tic
Importancia de las ticImportancia de las tic
Importancia de las tic
 
Biomecánica de los músculos abdominales y flexores de cadera
Biomecánica de los músculos abdominales y flexores de caderaBiomecánica de los músculos abdominales y flexores de cadera
Biomecánica de los músculos abdominales y flexores de cadera
 
Ectopicpregnancy 121101231359-phpapp02
Ectopicpregnancy 121101231359-phpapp02Ectopicpregnancy 121101231359-phpapp02
Ectopicpregnancy 121101231359-phpapp02
 
Mohannad Barakat Is Involved In Various Exciting Activities
Mohannad Barakat Is Involved In Various Exciting ActivitiesMohannad Barakat Is Involved In Various Exciting Activities
Mohannad Barakat Is Involved In Various Exciting Activities
 
La gigantografia
La gigantografia La gigantografia
La gigantografia
 
Folleto 30 nov
Folleto 30 novFolleto 30 nov
Folleto 30 nov
 
Folleto 30 nov
Folleto 30 novFolleto 30 nov
Folleto 30 nov
 

More from Iwl Pcu

Flood and Drought Management Tools (IWC8)
Flood and Drought Management Tools (IWC8)Flood and Drought Management Tools (IWC8)
Flood and Drought Management Tools (IWC8)Iwl Pcu
 
Caribbean Wastewater - Innovative Solutions (IWC8)
Caribbean Wastewater - Innovative Solutions (IWC8)Caribbean Wastewater - Innovative Solutions (IWC8)
Caribbean Wastewater - Innovative Solutions (IWC8)Iwl Pcu
 
Large Marine Ecosystems: Megaregional Best Practices for LME Assessment and M...
Large Marine Ecosystems: Megaregional Best Practices for LME Assessment and M...Large Marine Ecosystems: Megaregional Best Practices for LME Assessment and M...
Large Marine Ecosystems: Megaregional Best Practices for LME Assessment and M...Iwl Pcu
 
Understanding the audience (IWC8)
Understanding the audience (IWC8)Understanding the audience (IWC8)
Understanding the audience (IWC8)Iwl Pcu
 
Effective slide designing
Effective slide designingEffective slide designing
Effective slide designingIwl Pcu
 
How to communicate science effectively (IWC8 Presentation)
How to communicate science effectively (IWC8 Presentation)How to communicate science effectively (IWC8 Presentation)
How to communicate science effectively (IWC8 Presentation)Iwl Pcu
 
Presentation vs Publication
Presentation vs PublicationPresentation vs Publication
Presentation vs PublicationIwl Pcu
 
Introduction to Nutrient Roundtable (IWC8)
Introduction to Nutrient Roundtable (IWC8)Introduction to Nutrient Roundtable (IWC8)
Introduction to Nutrient Roundtable (IWC8)Iwl Pcu
 
GEF Oceanic Fisheries Management Project – Towards Transformation Change (IWC...
GEF Oceanic Fisheries Management Project – Towards Transformation Change (IWC...GEF Oceanic Fisheries Management Project – Towards Transformation Change (IWC...
GEF Oceanic Fisheries Management Project – Towards Transformation Change (IWC...Iwl Pcu
 
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 1
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 1TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 1
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 1Iwl Pcu
 
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 10
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 10TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 10
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 10Iwl Pcu
 
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 10
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 10TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 10
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 10Iwl Pcu
 
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 9
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 9TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 9
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 9Iwl Pcu
 
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5Iwl Pcu
 
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5Iwl Pcu
 
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5Iwl Pcu
 
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 7
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 7TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 7
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 7Iwl Pcu
 
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5Iwl Pcu
 
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 6
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 6TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 6
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 6Iwl Pcu
 
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5Iwl Pcu
 

More from Iwl Pcu (20)

Flood and Drought Management Tools (IWC8)
Flood and Drought Management Tools (IWC8)Flood and Drought Management Tools (IWC8)
Flood and Drought Management Tools (IWC8)
 
Caribbean Wastewater - Innovative Solutions (IWC8)
Caribbean Wastewater - Innovative Solutions (IWC8)Caribbean Wastewater - Innovative Solutions (IWC8)
Caribbean Wastewater - Innovative Solutions (IWC8)
 
Large Marine Ecosystems: Megaregional Best Practices for LME Assessment and M...
Large Marine Ecosystems: Megaregional Best Practices for LME Assessment and M...Large Marine Ecosystems: Megaregional Best Practices for LME Assessment and M...
Large Marine Ecosystems: Megaregional Best Practices for LME Assessment and M...
 
Understanding the audience (IWC8)
Understanding the audience (IWC8)Understanding the audience (IWC8)
Understanding the audience (IWC8)
 
Effective slide designing
Effective slide designingEffective slide designing
Effective slide designing
 
How to communicate science effectively (IWC8 Presentation)
How to communicate science effectively (IWC8 Presentation)How to communicate science effectively (IWC8 Presentation)
How to communicate science effectively (IWC8 Presentation)
 
Presentation vs Publication
Presentation vs PublicationPresentation vs Publication
Presentation vs Publication
 
Introduction to Nutrient Roundtable (IWC8)
Introduction to Nutrient Roundtable (IWC8)Introduction to Nutrient Roundtable (IWC8)
Introduction to Nutrient Roundtable (IWC8)
 
GEF Oceanic Fisheries Management Project – Towards Transformation Change (IWC...
GEF Oceanic Fisheries Management Project – Towards Transformation Change (IWC...GEF Oceanic Fisheries Management Project – Towards Transformation Change (IWC...
GEF Oceanic Fisheries Management Project – Towards Transformation Change (IWC...
 
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 1
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 1TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 1
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 1
 
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 10
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 10TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 10
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 10
 
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 10
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 10TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 10
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 10
 
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 9
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 9TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 9
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 9
 
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
 
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
 
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
 
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 7
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 7TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 7
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 7
 
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
 
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 6
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 6TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 6
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 6
 
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
TDA/SAP Methodology Training Course Module 2 Section 5
 

Agricultural Pollution

  • 1. 1 Lecture 11.. IInnttrroodduuccttiioonn ttoo AAggrriiccuullttuurraall PPoolllluuttiioonn CCoonnttrrooll IInncclluuddiinngg ppaarrttiiccuullaarr rreeffeerreennccee ttoo EEaasstteerrnn aanndd CCeennttrraall EEuurrooppee PPrreeppaarreedd bbyy AAssssoocc.. PPrrooff.. PPhhiilliipp CChhiivveerrttoonn,, SSLLUU
  • 2. PPoolllluuttiioonn :: ‘‘tthhee iinnttrroodduuccttiioonn bbyy mmaann,, ddiirreeccttllyy oorr iinnddiirreeccttllyy,, ooff ssuubbssttaanncceess oorr eenneerrggyy iinnttoo tthhee eennvviirroonnmmeenntt,, wwhhiicchh aarree lliiaabbllee ttoo ccrreeaattee hhaazzaarrddss ttoo hhuummaann hheeaalltthh,, ttoo hhaarrmm lliivviinngg rreessoouurrcceess aanndd mmaarriinnee eeccoossyysstteemmss’’ AAggrriiccuullttuurraall ppoolllluuttiioonn iiss,, tthhuuss,, tthhee ddiirreecctt oorr iinnddiirreecctt iinnttrroodduuccttiioonn ooff ssuubbssttaanncceess –– ppaarrttiiccuullaarrllyy eexxcceessssiivvee nnuuttrriieennttss ((ssuucchh aass nniittrraatteess ((NN)) aanndd pphhoosspphhoorroouuss ((PP)) )) -- oorr eenneerrggyy iinnttoo tthhee eennvviirroonnmmeenntt aass aa rreessuulltt ooff mmaannss aaggrriiccuullttuurraall aaccttiivviittiieess.. 2
  • 3. HHooww ccaann AAggrriiccuullttuurraall PPoolllluuttiioonn hhaarrmm oouurr eennvviirroonnmmeenntt?? 3
  • 4. EEuuttrroopphhiicc mmeeaannss nnuuttrriieenntt--rriicchh,, aanndd eeuuttrroopphhiiccaattiioonn lliitteerraallllyy mmeeaannss eennrriicchhmmeenntt wwiitthh nnuuttrriieennttss,, aalltthhoouugghh nnoowwaaddaayyss tthhee tteerrmm iiss mmoorree oofftteenn uusseedd iinn aa nneeggaattiivvee sseennssee ttoo mmeeaann oovveerr--eennrriicchhmmeenntt.. NNuuttrriieennttss -- eessppeecciiaallllyy nniittrrooggeenn aanndd pphhoosspphhoorruuss -- aarree vviittaall ffoorr mmaarriinnee lliiffee.. BBuutt tthhee pprreesseennccee ooff eexxcceessssiivvee nnuuttrriieennttss ccaann sseerriioouussllyy ddiissttuurrbb tthhee ffuunnccttiioonniinngg ooff mmaarriinnee eeccoossyysstteemmss.. 4
  • 5. Excessive nutrient inputs into a water body iinndduuccee bbiioollooggiiccaall,, cchheemmiiccaall aanndd pphhyyssiiccaall cchhaannggeess iinn aaqquuaattiicc ppllaanntt aanndd aanniimmaall ccoommmmuunniittiieess,, oofftteenn lleeaaddiinngg ttoo ooxxyyggeenn ddeepplleettiioonn,, eessppeecciiaallllyy iinn ddeeeeppeerr wwaatteerrss.. GGrreeeenniisshh,, mmuurrkkyy wwaatteerr iiss ttyyppiiccaallllyy tthhee ffiirrsstt ssiiggnn ooff eeuuttrroopphhiiccaattiioonn aass mmiiccrroossccooppiicc ppllaannttss aanndd aallggaaee ggrrooww pprrooffuusseellyy,, ccoonnssuummiinngg tthhee ssuurrpplluuss nnuuttrriieennttss.. BBuutt aallggaaee aarree sshhoorrtt--lliivveedd,, aanndd wwhheenn tthheeyy ddiiee tthheeyy ssiinnkk ttoo tthhee bboottttoomm ooff tthhee sseeaa,, wwhheerree tthheeiirr ddeeccoommppoossiittiioonn uusseess uupp ooxxyyggeenn.. TThhee wwoorrsstt aaffffeecctteedd aarreeaass ccaann bbeeccoommee ccoommpplleetteellyy aannooxxiicc.. IInn tthhee aabbsseennccee ooff ooxxyyggeenn,, ddeeccoommppoossiittiioonn ccaann rreelleeaassee ttooxxiicc hhyyddrrooggeenn ssuullpphhiiddee,, ppooiissoonniinngg oorrggaanniissmmss aanndd mmaakkiinngg tthhee sseeaa--bbeedd lliiffeelleessss.. 5
  • 6. BBlluueeggrreeeenn aallggaall bblloooommss,, GGuullff ooff FFiinnllaanndd 6 PPhhoottooss ffrroomm:: FFiinnnniisshh IInnssttiittuuttee ooff MMaarriinnee RReesseeaarrcchh ((hhttttpp::////wwwwww22..ffiimmrr..ffii//eenn//iittaammeerriikkaannttaa//ggaalllleerriiaa//1155..
  • 7. Weather conditions can alleviate oorr aacccceelleerraattee eeuuttrroopphhiiccaattiioonn.. MMiilldd,, wweett wwiinntteerrss aarree uussuuaallllyy bbaadd nneewwss ffoorr sshhaallllooww,, ccooaassttaall wwaatteerrss,, aass nnuuttrriieennttss aarree wwaasshheedd ffrroomm ffaarrmmllaanndd iinnttoo rriivveerrss,, llaakkeess aanndd uullttiimmaatteellyy tthhee sseeaa.. TThhiiss ccrreeaatteess ssuuiittaabbllee ccoonnddiittiioonn ffoorr iinntteennssee aallggaall bblloooommss iinn tthhee sspprriinngg,, wwhhiicchh ccaann lleeaadd ttoo sseerriioouuss ooxxyyggeenn ddeepplleettiioonn,, eessppeecciiaallllyy iiff tthhee ssuummmmeerr iiss tthheenn wwaarrmm aanndd ccaallmm.. 7
  • 8. BBlluueeggrreeeenn aallggaall bblloooomm,, GGuullff ooff FFiinnllaanndd 66tthh AAuugguusstt,, 22000022 8 Photos from: Finnish IInnssttiittuuttee ooff MMaarriinnee RReesseeaarrcchh ((hhttttpp::////wwwwww22..ffiimmrr..ffii//eenn//iittaammeerriikkaannttaa//ggaalllleerriiaa//1155..
  • 9. Algal bloom on the Fyris River near SLU in UUppppssaallaa –– tthhee rriivveerr ddrraaiinnss tthhee iinntteennssiivveellyy ccuullttiivvaatteedd aaggrriiccuullttuurraall ppllaaiinn ooff UUppppllaanndd 9
  • 10. So the rivers and seas turn ggrreeeenn ffoorr aa wwhhiillee –– 10 WWhhoo ccaarreess!!??!!
  • 11. There are many reasons why governments aanndd aauutthhoorriittiieess tthhrroouugghhoouutt tthhee wwoorrlldd aarree ddeeeeppllyy ccoonncceerrnneedd aabboouutt tthhee eeffffeeccttss ooff aaggrriiccuullttuurraall ppoolllluuttiioonn.. NNoott lleeaasstt iiss tthhee ddaannggeerr ttoo 11)) PPuubblliicc hheeaalltthh.. IInn ddrriinnkkiinngg wwaatteerr,, hhiigghh ccoonncceennttrraattiioonnss ooff nniittrraattee ccaann ccaauussee mmeetthheemmoogglloobbiinneemmiiaa,, aa ppootteennttiiaallllyy ffaattaall ddiisseeaassee iinn iinnffaannttss aallssoo kknnoowwnn aass bblluuee bbaabbyy ssyynnddrroommee.. 22)) FFiisshh ssttoocckkss aanndd mmaarriinnee bbiiooddiivveerrssiittyy.. EEuuttrroopphhiiccaattiioonn ddeessttrrooyyss ((aa)) ssppaawwnniinngg aarreeaass ffoorr eeccoonnoommiiccaallllyy vvaalluuaabbllee ffiisshh,, aanndd ((bb)) hhaabbiittaattss ffoorr ootthheerr mmaarriinnee lliiffee.. 33)) TThhee ttoouurriisstt iinndduussttrryy.. PPooiissoonnoouuss aanndd//oorr uunnssiigghhttllyy aanndd ooddoorroouuss 11 ccooaassttaall wwaatteerrss ddiissccoouurraaggee ttoouurriissttss!!
  • 12. PPrroobblleemmss aanndd ccaauusseess -- aa ssuummmmaarryy  NNuuttrriieenntt oovveerr--eennrriicchhmmeenntt ooff ccooaassttaall eeccoossyysstteemmss ggeenneerraallllyy ttrriiggggeerrss eeccoollooggiiccaall cchhaannggeess tthhaatt ddeeccrreeaassee tthhee bbiioollooggiiccaall ddiivveerrssiittyy ooff bbaayyss aanndd eessttuuaarriieess  WWhhiillee mmooddeerraattee NN eennrriicchhmmeenntt ooff ssoommee ccooaassttaall wwaatteerrss mmaayy iinnccrreeaassee ffiisshh pprroodduuccttiioonn,, oovveerr--eennrriicchhmmeenntt ggeenneerraallllyy ddeeggrraaddeess tthhee mmaarriinnee ffoooodd wweebb tthhaatt ssuuppppoorrttss ccoommmmeerrcciiaallllyy vvaalluuaabbllee ffiisshh..  TThhee mmaarrkkeedd iinnccrreeaassee iinn nnuuttrriieenntt ppoolllluuttiioonn ooff ccooaassttaall wwaatteerrss hhaass bbeeeenn aaccccoommppaanniieedd bbyy aann iinnccrreeaassee iinn hhaarrmmffuull aallggaall bblloooommss,, aanndd iinn aatt lleeaasstt ssoommee ccaasseess,, ppoolllluuttiioonn hhaass ttrriiggggeerreedd tthheessee bblloooommss.. 12
  • 13. Problems aanndd ccaauusseess ccoonntt’’dd  HHiigghh nnuuttrriieenntt lleevveellss aanndd tthhee cchhaannggeess tthheeyy ccaauussee iinn wwaatteerr qquuaalliittyy aanndd tthhee mmaakkeeuupp ooff tthhee aallggaall ccoommmmuunniittyy aarree ddeettrriimmeennttaall ttoo tthhee hheeaalltthh ooff ccoorraall rreeeeffss aanndd tthhee ddiivveerrssiittyy ooff aanniimmaall lliiffee ssuuppppoorrtteedd bbyy sseeaawweeeedd aanndd kkeellpp ccoommmmuunniittiieess..  RReesseeaarrcchh dduurriinngg tthhee ppaasstt ddeeccaaddee ccoonnffiirrmmss tthhaatt NN iiss tthhee cchhiieeff ccuullpprriitt iinn eeuuttrroopphhiiccaattiioonn aanndd ootthheerr iimmppaaccttss ooff nnuuttrriieenntt oovveerr-- eennrriicchhmmeenntt iinn tteemmppeerraattee ccooaassttaall wwaatteerrss,, wwhhiillee PP iiss mmoosstt pprroobblleemmaattiicc iinn eeuuttrroopphhiiccaattiioonn ooff ffrreesshhwwaatteerr llaakkeess..  HHuummaann ccoonnvveerrssiioonn ooff aattmmoosspphheerriicc NN iinnttoo bbiioollooggiiccaallllyy uusseeaabbllee ffoorrmmss,, pprriinncciippaallllyy ssyynntthheettiicc iinnoorrggaanniicc ffeerrttiilliizzeerrss,, nnooww mmaattcchheess tthhee nnaattuurraall rraattee ooff bbiioollooggiiccaall NN ffiixxaattiioonn ffrroomm aallll tthhee llaanndd ssuurrffaacceess ooff tthhee eeaarrtthh.. 13
  • 14. PPrroobblleemmss aanndd ccaauusseess ccoonntt’’dd  BBootthh aaggrriiccuullttuurree aanndd tthhee bbuurrnniinngg ooff ffoossssiill ffuueellss ccoonnttrriibbuuttee ssiiggnniiffiiccaannttllyy ttoo nnoonn--ppooiinntt fflloowwss ooff NN ttoo ccooaassttaall wwaatteerrss,, eeiitthheerr aass ddiirreecctt rruunnooffff oorr aaiirrbboorrnnee ppoolllluuttaannttss..  NN ffrroomm aanniimmaall wwaasstteess tthhaatt lleeaakkss ddiirreeccttllyy ttoo ssuurrffaaccee wwaatteerrss oorr iiss vvoollaattiilliizzeedd ttoo tthhee aattmmoosspphheerree aass aammmmoonniiaa mmaayy bbee tthhee llaarrggeesstt ssiinnggllee ssoouurrccee ooff NN tthhaatt mmoovveess ffrroomm aaggrriiccuullttuurraall ooppeerraattiioonnss iinnttoo ccooaassttaall wwaatteerrss.. 14
  • 15. How do different agricultural aaccttiivviittiieess ccoonnttrriibbuuttee ttoo ppoolllluuttiioonn,, aanndd hhooww ddooeess tthhiiss aaffffeecctt oouurr ggrroouunndd aanndd ssuurrffaaccee wwaatteerrss???? 15
  • 16. Agricultural iimmppaaccttss oonn wwaatteerr qquuaalliittyy AAggrriiccuullttuurraall aaccttiivviittyy 11.. TTiillllaaggee//pplloouugghhiinngg 16 IImmppaaccttss SSuurrffaaccee wwaatteerr GGrroouunnddwwaatteerr SSeeddiimmeenntt//ttuurrbbiiddiittyy:: sseeddiimmeennttss ccaarrrryy pphhoosspphhoorruuss aanndd ppeessttiicciiddeess aaddssoorrbbeedd ttoo sseeddiimmeenntt ppaarrttiicclleess;; ssiillttaattiioonn ooff rriivveerr bbeeddss aanndd lloossss ooff hhaabbiittaatt,, ssppaawwnniinngg ggrroouunndd,, eettcc..
  • 18. 18 AAggrriiccuullttuurraall aaccttiivviittyy 22.. FFeerrttiilliizziinngg IImmppaaccttss SSuurrffaaccee wwaatteerr GGrroouunnddwwaatteerr RRuunnooffff ooff nnuuttrriieennttss,, eessppeecciiaallllyy pphhoosspphhoorruuss,, lleeaaddiinngg ttoo eeuuttrroopphhiiccaattiioonn ccaauussiinngg ttaassttee aanndd ooddoouurr iinn ppuubblliicc wwaatteerr ssuuppppllyy,, eexxcceessss aallggaaee ggrroowwtthh lleeaaddiinngg ttoo ddeeooxxyyggeennaattiinngg ooff wwaatteerr aanndd ffiisshh kkiillllss.. LLeeaacchhiinngg ooff nniittrraattee ttoo ggrroouunnddwwaatteerr;; eexxcceessssiivvee lleevveellss aarree aa tthhrreeaatt ttoo ppuubblliicc hheeaalltthh.
  • 19. w Fertilizing wiitthh aannhhyyddrroouuss aammmmoonniiaa 19
  • 20. AAggrriiccuullttuurraall aaccttiivviittyy 33.. MMaannuurree sspprreeaaddiinngg 20 IImmppaaccttss SSuurrffaaccee wwaatteerr GGrroouunnddwwaatteerr CCaarrrriieedd oouutt aass aa ffeerrttiilliizzeerr aaccttiivviittyy;; sspprreeaaddiinngg oonn ffrroozzeenn ggrroouunndd rreessuullttss iinn hhiigghh lleevveellss ooff ccoonnttaammiinnaattiioonn ooff rreecceeiivviinngg wwaatteerrss bbyy ppaatthhooggeennss,, mmeettaallss,, pphhoosspphhoorruuss aanndd nniittrrooggeenn lleeaaddiinngg ttoo eeuuttrroopphhiiccaattiioonn aanndd ppootteennttiiaall ccoonnttaammiinnaattiioonn.. CCoonnttaammiinnaattiioonn ooff ggrroouunndd--wwaatteerr,, eessppeecciiaallllyy bbyy nniittrrooggeenn
  • 21. 21 Muck sspprreeaaddiinngg iinn LLiitthhuuaanniiaa
  • 22. AAggrriiccuullttuurraall aaccttiivviittyy 44.. FFeeeeddlloottss//aanniimmaall ppaaddddoocckkss 22 IImmppaaccttss SSuurrffaaccee wwaatteerr GGrroouunnddwwaatteerr CCoonnttaammiinnaattiioonn ooff ssuurrffaaccee wwaatteerr wwiitthh mmaannyy ppaatthhooggeennss ((bbaacctteerriiaa,, vviirruusseess,, eettcc..)) lleeaaddiinngg ttoo cchhrroonniicc ppuubblliicc hheeaalltthh pprroobblleemmss.. AAllssoo ccoonnttaammiinnaattiioonn bbyy mmeettaallss ccoonnttaaiinneedd iinn uurriinnee aanndd ffaaeecceess.. PPootteennttiiaall lleeaacchhiinngg ooff nniittrrooggeenn,, mmeettaallss,, eettcc.. ttoo ggrroouunnddwwaatteerr..
  • 23. 23 SSttoocckk yyaarrdd iinn SSwweeddeenn
  • 24. 24 AAggrriiccuullttuurraall aaccttiivviittyy 5.. IIrrrriiggaattiioonn IImmppaaccttss SSuurrffaaccee wwaatteerr GGrroouunnddwwaatteerr RRuunnooffff ooff ssaallttss lleeaaddiinngg ttoo ssaalliinniizzaattiioonn ooff ssuurrffaaccee wwaatteerrss;; rruunnooffff ooff ffeerrttiilliizzeerrss aanndd ppeessttiicciiddeess ttoo ssuurrffaaccee wwaatteerrss wwiitthh eeccoollooggiiccaall ddaammaaggee,, bbiiooaaccccuummuullaattiioonn iinn eeddiibbllee ffiisshh ssppeecciieess,, eettcc.. HHiigghh lleevveellss ooff ttrraaccee eelleemmeennttss ssuucchh aass sseelleenniiuumm ccaann ooccccuurr wwiitthh sseerriioouuss eeccoollooggiiccaall ddaammaaggee aanndd ppootteennttiiaall hhuummaann hheeaalltthh iimmppaaccttss.. EEnnrriicchhmmeenntt ooff ggrroouunnddwwaatteerr wwiitthh ssaallttss,, nnuuttrriieennttss ((eessppeecciiaallllyy nniittrraattee))..
  • 26. 26 AAggrriiccuullttuurraall aaccttiivviittyy 66.. CClleeaarr ccuuttttiinngg IImmppaaccttss SSuurrffaaccee wwaatteerr GGrroouunnddwwaatteerr EErroossiioonn ooff llaanndd,, lleeaaddiinngg ttoo hhiigghh lleevveellss ooff ttuurrbbiiddiittyy iinn rriivveerrss,, ssiillttaattiioonn ooff bboottttoomm hhaabbiittaatt,, eettcc.. DDiissrruuppttiioonn aanndd cchhaannggee ooff hhyyddrroollooggiicc rreeggiimmee,, oofftteenn wwiitthh lloossss ooff ppeerreennnniiaall ssttrreeaammss;; ccaauusseess ppuubblliicc hheeaalltthh pprroobblleemmss dduuee ttoo lloossss ooff ppoottaabbllee wwaatteerr.. DDiissrruuppttiioonn ooff hhyyddrroollooggiicc rreeggiimmee,, oofftteenn wwiitthh iinnccrreeaasseedd ssuurrffaaccee rruunnooffff aanndd ddeeccrreeaasseedd ggrroouunnddwwaatteerr rreecchhaarrggee;; aaffffeeccttss ssuurrffaaccee wwaatteerr bbyy ddeeccrreeaassiinngg ffllooww iinn ddrryy ppeerriiooddss aanndd ccoonncceennttrraattiinngg nnuuttrriieennttss aanndd ccoonnttaammiinnaannttss iinn ssuurrffaaccee wwaatteerr..
  • 27. Dramatic clear ccuutt oonn tthhee eeddggeess ooff aa llaakkee 27
  • 28. Clear cut forest aarreeaa wwiitthh ssttrreeaamm iinn SSwweeddeenn 28
  • 29. 29 AAggrriiccuullttuurraall aaccttiivviittyy 77.. SSiillvviiccuullttuurree IImmppaaccttss SSuurrffaaccee wwaatteerr GGrroouunnddwwaatteerr BBrrooaadd rraannggee ooff eeffffeeccttss:: ppeessttiicciiddee rruunnooffff aanndd ccoonnttaammiinnaattiioonn ooff ssuurrffaaccee wwaatteerr aanndd ffiisshh;; eerroossiioonn aanndd sseeddiimmeennttaattiioonn pprroobblleemmss..
  • 30. Silviculture –– mmaannaaggeedd ffoorreesstt iinn SSwweeddeenn 30
  • 31. 31 AAggrriiccuullttuurraall aaccttiivviittyy 88.. AAqquuaaccuullttuurree IImmppaaccttss SSuurrffaaccee wwaatteerr GGrroouunnddwwaatteerr RReelleeaassee ooff hhiigghh lleevveellss ooff nnuuttrriieennttss ttoo ssuurrffaaccee wwaatteerr aanndd ggrroouunnddwwaatteerr tthhrroouugghh ffeeeedd aanndd ffaaeecceess,, lleeaaddiinngg ttoo sseerriioouuss eeuuttrroopphhiiccaattiioonn..
  • 32. ad Aquaculture – fish farming adddss ttoo tthhee nnuuttiieenntt bbuurrddeenn 32
  • 33. So, we have a problem and the authorities aarree aawwaarree ooff iitt.. WWhhaatt ppoolliicciieess eexxiisstt wwiitthhiinn ee..gg.. tthhee EEuurrooppeeaann UUnniioonn ttoo aalllleevviiaattee tthhee pprroobblleemm? 33
  • 34. IIrroonniiccaallllyy tthhee EEUU’’ss CCoommmmoonn AAggrriiccuullttuurraall PPoolliiccyy hhaass tteennddeedd ttoo eexxaassppeerraattee tthhee pprroobblleemm!! AA rreecceenntt ssttuuddyy ccaarrrriieedd oouutt bbyy tthhee EEuurrooppeeaann NNaattuurree HHeerriittaaggee FFuunndd ccoonncclluuddeedd tthhaatt:: ’’mmoosstt ooff tthhee EEUU’’ss aaggrriiccuullttuurraall ssuubbssiiddiieess eexxeerrtt aa nneeggaattiivvee iimmppaacctt oonn tthhee eennvviirroonnmmeenntt,, ffoorr tthhee mmaajjoorriittyy ooff ppaayymmeennttss ttoo ffaarrmmeerrss aarree nnoott ttiieedd ttoo aannyy eennvviirroonnmmeennttaall rreegguullaattiioonnss’’ OOvveerr 6600%% ooff tthhee aaggrriiccuullttuurree bbuuddggeett’’ss ttoottaall 4444 bbiilllliioonn EEuurroo’’ss ccuurrrreennttllyy ggoo ttoo tthhee aarraabbllee ccrrooppss sseeccttoorr,, aanndd tthheessee ssuubbssiiddiieess aarree nnoott ttiieedd ttoo eennvviirroonnmmeennttaall rreegguullaattiioonnss 34
  • 35. Grassland - so important for biological ddiivveerrssiittyy aanndd ffoorraaggee ccrrooppppiinngg –– iiss eexxcclluuddeedd ffrroomm tthhee ppaayymmeennttss.. MMaaiizzee,, oonn tthhee ootthheerr hhaanndd,, iiss hheeaavviillyy ssuubbssiiddiizzeedd ssuucchh aass nnoo ootthheerr ccrroopp,, aanndd eeccoollooggiiccaallllyy iitt iiss hhiigghhllyy pprroobblleemmaattiicc bbeeccaauussee eessppeecciiaallllyy llaarrggee aammoouunnttss ooff ffeerrttiilliizzeerr aarree uusseedd iinn mmaaiizzee ffaarrmmiinngg.. IInn GGeerrmmaannyy tthhiiss hhaass lleeaadd ttoo aa mmaassssiivvee iinnccrreeaassee iinn mmaaiizzee ffaarrmmiinngg,, aanndd aatt lleeaasstt 2255%% rreedduuccttiioonn ooff mmeeaaddoowwss aanndd ppaassttuurreess oovveerr tthhee ppaasstt ttwweennttyy yyeeaarrss.. 35
  • 36. Agricultural water pollution issues ssuurrffaacceedd iinn ccoonnnneeccttiioonn wwiitthh tthhee 1198800 EEUU ddiirreeccttiivvee oonn ddrriinnkkiinngg wwaatteerr,, wwhhiicchh rreeqquuiirreedd mmeemmbbeerr ssttaatteess ttoo eennssuurree tthhaatt cceerrttaaiinn qquuaalliittyy oobbjjeeccttiivveess ffoorr ddrriinnkkiinngg wwaatteerr wweerree mmeett bbyy 1198855.. BBuutt,, dduurriinngg tthhee sseeccoonndd hhaallff ooff tthhee 1198800’’ss,, iitt bbeeccaammee cclleeaarr tthhaatt mmoosstt mmeemmbbeerr ssttaatteess hhaadd nnoott aacchhiieevveedd tthheessee qquuaalliittyy oobbjjeeccttiivveess.. IInn ppaarrttiiccuullaarr,, tthhee mmaaxxiimmuumm ppoolllluuttaanntt lleevveell ffoorr nniittrraattee iinn ddrriinnkkiinngg wwaatteerr,, sseett aatt 5500 mmgg ppeerr lliitteerr,, wwaass eexxcceeeeddeedd iinn mmaannyy aarreeaass.. 36
  • 37. We will see later that further reforms to tthhee CCAAPP iinn tthhee llaattee 1198800’’ss ((tthhaatt ooffffeerreedd ssuubbssiiddiieess ttoo ffaarrmmeerrss wwhhoo rreedduucceedd lliivveessttoocckk ddeennssiittyy,, ddeeccrreeaasseedd ffeerrttiilliizzeerr uussee oorr sswwiittcchheedd ttoo oorrggaanniicc ffaarrmmiinngg oorr ootthheerr eexxtteennssiivvee ffoorrmmss ooff pprroodduuccttiioonn)),, ssoommee NNaattiioonnaall ccoonnttrrooll mmeeaassuurreess iinnttrroodduucceedd bbyy iinnddiivviidduuaall mmeemmbbeerr ssttaatteess,, aanndd tthhee iinnttrroodduuccttiioonn iinn 119911 ooff tthhee NNiittrraattee DDiirreeccttiivvee,, aarree hhaavviinngg ssoommee eeffffeeccttss.. AAnnnneexx 1111 ooff tthhee NNiittrraattee ddiirreeccttiivvee oouuttlliinneess CCooddee((ss)) ooff GGoooodd AAggrriiccuullttuurraall PPrraaccttiiccee wwiitthh tthhee oobbjjeeccttiivvee ooff rreedduucciinngg ppoolllluuttiioonn bbyy nniittrraatteess.. 37
  • 38. For some Candidate countries and NNeewwllyy AApppplliieedd SSttaatteess pprroobblleemmss rreeggaarrddiinngg aaggrriiccuullttuurraall ppoolllluuttiioonn ooff wwaatteerr aarree ccoommppoouunnddeedd bbyy tthhee llaacckk ooff aa ggoooodd AAggrriiccuullttuurraall AAddvviissoorryy SSeerrvviiccee iinnffrraassttrruuccttuurree.. 38
  • 39. Let us now examine the situation iinn aanndd aarroouunndd oouurr rreessppeeccttiivvee sseeaass ii..ee.. TThhee BBaallttiicc SSeeaa aanndd TThhee BBllaacckk SSeeaa 39
  • 40. I’ll start with the sea nearest home wwhhiicchh ooff ccoouurrssee iiss 40 TThhee BBaallttiicc sseeaa
  • 41. 41
  • 42. Farming the land ccaann ppoolllluuttee tthhee sseeaa DDuurriinngg rreecceenntt ddeeccaaddeess tthhee BBaallttiicc SSeeaa hhaass bbeeeenn bbuurrddeenneedd wwiitthh iinnccrreeaassiinngg iinnppuuttss ooff nnuuttrriieennttss ffrroomm aaggrriiccuullttuurraall ssoouurrcceess ssuucchh aass mmaannuurree aanndd ffeerrttiilliisseerrss.. TThhee ccoonnsseeqquueenntt eeuuttrroopphhiiccaattiioonn hhaass wwiiddeellyy ddiissrruupptteedd mmaarriinnee eeccoossyysstteemmss.. TThheerree hhaavvee bbeeeenn rreedduuccttiioonnss iinn tthhee mmoosstt hhaarrmmffuull aaggrriiccuullttuurraall eemmiissssiioonnss,, bbuutt ffaarrmmllaanndd rreemmaaiinnss oonnee ooff tthhee mmaaiinn ssoouurrcceess ooff tthhee ssuurrpplluuss nnuuttrriieennttss eenntteerriinngg tthhee BBaallttiicc SSeeaa.. 42
  • 43. 43
  • 44. 44
  • 45. The environmental quality of the BBaallttiicc SSeeaa iiss llaarrggeellyy iinnfflluueenncceedd bbyy tthhee iinnppuuttss ooff ppoolllluuttaannttss -- ppaarrttiiccuullaarrllyy eexxcceessssiivvee nnuuttrriieennttss NNuuttrriieennttss ccaann eenntteerr tthhee sseeaa iinn rruunnooffff ffrroomm aarraabbllee llaanndd,, mmaaiinnllyy vviiaa rriivveerrss aanndd ssttrreeaammss,, bbuutt aallssoo aalloonngg ccooaassttss;; oorr iinn tthhee ffoorrmm ooff ddeeppoossiittiioonn ffrroomm tthhee aaiirr.. MMoorree tthhaann 2255 ooff tthhee 113322 sseerriioouuss ppoolllluuttiioonn hhoott ssppoottss iiddeennttiiffiieedd aarroouunndd tthhee BBaallttiicc SSeeaa ssiinnccee 119922 hhaavvee aallrreeaaddyy bbeeeenn cclleeaanneedd uupp.. 45
  • 47. dl http://maps.grida.no/scripts/esrimap.dlll??nnaammee==hhoottssppoottss&&ccmmdd==mmaapp..hhttmmll FFoollllooww tthhee aabboovvee lliinnkk ttoo aacccceessss aann iinntteerraaccttiivvee mmaapp wwiitthh ddeettaaiillss ooff aallll tthhee kknnoowwnn HHOOTT SSPPOOTTSS iinn tthhee BBaallttiicc sseeaa ddrraaiinnaaggee bbaassiinn.. 47
  • 48. 48
  • 49. MMaarriinnee RReesseeaarrcchh VVeesssseell oonn tthhee BBaallttiicc SSeeaa 49 Photos ffrroomm:: FFiinnnniisshh IInnssttiittuuttee ooff MMaarriinnee RReesseeaarrcchh ((hhttttpp::////wwwwww22..ffiimmrr..ffii//eenn//iittaammeerriikkaannttaa//ggaalllleerriiaa//1155..hhttmmll))
  • 50. 50
  • 51. 51 Deep water ooxxyyggeenn ccoonncceennttrraattiioonn iinn tthhee BBaallttiicc PPrrooppeerr aanndd GGuullff ooff FFiinnllaanndd iinn 11999999 HHyyppooxxiiaa ((ooxxyyggeenn ccoonncceennttrraattiioonn << 22 mmll//ll,, ppiinnkk aarreeaass)) aanndd AAnnooxxiiaa ((wwiitthh pprreesseennccee ooff hhyyddrrooggeenn ssuullpphhiiddee,, rreedd aarreeaass)) iinn 11999999..
  • 52. GGeenneerraall IInnffoorrmmaattiioonn HHoottssppoott nnuummbbeerr 112288 ((LLaahhoollmm BBaayy)) TTyyppee AAggrriiccuullttuurraall RRuunnooffff PPrriioorriittyy NNoo CCoouunnttrryy SSEE RReecceeiivviinngg wwaatteerr bbooddyy KKaatttteeggaatt AAiimm RReedduuccttiioonn ooff nnuuttrriieenntt lleeaacchhiinngg MMeeaassuurreess pprrooppoosseedd LLiimmiitt ttoo aanniimmaall ddeennssiittyy,, wwiinntteerr ggrreeeenn ffiieellddss,, iinnccrreeaassee ssttoorraaggee ccaapp aanndd rreessttrriicctt hhaannddlliinngg ooff mmaannuurree LLaatteesstt UUppddaattee 11999999 52
  • 53. 53 Poland Sweden Latvia Russia Denmark FinlandEstonia Lithuania Germany 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Nitrogen (tonnes in 1995)
  • 55. 55 Poland Russia Sweden Finland DenmarkLatviaLithuaniaEstoniaGermany 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Phosphorus (tonnes in 1995)
  • 56. 56
  • 57. The 1990s - a decade of change for farming A crucial change in agriculture in the Baltic Sea region during the 1990s has been the reintroduction of private ownership of farmland in countries in transition between the centrally-planned 57 economy and the market economy. Through the 1990s prices for agricultural products remained low, while production costs were high. Agricultural production decreased overall, resulting in smaller production units, and substantial reductions in the use of inputs such as fertilisers and pesticides. In the future, however, significant reconstruction of the agricultural sector is to be expected, and increases in productivity. The transitional countries will need assistance to ensure that environmentally sustainable agricultural practices are adopted.
  • 58. In the EU countries changes were less dramatic, bbuutt tthhee uussaaggee ooff bbootthh mmaannuurree aanndd cchheemmiiccaall ffeerrttiilliisseerrss ddeeccrreeaasseedd wwiiddeellyy.. IInn GGeerrmmaannyy,, ppaarrttiiccuullaarrllyy iinn tthhee eeaasstt,, tthhee ttoottaall aarreeaa ooff ffaarrmmllaanndd sshhrraannkk ccoonnssiiddeerraabbllyy dduurriinngg tthhee 11999900ss.. IInn FFiinnllaanndd mmaannyy ffaarrmmss aallssoo ssttooppppeedd ooppeerraattiinngg,, aanndd pphhoosspphhoorruuss eemmiissssiioonnss ffrroomm aaggrriiccuullttuurraall ssoouurrcceess ddeecclliinneedd ssiiggnniiffiiccaannttllyy,, aass tthheeyy hhaadd eeaarrlliieerr iinn SSwweeddeenn.. TThhee rreeffoorrmm ooff tthhee EEUU CCoommmmoonn AAggrriiccuullttuurraall PPoolliiccyy ((CCAAPP)) iinn tthhee EEUU iinn tthhee eeaarrllyy 11999900ss iinnvvoollvveedd oovveerraallll rreedduuccttiioonnss iinn ffaarrmm ssuubbssiiddiieess,, aanndd nneeww iinncceennttiivveess ttoo pprroommoottee eennvviirroonnmmeennttaallllyy ffaavvoouurraabbllee aaggrriiccuullttuurraall pprraaccttiicceess.. RReeqquuiirreemmeennttss ffoorr ssuubbssiiddiieess nnooww iinncclluuddee tthhee aaddooppttiioonn ooff ffaarrmmiinngg pprraaccttiicceess ddeessiiggnneedd ttoo mmiinniimmiissee aanniimmaall wwaassttee aanndd ffeerrttiilliisseerr rruunnooffff.. TThhee CCAAPP iiss nnooww aallssoo bbeeiinngg ggrraadduuaallllyy aaddoopptteedd bbyy tthhee ccoouunnttrriieess hhooppiinngg ttoo jjooiinn tthhee EEUU,, ssoo wwiitthhiinn aa ffeeww yyeeaarrss aa ccoommmmoonn sseett ooff aaggrriiccuullttuurraall ppoolliicciieess aanndd ssuubbssiiddiieess sshhoouulldd ccoovveerr tteenn ooff tthhee rreeggiioonn''ss ffoouurrtteeeenn ccoouunnttrriieess.. 58
  • 59. Yearly applied P by mineral fertilizers (ton P) - 59 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Lithuania 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996
  • 60. Yearly applied P by mineral fertilizers (ton P) - 60 180 000 120 000 60 000 0 Poland 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996
  • 61. Yearly applied P by mineral fertilizers (ton P) - 61 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Sweden 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996
  • 62. NNuuttrriieenntt iinnppuuttss NNuuttrriieennttss eenntteerr tthhee BBaallttiicc SSeeaa eeiitthheerr iinn wwaatteerr fflloowwiinngg iinnttoo tthhee sseeaa,, oorr ffrroomm tthhee aattmmoosspphheerree.. RRiivveerrss aanndd ccooaassttaall ppooiinntt ssoouurrcceess ssuucchh aass uurrbbaann aanndd iinndduussttrriiaall wwaasstteewwaatteerr oouuttlleettss aaccccoouunntt ffoorr mmoosstt ooff tthhee nnuuttrriieenntt llooaadd -- iinn ffaacctt tthhrreeee ttiimmeess mmoorree nniittrrooggeenn aanndd tteenn ttiimmeess mmoorree pphhoosspphhoorruuss tthhaann tthhee aattmmoosspphheerriicc iinnppuutt.. 62
  • 64. Industrial 1000 tonnes NO2 emissions 64 600 300 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 Denmark Finland Germany Latvia Lithuania Norw ay Poland NW Russia Sw eden Data Sources: Data sources: EMEP. Lithuania: Ministry of Economy of the Republic of Lithuania. NW Russia: Russian Baltic 21 Lead Parties.
  • 66. PPiigg ffaarrmm wwaassttee llaaggoooonn –– aa ssoouurrccee ooff aammmmoonniiaa!! 66
  • 67. Trends iinn nnuuttrriieenntt iinnppuuttss · TThhee iinnppuuttss ooff pphhoosspphhoorruuss ttoo tthhee BBaallttiicc SSeeaa aarree nnooww mmuucchh lloowweerr tthhaann iinn tthhee 11998800ss,, tthhaannkkss ttoo iimmpprroovveedd wwaasstteewwaatteerr ttrreeaattmmeenntt.. · BBuutt iinn rreecceenntt yyeeaarrss tthhiiss ddeeccrreeaassee hhaass sslloowweedd,, aanndd nnuuttrriieenntt iinnppuuttss ffrroomm rriivveerrss eevviiddeennttllyy ddiidd nnoott ddeeccrreeaassee dduurriinngg tthhee ppeerriioodd 11999944--9988.. · IInnppuuttss ooff nniittrrooggeenn,, wwhhiicchh llaarrggeellyy oorriiggiinnaattee ffrroomm ddiiffffuussee ssoouurrcceess ssuucchh aass ffaarrmmllaanndd hhaavvee bbeeeenn mmoorree ddiiffffiiccuulltt ttoo rreedduuccee.. · AAnnnnuuaall aattmmoosspphheerriicc nniittrrooggeenn ddeeppoossiittiioonn iinnttoo tthhee BBaallttiicc SSeeaa ddeeccrreeaasseedd bbyy nneeaarrllyy 4400%% bbeettwweeeenn 11998855 aanndd 11999977.. 67
  • 68. One of the non-point sources significantly ccoonnttrriibbuuttiinngg ttoo tthhee ppoolllluuttiioonn ooff tthhee BBaallttiicc SSeeaa iiss tthhee aaggrriiccuullttuurree sseeccttoorr,, wwhhiicchh iiss eessttiimmaatteedd ttoo aaccccoouunntt ffoorr 3300--3355 ppeerr cceenntt ooff tthhee ttoottaall nniittrrooggeenn llooaadd ttoo tthhee BBaallttiicc.. IItt iiss ddoommiinnaatteedd bbyy tthhee ccoonnssuummppttiioonn ooff tthhee nniittrrooggeenn ffeerrttiilliizzeerrss ffoorr aaggrriiccuullttuurraall llaannddss.. TThhee mmaassssiivvee wwaatteerrbboorrnnee nniittrrooggeenn iinnppuutt ttoo tthhee BBaallttiicc SSeeaa iiss aa mmaajjoorr ccaauussee ooff mmaarriinnee eeuuttrroopphhiiccaattiioonn.. 68
  • 69. 69
  • 70. Riverine nitrogen inputs 70 to the Baltic Sea 1000 tonnes 800 400 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 Source: BED http://data.ecology.su.se, and Baltic Sea Environment Proceedings No. 82A
  • 71. Riverine total phosphorous inputs 71 to the Baltic Sea Tonnes 40000 20000 0 1970 1975 1980 1985 1990 Source: BED http://data.ecology.su.se
  • 72. The HHeellssiinnkkii CCoommmmiissssiioonn,, oorr HHEELLCCOOMM,, wwoorrkkss ttoo pprrootteecctt tthhee mmaarriinnee eennvviirroonnmmeenntt ooff tthhee BBaallttiicc SSeeaa ffrroomm aallll ssoouurrcceess ooff ppoolllluuttiioonn tthhrroouugghh iinntteerrggoovveerrnnmmeennttaall ccoo--ooppeerraattiioonn bbeettwweeeenn DDeennmmaarrkk,, EEssttoonniiaa,, tthhee EEuurrooppeeaann CCoommmmuunniittyy,, FFiinnllaanndd,, GGeerrmmaannyy,, LLaattvviiaa,, LLiitthhuuaanniiaa,, PPoollaanndd,, RRuussssiiaa aanndd SSwweeddeenn.. HHEELLCCOOMM iiss tthhee ggoovveerrnniinngg bbooddyy ooff tthhee ""CCoonnvveennttiioonn oonn tthhee PPrrootteeccttiioonn ooff tthhee MMaarriinnee EEnnvviirroonnmmeenntt ooff tthhee BBaallttiicc SSeeaa AArreeaa““ -- mmoorree uussuuaallllyy kknnoowwnn aass tthhee HHeellssiinnkkii CCoonnvveennttiioonn 72
  • 73. TThhee 11997744 CCoonnvveennttiioonn FFoorr tthhee ffiirrsstt ttiimmee eevveerr,, aallll tthhee ssoouurrcceess ooff ppoolllluuttiioonn aarroouunndd aann eennttiirree sseeaa wweerree mmaaddee ssuubbjjeecctt ttoo aa ssiinnggllee ccoonnvveennttiioonn,, ssiiggnneedd iinn 11997744 bbyy tthhee tthheenn sseevveenn BBaallttiicc ccooaassttaall ssttaatteess.. TThhee 11997744 CCoonnvveennttiioonn eenntteerreedd iinnttoo ffoorrccee oonn 33 MMaayy 11998800.. 73
  • 74. TThhee 11999922 CCoonnvveennttiioonn IInn tthhee lliigghhtt ooff ppoolliittiiccaall cchhaannggeess,, aanndd ddeevveellooppmmeennttss iinn iinntteerrnnaattiioonnaall eennvviirroonnmmeennttaall aanndd mmaarriittiimmee llaaww,, aa nneeww ccoonnvveennttiioonn wwaass ssiiggnneedd iinn 11999922 bbyy aallll tthhee ssttaatteess bboorrddeerriinngg oonn tthhee BBaallttiicc SSeeaa,, aanndd tthhee EEuurrooppeeaann CCoommmmuunniittyy.. AAfftteerr rraattiiffiiccaattiioonn tthhee CCoonnvveennttiioonn eenntteerreedd iinnttoo ffoorrccee oonn 1177 JJaannuuaarryy 22000000.. TThhee CCoonnvveennttiioonn ccoovveerrss tthhee wwhhoollee ooff tthhee BBaallttiicc SSeeaa aarreeaa,, iinncclluuddiinngg iinnllaanndd wwaatteerrss aass wweellll aass tthhee wwaatteerr ooff tthhee sseeaa iittsseellff aanndd tthhee sseeaa--bbeedd.. MMeeaassuurreess aarree aallssoo ttaakkeenn iinn tthhee wwhhoollee ccaattcchhmmeenntt aarreeaa ooff tthhee BBaallttiicc SSeeaa ttoo rreedduuccee llaanndd--bbaasseedd ppoolllluuttiioonn.. 74
  • 75. The Helsinki Commission is responsible ffoorr mmoonniittoorriinngg aanndd iimmpplleemmeennttiinngg:: • TThhee 11998888 MMiinniisstteerriiaall DDeeccllaarraattiioonn,, iinn ppaarrttiiccuullaarr ccoonncceerrnniinngg rreeaacchhiinngg tthhee ttaarrggeett ooff 5500%% rreedduuccttiioonnss iinn nnuuttrriieenntt iinnppuuttss.. • TThhee BBaallttiicc SSeeaa JJooiinntt CCoommpprreehheennssiivvee EEnnvviirroonnmmeennttaall AAccttiioonn PPrrooggrraammmmee ((JJCCPP)) eessttaabblliisshheedd iinn 11999922 ttoo ffaacciilliittaattee aanndd mmoonniittoorr tthhee eelliimmiinnaattiioonn ooff tthhee 113322 mmoosstt ppoolllluuttiinngg ssoouurrcceess wwiitthhiinn tthhee BBaallttiicc SSeeaa ccaattcchhmmeenntt aarreeaa –– kknnoowwnn aass ""hhoott--ssppoottss"".. 75
  • 76. The countries in the Baltic Sea ddrraaiinnaaggee bbaassiinn hhaavvee ccoommmmiitttteedd ttoo mmoosstt ooff tthhee ccoonnvveennttiioonnss tthhaatt ttoouucchh uuppoonn tthhee iissssuuee ooff eeuuttrroopphhiiccaattiioonn.. TThhee mmoosstt iimmppoorrttaanntt ttrreeaattyy,, tthhee HHeellssiinnkkii ccoonnvveennttiioonn hhaass aallll tthhee ccooaassttaall ccoouunnttrriieess aaccttiivveellyy iinnvvoollvveedd.. SSoommee ooff tthhee mmoorree nneewwllyy ffoorrmmeedd ssttaatteess,, ssuucchh aass EEssttoonniiaa,, LLaattvviiaa aanndd LLiitthhuuaanniiaa hhaavvee nnoott yyeett ssiiggnneedd aallll ooff tthhee ttrreeaattiieess ffoorr mmoonniittoorriinngg && ppoolllluuttiioonn.. AAnn iimmppoorrttaanntt ttrreeaattyy,, tthhee AAaarrhhuuss ccoonnvveennttiioonn,, aaddddrreessss tthhee ooppeennnneessss aanndd ppuubblliicc aacccceessss ooff eennvviirroonnmmeennttaall iinnffoorrmmaattiioonn,, hhaass nnoott yyeett bbeeeenn ssiiggnneedd bbyy RRuussssiiaa.. 76
  • 77. Pollution & Monitoring General Country Helsinki UNCLOS NOx Wetlands Aarhus EIA Belarus Czech Rep Denmark Estonia Finland Germany Latvia Lithuania Norway Poland Russia Sweden Ukraine 77 Key Not signed Signed, but not entered or accepted Entered or accepted Not applicable
  • 78. United Nations Convention oonn tthhee LLaaww ooff tthhee SSeeaa ((UUNNCCLLOOSS)) TThhiiss ccoonnvveennttiioonn iiss vveerryy wwiiddee iinn ssccooppee,, aanndd ccoovveerrss aallll uussee ooff iinntteerrnnaattiioonnaall sseeaass,, eennvviirroonnmmeennttaall,, bbuutt aallssoo sshhiippppiinngg aanndd eexxppllooiittaattiioonn.. TThhee eennvviirroonnmmeennttaall ppaarrttss ooff tthhiiss ccoonnvveennttiioonn ccoovveerr mmoonniittoorriinngg,, tteecchhnniiccaall aassssiissttaannccee aanndd tthhee eessttaabblliisshhmmeenntt ooff bbaassiicc eennvviirroonnmmeennttaall pprriinncciipplleess.. 78
  • 79. Convention of Long-Range Transboundary AAiirr PPoolllluuttiioonn ((LLRRTTAAPP)) -- NNOOxx PPrroottooccooll TThhee oobbjjeeccttiivveess ooff tthhiiss ccoonnvveennttiioonn iiss ttoo mmoonniittoorr aanndd lliimmiitt tthhee lloonngg--ddiissttaannccee ppoolllluuttiioonn ooff ssoommee hhaazzaarrddoouuss ssuubbssttaanncceess,, ttoo mmaann aanndd eennvviirroonnmmeenntt.. AAmmoonngg tthheessee aarree nniittrroouuss ooxxiiddee ((NNOOxx),, ssuullpphhuurr aanndd vvoollaattiillee oorrggaanniicc ccoommppoouunnddss ((VVOOCC).. TThhee NNOOxx pprroottooccooll wwaass sseelleecctteedd ffoorr tthhiiss iinnddiiccaattoorr.. 79
  • 80. Convention on Wetlands of International IImmppoorrttaannccee eessppeecciiaallllyy aass WWaatteerrffoowwll HHaabbiittaatt ((RRaammssaarr CCoonnvveennttiioonn)) WWeettllaannddss aarree ooff iimmppoorrttaannccee aass aa nnaattuurraall bbaarrrriieerr ffoorr nnuuttrriieennttss iinn tthhee ddrraaiinnaaggee bbaassiinn.. TThhee RRaammssaarr CCoonnvveennttiioonn sseeeekkss ttoo rreedduuccee tthhee lloossss ooff wweettllaannddss,, aanndd ttoo ccoonnsseerrvvee aanndd pprrootteecctt.. 80
  • 81. Convention on Access to Information ,, PPuubblliicc PPaarrttiicciippaattiioonn iinn DDeecciissiioonn--MMaakkiinngg aanndd AAcccceessss ttoo JJuussttiiccee iinn EEnnvviirroonnmmeennttaall MMaatttteerrss ((AAaarrhhuuss ccoonnvveennttiioonn)) TThhee AAaarrhhuuss ccoonnvveennttiioonn iiss tthhee yyoouunnggeesstt iinn tthhiiss pprreesseennttaattiioonn ((tthhaatt iiss wwhhyy mmoosstt ccoouunnttrriieess hhaavvee jjuusstt ssiiggnneedd iitt yyeett).. TThhiiss ccoonnvveennttiioonn wwaass ccrreeaatteedd wwiitthh tthhee oobbjjeeccttiivvee ttoo eennssuurree ppuubblliicc aacccceessss ttoo aallll ffoorrmmss ooff eennvviirroonnmmeennttaall iinnffoorrmmaattiioonn,, ssuucchh aass mmoonniittoorriinngg aanndd aasssseessssmmeenntt.. 81
  • 82. Convention of Environmental Impact AAsssseessssmmeenntt iinn aa TTrraannssbboouunnddaarryy CCoonntteexxtt ((EEssppoooo CCoonnvveennttiioonn)) EEnnvviirroonnmmeennttaall IImmppaacctt AAsssseessssmmeennttss ((EEIIAA) aarree ssttuuddiieess oonn tthhee eennvviirroonnmmeennttaall iimmpplliiccaattiioonnss ooff ddeevveellooppmmeenntt,, ssuucchh aass ccoonnssttrruuccttiioonn.. CCoouunnttrriieess ccoommmmiitttteedd ttoo tthhiiss ccoonnvveennttiioonn aarree rreeqquuiirreedd ttoo ccrreeaattee aann EEIIAA aanndd ttoo ggoo ffoorr iinntteerrnnaattiioonnaall ccoo--ooppeerraattiioonn iinn aallll ddeevveellooppmmeenntt tthhaatt ccaann eeffffeecctt tthhee eennvviirroonnmmeenntt ooff tthhee nneeiigghhbboouurriinngg ccoouunnttrriieess.. 82
  • 83. Now let us look at the situation aarroouunndd yyoouurr sseeaa 83 TThhee BBllaacckk SSeeaa
  • 84. 84
  • 85. 85
  • 86. 86
  • 87. 87 % Total Nitrates 52% 2% 4% 1% 7% 12% 0% 7% 2% 7% 6% Danube Dnieper Dniester Don Sea of Azov Bulgaria Georgia Romania Russia Turkey Ukraine TThhee DDaannuubbee aaccccoouunnttss ffoorr mmoorree tthhaann 5500%% ooff tthhee ttoottaall NNiittrraattee iinnppuutt ttoo tthhee BBllaacckk SSeeaa
  • 88. 88
  • 89. Decline in Black Sea Commercial FFiisshh SSttoocckkss 89 PPeerrcceeiivveedd mmaajjoorr pprroobblleemmss
  • 90. 90
  • 91. 91 (No more Jansson’s TTeemmppttaattiioonn!!!!!!!!????????))
  • 92. 92
  • 93. 93 Perceived mmaajjoorr pprroobblleemmss LLoossss ooff hhaabbiittaattss,, nnoottaabbllyy wweettllaannddss aanndd sshheellff aarreeaass,, ssuuppppoorrttiinngg iimmppoorrttaanntt bbiioottiicc rreessoouurrcceess LLoossss oorr iimmmmiinneenntt lloossss ooff eennddaannggeerreedd ssppeecciieess aanndd tthheeiirr ggeennoommeess RReeppllaacceemmeenntt ooff iinnddiiggeennoouuss BBllaacckk SSeeaa ssppeecciieess wwiitthh eexxoottiicc oonneess DDeeggrraaddaattiioonn ooff tthhee BBllaacckk SSeeaa llaannddssccaappee
  • 94. Perceived mmaajjoorr pprroobblleemmss IInnaaddeeqquuaattee pprrootteeccttiioonn ooff mmaarriinnee aanndd ccooaassttaall rreessoouurrcceess ffrroomm mmaarriittiimmee aacccciiddeennttss UUnnssaanniittaarryy ccoonnddiittiioonnss iinn mmaannyy bbeeaacchheess,, bbaatthhiinngg aanndd sshheellllffiisshh--ggrroowwiinngg wwaatteerrss 94
  • 95. Polluted beaches don’t aattttrraacctt mmaannyy ttoouurriissttss!!!! 95