Esitys Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä 2017.

1. Mikä on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävä
SIB-rahasto?
Tiedämme, että SIB on tulosperusteinen rahoitussopimus (Social
Impact Bond, SIB) – yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuoto,
jossa yksityistä pääomaa kanavoidaan hankkeisiin, joilla tavoitellaan
myönteisiä ja mitattavia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kansainvälisesti
mallia on käytetty mm. nuorisotyöttömyyden ja kodittomuuden
vähentämiseksi. Kevään 2017 aikana on rakennettu Suomessa lasten ja
lapsiperheiden hyvinvointia edistävää SIB-rahastoa.
Missä nyt mennään?
Fasilitoijana Ulla Lindqvist

2. Mikä on lasten, nuorten ja perheiden
hyvinvointia edistävä SIB-rahasto?
Sari Rautio ja Petri Hilli, Sitra
26.9.2017

3. MISTÄ ON KYSE?
Työn muutos ja julkisen talouden paineet ravistelevat suomalaisen
hyvinvointiyhteiskunnan perusteita. Haemme näihin ilmiöihin
positiivisia ratkaisuja.

7. SIB – tulosperusteinen rahoitussopimus
- Voidaan hyödyntää, kun
– halutaan ostaa tuloksia – ei ”vain” suoritteita tai toimintaa
– investoinnit ovat hyvin etupainotteisia suhteessa odotettavissa olevaan
laadulliseen ja taloudelliseen hyötyyn = edistävä ja ehkäisevä toiminta
- Voimakas tulevaisuusorientaatio
- Tuloksellisuuden varmistaminen mallintamalla ja mittaamalla

8. Vaikuttavuusketju
Panos
Resurssit: raha, henkilöstö,
osaaminen, verkostot…
Tuotos
Mitattu tehty työ: tunnit,
kontaktien lukumäärä,
kirjoitetut raportit…
Vaikutus
Konkreettinen muutos
ihmisissä tai rakenteissa:
oppiminen, uudet
käytännöt, lakimuutokset…
Vaikuttavuus
Ihmisten hyvinvointi ja
yhteiskunnallinn hyöty:
työllistyminen, terveet
elinvuodet…

9. Selkeät, mitattavat
tulostavoitteet
suunnittelun pohjaksi.
Muutos, mitä haetaan.
9

10. Lähtökohta: lastensuojelun kustannukset
korkeat
- Sijaishuollon asiakasmäärät suhteessa samanikäiseen väestöön. Lähde: THL

11. Data
11

12. Malli tehty yhteistyössä THL:n (Merikukka, Ristikari, Ståhl), Iceheartsin (Vartiamäki) ja
kuntien (Pekuri, Valkama) asiantuntijoiden kanssa.
1987 kohorttitiedon avulla lapset jaetaan riskiryhmiin, riskitekijöitä
- vanhemman pitkittynyt toimeentulotuki (yli 6kk)
- vanhemman mielenterveys- ja/tai päihdeongelma
- vanhemman alhainen koulutus
- perhetausta; ero, huoltajan kuolema, isä ei tiedossa
Yhteenlasketut riskipisteet määrittävät riskiluokan (0-4)
Riskiluokka kuvaa todennäköisyyttä joutua ongelmiin myöhemmällä iällä.
12
Ongelmien kasaantuminen

13. Osuudet 1987 kohortissa
- RL 0: 74 %
- RL 1: 18%
- RL 2: 7%
- RL 3: 1,4%
- RL 4: 0,1%
13
Ongelmien kasaantuminen

14. 14
Uudet sijaishuollon päätökset

15. 15
Ennuste sijaishuollon tarpeesta

16. 16
Odotetut vuosikustannukset riskiluokittain
Ikä

17. - NEET status odotusarvo 10 17
Kustannusennuste

18. 18
Jää ilman peruskoulun jälkeinen tutkintoa

19. 19
Toimeentulotukikuukaudet 24v asti

20. 20
Mediaanipalkka koulutustason mukaan

21. Primäärinen tavoite yhteiskuntaan ja työelämään integroituneet kansalaiset, tulosmittarina
- NEET (Not in Employment, Education or Training), tulospalkkio jos saavutettu 18
vuoden iässä, perustuen odotettuihin hyötyihin
Tulosmittareina lisäksi säästökohteet perustuen todelliseen käyttöön
- Säästökohteet: sijaishuolto, avohuolto, erityinen tuki perusopetuksessa, psykiatrinen
erikoissairaanhoito
Seurataan myös
- interventioon osallistumista (syntyykö luottamuksellinen aikuissuhde)
- koulupoissaoloja (yläasteen poissaoloilla on suuri korrelaatio peruskoulun varaan
jäämiseen)
- yksilökohtaisia tavoitteita, väkivaltakäyttäytyjillä ristiriitatilanteita koulussa, koettua
hyvinvointia, itseluottamusta, kaverisuhteita, …
Näitä käytetään seuramaan palvelun toimivuutta matkalla kohti pidemmän aikavälin
tuloksia (NEET) 21
Mittarit

22. sitra.fi | seuraavaerä.fi
@sitrafund

23. Markku Rimpelä
Strategiajohtaja
Hämeenlinnan kaupunki

24. Miksi sopimus kannattaisi hyväksyä
• Vaikuttavuusinvestoinnilla rahoitetaan 50:lle tukea tarvitsevalle
lapselle syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa, mikä keventää
kaupungin oman palvelutuotannon työpaineita ja onnistuessaan
tuottaa huomattavat kustannussäästöt.
• Omana toimintana kaupungin (jatkossa maakunnan vuodesta
2020 eteenpäin) tulisi varautua noin 1,6 M euron suuruiseen
investointiin kahdentoista vuoden aikana. Epäonnistuessaan
toiminnan tuottavuudessa ja vaikuttavuudessa kunta menettää
investoinnin ja kustannukset ovat silti kasvaneet
riskiryhmäennusteen mukaisesti.
• Vaikuttavuusinvestoinnissa sijoittajat rahoittavat toiminnan ja
ottavat toiminnan rahoittamisen riskin. Mikäli rahoitettu toiminta
ei osoittaudukaan vaikuttavaksi, ja näin ollen kustannuksia
laskevaksi toiminnaksi, sijoittaja ei saa tuottoa sijoitukselleen.
Tässä tapauksessa kaupungin tappioksi jää saavuttamatta jäävä
odotettu säästö sekä se, että kustannuksia ei saatu laskemaan.

25. Vaikuttavuusinvestoinnin lisäarvo
kaupungin omaan toimintaan
• Etenkin pitkäjänteisen toiminnan vaikuttavuuden osalta
kunnalla on mahdollisuus oppia siitä miten henkilöstö
saadaan sitoutumaan useiksi vuosiksi samoihin asiakkaisiin.
• Kunta saa uuden toiminnallisen mallin haasteellisempien
lasten syrjäytymisriskin minimointiin.
• Samaa sijoittajien riskinottoon ja hyödynjakoon perustuvaa
mallia voidaan käyttää myös muiden yhteiskunnallisten
ongelmien ratkaisuun.
• Hankkeesta saatuja oppeja hyödynnetään oman toiminnan
kehittämisessä.
• Kunta saa tukea lasten ja nuorten erilaisista
auttamismalleista palvelukokonaisuuden toimialaosaajilta
(mm. LSKL) ja mallin vaikuttavuuden seurantaan

26. Miten riskejä hallitaan
• Riskinä vaikuttavuusinvestoinnissa on, että toiminta ei
tuota säästöä.
• Lastensuojelun keskusliitto on mukana kattavan
osaamisen ja laajan verkostonsa vuoksi.
• Tämän verkoston osaamisella turvataan onnistumista
toiminnan vaikuttavuudessa ja tuottavuudessa.
• Riskien hallinta alkaa jo palvelutarpeen kartoituksesta
niin, että ryhmiin saataisiin ne lapset, joille hyöty on
suurin.
• Taloudellisen riskin toiminnan kustannuksista kantavat
sijoittajat, joille maksetaan vain osa saadusta tuotosta.

27. Tulospalkkioiden maksaminen
• Tulospalkkiot maksetaan rahastolle toteutuneeseen
tuottoon perustuen.
• Oletus on, että toiminta tuottaa maksettavaa vasta
muutaman vuoden kuluttua.
• Maksuun varaudutaan arvioimalla tuotto ja arvioon
perustuen valmistellaan talousarvioon
vaikuttavuusinvestoinnin tuotto ja siitä maksettava
tulospalkkio.

28. INTERVENTIO
SIB  Ennusteen
ja toteutuneen
erotus
€
Ennustettu
kehityspolku
kustannusten
näkökulmasta
Toteutuva
kehityspolku
kustannusten
näkökulmasta
0
2
4
6
8
10
12
6v 7v 8v 9v 10v 11v 12v 13v 14v 15v 16v 17v 18v
Riskitekijöiden perusteella ennustettu korjaavien palveluiden käyttö
Toteutunut korjaavien palveluiden käyttö
Työskentelyyn liitetään laadullinen arviointi

29. Indikaattorit
• Toimeentulotuki
• Vanhempien korkein
koulutusaste (perusk.)
• Psykiatrianpol./os. asiakkuus
• Yksinhuoltajuus
ENNUSTETTU KEHITYSPOLKU
KUSTANNUSTEN NÄKÖKULMASTA
THL, kohortti -87

30. Teemu Vartiamäki
Toiminnanjohtaja
Icehearts ry

32. Jani Kempas
Toimitusjohtaja
FIM Pääomarahastot

33. Lapset, nuoret ja perheet – tulosperusteinen
rahoitussopimus -malli
Jani Kempas, FIM Varainhoito Oy ja Ulla Lindqvist, Lastensuojelun Keskusliitto

34. Tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB
Julkinen sektori tekee vuosittain hankintoja yhteensä noin 35 miljardin euron
arvosta
Nykyisessä tiukassa taloustilanteessa sekä valtio että kunnat tarvitsevat
uusia työkaluja hyvinvoinnin rakentamiseen ja rahoittamiseen
− Tulosperusteinen rahoitussopimus (engl. Social Impact Bond, SIB) on yksi
tällainen työkalu
− SIB-mallissa institutionaaliset ja yksityiset sijoittajat rahoittavat
hyvinvointia edistävät palvelut ja kantavat toteutukseen liittyvät
taloudelliset riskit
− Hankeille määritellään tarkat, mitattavat tavoitteet, jotka heijastavat
haluttua hyvinvoinnin lisäystä
− Julkinen sektori maksaa vain tavoitteiden mukaisista tuloksista.
− Vaikuttavuuden hankinta tarkoittaa siis samalla miljardien eurojen
verotulojen aikaisempaa tuloksellisempaa käyttöä
− SIB-hankkeita on suunnitteilla noin 30 kunnassa eri puolilla Suomea

35. Lapset, nuoret ja perheet –
hankekokonaisuuden toteuttajat
FIM Varainhoito valittiin syksyllä 2016 Kuntahankinnat Oy:n järjestämän
tarjouskilpailun perusteella hankehallinnoijaksi Lapset, nuoret ja perheet
hankekokonaisuuteen
− Hankehallinnoijalla on kokonaisvastuu SIBin toteuttamisesta
− FIMin vastuulla on mm. rahoitusinstrumentin perustaminen ja hallinnointi sekä
varojen hankkiminen rahoitusinstrumenttiin
− Hanke toteutetaan yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton (LSKL) ja
Epiquksen sekä asiakkaiden edustajien kanssa
− LSKL toimii sektoriasiantuntijana erityisenä vastuualueenaan
toteutuskumppaneiden etsiminen ja valinta, sekä palvelukokonaisuuden
rakentaminen kuntien tarpeista lähtien
− Epiquksen rooli on rakentaa yksittäisen hankkeen rahoitusmalli ottaen huomioon
kuntien erityistarpeet, toteutuskumppaneiden tarjoaman palvelun yksityiskohdat
sekä sijoittajien asettamat rajaehdot

36. Lapset, nuoret ja perheet -hankekokonaisuus
Hankkeet liittyvät edistäviin, ehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin,
joilla tavoitellaan lastensuojelutarpeen vähenemistä
Hankkeiden kohderyhmäksi valitaan ensisijaisesti suuren syrjäytymisriskin
lapset, koska heidän oletetaan aiheuttavan suurimman osan lastensuojelun
kustannuksista
Lastensuojelun keskusliitto identifioinut 3 teemaa, joiden ympärille
palvelukokonaisuuksia rakennetaan
− Lapsiperheiden arjen ja lasten kasvun tuki
− Koulunkäynnin edistäminen
− Työelämään kiinnittymisen tuki
Toteutuskumppaneita on ilmoittautunut >60 ja palvelukokonaisuuden
ydintoimijoita on mallinnettu
− Palvelukokonaisuuden taloudellinen mallinnus tehdään ydintoimijoiden
empiiristä tietoa käyttäen

37. Rahasto (sijoittajat) rahoittaa palvelukokonaisuuden tuottamisen, joka on n.
50 nuoren osalta enimmillään n. 1,6 milj. euroa
Asiakas (kunta) maksaa sovitun osuuden toteutuneista säästöistä
− Rahaston sijoittaman pääoman palautus ja tuotto on sidottu tulosten
perusteella maksettaviin palkkioihin
Sijoittajien rooli palvelu-kokonaisuudessa –
Esimerkki Lapsuuden hyvinvoinnin SIB
-2
-1,5
-1
-0,5
0
0,5
1
1,5
M€
Toiminnan rahoitustarve
Kerätyillä varoilla rahoitetaan
”Lapsuuden hyvinvoinnin SIB”
− Kaksi Icehearts-joukkuetta, joiden
toiminta kestää 12 vuotta, sekä
operaatiokeskuksen suosittelemia
muita palveluita lapsen tarpeen
mukaan

38. Palvelukokonaisuus – Hämeenlinna
Lapsuuden hyvinvoinnin
SIB
Palvelukokonaisuus – Kunta Y
Työelämään kiinnittyminen”
(SIB – Kunta Y)
”Koulupoissaolo-SIB” –
Kunta Y)
Palvelukokonaisuus – Kunta Z
”Koulupoissaolo”
(SIB – Kunta Z)
Työelämään kiinnittyminen”
(SIB – Kunta Z)
”Syrjaytymisen ehkäisy”
(2012 United – Kunta Z)
Hämeenlinna
Lapset ja nuoret I Ky
(vaihtoehtorahasto)
Kunta Y Kunta Z
Lapset ja nuoret I Ky - Rahaston rakenne

39. Lapset ja nuoret I Ky – Rahaston rakenne
Rahasto tekee yhden tai useamman tulosperusteisen rahoitussopimuksen
(Yksittäinen SIB) asiakkaana olevan kunnan kanssa
− Rahasto rahoittaa Yksittäisessä SIB:ssä kuvatun palvelukokonaisuuden
Kunta maksaa rahastolle sopimuksen mukaisen korvauksen, joka on esim.
70 prosenttia laskennallisesta säästöstä kunnalle
− Säästöt voidaan laskea esim. vertaamalla rahaston rahoittamaan
palvelukokonaisuuteen osallistuvien lasten/nuorten
lastensuojelukustannuksia vertailuryhmän vastaaviin kustannuksiin
− Tulospalkkion ehdot sovitaan asiakas- ja SIB-kohtaisesti
Rahasto kantaa riskin palvelukokonaisuuden tuloksellisuudesta
− Mikäli rahoitettu toiminta (interventio) ei ole tuloksellista, ei asiakas maksa
rahastolle tulospalkkioita lainkaan
Rahaston sijoitusaika on 15 vuotta - osa mallinnetuista interventioista on
kestoltaan merkittävästi lyhempiä

40. Lasten ja nuorten SIB-hanke:
Sari Rautio
Johtava asiantuntija, Vaikuttavuusinvestoiminen, Sitra
+358 (294) 618 205
sari.rautio@sitra.fi
Mika Pyykkö
Projektijohtaja, Vaikuttavuusinvestoiminen, Sitra
+358 (294) 618 259
mika.pyykko@sitra.fi
Ulla Lindqvist
Ohjelmapäällikkö, Lastensuojelun Keskusliitto
+35850 411 0400
ulla.lindqvist@lskl.fi
Jani Kempas
Rahaston salkunhoitaja, FIM Pääomarahastot Oy
+358 9 6134 6494
jani.kempas@fim.com
Jussi Nykänen
Asiantuntija, Epiqus Oy
+358 40 840 8001
jussi.nykanen@epiqus.com

41. Kiitos!