Liikunnan ja Urheilun Maailma 17/2003, erikoispainos




           Liikunnan ja
          urheilun tarina
Tarinan kertojat
                                                                          Kirjoittajat
                  ...
Liikunnan ja urheilun tarina
                                                      Tämä liikunnan ja urheilun tarina on te...
Köydenveto oli yksi kansanomaisen liikunnan muodoista 1800-luvulla.
    Olympialajina se oli viimeisen kerran Antwerpenin ...
KUVA: URHEILUMUSEO

                                                                                      Uudenaikainen ur...
KUVA: URHEILUMUSEO




                                                       A
    1890-1910 -luku                       ...
KUVA: URHEILUMUSEO


kuitenkaan onnistu ongelmitta, vaan                                                  luvun Suomeen ja...
1920-1930-luku                                     ja urheiluun, esimerkiksi suojelus-
                                   ...
Yrjö Lindegrénin ja Toivo Jäntin
suunnittelema Olympiastadion
valmistuu vuonna 1938.




                                 ...
Hyvin järjestettyjen olympiakisojen
                     kisojen merkitys Suomen mainosarvolle
                     ja suo...
KUVA: URHEILUMUSEO


                                                                                           Olympiakis...
1960-1970-luku                                     1960-luku on yhteiskuntapolitiikan
                                    ...
Kansa ryntää lenkkipolulle.




  Kuusikymmentäluvulle tultaessa                                                     täyty...
Voimistelua 1985.

     KUVA: URHEILUMUSEO/HELGE HEINONEN




     1980-luku                                             H...
kalisoituminen ja juridisoituminen           tä lähtee urheilun muuttuminen lap-
      Lajien kirjo kasvaa ja
            ...
KUVA: HANNU LINDROOS


     Taloudellisen laman keskellä Suomi saa kaukalollisen sankareita voittaessaan jääkiekon maailma...
KUVA: URHEILUMUSEO/TERHI SALOMAA


sa. Lähiliikuntapaikkojen rakenta-            nallista itsehallintoa. 1993 seuroilta
mi...
T
     2000-luvun lähtö-                                              ulevaisuus on täynnä yllä-      toimisuuteen ja yrit...
Maahanmuuttajien määrä ja kult-                                                        teistyökumppanisopimuksilla. Kunnat...
Kirjallisuutta
                                                                                                 tieltä on ...
Liikunnan Ja Urheilun Tarina
Liikunnan Ja Urheilun Tarina
Liikunnan Ja Urheilun Tarina
Liikunnan Ja Urheilun Tarina
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Liikunnan Ja Urheilun Tarina

3,843 views

Published on

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
3,843
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
164
Actions
Shares
0
Downloads
11
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Liikunnan Ja Urheilun Tarina

  1. 1. Liikunnan ja Urheilun Maailma 17/2003, erikoispainos Liikunnan ja urheilun tarina
  2. 2. Tarinan kertojat Kirjoittajat Juha Heikkala Yhteiskuntatieteiden tohtori Pekka Honkanen Urheilumuseon johtaja Leena Laine Tutkija, Suomen Urheiluhistoriallisen seuran puheenjohtaja Liikunnan ja urheilun vaiheet Markku Pullinen Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja 1800-luvun puoliväli Eila Ruuskanen-Himma Spontaanin kansalaistoiminnan aika SLU:n viestintäjohtaja Liikunnan ja Urheilun Maailman 1890 - 1910 -luku - päätoimittaja Autonomiasta itsenäisyyteen - Urheilun järjestäytymisen kausi Tarinan laadinta on ollut osa SLU:n viestintävaliokunnan työtä puheen- 1920 - 1930 -luku Nuori Valtio - Urheilu kansallisen identiteetin rakentajana johtajanaan luottamusjohtaja Pekka Räihä. Tarinaa on rakennettu vuo- den 2003 aikana eri kohtaamisissa, 1940 - 1950 -luku Jälleenrakentamisen kausi - Olympiakisat näytön paikka kokouksissa, sähköpostilla ja inter- netin kautta. 1960 - 1970 -luku Valtiojohtoinen politiikka - Liikunta osaksi yhteiskuntapolitiikkaa Arvokkaita säikeitä tarinaan ovat pu- noneet: Eva-Liisa Aunio, Kerstin Ek- man, Liisa Hakala, Aaro Harju, Pet- 1980-luku - Hyvinvointivaltion runsauden sarvi - Liikunnan kasvu ja eriytyminen ri Harsunen, Antti Hautamäki, Kris- tiina Heinonen, Pertti Helin, Leena Hiltula, Timo Huotinen, Antti Häk- 1990-luku - Eurooppalainen Suomi - Liikunta monilla markkinoilla kinen, Maija Innanen, Joel Juppi, Aa- ro Järvelä, Jukka Karvinen, Jarkko Kemppi, Jari Kinnunen, Nelli Koi- 2000-luku - Monien kulttuurien Suomi - Monet liikuntatarinat visto, Kari Koivumäki, Jouko Kokko- nen, Pasi Koski, Pirjo Krouvila, Mart- ti Laosmaa, Pekka Lehdes, Antti Leh- tinen, Petri Lehtoranta, Outi Metsä- ranta, Pasi Mäenpää, Seppo Nieme- lä, Pekka Nikulainen, Jukka Pekkala, Into Purme, Merja Puro, Raimo Rai- lo, Esko Ranto, Jorma Savola, Aino Sarje, Kenth Sjöblom, Risto Sänkiaho, Arto Tiihonen, Markku Vainikka, Jor- ma Vertainen, Kalle Virtapohja, Juha Viertola, Ossi Viita, Susanna Viren, Pekka Vähätalo ja Sinikka Wallén. Suuret kiitokset teille! Tarina on julkaistu Liikunnan ja Urheilun Maailman - verkkolehden erikoispainoksena SLU:n syys- kokouksessa 15.11.2003. 2 L I I K U N N A N J A U R H E I L U N TA R I N A w w w. s l u . f i
  3. 3. Liikunnan ja urheilun tarina Tämä liikunnan ja urheilun tarina on tekijöidensä kuvaus maamme suurimmasta kansanliikkeestä, joka kokoaa yhteen yli miljoona lasta, nuorta ja aikuista ja yli 500 000 vapaaehtoista. Tarina avaa näkymän menneisiin vaiheisiin, vie nykyhetken muutoksiin ja haastaa pohtimaan liikunnan ja urheilun kansalais- toiminnan tulevaisuutta. Liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan tarina on olennaisesti muuttunut siitä, kun ensimmäinen urheiluseura perustettiin 1856. Nuorelle valtiolle olympiakisat olivat merkittävä näytön paikka. Nyt liikunta ja urheilu on monipuolisempaa ja moniarvoisempaa kuin kenties koskaan aikaisemmin. Kirjoittajien syvä ajatus on nostattaa keskustelua liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan arvoista. Suomen Liikunta ja Urheilu on rakentanut tarinaa yhdessä järjestöjohdon, tutkijoiden, Urheiluhistoriallisen seuran ja Urheilumuseon kanssa. Tarina on tarkoitettu keskustelukäyttöön, elämään ja täydentymään puheissa, koulutuksissa, kirjoituksissa ja kohtaamisissa. Kiitos kaikille tarinaa kertoneille. Mukaan punomasi säikeet ovat arvokkaita. Eila Ruuskanen-Himma, viestintäjohtaja, Suomen Liikunta ja Urheilu päätoimittaja, Liikunnan ja Urheilun Maailma Etukansi: Ludovika ja Walter Jakobsson saavuttivat itsenäisen Suomen ensimmäisen kultamitalin pariluistelussa Antwerpenin olympiakisoissa 1920. Kuva: Urheilumuseo Kuvat: Urheilumuseo, Helge Heinonen, Terhi Salomaa, Hannu Lindroos, Antero Aaltonen, Jorma Komulainen, Giuliano Bevilacqua. Taitto: Viestintänetti Oy, Jyväskylä Artikkeli on PDF-muodossa osoitteessa www.slu.fi/materiaalisalkku. Erikoispainos on sisällytetty myös seuroille ja kunnille menevään SportPro-lehteen 28.11.2003. 3 LIIKUNNAN JA URHEILUN MAAILMA L I I K U N N A N J A U R H E I L U N TA R I N A
  4. 4. Köydenveto oli yksi kansanomaisen liikunnan muodoista 1800-luvulla. Olympialajina se oli viimeisen kerran Antwerpenin olympiakisoissa 1920. KUVA: URHEILUMUSEO Liikunnan ja urheilun TARINA Liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan tarina on olennaisesti muuttunut siitä, kun ensimmäinen urheiluseura perustettiin 1856. Nuorelle valtiolle olympiakisat olivat merkittävä näytön paikka. Nyt liikunta ja urheilu on monipuolisempaa kuin kenties koskaan aikaisemmin. 4 L I I K U N N A N J A U R H E I L U N TA R I N A w w w. s l u . f i
  5. 5. KUVA: URHEILUMUSEO Uudenaikainen urheilu alkaa 1800-luku korvata voimainkoetukset, kivennostot ja tupaleikit SPONTAANIN KANSALAIS- TOIMINNAN AIKA Kansanomaiset liikuntakult- miään, vaikka eivät aina taida suo- mea. tuurin muodot kukoistavat. Vaikutteet Keski-Euroopan 1700- Voimainkoetukset, kiven- luvun lopun kasvatusfilosofiasta le- nostot ja tupaleikit kokoavat viävät 1800-luvulla maahamme ja pai- nottavat terveyttä ja liikuntaa suosivaa kansalaisia kyläraiteilla ja elämäntapaa ja erityisesti voimistelun tuvissa. Urheilun merkitystä. Ruumiinkulttuuri on vah- vasti mukana kansakunnan kasvavas- järjestäytyminen alkaa. sa kulttuurisen itsetunnon aallossa. Moderni liikunta, urheilun varhaiset K eitä me oikein olemme, muodot työntyvät esiin. Kansanhuvit Suomen vanhin urheiluseura, kysyvät esi-isämme ja -äi- ja markkinat elävät rehevinä maa- Segelföreningen i Björneborg, timme, kun Suomea ja seudun yhteisöissä ja kaupunkien to- perustettiin 1856. Kuvassa suomalaisuutta määritel- reilla. Isänmaallisissa kansanjuhlissa purjehdusta 1900-luvun alussa. lään kahden suurvallan, Ruotsin ja töräyttävät torvet lähtömerkin juok- Venäjän välissä. Porvoon maapäivien sukilpailuihin, joissa pinkovat niin yli- 1809 jälkeen kiistellään vuosikym- oppilaat, rengit kuin naisväkikin. Ur- meniä Suomen oikeusasemasta - pe- heilutapahtumat ovat osa kansallista rustettiinko maapäivillä Suomen val- herätystä ja sitä tukevaa kansanjuh- tio vai ei? Suomi-niminen poliittinen latoimintaa. kokonaisuus alkaa pikku hiljaa jä- Kaupunkien sosiaalista elämää vil- sentyä ja saa autonomian puitteissa suuriruhtinaskunnassa usko itseen ja kastuttavat kylpylät, uimalaitokset ja suhteellisen itsenäisen hallinnon ja kansakunnan mahdollisuuksiin on luistinseurat, kohta herrojen ja nais- taloudellisen perustan. Venäjän kei- vahva. Samalla käydään kulttuuriseen ten voimisteluseurat, ja tuotapikaa sarin talutusliekan tiukkuus vaihte- ja poliittiseen taistoon siitä, kenen ni- kilpaseurat. Ensin on muotia saksa- lee poliittisten suhdanteiden myötä. miin ja nimissä tulevaisuutta raken- lainen ”turnaus” ja sitten ruotsalai- Vaikka valtiollisen Suomen rajoja nettaan. Kulttuurinen kansallinen nen ”gymnastik”. Suomen vanhin ur- vasta piirretään, alkaa esiin työntyvä identiteettiskisma konkretisoituu kie- heiluseura, Segelföreningen i Björ- kansakunnan kulttuuri hehkua aitoa likysymyksessä, ja kansalaiset suoma- neborg, perustetaan 1856. Kaksi- innostusta ja voimaa. Autonomisessa laistavat kilvan ruotsalaisperäisiä ni- kymmentä vuotta myöhemmin pe- rustetaan Suomen ja Pohjoismaiden KUVA: URHEILUMUSEO ensimmäinen naisvoimisteluseura. Ensimmäiset nykyajan olympialaiset ovat yksi järjestäytyvän urheilun maa- merkki. Suomen suuriruhtinaskunnassa ur- heilu järjestäytyy samaan aikaan kuin muunkinlainen spontaani kansalais- toiminta, yhdistystoiminta. 1880-lu- vulla koetaan ns. erikoisseurojen pe- rustamisaalto. Vuosisadan loppuun mennessä ur- heillaan jo 341 urheiluseurassa tai ala- yhdistyksessä. Toiminta perustuu va- paaehtoisuuteen. Urheilumuotoja on jo yli 20, joista suosituimpia ovat am- puminen, purjehdus, luistelu, mies- Kaupunkien sosiaalista elämää ja naisvoimistelu, hiihto ja pyöräily- vilkastuttavat luistinseurat, kylpylät onpa joukossa yksi potkukelkkailua- ja uimalaitokset. Luistelua kin harjoittava seura. Helsingin Pohjoissatamassa 1885. 5 LIIKUNNAN JA URHEILUN MAAILMA L I I K U N N A N J A U R H E I L U N TA R I N A
  6. 6. KUVA: URHEILUMUSEO A 1890-1910 -luku utonomian aikana harjoi- tellaan kansalaistoiminnan perusteita. Tässä keskei- nen koulu on yhdistystoi- AUTONOMIASTA minta. Perustuslaillisen kansanvallan ITSENÄISYYTEEN ensimmäiset puumerkit kirjataan lu- – URHEILUN kuisten erilaisten yhdistysten pöytä- kirjoihin. JÄRJESTÄYTYMISEN Liikunta ja urheilu on vahvasti mu- KAUSI kana näissä talkoissa. Raittius- ja nuo- risoseurojen, vapaapalokuntien ja työ- väenyhdistyksien vanavedessä saavat Suomen urheilu liittyy alkunsa urheiluseurat. Kansan sivis- osaksi järjestäytynyttä tys ja valistus systematisoituu. Mer- kittävänä voimana on vapaaehtoisuus, kansainvälistä kilpaurheilua. halu olla mukana ja innostus tärkeäksi Tukholman olympiakisat katsotun asian edistämisessä. Suomalaiset osallistuvat ensimmäisen Ensimmäisen maailmansodan ai- merkitsevät Suomen nousua kerran ulkomaisiin hiihtokilpailuihin kana Venäjän vallankumous vie Suo- 1892 Tukholmassa ja saavuttavat merkittävien urheilukansa- men aikuisuuden kynnykselle, tulee kolmoisvoiton hiihtokuningas kuntien joukkoon. aika ottaa ohjat omiin käsiin. Se ei Juha Ritolan johdolla. KUVA: URHEILUMUSEO Tukholman olympiakisojen 1912 avajaisissa Suomen joukkue marssii Venäjän perässä kantaen Finland-nimikylttiä ja jättää marssiessaan selvän eron venäläisiin. 6 L I I K U N N A N J A U R H E I L U N TA R I N A w w w. s l u . f i
  7. 7. KUVA: URHEILUMUSEO kuitenkaan onnistu ongelmitta, vaan luvun Suomeen ja myös muut kan- johtaa vuoden 1918 verisiin sisäisiin salaisjärjestöt ottavat urheilun ohjel- kamppailuihin. maansa. Koululaisurheilu järjestäytyy. Kilpaurheilu, ”sportti”, alkaa maas- Suomen Naisten Voimisteluliitto pe- samme yleistyä 1800-luvun lopussa. rustetaan vuonna 1896. Muu urhei- lun valtakunnallinen järjestäytymi- nen siirtyy 1900-luvun puolelle. Suomi merkittävien urheilu- Vuonna 1900 perustettu Suoma- kansojen joukkoon lainen Voimistelu- ja Urheiluliitto ei ole vielä puhdas kilpaurheilujärjestö, sen korvaa suurlakon jälkeisenä vuon- na 1906 perustettu Suomen Voimis- telu- ja Urheiluliitto, SVUL. SVUL:n perustamisen jälkeen syntyvät melko nopeassa tahdissa keskusliitot ja mo- net lajiliitot: Suomen Palloliitto 1907, Finlands Svenska Gymnastik- och Id- rottsförbund 1912 ja Työväen Urhei- luliitto 1919. Suomen Olympialaisen komitean syntysanat lausutaan 1907. Suomalaiset ovat ensimmäisen ker- Hannes Kolehmainen, ”Hymyilevä ran mukana olympiakisoissa vuonna Hannes”, saavuttaa olympiakisojen 1906, jolloin osallistutaan Venäjän li- juoksumatkoilla neljä kultaa ja yhden pun alla Ateenan välikisoihin. hopeamitalin 1912-20. Tukholman olympiakisat 1912 mer- kitsevät Suomen nousua merkittävien urheilukansakuntien joukkoon. Ki- Tiettävästi ensimmäiset yleiset hiih- soilla on nähty olleen vahva poliitti- tokilpailut järjestettiin Tyrnävällä 1879 nen ja kansainvälinen merkitys Suo- ja ensimmäiset pikaluistelukilpailut men itsenäisyyspyrkimyksille. Kisojen Helsingissä 1883. Ns. Akilleskilpai- avajaisissa Suomen joukkue marssii luissa 1882 - 1884 on rekkiliikkeiden Venäjän perässä kantaen Finland-ni- ohella lajeina jo myös pika- ja kestä- mikylttiä, aivan kuten neljä vuotta ai- vyysjuoksuja. Ensimmäisen kerran kaisemmin Lontoossa. Suomalaiset suomalaiset osallistuvat ulkomaisiin jättävät marssiessaan selvän eron ve- hiihtokilpailuihin 1892 Tukholmas- näläisiin. sa, jossa he hiihtokuningas Juho Ri- Tukholman olympiakisojen suo- tolan johdolla saavuttavat kolmois- malaissankari on juoksija Hannes Ko- voiton. lehmainen, joka voittaa kolme kultaa Kilpailuissa jaetaan pääsääntöises- ja yhden hopean. Edelleenkin yhdessä ti rahapalkintoja, joilla rahvasta hou- olympiahistorian merkittävimmässä kutellaan laajemmin mukaan kilpai- 5000 metrin juoksun finaalissa Hy- lutoimintaan. Palkinnot ovat suuruu- myilevä Hannes kukistaa ranskalai- deltaan sen verran merkittäviä, että sen Jean Bouinin uudella maail- ne houkuttelevat osallistujia pitkien- manennätysajalla 14.36,6. ”Suomi kin matkojen takaa. Voittipa sittem- juostaan maailmankartalle” ja en- min tasavallan presidentiksi valittu simmäisen kerran 5000 metriä juos- Kyösti Kallio 5 markan palkinnon Ou- taan alle 15 minuutin. lun hiihdoissa vuonna 1894. Antiikin Tukholman menestys innostaa lii- Kreikan ihannoinnin, olympialiik- kemiehiä, joiden aloitteesta toteute- keen synnyn ja amatöörisääntöjen taan myös kansankeräys Hannes Ko- yleistymisen myötä rahapalkinnoista lehmaisen äidille. Suomalaiset huip- luovutaan vähitellen 1900-luvun al- pu-urheilijat ovat useimmiten työvä- kupuolella. keä. Lauri (Tahko) Pihkala on jo ai- Kansainvälisen olympiakomitean emmin vaatinut, että huipuille tulisi perustaminen 1894 Pierre de Cou- tarjota harjoittelun ja toimeentulon bertinin toimesta ja ensimmäiset ny- mahdollistavia työpaikkoja. Urheilu- kyaikaiset olympiakisat Ateenassa johtajat ovat usein taustaltaan voi- 1896 vaikuttavat urheilun kansainvä- mistelunopettajia ja yritysjohtajia. Sa- liseen ja kansalliseen järjestäytymi- ma henkilö saattaa urheilla, kirjoit- seen. Yleisseuramalli vakiintuu 1890- taa kisoista ja puuhata kongresseja. 7 LIIKUNNAN JA URHEILUN MAAILMA L I I K U N N A N J A U R H E I L U N TA R I N A
  8. 8. 1920-1930-luku ja urheiluun, esimerkiksi suojelus- kuntalaisena järjestäytymisenä tai työ- väen joukkovoiman näyttöinä. Myös nuorella valtiolla on selvä intressi lii- NUORI VALTIO kuntaan ja urheiluun, liikuntakasva- – URHEILU tukseen, sotakuntoon ja terveyteen. KANSALLISEN Niukat resurssit antavat vain rajalliset eväät liikuntakulttuurin laajamittai- IDENTITEETIN sempaan kehittämiseen. Työ jää va- RAKENTAJANA paaehtoisjärjestöille: jo sotienvälise- nä aikana maata kattava järjestö- ja seuraverkko on valmis. Säännöllinen valtion tuki urheilul- Nuori kansakunta tarvitsee le alkaa 1920-luvulla ja valtion urhei- olympiasaavutuksia kansalli- lulautakunta perustetaan. Urheilu- kenttien rakentamisen avustaminen sen identiteetin rakentajaksi. valtion budjetista käynnistyy pula- Naisidentiteettiä rakennetaan vuosina, kunnat ja suojeluskunnat voimistelusaleilla. ovat siinä avainasemassa. Yleisradio aloittaa toimintansa 1926 ja urheilu N uori valtio on haavoilla, on jo tällä vuosikymmenellä mukana mutta itsenäisyys on liian lähetyksissä. rakas tuhlattavaksi. Kan- Vasta itsenäistynyt kansakunta on sallisvaltion rakentaminen 1920- ja 1930-luvuilla yksi kesäolym- alkaa opettelemisella parlamentaari- piakisojen suurvalloista. Pariisin olym- seen demokratiaan, tie tasa-arvoiseen piakisoissa 1924 Suomi sijoittuu mai- ja moniääniseen yhteiskuntaan on den mitalitilastossa kolmanneksi he- pitkä. Ulkopoliittisilla avauksilla hae- ti Yhdysvaltojen ja Ranskan jälkeen. taan kansainvälistä uskottavuutta, lii- Ville Ritola metsästää Pariisissa neljä kunta ja urheilu koetaan myös kan- kultaa ja kaksi hopeaa. Paavo Nur- sainvälisen voimannäytön paikkana. mesta, joka saavuttaa yhdeksän kul- Yhteiskunnalliset ja poliittiset rin- ta- ja kolme hopeamitalia 1920 - 1928, tamalinjat vakiintuvat. Erityisesti maa- tulee ”Juoksijoiden kuningas” ja vuo- talousväestöä koonneeseen maalais- den 1918 sodassa jakautuneen kan- liittoon, kokoomukseen ja ruotsalai- sakunnan yhteinen sankari ja yhdis- seen puolueeseen kiteytynyt porva- täjä. rillinen siipi sekä työväestön järjes- Nuori kansakunta yhdistyy myös täytyminen puolueisiin määrittävät olympiakisojen saamiseksi Suomeen. pitkälle tulevaisuuteen puoluekartan Ensimmäiset ehdotukset tehdään jo keskeiset voimakentät. Tukholman olympiakisojen jälkeen. Poliittinen järjestäytyminen heijas- Stadion-säätiö perustetaan 1927 ra- tuu jo varhaisessa vaiheessa liikuntaan kentamaan Helsinkiin kansainväliset KUVA: URHEILUMUSEO KUVA: URHEILUMUSEO vaatimukset täyttvä stadion olym- piakisojen päänäyttämöksi. Yrjö Lindegrénin ja Toivo Jäntin suunnit- telema stadion valmistuu 1938. Sta- dionin avajaiskisoissa 1938 kilpailevat ensimmäistä kertaa TUL:n ja SVUL:n urheilijat samoissa kisoissa. Kansakunta on yhdentynyt jo ennen talvisotaa omien olympiakisojen hengessä. Helsingille myönnetään vuoden 1940 olympiakisojen järjestämisoi- keus syyskuussa 1938 Tokion joudut- tua luopumaan kisajärjestelyistä. Toi- sen maailmansodan syttyminen estää Naisidentiteettiä rakennetaan voimistelussa. kuitenkin kisojen järjestämisen. Hel- Naisvoimistelua 1920-luvulla. singin kisojen järjestelytoimikunta 8 L I I K U N N A N J A U R H E I L U N TA R I N A w w w. s l u . f i
  9. 9. Yrjö Lindegrénin ja Toivo Jäntin suunnittelema Olympiastadion valmistuu vuonna 1938. Urheilu rakentaa on yhtenäinen. Juuri itsenäistyneessä valtiossa, huippu-urheilun saavutuk- nuoren valtion silla katsotaan olleen merkittävä roo- kansallista identiteettiä li kansallisen identiteetin rakentami- sessa. Samaan aikaan suomalainen yh- teiskunta ja urheilumaailma on kui- luopuu kisojen järjestelyistä vain kol- tenkin jakautunut luokan, kielen ja me kuukautta ennen aiottuja avajai- sukupuolen mukaan. sia. Suurin osa kesäolympiakisojen Ammattilaisuuskysymys nousee va- tarvitsemista suorituspaikoista on kui- kavasti esille kansainvälisellä tasolla tenkin saatu rakennetuksi. 1920-luvun lopulla. Los Angelesin KUVA: URHEILUMUSEO Suomalainen liikunnan ja urheilun olympiakisojen aattona vuonna 1932 Paavo Nurmi saavuttiaa olympia- järjestökulttuuri kasvaa 1930-luvulla Paavo Nurmi julistetaan ammattilai- kisoissa 20 - 28 kaikkiaan yhdeksän täysiin mittoihinsa. Joukkoliikkeellä seksi eikä hän voi osallistua urheili- kulta- ja kolme hopeamitalia. on suuri jäsenmäärä ja laaja alueelli- jana kisoihin. Hän on eniten mitaleja olympiakisoissa nen levinneisyys. Kilpaurheilun eetos saavuttanut yleisurheilija. 9 LIIKUNNAN JA URHEILUN MAAILMA L I I K U N N A N J A U R H E I L U N TA R I N A
  10. 10. Hyvin järjestettyjen olympiakisojen kisojen merkitys Suomen mainosarvolle ja suomalaisten itsetunnolle on merkittävä. Sylvi Saimo saavuttaa kulta- mitalin melonnassa Helsingin olympia- kisoissa 1952. Samana vuonna lähtee viimeinen sotakorvausjuna Neuvosto- liittoon ja Armi Kuusela valittaan Miss Universumiksi. KUVA: URHEILUMUSEO 10 L I I K U N N A N J A U R H E I L U N TA R I N A w w w. s l u . f i
  11. 11. KUVA: URHEILUMUSEO Olympiakisat yhdistää 1940-1950-luku kansaa vaikeissa olosuhteissa JÄLLEENRAKEN- TAMISEN KAUSI takseen etenkin nuorisourheilun tar- – OLYMPIAKISAT peisiin. XV olympiadin kisat järjestetään NÄYTÖN PAIKKA Helsingissä 19.7. - 3.8.1952. Hyvin jär- jestettyjen kisojen mainosarvo Suo- melle on suuri. Ne vahvistavat Suo- Helsingille myönnettyjen men asemaa idän ja lännen sillanra- olympiakisojen isännyyden kentajana. 1950-luvulla rajat Suomen ja Neuvostoliiton urheilussa avautu- myötä urheilu kohoaa sodan vat. Suomalaisten itsetunnolle kisoil- jälkeisissä vaikeissa olo- la on merkittävä vaikutus, kuten myös suhteissa uudeksi kansa- vuoden 1952 kahdella muulla merk- kitapahtumalla: Armi Kuuselan va- kuntaa yhdistäväksi tekijäksi. linnalla Miss Universumiksi ja vii- Juoksijoiden kuningas Paavo Nurmi meisen sotakorvausjunan lähdöllä astuu viimeisen kerran näyttämölle 1940-luvun taitteessa pientä ja nuor- Neuvostoliittoon. sytyttäessään olympiatulen Helsingin ta kansakuntaa pallotellaan ja kan- Urheilujärjestöt perustavat Veik- olympiakisojen avajaisissa 1952. sakunta pallottelee isompien peli- kauksen vuonna 1940. 1950-luvulla kentillä. Sotien jälkeisinä ”vaaran vuo- urheiluopistot ja liikuntatiede tule- sina” voittajavaltion valvontakomissio Suomi on lunastanut paikkansa va- vat valtion avustuksen piiriin. Läänien päivystää hotelli Tornissa, jonka juu- kavasti otettavien kansakuntien jou- urheilulautakunnat perustetaan. Kun- rella suomalaiset toistavat itselleen: kossa. nallinen liikuntapolitiikka vahvistuu. ”maantieteelle emme voi mitään”. Jos Sotavuosien aikana kilpaurheilu- Varsinkin koulutilojen avautuminen ennen sotia rähistiin politiikan oi- toiminta yhdentyy maassamme. TUL urheiluseurojen käyttöön ja muiden kealla siivellä Lapuan liikkeen voi- tulee mukaan kilpailutoimintaan eri- kunnallisten sisätilojen rakentami- min, niin sotien jälkeen on vasem- koisliittojen kanssa tehdyin sopi- nen lisäävät kiinnostusta uusiin la- miston, kommunistien ja sosiaalide- muksin. Vuosina 1946 - 1947 toteu- jeihin. Maalaiskuntien urheilutoimen mokraattien vuoro kahinoida keske- tuu myös nuorison esiinmarssi ur- huolehtiessa urheilukenttien kun- nään. heilun näyttämöillä, kun TUL järjes- nossapidosta aletaan kaupunkeihin Aktiiviurheilija ja urheilujohtaja, tää 3. liittojuhlat ja SVUL 1. suurki- 1950-luvulla rakentaa uimahalleja, te- maalaisliiton ehdokas Urho Kekko- sat. 1950-luvulla liikunnanohjaajien kojääratoja sekä kunnallisia voimai- nen valitaan presidentiksi 1956. Jat- koulutus alkaa valtion tuella vasta- lu- ja voimistelusaleja. kossa noottikriisit ja yöpakkaset vii- toittavat tielle, jossa sisäpolitiikka alis- KUVA: URHEILUMUSEO tetaan ulkopolitiikalle. Alkaa kokoo- muksen pitkä taival oppositiossa ”yleis- ten syiden” takia. Maatalousvaltiosta alkaa kehittyä teollistuva yhteiskunta. Syntyy koko- naisia sukupolvia yhdistävä koke- musmaailma, jälleenrakentamisen ja työn täyteinen elämä. Usko omaan tekemiseen ja työn tuloksiin on vah- va. Vaurastuminen mahdollistaa siir- tymän kohti yhteiskunnallista vakautta tarjoavaa hyvinvointivaltio-projektia. Isojen ikäluokkien liikunta ja ur- heilu osoittaa merkityksensä ja mah- dollisuutensa nuoriso-toimintana. Nyt on innokkaiden amatöörien, todel- listen urheiluihmisten etsikkoaika. Järjestöissä alkaa ohjaajakoulutuksen ja valmennuksen systematisoitumi- nen. Olympiakisojen onnistunut to- teutus 1952 merkitsee sitä, että myös Koululiikuntaa 1950-luvulla. urheiludiplomatian näkökulmasta 11 LIIKUNNAN JA URHEILUN MAAILMA L I I K U N N A N J A U R H E I L U N TA R I N A
  12. 12. 1960-1970-luku 1960-luku on yhteiskuntapolitiikan ja yhteiskuntasuunnittelun kulta-ai- kaa. Pekka Kuusi kirjoittaa kirjansa Sosiaalipolitiikka, jonka sanoma on VALTIOJOHTOINEN selvä: suomalaisen ainoa oikea omai- POLITIIKKA – LIIKUN- nen on viranomainen. Valtio ja kun- TA OSAKSI YHTEIS- nat alkavat kantaa vastuuta elämän- alueista, jotka aiemmin on jätetty per- KUNTAPOLITIIKKAA heiden (so. naisten) ja vapaaehtois- ten yhteisöjen hoidettavaksi. Lähtölaukauksia tälle kehityksel- ”Kunnon tie” avautuu. le on useita: lapsilisät 1948, kan- Työaika lyhenee ja saneläke 1956, työttömyyskorvauk- set 1959, sairausvakuutus 1964, an- vapaa-aika lisääntyy. siosidonnaiset eläkkeet 1962 ja niin Tuulipukukansa ryntää edelleen. Hyvinvointivaltion run- lenkkipolulle. saudensarven ideologisena lähtö- kohtana on kattava sosiaaliturva tu- lonsiirtoineen ja konkreettisena seu- rauksena on mm. kunnalliset ter- veyskeskukset ja kunnallinen päivä- hoito. Tilipussi vaihtuu pankkitiliksi, rahavirrat sijoitetaan kansakunnan rakentamiseen. Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta alkaa merkittävästi kasvaa. Jakopolitiikkaa varten rakennettaan Tupo-pöytä. Kansalaisten kukkaron pulleudesta päättävät yhdessä poli- tiikka, pääoma ja työ, käytännössä maan hallitus sekä työnantaja- ja työn- tekijäjärjestöt. Samaa mallia matkivat myös liikuntajärjestöt hyvinvointival- tion kasvavia määrärahoja kahmies- saan. Kansalaistoiminta saa osansa tästä runsaudensarvesta veikkaus- voittovarojen kautta, liikuntabudjetit ja organisaatiot kasvavat tasaiseen tah- tiin. KUVA: JORMA KOMULAINEN Maaseudun tyhjentyessä maaltapa- on myötä kaupungistuminen pääsee KUVA: URHEILUMUSEO vauhtiin. Lähiöt luodaan, kokonaisia kaupunginosia rakennetaan keskelle suomalaista ei-kenenkään-maata. Osa ei tähän hyvinvoinnin tulevaisuusta- rinaan usko, vaan lähtee töiden pe- rässä Ruotsiin. Kansakunta siirtyy 40- tuntiseen työviikkoon 1965. Vapaa-ai- ka lisääntyy ja sitä täytetään paitsi viih- KUVA: VEIKKAUS teella, myös liikunnalla. Vapaa-ajan nykymuodoista kunto- ja luontolii- kunta alkavat kehittyä. Massayhteiskunta tekee kansalai- sista kuluttajia. Populaarikulttuuri muuttuu Irwin Goodmanin näköi- seksi ja Keihäsen siivet lennättävät ja- noisia etelän lämpöön. Tuulipuku- kansa ryntää joukoittain lenkkipo- luille, perinteisen kilpailun ja penk- kiurheilun rinnalle aukeaa kunnon tie. Lasten minimaraton 1970-luvulta. 12 L I I K U N N A N J A U R H E I L U N TA R I N A w w w. s l u . f i
  13. 13. Kansa ryntää lenkkipolulle. Kuusikymmentäluvulle tultaessa täytyy myös lasten ja nuorten urhei- Kunnon tielle ruumillinen työ ja liikkuminen alka- lun ohjelmointina. Kilpailun ja ikä- tuulipuvussa vat vähentyä, samalla yltäkylläisyys li- kausimestaruuksien korostaminen vie sääntyy. Yliravitsemuksen riskiyhteis- nuorten kisailusta leikkimielisyyttä ja kunta alkaa kehittyä. da valtion tukea. Kuntoliikuntajär- spontaaniutta. Yhteiskuntapolitiikan laajenemi- jestöjen perustaminen sekä valtiolli- Veikkaus Oy:n tuotoista on tullut nen ja valtion resurssien lisääntymi- set toimet nostavat kuntoliikunnan merkittävin yksittäinen liikunnan ra- nen johtavat siihen, että myös puo- suunnittelun uudelle tasolle. 1960- hoituskanava. Vuonna 1970 aloitettu lueiden kiinnostus järjestötoimintaa luvulla perustetaan myös kolme vam- lotto mullistaa Veikkauksen liiketoi- kohtaan lisääntyy. 1960-luvun alussa maisurheiluliittoa, jotka saavat tukea minnan. Lottovoittajien luvattu maa alkavat poliittiset puolueet tehdä lii- liikuntamäärärahoista. lihottaa urheilullekin jaettavia raho- kuntapoliittisia tavoiteohjelmia. Valtion yhteiskuntapolitiikaan liit- ja. Valtiosta tulee Veikkauksen ainoa Modernin kansalaisyhteiskunnan tyvä suunnitteluoptimismi näkyy ur- omistaja 1975. rakentumisvaihe 1960-luvulta alkaen heilussakin. Liikuntajärjestöissäkin Rooman olympiakisat 1960 televi- synnyttää uudenlaisen julkishallin- tehdään lyhyen-, keskipitkän- ja pit- sioidaan suorana ja järjestäjille mak- non ja järjestötoiminnan välisen kyt- käntähtäimen suunnitelmia. Urhei- setaan ensimmäistä kertaa televi- kennän. Vuoteen 1962 tultaessa 97 lujärjestöt alkavat kehittää järjestel- siointimaksut. Television merkitys ko- prosenttia kunnista on perustanut ur- mällisesti ohjaaja- ja valmentajakou- rostuu ja urheiluun alkaa syntyä kau- heiluasioista huolehtivan elimen. lutusta. Urheilutoiminnan suunni- pallisesti kiinnostavia markkinave- Kuntoliikuntajärjestöt alkavat saa- telmallisuuden lisääntyminen näyt- toisia lajeja. 13 LIIKUNNAN JA URHEILUN MAAILMA L I I K U N N A N J A U R H E I L U N TA R I N A
  14. 14. Voimistelua 1985. KUVA: URHEILUMUSEO/HELGE HEINONEN 1980-luku Hyvinvointivaltion perusta on va- Myös vaihtoehtoiset liikuntakult- kiintunut. Esiin työntyvät vaihtoeh- tuurin muodot rakentuvat. Opiskeli- toliikkeet rakentavat lisäsiipiä hyvin- joiden mielenkiito siirtyy politiikasta vointivaltion rakennukseen. Uusi nais- liikuntaan, puhutaankin ”sählysuku- HYVINVOINTIVALTION liike, vihreä liike ja Greenpeace nos- polvesta”, joka suuntaa energiansa ja RUNSAUDENSARVI tavat päätään. Liikunta nähdään myös aktiviteettinsa liikuntaan ja vireyteen. – LIIKUNNAN KASVU osana kansojen välistä kanssakäymis- Uusi palloilulaji, salibandy, syntyy ja tä ja yhteisymmärrystä. Urheilujär- järjestyy valtakunnalliseksi lajiliitoksi JA ERIYTYMINEN jestöt käynnistävät oman yhteistyö- 1985. Juuret ovat pitkälti akateemi- hankkeen kehitysmaiden kanssa lii- sissa opiskelijajoukoissa. kuntaa kaikille -ideologialla. Uusien harrastusjärjestöjen pe- Lajien kirjo kasvaa, tarjonta Julkinen sektori luo edellytyksiä lii- rustaminen kiihtyy samaan aikaan ja harrastamisen tavat kuntakulttuurille ja kansalaisjärjestöt kun liikuntajärjestöjen valtionapu ja toteuttavat itse liikuntatoimintaa. En- henkilöstö kasvavat. Lajien kirjo kas- monipuolistuvat - urheilun simmäinen liikuntalaki astuu voimaan vaa, tarjonta ja harrastamisen tavat rakenne ei pysty vastaamaan 1980. monipuolistuvat ja alkaa eriytymi- muuttuneeseen kysyntään. nen. 1980-luvulla rekisteröidään yli 3 700 uutta liikuntajärjestöä, joista KUVA: URHEILUMUSEO S uomen ulkopolitiikan avain- huomattava osa on ei-perinteisiä seu- sanaksi on vakiintunut puolu- roja. eettomuus. Ulkopolitiikassa Osa yleisseuroista muuttuu eri- Euroopan turvallisuus ja yh- koisseuroiksi. 1980-luvulla yleistyvät teistyökonferenssi ETYK huipensi tä- erilaiset joukkuepelit, kansainväliset män kehityksen vuonna 1975. Mur- yksilöperusteiset voima- ja taitolajit roksen aika alkaa kuitenkin politii- karatesta aerobiciin sekä uudenlaiset kassakin. Berliinin muuri murtuu, keskusliitoista riippumattomat yh- Neuvostoliiton punakone alkaa yskiä. distykset. Satakunta naista juoksee en- Sisäpolitiikan ainoita vaihtoehtoja oli- simmäisen Naisten Kympin. Naisur- vat olleet joko keskustan ja demarien heilu etenee leveällä rintamalla. Yleis- tai demarien ja keskustan hallitus. radion Urheiluruutu alkaa näyttää Kekkonen sairastuu 1981 ja Mauno myös naisten sarjatuloksia. Koivistosta tulee uusi, matalan pro- Kansainvälinen olympiakomitea fiilin presidentti. Parlamentarismin ryhtyy hinnoittelemaan olympiaren- tuulahdus auttaa kokoomuksen pit- kaita. Kansainvälisen Olympiakomi- kästä pannasta hallituskelpoisuuteen. tean liikevaihto moninkertaistuu vuo- Eurooppalaisen Suomen pohja ra- sikymmenen aikana. Markkinoin- kentuu. Maamme tasapainoilee idän- tiajattelua sisäistetään myös liikunta- kaupan kanssa ja vilkuilee itäisen naa- järjestöissä. Urheilumarkkinoinnin purin varjosta Euroopan vaihtoehtoi- merkitys ja tärkeys tunnustetaan laa- hin. Kulttuurista yhteyttä haetaan muis- jasti. Terminologia järjestöihin ote- ta Pohjoismaista. Elinkeinoelämän Val- taan yritysmaailmasta: puhutaan asiak- tuuskunta EVA ottaa projektikseen kaista, toimialoista, tuotteista ja oheis- Suomen viemisen Eurooppaan. palveluista. Satakunta naista juoksee ensimmäisen Urheilun mediallistuminen, medi- Naisten Kympin. 14 L I I K U N N A N J A U R H E I L U N TA R I N A w w w. s l u . f i
  15. 15. kalisoituminen ja juridisoituminen tä lähtee urheilun muuttuminen lap- Lajien kirjo kasvaa ja alkavat. Dopingongelmat nousevat silähtöisemmäksi. Lajiliittojen kun- harrastamisen tavat pintaan. Osa huippu-urheilusta muut- toliikunta tulee osaksi SVUL:n stra- monipuolistuvat tuu ammattiurheiluksi 1980-luvun tegiaa. Alkaa lajiliittojen valmenta- alusta lähtien. Liikuntatoimintaan tu- minen lajiensa harrastejärjestöiksi. lee myös kaupallisia piirteitä. Ensimmäisten joukossa harrastelii- Keskustelu nuorisourheilun eetti- kunta toteutuu Suunnistusliiton kun- sistä ja omaehtoisista lähtökohdista torasteina. Uudet strategiat eivät kui- orastaa liikuntajärjestöissä. Nuori- tenkaan yllä keskustelunaiheeksi esi- sourheilun kehittäjien on kuitenkin merkiksi SVUL:n vuoden tärkeim- perusteltava tekemisiään sillä, että työ mässä kokouksessa 1989, sillä huo- ei ole pois kilpaurheilusta. TUL käyn- mion vie Jukka Uunilan linjapuhe nistää Lete toiminnan. SVUL:iin pe- urheilun yhdistymisestä. rustetaan Nuori Suomi -ohjelma. Täs- KUVA: URHEILUMUSEO Lajien kirjo kasvaa, tarjonta ja harrastamisen tavat monipuolistuvat - urheilun rakenne ei pysty vastaamaan muuttuneeseen kysyntään. 15 LIIKUNNAN JA URHEILUN MAAILMA L I I K U N N A N J A U R H E I L U N TA R I N A
  16. 16. KUVA: HANNU LINDROOS Taloudellisen laman keskellä Suomi saa kaukalollisen sankareita voittaessaan jääkiekon maailmanmestaruuden Tukholman kisoissa 1995. Voittopokaalia kannattelevat Timo Jutila ja Saku Koivu. 1990-luku meistään Neuvostoliiton hajoaminen kutsutaan mukaan myös kansalais- työntää kansakunnan ”suunnitelma- järjestöjä. Kansanterveyden edistä- taloudesta” kohti avoimia markki- miselle, työllisyyden tukemiselle ja noita. Suomessa otetaan poliittinen syrjäytymisen ehkäisylle alkaa olla uu- EUROOPPALAINEN kompassisuunta kohti läntistä Eu- denlaista kysyntää. SUOMI – LIIKUNTA rooppaa. Haastamaan tulevat erilaiset vaih- MONILLA Markkinoiden vapautumisen vauh- toehtoliikkeet, sosiaaliset liikkeet ja ti on kuitenkin liian kova, jo ensi kier- epämuodollinen kansalaistoiminta - MARKKINOILLA roksilla kansakunta menee maitoha- myös liikuntakulttuurissa. Kaiken al- poille. Lainarahalla eläminen kos- la kytee laajempi huomaamaton muu- tautuu, rajana taivas -liidosta sukelle- tos, kansallisen liikuntakulttuurin laa- Eurooppalainen Suomi taan lamaan, pankkikriisiin, valtion- jentuminen ja eriytyminen. Uusia la- globaalissa maailmassa. velkaan ja työttömyyteen. Kaupungit, jeja ja liikuntamuotoja syntyy ja tuo- taajamat ja syrjäseudut alkavat erot- tetaan. Kuluttamisen yhteiskunta jau- Urheilussa mediamarkkinat tua toisistaan, samoin hyvinvoinnin haa yhä uusia liikunnallisia tarpeita - liikunnassa palvelumarkki- aste niiden sisällä. Suomi liittyy Eu- ja kehottaa yksilöitä elämäntyylien nat. roopan unioniin. vertailuun - ”mutta mitä Sinä haluat”, Politiikka suhteellistuu, kansakun- kysyy mainos. taa ohjaaviksi voimiksi tulevat sen rin- Nuoret luovat oman aikuisista riip- G lobaalien markkinoiden val- nalle markkinat ja kansalaistoiminta. pumattoman liikuntakulttuurin, ne- tavirrat vievät Suomen vää- Palvelumarkkinoilla julkisen sekto- limaalin tilalla on nyt skeittaus. Nuo- jäämättä kohti avoi-mem- rin nopeatahtinen vetäytyminen kor- ri Suomi -ohjelma etenee. Myös jär- pia markkinoita, kohti eu- vataan yritystoiminnalla, toisaalta auk- jestöissä aletaan hakea tilaa lasten rooppalaista rahaliittoa, integroituneita koja paikkaamaan toivotaan kansa- omaehtoiselle liikunnalle. Palloliitto pääoma-, palvelu- ja työmarkkinoita, laistoimijat. Ei ihme, että laman sy- ottaa käyttöön Vihreän kortin edis- ylikansallista mediakulttuuria. Vii- vimpinä vuosina kansallisiin talkoisiin tämään reilua peliä nuorisourheilus- 16 L I I K U N N A N J A U R H E I L U N TA R I N A w w w. s l u . f i
  17. 17. KUVA: URHEILUMUSEO/TERHI SALOMAA sa. Lähiliikuntapaikkojen rakenta- nallista itsehallintoa. 1993 seuroilta minen ja iltapäivätoiminta nousevat poistetaan valtion veikkausvoittova- keskusteluun. Koululiikunnan tun- roista korvamerkitty taloudellinen tu- nit eivät riitä täyttämään päivittäistä ki ja kunnat päättävät itse myös sat- liikunnan tarvetta. Vähän liikkuvat sauksestaan liikuntaan. Kuntien lii- yritetään saada innostumaan liikun- kuntapaikat vähentävät seurojen kus- nasta. Koululiikunnan lähtökohdis- tannuksia, mutta eivät poista varain- sa fyysisen toimintakyvyn tavoitteet hankinnan tarvetta. Seurojen toiminta sekä sosiaaliset ja eettiset tavoitteet rahoitetaan suureksi osaksi harrasta- kulkevat rinnan. jien kukkarosta. Lajit synnyttävät terveysliikunnan Urheilun ja liikunnan järjestöra- markkinoille yhteistyössä Kuntour- kenne uudistetaan 1990-luvun alus- heiluliiton kanssa uusia harrastelii- sa. Suomen urheiluliike kypsyy ra- kunnan tuotteita: liikuntalaihdu- kenneuudistukseen lopullisesti vasta tuksesta tulee KiintoNainen, vesi- sitten, kun aika on ajanut suurten kes- voimistelusta Hydrobic ja ulkoko- kusjärjestöjen ohi ja suuret talous- riksesta Katukoris, syntyvät myös Peh- ongelmat taantuman vuoksi kaatuvat mis-pomppis ja Ui kesäksi kuntoon. päälle. Suomen Liikunta ja Urheilu Naisliikunnan rinnalle tulevat eri- (SLU r.y) perustetaan 1993. Raken- laiset kaupalliset lajit ja kuntosalit. nemuutoksessa SVUL, TUL, Pallo- Taloudellisen laman keskellä Suomi liitto ja CIF lakkaavat keskusjärjes- saa kaukalollisen sankareita voittaes- töinä olemasta. TUL:n seurat liitty- saan jääkiekon maailmanmestaruu- vät lajiliittoihin ja seuraa tuhansia eri den. Ensimmäisten pc-tietokoneiden tasoisia liittymiä. Toimialakäsite saa tultua ihmisten arkeen 1980-luvulla jalansijaa. Uudessa organisaatiossa tällä vuosikymmenellä teknologia yleis- piirijärjestöjen määrä vähenee mut- tyy liikuntajärjestöjen tulostiedotta- ta kasvaa viiteentoista vuosikymmen misessa ja www-sivustot yleistyvät. loppuun mennessä maakuntapoh- 1990-luvulla tapahtuu urheilu- jalta. Kattojärjestön jäsenpohja laa- markkinoinnin lopullinen läpimur- jenee kansalaisjärjestöjen suuntaan. to. Urheilusta pyritään tekemään kau- pallisesti kiinnostava ja kannattava ot- Nuoret luovat omaa aikuisista tamalla käyttöön markkinoinnin ajat- riippumatonta liikuntakulttuuria, Urheilussa telumallit ja työkalut. Kansallinenkin nelimaalin tilalla on nyt skeittaus. huippu-urheilu viihteellistyy. Urhei- mediamarkkinat lun ammattilaistuminen ja juridi- - liikunnassa soituminen lisääntyvät entisestään. Opetusministeriö ryhtyy jakamaan palvelumarkkinat Vapaakuntakokeilu vahvistaa kun- liikuntajärjestöjen määrärahoja liit- tokohtaisesti mitattavien toiminnal- listen tulosten perusteella. Aiemmin KUVA: ANTERO AALTONEN keskusjärjestöt olivat jakaneet sisäl- län määrärahat. Kriteereiksi vakiin- Lajit synnyttävät terveysliikunnan markkinoille uusia harrasteliikunnan tuotteita tuvat 50 prosenttia nuorisourheiluun, - samalla naisliikunnan rinnalle tulevat erilaiset kaupalliset lajit ja kuntosalit. 25 aikuisliikuntaan ja 25 huippu-ur- heiluun. Hankemuotoinen tuki li- sääntyy. Yhteiskunta käyttää liikunta- palveluja työllistäjänä ja urheilu osal- listuu maahanmuuttajien kotoutta- mistyöhön. Valmisteilla on myös mui- ta yhteiskunnallisesti painottuneita kriteereitä, kuten tasa-arvo, suvaitse- vaisuus ja kestävä kehitys. Kansainvä- listen säädösten merkitys EU-Suomen liikunnassa ja urheilussa kasvaa. Liikuntajärjestöt ajautuvat mur- rokseen, jolle leimallista ovat me- diallistuminen, kaupallisuus - ja sen tuomat lieveilmiöt, juridisoituminen, medikalisoituminen ja markkinaeh- toistuminen. Eettisen keskustelun tar- ve kasvaa 17 LIIKUNNAN JA URHEILUN MAAILMA L I I K U N N A N J A U R H E I L U N TA R I N A
  18. 18. T 2000-luvun lähtö- ulevaisuus on täynnä yllä- toimisuuteen ja yrittäjyyteen ja kan- merkit liikunnan tyksiä, eikä tulevaisuus tule salaissektoria kutsutaan talkoisiin. kansalaistoiminnalle vastaan yhtä raidetta pit- Yhteiskunta on yhä sirpaleisempi kin. Megatrendejä näyttä- ja kansallisvaltio on menettämässä vät olevan globalisaatio, tietoyhteis- otettaan. Päätöksentekoa siirtyy Eu- MONIEN KULTTUU- kunnan kehitys sisältö- ja palvelutuo- roopan unionille. Markkinat ovat RIEN SUOMI tantoon, alueellinen keskittyminen maailmanlaajuiset, mutta samalla ko- – MONET LIIKUNTA- kasvukeskuksiin, väestön ikääntymi- toisa paikallisuus ja alueellisuus vah- nen ja myös bioyhteiskunnan orasta- vistuvat. TARINAT minen. Ihmisten jaksaminen ja terveys on Tasa-arvoiset koulutusmahdolli- yhä tärkeämpää kansantaloudelle. Liikunta on monipuolisempaa suudet antavat kansakunnallemme Joka kolmas työssä käyvä on yli 50- hyvät lähtökohdat. Hyvinvointivaltion vuotias. Väestö vanhenee niin, että kuin kenties koskaan aikai- ytimeen kuuluvan tasa-arvon ylläpi- vuonna 2030 arviolta joka neljäs suo- semmin. Liikunnalla on mo- täminen on kuitenkin yhä vaikeam- malainen on yli 65-vuotias. Työvoima paa. Tuloerot kasvavat ja eriarvoisuus vähenee ja elinikä pitenee. Suuret nia erilaisia merkityksiä. uhkaa kärjistyä. Julkinen sektori ve- ikäluokat on kasvatettu työllä pärjää- Pitkäjänteiset vastuunkanta- täytyy osista toiminnoista. Palvelutarve miseen. Nuorempien ikäluokkien si- jat ovat vähenemässä. kasvaa. Kansalaisia kannustetaan oma- toutuminen työhön on toisenlainen. KUVA: ANTERO AALTONEN Kansalaistoiminnan arvoja ovat toisten auttaminen, toinen toisilleen tekeminen, keskustelut, yhdessäolo, toisilta oppiminen, reilu peli ja ihmisenä kasvu. Kansalaistoiminta toteutuu monella tavalla: vapaasti kukkivaa lähimmäisyyttä, yhdistysten järjestämää toimintaa jäsenilleen tai palvelujen tuottamista. 18 L I I K U N N A N J A U R H E I L U N TA R I N A w w w. s l u . f i
  19. 19. Maahanmuuttajien määrä ja kult- teistyökumppanisopimuksilla. Kunnat Pitkäjänteiset vastuun- tuurinen moniarvoisuus lisääntyvät. tukevat seuroja vuosittain noin 25 mil- kantajat ovat vähenemässä Elämäntavat yhä yksilöllistyvät. Ih- joonalla eurolla. Tärkein tukimuoto miset etsivät ja vaihtavat identiteet- on liikuntapaikat. Jos tilojen käyttö- tiä. Perinteiset arvot saavat myös kan- kustannukset nousevat, varainhan- natusta ja uusia arvoja vahvistuu. tyy uusia tapoja liikkua ja kuluttaa. kinnan tarve vielä nousee. Perhemallien monimuotoisuus ja Liikuntalomien vietto ja luontomat- Yli sadan vuoden ajan seuratoiminta yksinasuvien määrä kasvaa. Työelä- kailun suosio näyttävät lisääntyvän. on ollut vahvaa ja muuntuvaa. Ih- män kiireissä perheiden rooli yhtei- Enemmistö kansasta ei kuitenkaan misten aktiivisuudesta on syntynyt yhä söllisyyden rakentajana on osin mu- liiku terveytensä kannalta riittävästi. uusia yhteisöjä edistämään liikuntaa. rentunut. Kasvatuksen ja yhteisölli- Arki ei ole fyysisesti aktiivista, eikä nä- Nyt maassamme on noin 7 800 lii- syyden kysymykset korostuvat. Yhä köpiirissä ole kehitystä, joka muut- kunta- ja urheiluseuraa. Liikunnan useamman nuoren on vaikea kiin- taisi tämän suunnan. Samalla per- kansalaistoiminnan kenttä on moni- nittyä yhteiskuntaan. heiden maksukyky vaikuttaa yhä puolisempi kuin kenties koskaan ai- Kansalaistoiminnan arvojen, kuten enemmän lasten tasavertaisiin mah- kaisemmin. toisten auttamisen ja yhdessäolon, ky- dollisuuksiin harrastaa liikuntaa. On Vapaaehtoisia seuroissa on hieman syntä kasvaa. Kansalaistoiminta pal- aika istua yhteisiin pöytiin ratkaise- enemmän kuin aikaisemmin. Sa- velee muitakin tarpeita kuin elämän maan, miten lisätä suomalaisten lii- manaikaisesti seurojen määrä ja te- välttämättömyyksiä. Kansalaistoiminta kuntaa ja miten vähentää lapsiper- kemisen tarve on lisääntynyt. Pitkä- on vapaata ja tasavertaista tekemistä, jossa päätökset liittävät ihmisiä yh- KUVA: ANTERO AALTONEN teen. Ihminen rakentaa identiteet- tinsä toimiessaan muiden ihmisten kanssa. Ihminen saa tunnustusta ja elämään mielekkyyttä. Myös verkostotalous vaatii uutta so- siaalista pääomaa, jota rakennetaan yhdessäolon ja luottamuksen ken- tässä. Tämä sosiaalinen pääoma on se uusi sampo, jolla tietoyhteiskunta pystyy toimimaan. Sosiaalinen pää- oma vaikuttaa yritysten menestykseen ja kansalaisten hyvinvointiin, myös äänestyskäyttäytymiseen, ja kiinteyt- tää yhteiskuntaa. Suuri osa sosiaali- sesta pääomasta rakentuu kansalais- sektorilla. Liikunta ja urheilu on maamme suurin kansanliike, johon osallistuu yli miljoona suomalaista lasta, nuor- ta, aikuista ja ikääntyvää ihmistä. Lii- kunnalla on merkittävä rooli ihmis- heiden liikunnan kustannuksia. En- jänteiset vastuunkantajat ovat vä- ten vapaa-ajassa. Puoli miljoonaa suo- tä miten ikääntyneille löytyy välittä- henemässä. Yhä useampi toimija on malaista toimii vapaa-aikana myös oh- viä yhteisöjä ja mahdollisuuksia Liik- liikkeellä turistin identiteetillä. Toi- jaajina, valmentajina, huoltajina, ta- kua Hyvässä Seurassa. Liikunnan saalta innostus ja halu olla mukana pahtumien järjestäjinä, tuomareina, merkitys ennaltaehkäisevässä ter- on suuri. Lähipiirin projektit kiin- toimitsijoina ja luottamushenkilöinä. veystyössä kasvaa. nostavat. Liikunnan kansalaistoi- Liikunnalla on erilaisia merkityk- Valtion tuki urheilutoiminalle on minnassa isät, äidit, isovanhemmat ja siä eri ihmisille. Siitä haetaan ter- jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista, kummit ottavat naapurinkin lapsen veyttä, mielenrauhaa, itsetuntoa, jän- vaikka Veikkauksen tuotto on 1990-lu- mukaan. nitystä, viihdettä, yhteisöllisyyttä, it- vulta alkaen kasvanut 115 miljoonal- Urheiluliikkeen keskeinen voima- seilmaisua tai ihmissuhteita. Joitakin la eurolla kymmenessä vuodessa. Ope- vara on toiminnan jatkuvuus, tradi- motivoi kilpailu, toisia yhdessäolo. tusministeriön veikkausvoittovaroista tiot ja pitkä linja. Muutosten tulee ol- Toiset liikkuvat yksin, toiset yhdessä. maksama toiminta-avustus kattaa ny- la ymmärrettäviä ja kansalaisten tie- Joitakin motivoi liikunta kasvatuksen kyisin enää noin 18 prosenttia kaik- toisia tekoja. Yhä useampaan seuraan ja elämänhallinnan välineenä. kien lajiliittojen yhteenlasketuista me- tarvittaisiin palkattua väkeä tukemaan Liikunnalle ja urheilulle on kysyn- noista. Urheiluseurat eivät saa suoraa vapaaehtoisten ponnisteluja ja in- tää enemmän kuin koskaan aikai- valtion taloudellista tukea. Seurat nostumista. Kansalaistoimintaan kuu- semmin. Markkinoille tulee lisää kan- hankkivat vuosittain noin 400 - 450 luu, että jokainen voi osallistua ilman sainvälisiä kunto- ja terveysyrityksiä ja miljoonaa euroa vanhempien kukka- aiempaa erityisosaamista ja yhteisö tarjonta maksukykyisille lisääntyy. Syn- roista, omalla varainhankinnalla ja yh- on avoin uusille jäsenille. Vapaaeh- 19 LIIKUNNAN JA URHEILUN MAAILMA L I I K U N N A N J A U R H E I L U N TA R I N A
  20. 20. Kirjallisuutta tieltä on syntynyt ja syntymässä kai- puuta siirtyä myös yhdessä tekemi- Arponen Antti O. (toim.) seen ja yhdessä elämisen polulle. Suo- Suomen urheilu. men Liikunnan ja Urheilun syysko- SVUL 1900 - 1980. 1981. KUVA: URHEILUMUSEO/GIULIANO BEVILACQUA kouksessa Mikkelissä 2002 yli sata jä- Hautamäki Antti Suomi muutosten edellä. senjärjestöä hyväksyi Liiku Hyvässä Raportti Suomen haasteista Seurassa - SLU:n strategian. Järjestö- Sitra 2001. jä yhdistää kansalaistoiminta. Järjes- Heikkinen Antero ym. tökentän muutoksena tämä tarkoit- Suomi uskoi urheiluun. Suomen urheilun ja liikunnan historia (toim. Teijo Pyykönen), taa sitä, että toimintaa lähdetään oh- Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu n:o 131, jaamaan kansalaistoiminnan arvojen Liikuntatieteellinen Seura/ VAPK-kustannus, Helsinki 1992. pohjalta. Kansalaistoiminnan arvoja ovat tois- Hentilä Seppo Suomen työläisurheilun historia I-III. ten auttaminen, yhdessäolo ja kes- Hämennlinna 1982-1987. kustelut, toinen toisilleen tekeminen Häyrinen Reijo, Laine Leena ja toisilta oppiminen, reilu peli ja ih- Hanna-Maria Seppälä voitti Suomi urheilun suurvaltana. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu n:o 115 (toim. Erkki Vasara), misenä kasvu. Kansalaisten vapaa ja 100 metrin vapaauinnin Helsinki 1989. tasavertainen aktiivisuus on merkit- Barcelonan MM-kisoissa 2003. Ilmanen Kalervo, Voutilainen Touko tävä voimavara yhteiskunnassa. Kan- Valmentajana toimii oma äiti. Jumpasta tiedekunnaksi. Suomalainen voimistelun- salaistoiminnan arvojen pohjalta toi- opettajakoulutus 100 vuotta, 1882-1982. Helsinki 1982. mivasta liikunnan vapaaehtoistyöstä Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja nro 84. toiset tarvitsevat koulutusta. Par- voidaan kehittää jopa kansainvälinen Itkonen Hannu haimmillaan valtakunnalliset ja maa- vientituote. Liikunta ja urheilu ra- Liikuttaako suvaitsevaisuus? Tutkimus liikuntakulttuurin suvaitsevaisuudesta. kunnalliset liikuntajärjestöt ovat pe- kentaa elävää ja toimivaa kansalais- Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen rinteisten tehtäviensä lisäksi valta- yhteiskuntaa. julkaisuja, n:o 118, Joensuu, 1997. kunnallisia kehittämiskeskuksia, jot- Itkonen Hannu, Heikkala Juha, ka edistävät kansalaistoiminnan ar- Ilmanen Kalervo, Koski Pasi Liikunnan kansalaistoiminta - muutokset, voja ja koulutusta seuratoiminnassa. LIIKUNTA JA URHEILU merkitykset ja reunaehdot. Järjestäytynyt liikunta elää tilan- Liikuntatieteellinen Seura, Joensuun yliopiston ON MAAMME SUURIN Karjalan tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston teessa, jossa liikuntakulttuuri on mo- KANSANLIIKE liikunnan sosiaalitieteiden laitos ja Suomen ninaistunut. Siinä toimivat lapset ja Liikunta ja Urheilu. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 152, 2000. s liikunnan ja urheilun kansalais- perheet, seurajohto ja valmentajat, Juppi Joel huippu-urheilijat ja managerit. Luot- toimintaan osallistuu yli miljoona Suomen julkinen liikuntapolitiikka tamushenkilöiden on yhä haasta- suomalaista lasta, nuorta, aikuista rahoituksen näkökulmasta tarkasteltuna. Helsingin yliopiston sosiologian laitos,1985. vampaa johtaa kansalaistoimintaan ja ikääntyvää ihmistä s joka kymmenes suomalainen - yli perustuvaa ja markkinaehtoistunut- Kulha Keijo K. Urheilujärjestöjen kujanjuoksu. ta urheilua. Järjestöväen haasteena 500 000 - on mukana liikunnan Urheilun rakenneuudistus 1989 - 1993. on myös sukupolven vaihdos vuosina ja urheilun vapaaehtoistyössä, Suomen Urheilumuseosäätiö, 1995. 2006 – 2010. ensisijainen vapaaehtoistyön koh- Laine Leena. Vapaaehtoisten järjestöjen kehitys ruumiin- On tärkeää, että kansalaisten halu de on nuorisotoiminta kultuurin alueella Suomessa v. 1856-1917, I-II, s lapsista ja nuorista 40 prosenttia olla yhdessä ja mukana toteutuvat jär- Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu n:o 93A-93B, Helsinki 1984. jestäytyneen liikunnan ja urheilun ra- (430 000) harrastaa urheiluseu- kenteissa ja että ihminen voi kokea roissa - lisäksi lähes joka toinen, Nygren Helge 1800-luvulla Suomessa perustetut urheiluseurat. olevansa mukana jossain merkittä- joka ei harrasta seurassa, haluaisi Suomen Urheilumuseosäätiö, 1989. vässä ja arvokkaassa toiminnassa. tulla mukaan Raevuori Antero s joka kymmenes aikuinen (lähes Järjestäytynyt urheilu elää keskellä Juoksijain kuningas Paavo Nurmi. tietoyhteiskuntaa, joka on ytimeltään 400 000) liikkuu urheiluseurois- WSOY 1988. verkostoyhteiskunta. Siinä missä EU sa - ja lisäksi kampanjat liikutta- Vasara Erkki Valkoisen Suomen urheilevat soturit. Suojelus- etsii organisoitumisen muotoaan, lii- vat satoja tuhansia kansalaisia kuntajärjestön urheilu- ja kasvatustoiminta vuosina s joka päivä Suomessa kilpaillaan kunnan kansanliike etsii uusia toi- 1918-1939. Helsinki, 1997. mintatapoja uudessa toimintaympä- jossain lajissa - valtaosa kansal- ristössä. Kiire ja kilpailu on myös ur- lisesta kilpaurheilusta on alle 18- Viita Ossi Hymyilevä Hannes. heiluyhteisöissä vähentänyt yhteis- vuotiaiden harrastusluonteista toi- Työläisurheilija Hannes Kolehmaisen työtä ja vuorovaikutusta. Urheilun yh- mintaa sankaruus porvarillisessa Suomessa. Helsinki, 2003. s suurin osa suomalaisista (78 pro- teinen ääni on jäänyt heikoksi. Järjestöelämän 2000-luvun yhteinen senttia) sanoo pitävänsä suoma- Virtapohja Kalle Sankareiden salaisuudet. Journalistinen draama sävel on kansalaistoiminta - samalla laisten urheilijoiden kansainvä- suomalaista urheilusankaria synnyttämässä. Jyväskylä, 1998. järjestöt etsivät ja vahvistavat omaa listä menestystä melko tai eh- identiteettiään. dottoman tärkeänä. Voutilainen Eero Ihmisten Suomi. Puheenvuoroja kansalais- Parin viime vuosikymmenen aika- toiminnasta. na rakentuneen yltiöyksilöllisyyden Humak-kehittämisraportti, 2002. 20 L I I K U N N A N J A U R H E I L U N TA R I N A w w w. s l u . f i

×