Nuorisopsykiatriaan erikoistuvien koulutus 30.10.2012 Porissa / Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu

1. Mielialahäiriöiden lääkehoito -
nuoret
30.10.2012
Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu
1

2. Mielialahäiriöt F30-F39
 mielialan muutos: masennus tai mielialan
kohoaminen
 masennukseen voi liittyä ahdistuneisuus
 taipumus uusiutua
 yksittäiset sairausvaiheet liittyy tavallisesti
kuormittaviin elämäntapahtumiin
 nuorella lääkevaste ja sivuvaikutukset eivät
ole samanlaisia kuin aikuisilla
2

3. Antidepressantit
 trisyklisiä mielialalääkkeitä ei ole kyetty
osoittamaan alaikäisillä placeboa
tehokkaammiksi
 1990-luvulla SSRI-lääkkeiden tultua
lääkehoito yleistyi nuorten
masennuksen hoidossa
3

4.  vuonna 2003 FDA hyväksyi
fluoksetiinin lasten ja nuorten
masennuksen hoitoon
 jo samana vuonna tuli julki raportteja
antidepressanttien ja suisidaalisuuden
välisestä yhteydestä
4

5.  Englannissa paroksetiini
kontraindisoitu alaikäisille, USA:ssa
black box varoitusmerkintä ensin
alaikäisten hoitoon, vuodesta 2006 alle
24-vuotiaiden hoitoon
 varoitus lisääntyvistä
itsetuhoajatuksista ja
itsetuhokäyttäytymisestä
5

6. Vuosina 2003 ja 2004
 4 %:lle tulee suisidiajatuksia
lääkehoidon alussa, 2 %:lla placeboa
saavista
 suisidiajatukset tulevat ensimmäisen
hoitokuukauden aikana, eniten 1-9
päivinä lääkkeen aloituksesta
6

7.  voi esiintyä myös ärtyneisyyttä,
hyperaktiivisuutta, impulsiivisuutta
 tämän tähden on tärkeä nostaa
lääkeannosta vähittäin ja seurata
potilasta tarkoin
 suositus: ensimmäisellä neljällä viikolla
viikoittaiset käynnit, sitten kaksi seur
kk:ta 2x/kk, sitten kuukausittain
7

8. Tavallisimmat sivuvaikutukset
 pahoinvointi, oksettaminen,
päänsärky, uniongelmat
8

9. Lääkkeiden käytön yleisyys
 vaihtelee paljon maasta toiseen
 Suomessa joka 12. 20-24-vuotias
nainen käyttää mielialalääkettä
 esim USA:ssa ja Hollannissa SSRI-
lääkkeiden käyttö romahti vuoden
2004 kohun myötä ja samalla suisidien
määrä kasvoi
9

10. Mielialalääkkeet Suomessa,
miehet
5,00%
4,50%
4,00%
3,50% Osuus ikäluokasta
3,00% 2000
2,50% Osuus ikäluokasta
2,00% 2005
1,50% Osuus ikäluokasta
1,00% 2010
0,50%
0,00%
10-14 v 15-19 v 20-24 v
10

11. Mielialalääkkeet Suomessa,
naiset
9,00%
8,00%
7,00%
Osuus ikäluokasta
6,00%
2000
5,00%
Osuus ikäluokasta
4,00%
2005
3,00%
Osuus ikäluokasta
2,00% 2010
1,00%
0,00%
10-14 v 15-19 v 20-24 v
11

12. Suicidien määrä
ikäryhmä 2000 2005 2010
miehet naiset miehet naiset miehet naiset
0-14 0 2 0 2 1 0
15-19 35 11 16 13 30 9
20-24 70 15 52 20 75 21
yht 105 28 68 35 106 30
sukupuolet yht 133 103 136
Osuus ikäluokasta 0.0136 0.01047 0.01421
12

13. Käypä hoito
 fluoksetiini ensisijainen
 essitalopraami
 muut SSRI-lääkkeet, venlafaksiini
 masennuksen hoidossa teho nuorilla
parempi kuin lapsilla
13

14. Hoitoresistentti depressio
nuorilla
 jos SSRi ei tehoa – tarkistetaan annos,
lääkityksen kesto – jos nämä olleet
adekvaatit, niin
 vaihdetaan toiseen SSRI-
valmisteeseen + CBT
 jos tämäkään ei toimi: al venlafaksiini
tai bupropioni (Voxra)
14

15.  seuraava askel on eri valmisteiden
kombinointi:
 SSRI
 + lithium
 tai + tyroksiini
 tai + bupropioni tai buspironi
 tai + mirtatsapiini
 tai+ atyyppinen antipsykootti, yl ketiapiini
15

16.  nuorilla vähän tutk näyttöä lithium-
kombinaatiosta
 atyyppiset sopii niille, joilla on
mielialavaihteluita tai impulsiivista
aggressivisuutta
16

17. Kaksisuuntainen mielialahäiriö
 Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen
mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy
vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai
sekamuotoisia sairausjaksoja ja vähäoireisia tai
oireettomia välivaiheita.
 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen
ja huolellinen erotusdiagnostiikka on tärkeää,
jotta potilas saa asianmukaista hoitoa.
 Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy
runsasta oheissairastavuutta ja suurentunut
itsemurhariski.
17

18.  Puhjettuaan kaksisuuntainen mielialahäiriö on
useimmiten krooninen, uusiutuva sairaus.
Seurantatutkimusten perusteella potilailla
esiintyy oireita noin puolet ajasta ja jaksojen
välinen oireilu on yleistä.
 Hoidossa keskeisintä on ehkäistä jaksojen
uusiutumista.
 Hoidon suunnittelussa on tärkeää kartoittaa,
mikä sairauden vaihe kulloinkin on kyseessä ja
huomioida sairauden elämänaikainen kulku.
18

19.  Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidon
perustan muodostavat mielialaa tasaavat
lääkkeet ja toisen polven psykoosilääkkeet
sairauden ajankohtaisen vaiheen mukaisesti.
 Tiedon jakaminen sairaudesta ja sen hoidosta
sekä varhaisoireiden tunnistamisen opetus
potilaalle ja perheenjäsenille lisäävät hoidon
vaikuttavuutta.
 Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat
hoidetaan yleensä psykiatrisessa
erikoissairaanhoidossa
19

20.  Yleensä sairastuminen tapahtuu
nuorena aikuisena, mutta
sairastumisikä vaihtelee
lapsuudesta vanhuuteen
20

21.  Viive oireiden alkamisesta oikeaan
diagnoosiin on keskimäärin kahdeksan
vuotta
21

22.  Mielialaa tasaava lääkehoito on
kaksisuuntaisen mielialahäiriön
keskeisin hoitomuoto (litium ja
mielialaa tasaavat epilepsia- ja
psykoosilääkkeet)
22

23.  Seurantatapaamisissa on suositeltavaa
arvioida hoidon tehoa käyttämällä sekä
masennusoireita (esimerkiksi Beckin 21-
kohtainen masennuskysely, Hamiltonin
depressioasteikko tai Montgomery–Åsbergin
depressioasteikko, MADRS) että maanisia
oireita (esimerkiksi Young Mania Rating
Scale eli YMRS) määrittäviä oiremittareita
sekä mielialapäiväkirjaa (Mielialapäiväkirja)
23

24. Manian lääkehoito
 litium
 haloperidoli
 ketiapiini, olantsapiini, risperidoni
 aripipratsoli, tsiprasidoni
 valproaatti, karbamatsepiini
24

25. Tutkimus vuodelta 2012
 Verrattiin risperidonia, litiumia ja
valproaattia manian hoidossa
-risperidoni oli tehokkain – harmina
sivuvaikutukset, painon nousu ja
hyperprolaktinemia
 Geller BG ym
25

26.  Mitä vaikeampi mania on, sitä
useammin tarvitaan erilaisten
lääkehoitojen yhdistämistä
 Samanaikainen valproaatin tai litiumin
tai molempien ja toisen polven
psykoosilääkkeen yhteiskäyttö on
tehokkain manian hoito
26

27. Masennusvaiheen hoito,
tyyppi I
 Ketiapiini on tehokas tyypin I akuutin
kaksisuuntaisen mielialahäiriön
masennusvaiheen hoidossa
 Lamotrigiini on jossain määrin tehokas
tyypin I akuutin kaksisuuntaisen
mielialahäiriön masennusvaiheen
hoidossa
27

28.  Litium lienee jossain määrin tehokas
akuutin kaksisuuntaisen
mielialahäiriön masennusvaiheen
hoidossa
 Valproaatti saattaa olla tehokas tyypin
I kaksisuuntaisen mielialahäiriön
masennusvaiheessa, vaikka
tutkimusnäyttö siitä on niukkaa
28

29. Masennusvaiheen hoito,
tyyppi II
 Ketiapiini on jossain määrin tehokas
 On epävarmaa, onko lamotrigiini tehokas
 Masennuslääkkeiden yhdistämisestä
mielialantasaajiin saattaa olla hyötyä
akuutin tyypin II kaksisuuntaisen
mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa
29

30.  Tyypin I kaksisuuntaisessa
mielialahäiriössä elämänmittainen
ylläpitolääkitys on suositeltavaa
30

31. Nuoret
 Nuoruusiän kaksisuuntaisen
mielialahäiriön oireet ovat usein
epätyypillisiä, ja oirekuvaan voi liittyä
enemmän ärtyneisyyttä tai
psykoottisuutta kuin aikuisilla
31

32. Riski sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön on
lisääntynyt nuorilla, joilla on muun muassa esiintynyt
 aiemmin depressiojakso, etenkin jos sen
alku on ollut nopea ja siihen on liittynyt
psykomotorista hidastumista ja psykoottisia
piirteitä
 suvussa mielialahäiriöitä, etenkin
kaksisuuntaista
 aiempaa psykomotorista kiihtyneisyyttä tai
masennuslääkkeiden aikaansaamia mania-
tai hypomaniaoireita
32

33.  Nuorella iällä alkanut kaksisuuntainen
mielialahäiriö vastannee samoihin
lääkehoitoihin kuin aikuisten, mutta
tutkimusnäyttöä on selvästi vähemmän
33

34.  Nuorten (13-vuotiaiden ja sitä vanhempien)
lääkehoidossa maanisessa tai
sekamuotoisessa akuutissa vaiheessa
litium
saattavat olla tehokkaita: litium, valproaatti,
ketiapiini, risperidoni, olantsapiini,
karbamatsepiini, tsiprasidonilla virallinen
indikaatio Suomessa
 ketiapiini-valproaatti yhdistelmä
34

35. Depressiovaiheen hoitoon
nuorilla
 litium tai lamotrigiini
 SSRI-lääkkeet soveltuvat käytettäviksi
vain yhdessä mielialantasaajan
kanssa
 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön
ylläpitohoidossa nuorilla voidaan
käyttää samoja lääkkeitä kuin aikuisilla
35

36.  Nuorten psykososiaalisella hoidolla
(perhekeskeiset interventiot,
psykoedukaatio) pyritään
minimoimaan sairauden aiheuttamia
haittoja, turvaamaan nuoruusiän
normatiivista kehitystä (koulutus, työ)
ja parantamaan hoitoon sitoutumista
36

37. Ylläpitohoito
 Tutkimustietoa on lähinnä: litiumista,
valproaatista
37

38. ECT
 jos bipolaarihäiriö tai psykoottinen
masennus, ja kolme tai neljä
psykofarmakaa kokeiltu ja lisäksi
ainakin yksi psykoterapiakokeilu
38

39. 39