Raha ja mielenterveys
•
0 likes•273 views
Esitys mielenterveyden ja sosioekonomisten tekijöiden yhteyksistä
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (11)
Similar to Raha ja mielenterveys
Similar to Raha ja mielenterveys (20)
More from Sami Pirkola
Raha ja mielenterveys
- 1. Raha ja mielenterveys Professori Sami Pirkola Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Terveystieteet/Sosiaalipsykiatria
- 2. Rahan ja mielenterveyden kysymyksiä • ”Tekeekö raha onnelliseksi vai eikö onni ole rahasta kiinni”? • Tutkimuksellisesti puhutaan sosiaalisesta hyvä- tai huono- osaisuudesta ja esimerkiksi työttömyydestä tai eriarvoisuudesta • Raha vai taloudellinen hyvinvointi: asunto, ruokaa, hyödykkeitä, toimintamahdollisuuksia,… • Trajektorit, eli toisiinsa kietoutuneiden tekijöiden polut • Aiheuttaako syrjäytyminen mielenterveysongelmia vai syrjäytyvätkö mielenterveysongelmaiset? • Hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden yhteys?
- 3. Liittyvätkö hyvinvointi ja mielenterveys yhteen?
- 4. Social determinants of health and equity • WHO:n ohjelma ja osasto, jossa tarkastellaan sosiaalisten tekijöiden vaikutusta kaikkeen terveyteen ja elinajan odotteeseen • Ihmisten sosiaalinen tausta ja lähtökohdat vaikuttavat ratkaisevasti heidän hyvinvointiinsa ja osallisuuteensa • Aukilausuttuna tavoitteena vaikuttaa valtioiden sosiaali- ja terveyspolitiikkaan terveyseroja tasoittavaan suuntaan WHO 2007
- 6. Mielenterveyden riski- ja suojaavia tekijöitä (WHO 2004) • WHO:n määritelmän mukaan mielenterveys mahdollistaa: • Kyvyn luoda ihmissuhteita ja välittää toisista • Taidon ilmaista tunteitaan • Kyvyn tehdä työtä • Ajoittaisen ahdistuksen ja hallinnan menetyksen sietämisen ja omassa elämässä tapahtuvien muutosten hyväksymisen.
- 7. Mielenterveyden sosiaalisia määrittäjiä • Ihmisten sosiaalinen, taloudellinen ja fyysinen ympäristö muokkaa merkittävästi heidän mielenterveyttään • Sosiaaliseen epätasa-arvoon liittyy kohonnut riski tavallisimpiin mielenterveyshäiriöihin • Elämän olosuhteita kohennettava syntymää edeltävästä ajasta varhaislapsuuteen, kouluiästä perheellistymisvaiheeseen ja työikäisyydestä vanhuuteen -> kohennetaan väestön mielenterveyttä ja vähennetään riskiä niihin mielenterveyshäiriöihin, joiden tiedetään liittyvän sosiaaliseen epätasa-arvoon
- 8. Köyhyys ja mielenterveys • USA:ssa poolattu tiedonkeruu 2010-2012 National Surveys on Drug Use and Health (NSDUH) tutkimuksista (N=115921) • Köyhyydellä selvä yhteys mielenterveyshäiriöihin sekä mielenterveys-, päihde- ja yleisterveysongelmien kasautumiseen (Walker & Druss 2016) • USA:ssa alimpien ja ylimpien tuloluokkien elinajan odotteet 1.4 mrd rekisteriaineistossa eroavat selvästi (Chetty, ym 2016) Walker & Druss 2016
- 9. Michael Marmot: sosioekonomiset polut ja talous ja mielenterveys • Whitehall –tutkimus: 10308 toimistotyöntekijän seuranta-aineisto 1985 - 2001 • Sosioekonomiseen huono-osaisuuteen (isän sosiaaliluokka ja lapsuusiän olosuhteet, myöhempi koulutus ja ammattiasema) liittyy terveyden ja miehillä mielenterveyden ongelmien (GHQ) kasaantumista elämän varrella • Englannissa lasten tunne-elämän ja käytöshäiriöoireet jakautuvat keskitulojen mukaan (Marmot, 2007) • Briteistä poiketen Latinalaisen Amerikan tutkijat pitävät koulutusta yhteyden merkittävimpänä tekijänä (Lewis, ym 2003)
- 10. Sosiaalinen periytyminen ja depressio (Landstedt et al 2016) • Pohjois-Ruotsissa elämänpolkujen sekvenssianalyysi 1001 vuonna 1965 syntyneen kohortista • Sosioekonominen asema näyttää siirtyvän sukupolvissa • Pojilla vanhempien alempi ammatillinen asema ja työttömyys, tyttärillä vain alempi asema, näkyivät huonompana pärjäämisenä • Nuoruuden depressiivisillä oireilla ei ollut yhteyttä sosioekonomisiin polkuihin Miehet Naiset BMC Pub Health 2016
- 11. Vaihteleeko depression esiintyvyys maailmassa?
- 12. Tuloerot ja depressio (WMH, Cifuentes et al 2008) • WHO:n 65 maan tutkimuksessa depressioepisodeja esiintyi eniten matalasti ja vähiten keskimääräisesti kehittyneissä maissa (HDI) • Korkeasti kehittyneissä maissa taloudellista eriarvoisuutta kuvaava Gini –indeksi liittyi depression yleisyyteen
- 13. 13 Itsemurhakuolleisuuden kehitys liittyy yhteiskunnallisen epätasa-arvoon Itä-Euroopassa
- 14. Ajan ja kulttuurin vaikutus depressioon? • Modernisaation yhteyttä depressioon pohditaan toistuvasti • Valikoiduissa esiintyvyystutkimuksissa on raportoitu ajan myötä kohonneita depressiolukuja, mutta mittaukset käytännössä vertailukelvottomia (Hidaka 2012) • Global Burden of Disease mallinnuksessa ei muutoksia ajan suhteen: 4.4% 1990 – 2005 – 2010 (Ferrari et al 2013) • Korkeamman elintason maissa depressio korostuu nuoremmilla, kehittyvissä maissa iäkkäämmillä • WMH 18 maassa (N=89 037) sosiaaliseen huono- osaisuuteen ja eriarvoisuuteen liittyy kohonnut riski (Bromet et al 2011) Hidaka 2012
- 15. Länsimaat ja depressio • Länsimaiseen sodanjälkeiseen jatkuvaan hyvinvoinnin kasvuun ei näytä liittyneen depression vähenemistä • Itsemurhien laskuun viime vuosikymmeninä luultavasti moninaisia syitä • Depressio tai muut mt –häiriöt eivät kattavan tiedon valossa myöskään näytä yleistyneen Wittchen, ym 2011: 27 Euroopan maan mt-häiriöt seurannassa
- 16. Globaali depression pisteprevalenssi (Ferrari et al 2013) • Systemaattisessa 120 tutkimuksen katsauksessa pyrittiin hallitsemaan depressiotutkimusten metodisia eroja • Maailman alueiden välillä esiintyvyyseroja, joiden luottamusvälit päällekkäisiä • Depression (MDD) globaaliksi pisteprevalenssiksi 4.7% (3.7 – 5.5) • Taloudelliset seikat eivät riittävä vaihtelun selittäjä
- 17. Depression esiintyvyyden globaali vaihtelu (Ferrari et al 2013)
- 18. Bruttokansantuote asukasta kohti 2016
- 19. Neuropsykiatristen häiriöiden globaali esiintyvyys • Skitsofrenian globaalissa esiintyvyydessä on alueellisia eroja, joista osa yhdistyy sosiaalisiin tekijöihin, ja sosiaaliseen stressiin • Kehitysmaissa skitsofrenian esiintyvyys on pienempi ja ennuste keskimäärin parempi (Bhugra 2005) • Sairaudet kuormittavat eri alueita eri lailla, myös näiden erilaisten väestö- ja palvelurakenteiden takia GBD, Lancet 2013
- 20. Neuropsykiatriset häiriöt Euroopassa (Wittchen & Jacobi 2011) • Ei merkittäviä maa- tai kulttuurikohtaisia eroja • Häiriöesiintyvyyksien stabiiliudesta huolimatta sairauslomien määrässä ja työkyvyttömyydessä kasvua • Aivosairaudet (psyk ja neurol) aiheuttavat 26,5% sairauksien aiheuttamasta toimintakykytaakasta (DALY) • Aivoperäisten häiriöiden yleisyyttä ja merkitystä on aliarvoitu reilusti, ja niiden priorisointia kaikilla tasoilla tarvitaan
- 21. Sosioekonomiset tekijät ja depressio
- 22. Depression sosioekonomiset, epidemiologiset riskitekijät • Depression ja huonompiosaisuuden yhteys hyvin dokumentoitu epidemiologisissa tutkimuksissa – näyttö kausaalisuudesta vähäisempää (Kessler ym 2003) • Esim. parempi ammatillinen asema, jossa hallintaa ja suunnittelua, suojaa depressiolta (Link ym 1993) • Seurantatutkimuksissa mm. Australiasta ja Belgiasta näyttöä sosioekonomisten olosuhteiden depressiota lisäävästä ja pahentavasta vaikutuksesta (Lorant ym 2007, Butterworth ym 2009) Kessler et al 2003
- 23. Masennus- ja alkoholihäiriöiden ikä- ja sukupuolivakioidut riskitekijät Pirkola et al 2005 Muuttuja Alkoholihäiriöt Vakioitu OR, (95% Ci) Masennushäiriöt Vakioitu OR, (95% Ci) Mies *5.50, (4.04-7.47) *0.52, (0.41-0.67) 30-44v *5.23, (2.26-12.09) *5.57, (2.92-10.60) 45-54v *4.17, (1.87-9.89) *5.29, (2.88-9.71) 55-64v *3.87, (1.81-8.29) *2.71, (1.79-4.10) 65y-> (ref) Avoliitto *1.71, (1.21-2.41) 0.80, (0.54-1.20) Avio- tai avoero *2.28, (1.62-3.20) *2.30, (1.71-3.01) Naimaton *1.94, (1.34-2.80) *1.42, (1.03-1.95) Naimisissa (ref) Työtön *2.10, (1.13-3.91) *2.14, (1.341-3.42) Tupakointi *2.39, (1.81-3.14) 1.18, (0.91-1.53) Helsingin miljoonapiiri *1.60, (1.02-2.52) 1.11, (0.84-1.47) Oulun miljoonapiiri 0.96, (0.55-1.67) *1.50, (1.05-2.14) ”Suomalainen alkoholiriippuvainen on työikäinen, avoliitossa elävä, eronnut tai naimaton, työtön ja tupakoiva uusimaalainen mies” ”Suomalainen depressiivinen on eronnut tai naimaton työikäinen, pohjoissuomalainen nainen” Alkoholiriippuvuus Depressio
- 24. Depression ennuste 11 vuoden seurannassa (Markkula et al 2016) • Vuonna 2000 depressiodiagnoosin saaneista 34% oli 11 vuoden jälkeen depressiivinen-, ahdistuneisuus-, tai alkoholihäiriö • Lähtötilanteen masennuspistemäärä ennusti depression pysyvyyttä ja kuoleman riskiä • Depression pitkittymistä ennusti yksinäinen siviilisääty (eronnut, leski, naimaton), mutta ei lapsuusiän vastoinkäymiset, somaattinen tai psykiatrinen monisairastavuus, tai alempi sosiaalinen pääoma tai muu sosioekonominen tekijä • Toipuneilla jäännösoireita ja alentunut elämänlaatu
- 25. Terveys 2000 seuranta – uusien depressiotapausten riskitekijät (Markkula, ym 2017) • Terveys 2011 löydettyjä uusia depressiotapauksia luonnehti suhteellisesti nuorempi ikä, raportoidut lapsuuden vastoinkäymiset, vähäisempi sosiaalinen pääoma, lähtötilanteen ahdistuneisuushäiriö ja depressio- oireilu (BDI) • Keskituloilla ei ollut yhteyttä depression kehittymiseen
- 27. Sosioekonominen asema ja epigeneettiset mekanismit • Matalaan sosioekonominen asemaan, ja varhaisiin vastoinkäymisiin liittyy lisääntynyt DNA metylaatio (5mC), joka saattaa liittyä depression riskiä nuorilla stressin yhteydessä lisäävään aivomuutokseen (Uddit el al 2017) • Nuoruusaikainen matala SES lisää myöhempää depressioriskiä riskiperheiden lapsilla (Swartz ym, 2017) • Kausaalisuuden mekanismien tunnistaminen tarjoaa teoreettisen pohjan sekä ilmiön ymmärtämiselle että interventioiden suunnittelulle
- 28. Sosiaalis-taloudelliset tekijät ja vaikeat mielenterveyshäiriöt (Mizrahi 2016) • Sosiaalinen syrjäytyminen, muuttoliike ja vastoinkäymiset psykoosien riskitekijöitä -Sosiaalinen stressi • Dopamiini-, neuroinflammatoriset- ja endokannabinoidisignaalit mahdollisia välittäjiä • Välittävien mekanismien tunnistaminen tukee sosiaaliseen stressiin puuttumisen hoidollisia mahdollisuuksia Neuropsychopharmacology 2016
- 29. Rahalla mielenterveyttä? (Ljungqvist, ym 2016) • Kontrolloidussa asetelmassa (100 vs. 50) ylimääräinen kuukausipalkka vaikeista mielenterveyshäiriöistä kärsiville • 7 kuukauden seurannassa interventioryhmässä merkittävä oirelievittyminen ja elämänlaadun parantuminen • Ei toiminnallista kohenemaa (GAS) Comm Ment Health J, 2016
- 30. The Great Smoky Mountain Study of Youth • Pohjois-Carolinaan sijoittuvassa alkuperäiskansaan kohdistuvassa tiedonkeruussa 1993 - 2003 seurattiin 1420 vähävaraista lasta, joiden vanhemmista neljäosalle osui dramaattinen odottamaton tulotason nousu tutkimuksen aikana • Havaittiin, että äkkirikastuneissa perheissä lasten käytös- ja tunnehäiriöoireilu väheni ja tunnollisuus ja yhteistyökyky paranivat • Yhtenä selityksenä esitettiin perheen ihmissuhteiden koheneminen ja stressin väheneminen
- 31. Rahalla mielenterveyspalveluita? • Obamacare ja elektiivinen psykiatrinen hoito -> päivystykselliset sairaalaan otot Kaliforniassa vähenivät • Suomalaisessa REFINEMENT – aineistossa perusterveydenhuollon mielenterveystyön resursointi ei vähentänyt, vaan lisäsi psykiatrisen sairaalahoidon käyttöä
- 33. Siirtymähypoteesi vai sosiaalinen kausaatio? • ”Drift hypothesis” ja ”Geographical drift hypothesis”: mielenterveyshäiriö johdattaa yksilöitä alempiin sosiaaliluokkiin maantieteellisen ja muun valikoitumisen kautta – Goldberg & Morrison 1988: skitsofreniaa sairastavat miehet ajautuivat ensimmäisen sairaalahoidon jälkeen huonompaan asemaan, eikä edeltävä sosiaaliluokka vaikuttanut tähän – Dembling ym 2002: 11 795 aikuisen aineistossa vaikeaa mielenterveyshäiriötä sairastavat liikkuivat köyhemmille ja syrjäisemmille alueille
- 34. Mielenterveys ja syrjäytyminen • Kausaalisuus 1: Heikentynyt työkyky ja diskriminaatio työmarkkinoilla, ongelmia etuisuuksien puolustamisessa, sosiaalisten taitojen puutteet? • Kausaalisuus 2: Mielenterveyshäiriö ja sen aiheuttama stigma aiheuttaa myös köyhyyttä • Alemmin kehittyneistä maista kerätyn tiedon (14 tutkimusta) valossa molemmat kausaalisuunnat saivat tukea -> mielenterveyden ja syrjäytymisen noidankehä Lund ym, Lancet 2011
- 35. Skitsofreniapotilaiden elämänlaadusta Suomessa • Potilaat suhteellisen tyytyväisiä hoitoonsa ja elämänlaatuunsa (Salokangas ym, 2000) • Toimintakykyiset, ryhmäkodeissa asuvat, naiset, ja ne joilla luotettavia läheisiä, ovat tyytyväisempiä (Salokangas ym, 2006) • Sähköpostikyselyssä korostuivat mielenterveyspotilaiden sosiaaliseen elämään ja toimeentuloon liittyvät seikat (Saarni & Pirkola 2010) • Mielekäs tekeminen, liikunta • Kaverit, sosiaaliset suhteet, vertaistuki • Toimeentulo, asuminen • Turvallisuus, oikeudenmukaisuus
- 36. Haavoittuvuuden, heikkenevän mielenterveyden, sairastumisen ja syrjäytymisen prosessi
- 38. Päätelmiä • Sosioekonomisen aseman ja mielenterveyden yhteys selvä ja monensuuntainen • Varsinkin häiriöesiintyvyyksissä yhteyden luonne vaihtelee yhteiskunnallisen hyvinvoinnin mukaan • Keskitulot eivät niinkään mielenterveystekijä, kuin eriarvoistuminen ja sosiaalinen stressi • Mekanismit luultavasti moninaisia, ulottuen mielenterveyden yleisistä riski- ja suojaavista tekijöistä tarkempiin, stressin ja epigeneettisten mekanismien välittämään riskiin • Tutkimusta mielenterveyshäiriöiden vaikutuksesta yksilöiden taloudelliseen hyvinvointiin yllättävän vähän