FinSote-tutkimuksen tuloksia liikuntasuosituksen mukaan liikkumisesta ja kokemuksesta koronaepidemian tai sen rajoittamistoimien vaikutuksesta päivittäisen liikunnan määrään.
Suomen aikuisväestön liikkuminen. FinSote 2020 -tutkimuksen tuloksia.
1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Suomen aikuisväestön liikkuminen
FinSote 2020 -tutkimuksen tuloksia
6.10.2021
2. Sisältö
3. FinSote-tutkimus
4. Vastausaktiivisuus FinSote-tutkimuksessa 2020
6–10. Terveysliikuntasuosituksen saavuttavien osuus (%)
11–15. Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien osuus (%)
17–21. Niiden osuus (%), joilla päivittäinen liikunta lisääntynyt
koronaepidemian tai sen rajoittamistoimien myötä
22–26. Niiden osuus (%), joilla päivittäinen liikunta vähentynyt
koronaepidemian tai sen rajoittamistoimien myötä
27–29. Kuvaus indikaattorien muodostamisesta
30. Lisätietoja
6.10.2021
FinSote-tutkimus 2
3. FinSote-tutkimus
• Kansallinen terveys- hyvinvointi- ja palvelututkimus FinSote:
• vastaa väestön koettua hyvinvointia, palvelujen tarvetta ja käyttöä koskeviin kysymyksiin,
joihin muut aineistot ja rekisterit eivät tuota tietoa
• mahdollistaa hyvinvointialueiden ja muiden tutkimusalueiden keskinäisen vertailun sekä
vertailun koko maan tilanteeseen
• tuottaa tärkeän osan palvelujärjestelmän seurantaan ja arviointiin tarvittavista tiedoista
• sisältää osia aiemmasta ATH-tutkimuksesta, tuottaa vertailu-kelpoista seurantatietoa
(pisimmät aikasarjat alkaen 1978– )
• Kyselytutkimuksen vastaajat ovat 20 vuotta täyttäneitä tai vanhempia, ei yläikärajaa
• Kyselyyn voi vastata paperilomakkeella tai netissä
• Vuoden 2020 kansallinen otos n= 61 600
• Vastaajajoukko on painottamalla korjattu vastaamaan 20 vuotta täyttänyttä väestöä
• Tulokset esitetään väestöä edustavina osuuksina
6.10.2021
FinSote-tutkimus 3
10. Terveysliikuntasuosituksen saavuttavien osuus (%)
koulutusryhmän mukaan
35 %
39 %
42 %
36 %
42 % 45 %
Matala Keskitaso Korkea
Naiset Miehet
95 %
luottamusväli
Lähde: THL, FinSote 2020
6.10.2021
FinSote-tutkimus 10
11. Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän
liikkuvien osuus (%) sukupuolittain
6.10.2021
FinSote-tutkimus 11
62 % 60 %
Naiset Miehet
95 %
luottamusväli
Lähde: THL, FinSote 2020
12. Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän
liikkuvien osuus (%) ikäryhmittäin
6.10.2021
FinSote-tutkimus 12
90 vuotta täyttäneet on jätetty tarkastelun ulkopuolelle pienen vastaajamäärän takia.
52 %
59 % 61 % 62 % 63 % 65 %
79 %
20–29v 30–39v 40–49v 50–59v 60–69v 70–79v 80–89v
95 %
luottamusväli
Lähde: THL, FinSote 2020
13. 6.10.2021
FinSote-tutkimus 13
80 vuotta täyttäneet on jätetty tarkastelun ulkopuolelle pienen vastaajamäärän takia.
53 %
59 % 63 % 62 % 62 % 65 %
51 %
58 % 59 % 61 % 64 % 65 %
20–29v 30–39v 40–49v 50–59v 60–69v 70–79v
Naiset Miehet
95 %
luottamusväli
Lähde: THL, FinSote 2020
Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän
liikkuvien osuus (%) ikäryhmän ja sukupuolen
mukaan
14. Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän
liikkuvien osuus (%) hyvinvointialueittain
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaa
Vantaa-Kerava
Päijät-Häme
Pirkanmaa
Kymenlaakso
Kainuu
Itä-Uusimaa
Kanta-Häme
Keski-Suomi
Etelä-Karjala
Keski-Pohjanmaa
Satakunta
Etelä-Savo
Keski-Uusimaa
Varsinais-Suomi
Pohjois-Karjala
Pohjois-Savo
Lappi
Länsi-Uusimaa
Helsinki
Pohjois-Pohjanmaa
95 %
luottamusväli
Koko maa: 61 %
Lähde: THL, FinSote 2020
6.10.2021
FinSote-tutkimus 14
Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän
liikkuvien osuus (%) hyvinvointialueittain
15. Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän
liikkuvien osuus (%) koulutusryhmän mukaan
65 % 61 % 58 %
64 %
58 % 55 %
Matala Keskitaso Korkea
Naiset Miehet
95 %
luottamusväli
Lähde: THL, FinSote 2020
6.10.2021
FinSote-tutkimus 15
27. Terveysliikuntasuosituksen mukaan liikkuminen
Tarkastelussa on 20 vuotta täyttäneiden säännöllisen viikoittaisen liikunnan määrä suhteessa
terveysliikuntasuositukseen. Tarkastelussa ovat ensin ne, jotka saavuttavat terveysliikuntasuosituksen ja myöhemmin
ne, jotka liikkuvat suositukseen nähden liian vähän.
Perustuu seuraaviin kahteen kysymyspatteriin ja niiden alakysymyksiin:
1) Kuinka paljon kaikkiaan liikut viikoittain työssä, työmatkalla ja vapaa-aikana? Ajattele 12 viime kuukautta.
Ota huomioon kaikki säännöllisesti viikoittain toistuva liikunnallinen rasitus. Vastaa tarvittaessa useammalle
riville. Ensimmäisenä alakohtana esitettiin: a) ei juurikaan mitään säännöllistä viikoittaista liikuntaa -> voit siirtyä
seuraavaan kysymykseen. Seuraavissa 3:ssa alakohdassa kysyttiin viikoittaisen liikunnan määrää seuraavasti: ____
päivänä viikossa, yhteensä ____ tuntia ja ____ minuuttia viikossa.
Alakysymykset olivat: b) verkkaista ja rauhallista liikuntaa (=ei hikoilua tai hengityksen kiihtymistä, esim. rauhallinen
kävely), c) ripeää ja reipasta liikuntaa (= jonkin verran hikoilua ja/tai hengityksen kiihtymistä, esim. reipas kävely), d)
rasittavaa ja voimaperäistä liikuntaa (=voimakasta hikoilua ja/tai hengityksen kiihtymistä, esim. hölkkä tai juoksu).
2) Kuinka monena päivänä tavallisesti viikon aikana harrastat lihaskuntoa ylläpitävää tai kehittävää liikuntaa?
Esim. kuntosaliharjoittelu, kotijumppa, ryhmäliikunta, pallo- ja mailapelit tai fyysisesti rasittavat askareet. Jos
et lainkaan, vastaa 0. ____ kertaa.
Terveysliikuntasuositus on: Vähintään 2 tuntia 30 minuuttia kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, tai 1 tunti 15
minuuttia raskasta kestävyysliikuntaa viikossa. Lisäksi vähintään 2 kertaa lihaskuntoa ylläpitävää tai kehittävää
liikuntaa viikossa.
6.10.2021
FinSote-tutkimus 27
28. Koronaepidemian tai sen rajoittamistoimien vaikutus
päivittäiseen liikuntaan
Koronaepidemian vaikutusta päivittäiseen liikuntaan selvitettiin kysymyksellä
”Onko koronaepidemia tai sen rajoittamistoimet vaikuttaneet arkielämääsi? Mikäli
luettelossa on asioita, jotka eivät kuulu lainkaan elämääsi, valitse ’ei koske minua’.”
Alakohtana esitettiin ”Päivittäinen liikunta”. Vastausvaihtoehdot: 1) ei vaikutusta, 2)
kyllä, vähentynyt, 3) kyllä, lisääntynyt ja 4) ei koske minua.
6.10.2021
FinSote-tutkimus 28
29. Koulutustaso
Koulutustaso perustuu kysymykseen ”Kuinka monta vuotta olet yhteensä käynyt
koulua tai opiskellut päätoimisesti? Kansa- ja peruskoulu lasketaan mukaan. ____
vuotta.” Kunkin vastaajan suhteellinen koulutustaso (matala, keskitaso, korkea)
muodostetaan seuraavasti: Vastaajat jaetaan ensin sukupuolittain 10-
vuotisikäryhmiin. Tämän jälkeen jokainen ikäryhmä jaetaan kolmeen luokkaan
koulutusvuosien perusteella, siten että jokaiseen luokkaan kuuluu noin kolmannes
vastanneista. Lopputuloksena kullekin vastaajalle saadaan ikäryhmää vastaava
suhteellinen (3-luokkainen) koulutustaso. Niille, jotka eivät ole vastanneet
kysymykseen opiskeluvuosista, koulutusluokitus saa puuttuvan arvon, joten nämä
vastaajat jäävät pois koulutusryhmittäisistä tuloksista.
6.10.2021
FinSote-tutkimus 29