1. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 10
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
Liittokokous 19.-20.11.2010
Järvenpää-talo, Järvenpää
HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN1
TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2012-20142
1. JÄSENMAKSUN JA JÄSENMÄÄRÄN KEHITYS3
SYL on riippuvainen jäsenmaksuista, sillä noin kaksi kolmasosaa järjestön kuluista katetaan4
jäsenmaksuilla. Muita tuottoja ovat opetusministeriön nuorisolain perusteella maksama valtionapu,5
sijoitustoiminnan tuotot sekä sektoreiden tuotot, jotka suurimmaksi osaksi ovat SYL:n jäsenjärjestöille6
kohdennettujen palvelujen käyttömaksuja. Syksystä 2008 alkaen ylioppilaskuntien jäsenmäärä on7
kääntynyt laskuun, mikä vaikeuttaa rahoitustilannetta. Syksyllä 2009 jäsenmäärä nousi, mutta tämän8
ennustetaan olevan poikkeus muuten laskevassa kehityksessä. Varautumalla vuosittain jäsenmaksun9
tarkistamiseen talouden suunnittelu helpottuu huomattavasti. Suunnitteessa on asetettu etusijalle10
pienet vuosittaiset korotukset harvemmin tapahtuvien suurempien kertakorotusten sijasta.11
SYL arvioi jäsenmääränsä kehitystä vuosittain. Jäsenmäärän arvioidaan opetusministeriön12
koulutuksellisten tavoitteiden perusteella laskevan 120 000:een vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 201013
tekniikan ja lääketieteen alan tutkinnonuudistuksen siirtymäajan päättymisen jälkeen ei ole tiedossa14
suurempia yksittäisiä jäsenmäärään vaikuttavia tekijöitä, joten vuodesta 2011 alkaen jäsenmäärän15
laskun voidaan olettaa olevan suhteellisen tasaista. Valtiovallan työuran pidentämiseksi tekemien16
koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia jäsenmäärään on erittäin vaikea arvioida tässä vaiheessa.17
Henkilökunnan vaihtumisen myötä pyritään laajempaan yhteistyöhön toiminnan tukipalvelujen osalta.18
Nämä kehittämisprosessit ovat pitkäkestoisia ja niiden edistämiseksi työskennellään järjestöissä19
jatkuvasti. Merkittävimmät hyödyt yhteisistä prosesseista on saavutettavissa jo suunnitelmakaudella20
2012-2014.Keskeiset muutokset koskevat toimistopalveluita sekä tieto- ja taloushallintoa. Viestintä- ja21
tietopalveluissa pyritään yhteistyöhön mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi mediaseurannassa ja22
käännöstöissä.23
Liiton tehtäväkenttä on korkeakoululaitoksen laajenemisen ja kansainvälisen ulottuvuuden kasvun24
myötä merkittävästi lisääntynyt. Erityisesti Bologna-prosessin myötä tullut koulutuspolitiikan25
kansainvälisen ulottuvuuden merkityksen kasvu on tuonut liitolle haasteita, joihin nykyisillä26
resursseilla ja työnjaolla on vaikea vastata. Samoin tarve kehittää ylioppilaskunnille tarjottavia27
palveluja on kasvanut. Yhteistyö OSS-järjestöjen kanssa avaa mahdollisuuksia henkilöstörakenteen28
kehittämiseen ilman merkittäviä lisäkustannuksia.29
Seuraavasta taulukosta ilmenee jäsenmäärän ja jäsenmaksukertymän kehitys. Indeksitarkistuksessa on30
käytetty elinkustannusindeksiä, jonka nousu on ollut vähäistä 2000-luvulla. SYL:n kulurakenteessa31
palkkojen – jotka nousevat elinkustannuksia nopeammin- vaikutus on huomattava.32
2. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 10
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
Liittokokous 19.-20.11.20010 KTS 2012-2014
__________________________________________________________________________________________
2/6
33
Liiton jäsenmaksukehitys opiskelijaa kohden elinkustannusindeksillä tarkastettuna on kehittynyt34
seuraavan taulukon mukaisesti.35
36
37
38
39
3. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 10
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
Liittokokous 19.-20.11.20010 KTS 2012-2014
__________________________________________________________________________________________
3/6
Jäsenmaksua tarkasteltaessa on otettava huomioon että vuodesta 2009 alkaen SYL on Opiskelijoiden40
liikuntaliiton jäsen, ja OLL:n jäsenmaksun perintä tapahtuu SYL:n jäsenmaksun yhteydessä. Vuonna41
2009 elinkustannusindeksin kehitys on ollut lähes nolla, jopa negatiivinen. Tämän vuoksi OLL:n42
jäsenmaksun aiheuttama jäsenmaksuperusteen korotus näkyy nimelliskorotuksen suuruisena myös43
jäsenmaksun reaaliarvoa vertailtaessa. Tässä suunnitteessa esitetyllä jäsenmaksukehityksellä voidaan44
turvata liiton jäsenmaksukehityksen niin kokonaiskertymänä kuin yksittäisen opiskelijan kannalta45
tarkasteltuna säilyminen nykyisellä tasolla.46
Automaatiojäsenyyden säilyminen on keskeinen rakenteellinen tekijä jäsenmaksukehityksen osalta.47
Mikäli automaatiojäsenyys poistuu, tulee liiton taloudellinen rakenne pohtia uudestaan ja48
ulkopuolisen rahoituksen osuutta lisätä merkittävästi.49
2. VALTIONAPU50
Valtionapu toimintavuodelle 2010 on 315 000 euroa. Nuorisolain mukaisesti valtionapuja jaetaan51
toiminnan laajuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden mukaan. SYL:n toiminta on näillä52
kriteereillä ollut huomattavan korkeatasoista suhteessa muihin tuettuihin järjestöihin ja niiden53
valtionapuihin. Nuorisojärjestöjen avustuksiin kohdennettu määräraha kasvoi merkittävästi vuosina54
2009 ja 2010. Vuodesta 2011 määräraha ei kuitenkaan nouse juuri lainkaan eikä jatkossakaan55
merkittävää kasvua ole ennakoitavissa. Huonoimmassa tapauksessa SYL arvioidaan vakavaraiseksi56
automaatiojäsenyytensä sekä olemassa olevan varallisuuden perusteella, jolloin avustuksia uudelleen57
kohdennettaessa, SYL ei välttämättä olisi ensisijaisessa asemassa. Toisaalta SYL:n valtionapu on58
useaan muuhun järjestöön verrattuna ollut nuorisolain mukaisilla kriteereillä arvioituna melko59
alhainen, joten talouden suunnittelussa on kohtuullista olettaa SYL:n avustuksen nousevan60
maltillisesti. Avustus maksetaan veikkausvoittovaroista, ja sen kehitystä on vuotta pidemmälle ajalle61
vaikea arvioida. tämän vuoksi suunnittelussa on syytä olettaa vain maltillista avustussumman62
kehitystä.63
3. SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA64
Edellisten toimitilojen myynti tammikuussa 2010 mahdollisti SYL:lle aiempaa laajamittaisemman65
sijoitus- ja rahoitustoiminnan ja omarahoituspohjan vahvistamisen pitkällä aikavälillä tätä kautta.66
Kesäkuussa 2010 sijoitettiin 600 000 euron pääoma varainhoitopalveluun. Varainhoitajana tiomii67
Icecapital Oy.68
SYL:n sijoitustoimintaa ohjaa hallituksen hyväksymä sijoitusstrategia ja siitä vastaa pääsihteeri69
hallituksen tehdessä keskeiset sijoitustoimintaa koskevat päätökset. Liiton taloustoimikunta toimii70
konsultoivassa roolissa. Sijoitustoiminnan päämääränä on SYL:n varallisuuden turvaaminen sekä71
mahdollisuus tukea omarahiotusta tulouttamalla toimintaan osa varallisuuden tuotosta. Strategian72
mukaan vuodessa voidaan tulouttaa enintään 2% pääomasta edellyttäen, että vähintään tämä tuotto73
on vuoden aikana toteutunut. Sijoitusvarallisuus kehittyy sen verran hitaasti, että74
suunnitelmakaudella ei ole syytä olettaa tuloutettavan summan kasvavan olennaisesti.75
Varainhoitajan ohjauksesta vastaa liiton pääsihteeri. Hallitukselle toimitetaan säännöllisesti raportti76
varallisuuden kehityksestä. Reaalitalousarvion yhteydessä hallitus päättää vuosittain tuloutettavasta77
summasta edellisen vuoden tuoton perusteella. Samassa yhteydessä varainhoitaja esittää, miten78
salkun tilanne vastaa SYL:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita ja millä toimenpiteillä vastuullista79
sijoittamista SYL:n sijoitussalkussa voidaan edelleen kehittää.80
81
4. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 10
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
Liittokokous 19.-20.11.20010 KTS 2012-2014
__________________________________________________________________________________________
4/6
3. HENKILÖSTÖ- JA TOIMINTAKULUT82
Seuraavassa kuvaajassa esitetään liiton kulujen ja jäsenmaksutulojen kehitystä ja tästä seuraavaa liiton83
muun rahoituksen tarvetta. Toimintakulujen kasvupainetta on helpottanut viime vuosien alhainen84
inflaatio, mutta myöskään jatkossa ei ole tarpeen kasvattaa toimintakuluja merkittävästi, ellei uusia85
toiminta-aloja haluta avata. Henkilöstökustannusten kasvu tasaantuu suunnitelmakauden86
alkupuolella liiton uusien henkilöstöjärjestelyjen vuoksi. Lisäksi osa aiemmista henkilöstökuluista87
siirtyy toimintakuluiksi kyseisten palveluiden siirtyessä OSS:lta ostettavaksi.88
Esitetyillä muutoksilla liiton tilinpäätös jää hieman alijäämäiseksi, joten suunnitelmakaudella on89
syytä seurata taloudellista tilannetta tarkasti ja tehdä tarvittaessa tasapainottamissuunnitelmia.90
91
92
