TIETEELLINEN  KIRJOITTAMINEN Toini Rahtu
KURSSIN KYSYMYKSIÄ <ul><li>Mitä tieteellisyys on? </li></ul><ul><li>Miten se ilmenee tekstissä?  </li></ul><ul><li>Tutkimu...
TIETEELLISEN TEKSTIN OMINAISUUKSIA <ul><li>Uuden tiedon tuottaminen </li></ul><ul><li>Kriittisyys </li></ul><ul><li>Objekt...
TIETEELLISYYDEN KRITEERIT 1 –5 <ul><li>Uuden tiedon tuottaminen </li></ul><ul><ul><li>Aseta tekstille tavoite: rajaa ongel...
TIETEELLISYYDEN KRITEERIT 1 5 <ul><li>Kriittisyys </li></ul><ul><ul><li>Ole kriittinen sekä omaa tekstiäsi että lähteitä ...
TIETEELLISYYDEN KRITEERIT 1 –5 <ul><li>Objektiivisuus </li></ul><ul><ul><li>Punnitse eri vaihtoehtoja. </li></ul></ul><ul>...
TIETEELLISYYDEN KRITEERIT 1 −5 <ul><li>Julkisuus, läpinäkyvyys </li></ul><ul><ul><li>Tulosten on oltava kontrolloitavissa,...
TIETEELLISYYDEN KRITEERIT 1 −5 <ul><li>Yksitulkintaisuus </li></ul><ul><ul><li>Kaikki kielenkäyttö on ”moniäänistä”, mutta...
TUTKIMUS- JA KIRJOITUSPROSESSI <ul><li>Humanistisilla aloilla kirjoittaminen olennainen osa tutkimusprosessia: </li></ul><...
PROSESSI: AIHEENVALINTA <ul><li>Oma aihe? Saatu aihe? </li></ul><ul><li>Neuvottele ohjaajan kanssa! </li></ul><ul><li>Aihe...
PROSESSI: AIHEESTA ETEENPÄIN <ul><li>Aihe on vasta alkupiste  -> rajaa näkökulma, aseta tarkka tutkimustavoite. </li></ul>...
PROSESSI: ANALYSOINTIVAIHE <ul><li>Aineiston tai ongelman analysointi on koko työn ydin: </li></ul><ul><ul><li>Jaa ongelma...
PROSESSI: TEKSTIN KIRJOITTAMINEN <ul><li>Kirjoitusjärjestys ei ole sama kuin työn lopullinen jäsennys. Fokusoi teksti tulo...
PROSESSI: TEKSTIN VIIMEISTELY <ul><li>Tarkista kieliasu: </li></ul><ul><ul><li>kirjakielen normit </li></ul></ul><ul><ul><...
OPISKELIJAN TIETEELLISIÄ TEKSTILAJEJA <ul><li>Tekstilajit voivat olla suullisia, kuvallisia ja kirjallisia. </li></ul><ul>...
TEKSTILAJIT: SUULLISET <ul><li>Alustus: saatesanat oman kirjallisen työn suullisen käsittelyn pohjaksi </li></ul><ul><ul><...
TEKSTILAJIT: SUULLISET <ul><li>Opponointi, vertaispalaute </li></ul><ul><ul><li>Aluksi arvioi myönteisesti työn kokonaisuu...
TEKSTILAJIT: KUVALLISET <ul><li>Taulukot, asetelmat </li></ul><ul><ul><li>Anna tarkkaa tietoa, mutta älä tunge sarakkeita ...
TEKSTILAJIT: KUVALLISET <ul><li>Kuvat, kuviot </li></ul><ul><ul><li>Otsikoidaan ja numeroidaan, mikäli useampi kuin yksi. ...
TEKSTILAJIT: KIRJALLISET <ul><li>Essee: monenlaisia kirjoituksia kutsutaan esseeksi. </li></ul><ul><ul><li>Tenttivastaus <...
TEKSTILAJIT: KIRJALLISET <ul><ul><li>Kypsyysnäyte </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Kirjoitetaan kand.tutkielman tai gradun p...
TEKSTILAJIT: KIRJALLISET <ul><li>Kurssiessee tai muu opiskeluessee </li></ul><ul><ul><li>Tekstin tavoite ja pituus annetaa...
TEKSTILAJIT: KIRJALLISET <ul><li>Luentopäiväkirja </li></ul><ul><ul><li>Pohjautuu luentomuistiinpanoihin, muttei toista ni...
TEKSTILAJIT: KIRJALLISET <ul><li>Tutkielma </li></ul><ul><li>Kandidaatintutkielma </li></ul><ul><ul><li>Aineopintojen lopp...
TEKSTILAJIT: KIRJALLISET <ul><li>Tutkimussuunnitelma  </li></ul><ul><ul><li>Tutkimussuunnitelma (pro)seminaarissa </li></u...
TEKSTILAJIT: KIRJALLISET <ul><li>Tutkimussuunnitelma tutkijakoulua tai muuta rahoittajaa varten </li></ul><ul><ul><li>Noud...
TUTKIELMAN PERUSELEMENTIT <ul><li>” IMRD-kaava” </li></ul><ul><ul><li>Introduction </li></ul></ul><ul><ul><li>Method </li>...
PERUSELEMENTIT: ”INTRODUCTION” <ul><li>Johdata aiheeseen ja tutkielmaan. </li></ul><ul><li>Johdatus aiheeseen </li></ul><u...
PERUSELEMENTIT: ”METHOD” <ul><li>Hum. tieteissä ei aina varsinaisia metodeja: teksti etenee argumentoinnin varassa. </li><...
PERUSELEMENTIT: ”RESULTS” <ul><li>Tulokset ovat tutkielman tärkein anti: koko työ tähtää uuteen tietoon. </li></ul><ul><li...
PERUSELEMENTIT: ”DISCUSSION” <ul><li>Tiivistä tulokset. </li></ul><ul><li>Tee päätelmiä tuloksista: </li></ul><ul><ul><li>...
DISPOSITIO: TUTKIELMAN RAKENNE <ul><li>” IMRD”-kaavan ainekset sijoittuvat lukuihin eri tavoin, tutkielman kannalta mielek...
DISPOSITIO:  TUTKIELMAN OSAT, SISÄLLYSLUETTELO <ul><li>Tutkielman osat: kansi, (tiivistelmä), sisällysluettelo, varsinaine...
OTSIKOINTI <ul><li>Funktionaaliset otsikot </li></ul><ul><ul><li>kertovat luvun tehtävän kokonaisuudessa </li></ul></ul><u...
REFEROINTI <ul><li>Toisen ajatusten tulkintaa: aina läsnä myös referoijan oma näkökulma, omat valinnat. </li></ul><ul><li>...
REFEROINTI TOIMINTANA <ul><li>Referointi on luku- ja kirjoitustaidon yhdistelmä, tarpeen opiskelussa, tieteenteossa ja myö...
REFEROINTI: REFERAATTI JA LÄHDETEKSTI <ul><li>Referaatti on itsenäinen, oma tekstinsä! </li></ul><ul><li>Se ei voi rakentu...
REFEROINTI: TEKSTILAJEJA JA FUNKTIOITA <ul><li>Lähes kaikissa teksteissä aineksia toisista teksteistä: uutiset, haastattel...
REFEROINTI: TEMPUS <ul><li>Referoimisen perustempus on preesens: </li></ul><ul><ul><li>Selostettava teksti on edelleen ole...
TUTKIELMAN TIIVISTELMÄ <ul><li>Laaditaan lomakkeelle, liitetään tutkielmaan. </li></ul><ul><li>Itsenäinen teksti, ymmärret...
ARGUMENTOINTI <ul><li>kysymysten ja vastausten esittämistä </li></ul><ul><li>omien ja toisen ajatusten arviointia </li></u...
ARGUMENTOINTI: PERUSTELUTAPOJA <ul><li>Evaluoimalla punnitaan, pohditaan. </li></ul><ul><li>Evidenssin eli näytön avulla o...
ARGUMENTOINTI: TEKSTIN RAKENNE <ul><li>Argumentoivan tekstin kysymys on aina alussa. </li></ul><ul><li>Pääkysymys yleensä ...
ARGUMENTOINTI: TEKSTIN RAKENNE <ul><li>Vastaus tutkimuksen pääkysymykseen: tekstin alussa hypoteesina tai lopussa päätelmä...
ARGUMENTOINTI: VERTAISPALAUTE <ul><li>Hyödynnä IMRD-kaavaa: </li></ul><ul><ul><li>I: etsi tekstin tavoite ja arvioi, tuott...
ARGUMENTOINTI: VERTAISPALAUTE <ul><ul><li>R + D: </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Ottaako analyysi huomioon kaikki asiaan va...
ARGUMENTOINTI: VERTAISPALAUTE <ul><li>Arvioi kielenkäyttöä, mutta palaute ei saa rajoittua vain siihen. </li></ul><ul><ul>...
LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA <ul><li>Perusteena tekijänoikeus: plagiointi on rangaistavaa. </li></ul><ul><ul><li>Vieraat ajatuks...
LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: MONOGRAFIA <ul><li>Viittaus monografiaan tekstissä: </li></ul><ul><ul><li>Itkonen 1983: 17 </li></...
LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: MONOGRAFIA <ul><li>Monografia lähdeluettelossa </li></ul><ul><ul><li>Edellisen viiteen tiedot lähd...
LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: ARTIKKELI <ul><li>Viittaus artikkeliin tekstissä </li></ul><ul><ul><li>Jos lähteenä artikkeli, jok...
LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: LEHDET JA SÄHKÖISET LÄHTEET <ul><li>Olipa lähde millainen tahansa, siihen viitataan peruskaavan mu...
LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: SÄHKÖISET LÄHTEET <ul><li>Viittaus Internet-lähteeseen tekstissä </li></ul><ul><ul><li>Barnden 199...
LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: TEKIJÄN NIMI PUUTTUU  <ul><li>Jos lähteessä ei ole ilmoitettu tekijää, viitataan teoksen tai kirjo...
LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: TEKIJÄN NIMI PUUTTUU <ul><li>Viittaus komiteamietintöön tekstissä </li></ul><ul><ul><li>Kieli ja s...
LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: LÄHDELUETTELO <ul><li>Lähdeluettelon nimekkeet on ehdottomasti aakkostettava. </li></ul><ul><li>Sa...
LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: SITAATIT JA REFERAATIT <ul><li>Tieteellisissä teksteissä on dokumentoitava sekä siteeratut että om...
LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: SITAATIT JA REFERAATIT <ul><li>Lyhyet sitaatit lainausmerkkeihin, sitaatin sisäiset sitaatit puoli...
LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: SITAATIT  <ul><li>Erilaisia tapoja sijoittaa sitaatti + viite tekstiin; huomaa pisteen paikka esim...
LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: REFERAATIT <ul><li>Viitteen täyteläisyys riippuu ympäröivästä tekstistä: </li></ul><ul><ul><li>Tek...
KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA <ul><li>Huolehdi tekstin kokonaisrakenteen tasapainoisuudesta: </li></ul><ul><ul><li>Ei miel. ...
KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: KOKONAISRAKENTEEN TASAPAINOISUUS <ul><li>Vaan esim.: </li></ul><ul><ul><li>3 Puhe ja kirjoitt...
KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA <ul><li>Tarkista kappalejako: kussakin kappaleessa keskimäärin yksi pääpuheenaihe. </li></ul><...
KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: SYMMETRIA <ul><li>Tarkista rinnastusten symmetrisyys: </li></ul><ul><ul><li>(Rinnastettu laus...
KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: VIRKE <ul><li>Voidaksesi käyttää kielioppaita tarvitset käsitteet  lause ,  pää - ja  sivulau...
KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: VÄLIMERKIT <ul><li>Tarkista, että piste on lähdeviitteessä oikein: </li></ul><ul><ul><li>Karv...
KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: VÄLIMERKIT <ul><li>Huomaa kaksoispisteen, ajatusviivan ja puolipisteen ero: </li></ul><ul><ul...
KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: VÄLIMERKIT <ul><li>Pilkku: tarvitset käsitteet  päälause ,  sivulause ,  rinnasteinen ,  alis...
KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: LAUSERAKENTEET <ul><li>Kiilalause: sivulause, joka kiilattu hallitsevaan lauseeseen tai kahde...
KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: LAUSERAKENTEET: KIILA <ul><li>Älä kiilaa liian tiiviiden rakenteiden sisään: </li></ul><ul><u...
KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: LAUSERAKENTEET <ul><li>Vältä määritekasaumia: </li></ul><ul><ul><li>Huumoria selittävän malli...
KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: LAUSERAKENTEET <ul><li>Pane lauseen pääinformaatio verbiin (karta ns. substantiivityyliä): </...
KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: LAUSERAKENTEET <ul><li>Tarkista, että subjekti ja predikaatti kongruoivat keskenään: </li></u...
KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: VIITTAUSSUHTEET <ul><li>Tarvitset käsitteet  pronomini ,  relatiivipronomini ,  korrelaatti, ...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Tieteellinen Kirjoittaminen

10,004 views
9,842 views

Published on

Tässä kalvopaketissa on materiaalia tieteellisen kirjoittamisen kurssin opettajalle. Paketti on tarkoitettu toisaalta kertomaan siitä, mitä kurssi voisi sisältää, toisaalta antamaan esimerkkejä ja havainnollistuksia ongelmallisiksi havaituista tieteellisen kirjoittamisen kysymyksistä.

Published in: Education
0 Comments
3 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
10,004
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
5,770
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
3
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Tieteellinen Kirjoittaminen

  1. 1. TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN Toini Rahtu
  2. 2. KURSSIN KYSYMYKSIÄ <ul><li>Mitä tieteellisyys on? </li></ul><ul><li>Miten se ilmenee tekstissä? </li></ul><ul><li>Tutkimus- ja kirjoitusprosessi </li></ul><ul><li>Tieteellisiä tekstilajeja </li></ul><ul><li>Tutkielman peruselementit </li></ul><ul><li>Dispositio, otsikointi </li></ul><ul><li>Referointi, referaatti, tiivistelmä </li></ul><ul><li>Argumentointi ja vertaispalaute </li></ul><ul><li>Lähdeviittaustekniikka </li></ul><ul><li>Kielenkäytön perusasioita </li></ul>
  3. 3. TIETEELLISEN TEKSTIN OMINAISUUKSIA <ul><li>Uuden tiedon tuottaminen </li></ul><ul><li>Kriittisyys </li></ul><ul><li>Objektiivisuus </li></ul><ul><li>Julkisuus, läpinäkyvyys </li></ul><ul><li>Yksitulkintainen esitystapa </li></ul>
  4. 4. TIETEELLISYYDEN KRITEERIT 1 –5 <ul><li>Uuden tiedon tuottaminen </li></ul><ul><ul><li>Aseta tekstille tavoite: rajaa ongelma ja näkökulma, etsi selitystä ilmiölle tai ristiriidalle, täydennystä vanhalle tiedolle. </li></ul></ul><ul><ul><li>Tiedon uutuus suhteellista ja sidoksissa tekstilajiin: </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Tutkielma rakentuu vanhan tiedon pohjalle mutta täydentää, nyansoi, kyseenalaistaa ja asettaa sitä uusiin yhteyksiin. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Tenttivastauksessa usein riittää vanhan tiedon hallinta. </li></ul></ul></ul>
  5. 5. TIETEELLISYYDEN KRITEERIT 1 5 <ul><li>Kriittisyys </li></ul><ul><ul><li>Ole kriittinen sekä omaa tekstiäsi että lähteitä kohtaan. </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Millainen huomio on tieteellisesti relevantti: esim. mikä tutkimusprosessin selostamisessa on tulosten kannalta olennaista? </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Perustele kaikki valintasi: tutkimustehtävä, taustateoria, tutkimusmenetelmä, aineisto, tulokset, päätelmät. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Lähteitä osattava käyttää eri tarkoituksiin: näyttönä jostain ilmiöstä, taustateorian lähteenä, keskustelukumppanina jne. </li></ul></ul></ul>
  6. 6. TIETEELLISYYDEN KRITEERIT 1 –5 <ul><li>Objektiivisuus </li></ul><ul><ul><li>Punnitse eri vaihtoehtoja. </li></ul></ul><ul><ul><li>Ota käsittelyyn myös kilpailevat selitykset. </li></ul></ul><ul><ul><li>Ole asenteeton, puolueeton ja tasapuolinen. </li></ul></ul><ul><ul><li>Käsittele myös ne aineiston tapaukset, jotka eivät tue omaa näkemystäsi. </li></ul></ul><ul><ul><li>Älä fokusoi itseesi: reaktioihisi, tutkimusprosessiisi yms., vaan tuloksiin ja niiden argumentointiin. </li></ul></ul><ul><ul><li>Näytä tutkijanpositiosi: älä karta minä -viittauksia, kun olet itse jonkin ajatuksen ”lähde”. </li></ul></ul>
  7. 7. TIETEELLISYYDEN KRITEERIT 1 −5 <ul><li>Julkisuus, läpinäkyvyys </li></ul><ul><ul><li>Tulosten on oltava kontrolloitavissa, jopa toistettavissa. </li></ul></ul><ul><ul><li>Miten tuloksiin on päädytty? Selosta avoimesti tutkimusmenetelmät (koejärjestelyt, aineisto yms.). </li></ul></ul><ul><ul><li>Kaikki käytetyt lähteet on dokumentoitava -> opettele lähdeviittaustekniikka. </li></ul></ul>
  8. 8. TIETEELLISYYDEN KRITEERIT 1 −5 <ul><li>Yksitulkintaisuus </li></ul><ul><ul><li>Kaikki kielenkäyttö on ”moniäänistä”, mutta tiet. kielenkäytössä kaikki merkityksen tasot ovat kirjoittajan tarkoittamia, tiedostettuja ja hallittuja. </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Tee selväksi oman ja toisen ajatuksen raja (referointi- ja lähdeviittaustekniikka). </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Määrittele käsitteet ja termit, varsinkin jos ne poikkeavat totutusta tai niistä on vallalla erilaisia määritelmiä ja käytä niitä johdonmukaisesti. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Ohjaa lukijaa metatekstein. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Kirjoita selkeää, havainnollista yleiskieltä. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Tarkista, että kirjakielen konventiot sujuvat. </li></ul></ul></ul>
  9. 9. TUTKIMUS- JA KIRJOITUSPROSESSI <ul><li>Humanistisilla aloilla kirjoittaminen olennainen osa tutkimusprosessia: </li></ul><ul><ul><li>tutkimussuunnitelman laatiminen </li></ul></ul><ul><ul><li>taustateoriaan tutustuminen -> muistiinpanot </li></ul></ul><ul><ul><li>aineiston analyysi -> muistiinpanot </li></ul></ul><ul><ul><li>jäsentely -> dispositiohahmotelmia </li></ul></ul><ul><ul><li>kirjoittaminen, muokkaus, viimeistely </li></ul></ul>
  10. 10. PROSESSI: AIHEENVALINTA <ul><li>Oma aihe? Saatu aihe? </li></ul><ul><li>Neuvottele ohjaajan kanssa! </li></ul><ul><li>Aiheenvalinnan kriteerit sekä tieteellisiä että subjektiivisia: </li></ul><ul><ul><li>Onko aihetta tutkittu? Tarvitaanko tietoa? </li></ul></ul><ul><ul><li>Kiinnostaako? </li></ul></ul><ul><ul><li>Pystyykö? Onko ohjausta? </li></ul></ul><ul><ul><li>Ehtiikö? Onko varaa? </li></ul></ul>
  11. 11. PROSESSI: AIHEESTA ETEENPÄIN <ul><li>Aihe on vasta alkupiste -> rajaa näkökulma, aseta tarkka tutkimustavoite. </li></ul><ul><li>Kirjoita kysymys, johon tutkimuksesi etsii vastausta. </li></ul><ul><li>Esim. aihe ”ironia” -> ”Mikä on ironiaa? ”Mistä ironinen tulkinta syntyy?” ”Milloin ironiaa käytetään?” ”Mitä ironianviljely kertoo kulttuurista?” ”Miten ironia ilmenee XX:n tuotannossa?” ”Miten ironiaan reagoidaan keskustelussa?” </li></ul><ul><li>Tavoitteen asettamisessa auttaa taustateoriaan perehtyminen ja mahd. aineiston alustava suunnittelu. </li></ul>
  12. 12. PROSESSI: ANALYSOINTIVAIHE <ul><li>Aineiston tai ongelman analysointi on koko työn ydin: </li></ul><ul><ul><li>Jaa ongelma osaongelmiin. </li></ul></ul><ul><ul><li>Havainnoi aineistoa -> vertaile, luokita, tulkitse. </li></ul></ul><ul><li>Yleensä varsinainen tekstinteko alkaa juuri analysointivaiheen muistiinpanojen pohjalta. </li></ul><ul><li>Analyysin pohjalta hahmottuvat työn keskeiset näkökulmat -> disposition pää- ja alaluvut, otsikointi. </li></ul>
  13. 13. PROSESSI: TEKSTIN KIRJOITTAMINEN <ul><li>Kirjoitusjärjestys ei ole sama kuin työn lopullinen jäsennys. Fokusoi teksti tulosten esittelyyn, älä omaan prosessiisi. </li></ul><ul><li>Aloita kirj. siitä, mistä se parhaiten aukeaa. </li></ul><ul><li>Yleensä aloitetaan käsittelylukujen kirjoittamisesta ja viimeiseksi kirjoitetaan johdanto ja päätelmät. </li></ul><ul><li>Kannattaa pitää taukoja, lukea ja luettaa tekstiä. </li></ul><ul><li>Kirjoita moneen kertaan: jäsennä, muokkaa, hio kieltä ja esitystekniikkaa. </li></ul><ul><li>Sovi ohjaajan kanssa ohjauskäytänteistä: seminaari, vastaanotot, sähköposti? </li></ul>
  14. 14. PROSESSI: TEKSTIN VIIMEISTELY <ul><li>Tarkista kieliasu: </li></ul><ul><ul><li>kirjakielen normit </li></ul></ul><ul><ul><li>työn kokonaisrakenne, otsikoiden täsmällisyys </li></ul></ul><ul><ul><li>pisteen paikka lähdeviitteissä </li></ul></ul><ul><ul><li>lähdeviitteiden funktiot ja täsmällisyys </li></ul></ul><ul><li>Tarkista alan mukaiset tieteelliset konventiot: </li></ul><ul><ul><li>lähdeviittaustekniikan ja lähdeluettelon johdonmukaisuus </li></ul></ul><ul><ul><li>lähdeviitteiden ja lähdeluettelon vastaavuus </li></ul></ul><ul><ul><li>sisällysluettelon ja tekstin otsikoiden vastaavuus </li></ul></ul>
  15. 15. OPISKELIJAN TIETEELLISIÄ TEKSTILAJEJA <ul><li>Tekstilajit voivat olla suullisia, kuvallisia ja kirjallisia. </li></ul><ul><ul><li>Suullisia </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Alustus (esim. seminaarissa) </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Opponointi, vertaispalaute </li></ul></ul></ul><ul><ul><li>Kuvallisia </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Taulukot, tilastot, asetelmat </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Kuvat, kuviot, käyrät </li></ul></ul></ul><ul><ul><li>Kirjallisia </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Essee </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Tutkielma </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Tutkimussuunnitelma </li></ul></ul></ul>
  16. 16. TEKSTILAJIT: SUULLISET <ul><li>Alustus: saatesanat oman kirjallisen työn suullisen käsittelyn pohjaksi </li></ul><ul><ul><li>Kuulijoina ohjaaja(t), seminaarilaiset, jotka ovat tutustuneet tekstiin etukäteen. </li></ul></ul><ul><ul><li>Taustoita, mutta älä selittele. </li></ul></ul><ul><ul><li>Johdata keskeisiin kysymyksiin. </li></ul></ul><ul><ul><li>Kiinnitä huomio kysymyksiin, joiden yhteinen pohdinta vie tutkimustasi eteenpäin. </li></ul></ul>
  17. 17. TEKSTILAJIT: SUULLISET <ul><li>Opponointi, vertaispalaute </li></ul><ul><ul><li>Aluksi arvioi myönteisesti työn kokonaisuutta: aina löytyy kiitettävää! </li></ul></ul><ul><ul><li>Kielteinenkin kritiikki ehdottoman kohteliasta! </li></ul></ul><ul><ul><li>Muotoile kritiikki esim. kysymyksiksi, älä päsmäröi! </li></ul></ul><ul><ul><li>Kuuntele, ole läsnä! </li></ul></ul>
  18. 18. TEKSTILAJIT: KUVALLISET <ul><li>Taulukot, asetelmat </li></ul><ul><ul><li>Anna tarkkaa tietoa, mutta älä tunge sarakkeita täyteen: tarkoitus on hahmottaa yksityiskohtien asema kokonaisuudessa. </li></ul></ul><ul><ul><li>Taulukolle annetaan otsikko; sijoitetaan yläpuolelle. </li></ul></ul><ul><ul><li>Taulukot numeroidaan, jos useampi kuin yksi. </li></ul></ul><ul><ul><li>Tekstissä taulukkoon viitataan sen numerolla. </li></ul></ul><ul><ul><li>Asetelmat voidaan sijoittaa suoraan tekstiin, otsikotta. </li></ul></ul>
  19. 19. TEKSTILAJIT: KUVALLISET <ul><li>Kuvat, kuviot </li></ul><ul><ul><li>Otsikoidaan ja numeroidaan, mikäli useampi kuin yksi. </li></ul></ul><ul><ul><li>Otsikko kuvan/kuvion alapuolelle. </li></ul></ul><ul><ul><li>Tekstissä kuvaan/kuvioon viitataan numerolla. </li></ul></ul><ul><ul><li>Havainnollistusten ja leipätekstin työnjako: </li></ul></ul><ul><ul><li>Älä selosta tekstissä havainnollistusta, vaan sen </li></ul></ul><ul><ul><li>kuvaamaa ilmiötä. Tee yleistyksiä tai kiinnitä lukijan </li></ul></ul><ul><ul><li>huomio taulukosta tai kuvasta ilmenevään </li></ul></ul><ul><ul><li>yksityiskohtaan tai kattavaan tendenssiin tms. </li></ul></ul>
  20. 20. TEKSTILAJIT: KIRJALLISET <ul><li>Essee: monenlaisia kirjoituksia kutsutaan esseeksi. </li></ul><ul><ul><li>Tenttivastaus </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Kirjoitetaan käsin: käsialan selkeys, marginaalit! </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Kokonaisia virkkeitä, miel. kappalejako. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Osoita tietosi, pysy asiassa. </li></ul></ul></ul>
  21. 21. TEKSTILAJIT: KIRJALLISET <ul><ul><li>Kypsyysnäyte </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Kirjoitetaan kand.tutkielman tai gradun pohjalta: osoittaa tekijyyden ja kypsyyden. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Kirjoitetaan oppineelle lukijalle, joka ei tunne pohjatekstiä. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Osoittaa kirjakielen hallintaa. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Jos otsikkoa ei ole annettu, otsikoi itse. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Kappalejako teemoittain, marginaalit, käsiala! </li></ul></ul></ul>
  22. 22. TEKSTILAJIT: KIRJALLISET <ul><li>Kurssiessee tai muu opiskeluessee </li></ul><ul><ul><li>Tekstin tavoite ja pituus annetaan esim. kurssilla. </li></ul></ul><ul><ul><li>Tarkoitus on osoittaa asian hallintaa, pohdinta- ja yhdistelykykyä. </li></ul></ul><ul><ul><li>Usein vaaditaan lähteiden käyttöä ja dokumentointia. </li></ul></ul><ul><ul><li>Kirjakielinen esitystapa, kirjoitetaan yleensä koneella kotona. </li></ul></ul><ul><ul><li>Mahdollista myös tyylitellä, ilmaista persoonallisesti. </li></ul></ul>
  23. 23. TEKSTILAJIT: KIRJALLISET <ul><li>Luentopäiväkirja </li></ul><ul><ul><li>Pohjautuu luentomuistiinpanoihin, muttei toista niitä orjallisesti. </li></ul></ul><ul><ul><li>Kirjoitetaan jostain näkökulmasta, jonka mukaisesti jäsennetään ja otsikoidaan. </li></ul></ul><ul><ul><li>Kommentit, kysymykset ja perusteltu kritiikki suotavia. </li></ul></ul><ul><ul><li>Pituus noudattaa tehtävänantoa. </li></ul></ul><ul><ul><li>Muista jättää riittävä vasen marginaali, tavuta ja tasaa! </li></ul></ul>
  24. 24. TEKSTILAJIT: KIRJALLISET <ul><li>Tutkielma </li></ul><ul><li>Kandidaatintutkielma </li></ul><ul><ul><li>Aineopintojen lopputyö, tehdään proseminaarissa. </li></ul></ul><ul><ul><li>Tutkielman pohjalta kirjoitetaan kypsyysnäyte. </li></ul></ul><ul><ul><li>Pituus vaihtelee oppiaineittain. </li></ul></ul><ul><ul><li>Täyttää tieteellisen esitystavan kriteerit, harjoitusta gradua varten (”pikku-G”). </li></ul></ul><ul><li>Pro gradu -tutkielma </li></ul><ul><ul><li>Syventävien opintojen lopputyö, jota ennen yl. tehdään seminaariesitelmä. </li></ul></ul><ul><ul><li>Työhön liitetään tiivistelmä, joka arvioidaan kypsyysnäytteenä. </li></ul></ul>
  25. 25. TEKSTILAJIT: KIRJALLISET <ul><li>Tutkimussuunnitelma </li></ul><ul><ul><li>Tutkimussuunnitelma (pro)seminaarissa </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Aihe ja alustava näkökulman tai tutkimusongelman rajaus. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Aineiston alustavaa esittelyä: millaista, paljonko? </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Teoriataustan alustavaa hahmottelua. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Kannattaa esittää avoimesti kysymyksiä: tarkoitus päästä tutkielmanteossa vauhtiin. </li></ul></ul></ul>
  26. 26. TEKSTILAJIT: KIRJALLISET <ul><li>Tutkimussuunnitelma tutkijakoulua tai muuta rahoittajaa varten </li></ul><ul><ul><li>Noudata rahoittajan mahdollisia ohjeita. </li></ul></ul><ul><ul><li>Tutkimusongelman perustelu, taustateoria, lähdeluettelo. </li></ul></ul><ul><ul><li>Realistinen aikataulu, työn nykyvaihe, ohjaajat. </li></ul></ul>
  27. 27. TUTKIELMAN PERUSELEMENTIT <ul><li>” IMRD-kaava” </li></ul><ul><ul><li>Introduction </li></ul></ul><ul><ul><li>Method </li></ul></ul><ul><ul><li>Results </li></ul></ul><ul><ul><li>Discussion </li></ul></ul><ul><li>Käytetään luonnontieteissä: tutkielma on raportti tutkimuksesta, joka on suoritettu tietyllä metodilla esim. laboratoriossa. </li></ul><ul><li>Ei sovellu sellaisenaan humanistisiin tieteisiin: tutkielma itsessään on tutkimusta, etenee argumentoinnin varassa. </li></ul><ul><li>” IMRD” kuitenkin kuvaa hum. tutkielmien peruselementit, vaikka dispositio ja otsikot nousevat työn sisällöstä. </li></ul>
  28. 28. PERUSELEMENTIT: ”INTRODUCTION” <ul><li>Johdata aiheeseen ja tutkielmaan. </li></ul><ul><li>Johdatus aiheeseen </li></ul><ul><ul><li>Tutkittavan ilmiön ilmenemismuotoja, taustaa. </li></ul></ul><ul><ul><li>Tutkimustaustaa: aikaisempia tutkimuksia (ei liian pitkästi). </li></ul></ul><ul><li>Johdatus tutkimukseen </li></ul><ul><ul><li>Aseta tutkimuksen tavoite: tutkimusongelma tms. </li></ul></ul><ul><ul><li>Rajaa näkökulma, perustele. </li></ul></ul><ul><ul><li>Anna koko tutkielmaa koskevia lukuohjeita: miten teksti etenee? </li></ul></ul>
  29. 29. PERUSELEMENTIT: ”METHOD” <ul><li>Hum. tieteissä ei aina varsinaisia metodeja: teksti etenee argumentoinnin varassa. </li></ul><ul><li>Jos kyse normaalista argumentoinnista, menetelmää ei tarvitse erikseen selostaa. Teoriataustasta nousevat lähtöoletukset ja käsitteet tulee kuitenkin esitellä ja perustella. </li></ul><ul><li>Jos käytetään esim. aineistoa, haastatteluja tai koejärjestelyjä, ne on selostettava läpinäkyvästi. </li></ul><ul><li>Perustele menetelmän ratkaisut: </li></ul><ul><ul><li>Miksi aineistoa, haastatteluja, kokeita tms.? </li></ul></ul><ul><ul><li>Aineiston koko ja laatu: selosta keruu, pohdi edustavuutta. </li></ul></ul>
  30. 30. PERUSELEMENTIT: ”RESULTS” <ul><li>Tulokset ovat tutkielman tärkein anti: koko työ tähtää uuteen tietoon. </li></ul><ul><li>Tulokset syntyvät jakamalla tutkimusongelma osiin ja etsimällä näihin ratkaisuja. </li></ul><ul><li>Usein tulokset syntyvät aineistoa analysoimalla. </li></ul><ul><li>Tulokset on aina perusteltava. </li></ul>
  31. 31. PERUSELEMENTIT: ”DISCUSSION” <ul><li>Tiivistä tulokset. </li></ul><ul><li>Tee päätelmiä tuloksista: </li></ul><ul><ul><li>yleistyksiä, varauksia </li></ul></ul><ul><ul><li>sovelluksia. </li></ul></ul><ul><li>Keskustelua edeltävän tutkimuksen kanssa: </li></ul><ul><ul><li>täydennä </li></ul></ul><ul><ul><li>esitä kritiikkiä. </li></ul></ul><ul><li>Hahmottele tulevaa tutkimusta tulosten pohjalta. </li></ul><ul><li>Arvioi lähtöoletuksia ja tutkimusmenetelmää. </li></ul>
  32. 32. DISPOSITIO: TUTKIELMAN RAKENNE <ul><li>” IMRD”-kaavan ainekset sijoittuvat lukuihin eri tavoin, tutkielman kannalta mielekkäästi. </li></ul><ul><li>Tutkielmassa on aina johdanto ja päätelmät: johdanto kysyy, päätelmäluku vastaa. </li></ul><ul><li>” Method” omana lukunaan, jos selostus on pitkä; muuten osana johdantoa. </li></ul><ul><li>Lisäksi on 2 −5 käsittelyjaksoa, joissa tutkimustehtävää ratkotaan eri näkökulmista. </li></ul>
  33. 33. DISPOSITIO: TUTKIELMAN OSAT, SISÄLLYSLUETTELO <ul><li>Tutkielman osat: kansi, (tiivistelmä), sisällysluettelo, varsinainen tutkimusosa, lähteet, liitteet </li></ul><ul><li>Sisällysluettelo: otsikot + alkusivut </li></ul><ul><li>Otsikot numeroidaan </li></ul><ul><ul><li>1 Xxxxxxxxxx </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>1.1 Aaaa </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>1.2 Bbbbbb </li></ul></ul></ul><ul><ul><li>2 Yyyyyyyy </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>2.1 Cccccc </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>2.2 Dddd </li></ul></ul></ul><ul><ul><li>3 Zzzzzzzzzz </li></ul></ul><ul><li>Muista: ei ”yksinäisiä ykkösiä”! </li></ul>
  34. 34. OTSIKOINTI <ul><li>Funktionaaliset otsikot </li></ul><ul><ul><li>kertovat luvun tehtävän kokonaisuudessa </li></ul></ul><ul><ul><li>eivät kerro kovin paljon työn sisällöstä </li></ul></ul><ul><ul><li>esimerkkejä Johdanto , Aineisto ja metodi , Tulokset ja päätelmät jne. </li></ul></ul><ul><li>Sisällöstä nousevat otsikot </li></ul><ul><ul><li>rajaavat aiheen ja näkökulman </li></ul></ul><ul><ul><li>ilmaisevat näkökulmien vaihtelun </li></ul></ul><ul><ul><li>täsmällisiä, kattavia, tarkkoja </li></ul></ul><ul><ul><li>asiatyylisiä </li></ul></ul><ul><ul><li>myös sanaleikkejä, sitaatteja yms. </li></ul></ul>
  35. 35. REFEROINTI <ul><li>Toisen ajatusten tulkintaa: aina läsnä myös referoijan oma näkökulma, omat valinnat. </li></ul><ul><li>Omat ja toisen ajatukset pidettävä erillään: </li></ul><ul><ul><li>Älä ota toisen ajatuksia omiin nimiisi! </li></ul></ul><ul><ul><li>Älä laita omiasi toisen nimiin! </li></ul></ul><ul><ul><li>Merkitse vieras ääni kielellisesti: </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>X. Y :n mukaan; X.Y. kritisoi näkemystä, että </li></ul></ul></ul><ul><ul><li>Merkitse omat käsityksesi kielellisesti: </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>näkemykseni mukaan ; teoksesta voi päätellä, että </li></ul></ul></ul>
  36. 36. REFEROINTI TOIMINTANA <ul><li>Referointi on luku- ja kirjoitustaidon yhdistelmä, tarpeen opiskelussa, tieteenteossa ja myös työelämässä. </li></ul><ul><li>Prosessi: </li></ul><ul><ul><li>Tee yleissilmäys. </li></ul></ul><ul><ul><li>Mieti näkökulmaasi, rajaa se, karsi. </li></ul></ul><ul><ul><li>Lue tarkasti ja tee muistiinpanot rajauksen kannalta olennaisesta. Merkitse muistiin sivunumerot. </li></ul></ul><ul><ul><li>Jäsennä oman näkökulmasi kannalta. </li></ul></ul><ul><ul><li>Kirjoita ja muokkaa. </li></ul></ul><ul><ul><li>Viimeistele: tarkista käsitteiden ja termien vastaavuus. </li></ul></ul>
  37. 37. REFEROINTI: REFERAATTI JA LÄHDETEKSTI <ul><li>Referaatti on itsenäinen, oma tekstinsä! </li></ul><ul><li>Se ei voi rakentua sen varaan, että lukija tuntee lähdetekstin. </li></ul><ul><ul><li>Lähteen väitteitä, nimiä yms. ei voi olettaa lukijalle tutuiksi -> esiteltävä, ennen kuin voi kommentoida. </li></ul></ul><ul><ul><li>Sitaatit niin täyteläisiksi, että ne ymmärretään uudessa kontekstissaan oikein. </li></ul></ul><ul><ul><li>Referaatti ei noudata orjallisesti lähteen esitysjärjestystä. </li></ul></ul><ul><li>Referaatti rakennetaan omaksi kokonaisuudekseen oman tavoitteensa mukaisesti -> oma otsikko! </li></ul>
  38. 38. REFEROINTI: TEKSTILAJEJA JA FUNKTIOITA <ul><li>Lähes kaikissa teksteissä aineksia toisista teksteistä: uutiset, haastattelut, mietinnöt, raportit, tutkielmat jne. </li></ul><ul><li>Lähteiden dokumentointi vaihtelee tekstilajeittain. </li></ul><ul><li>Referoimiseen perustuvia tieteellisiä tekstilajeja: tiivistelmä, tutkimustiedote, kirjaesittely ja -arvio, kypsyysnäyte. </li></ul><ul><li>Tieteellisissä teksteissä lähteet dokumentoidaan. </li></ul><ul><li>Referoimalla taustoitetaan omaa tekstiä, arvioidaan, vertaillaan, kritisoidaan lähteitä. </li></ul><ul><li>Lähteiden yhdistely toisiinsa ja omiin ajatuksiin (kompilaatio) tuottaa myös uutta tietoa: uusia yhdistelmiä. </li></ul>
  39. 39. REFEROINTI: TEMPUS <ul><li>Referoimisen perustempus on preesens: </li></ul><ul><ul><li>Selostettava teksti on edelleen olemassa, joten selostus on voimassa ”ajattomasti”. </li></ul></ul><ul><ul><li>Aiemmin tapahtuneet suhteutetaan preesensiin perfektillä: </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>X. Y. selostaa kahta koetta, joilla on mitattu naisten ja miesten kielieroja. Hän ei kiinnitä huomiota siihen, että kokeet antavat ristiriitaisen tuloksen. </li></ul></ul></ul><ul><ul><li>Vrt. imperfekti: selostetaan tapahtumaa, joka lakannut olemasta: </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>X. Y. selosti kahta koetta, joilla oli mitattu naisten ja miesten kielieroja. [Yleisö alkoi buuata rajusti.] </li></ul></ul></ul>
  40. 40. TUTKIELMAN TIIVISTELMÄ <ul><li>Laaditaan lomakkeelle, liitetään tutkielmaan. </li></ul><ul><li>Itsenäinen teksti, ymmärrettävä tuntematta lähdettä. </li></ul><ul><li>” Tuoteseloste” tutkielmasta -> ei mielellään yks. 1. pers. </li></ul><ul><li>Rakenne: ”IMRD” </li></ul><ul><ul><li>I: lomakkeen bibliografiset tiedot + tutkimustehtävä </li></ul></ul><ul><ul><li>M: taustateoria, tutkimusmenetelmä, aineisto </li></ul></ul><ul><ul><li>R: päätulokset tiiviisti </li></ul></ul><ul><ul><li>D: tärkein päätelmä, yleistys, sovellus tuloksista. </li></ul></ul><ul><li>Tilaa vain vähän </li></ul><ul><ul><li>Ei taustoitusta, ei johdatteluja. </li></ul></ul><ul><ul><li>Metatekstit tyyliä esimerkiksi , lisäksi , muun muassa . </li></ul></ul>
  41. 41. ARGUMENTOINTI <ul><li>kysymysten ja vastausten esittämistä </li></ul><ul><li>omien ja toisen ajatusten arviointia </li></ul><ul><li>tieteellisen tekstin kauttaaltaan läpäisevää </li></ul><ul><li>puolueetonta punnintaa eri vaihtoehtojen välillä </li></ul><ul><li>perustelut tieteellisesti relevantteja: </li></ul><ul><ul><li>kriittisiä, johdonmukaisia </li></ul></ul><ul><ul><li>eivät tunteisiin tai ennakkoasenteisiin vetoavia </li></ul></ul><ul><ul><li>eivät suostuttelua tai manipulaatiota </li></ul></ul>
  42. 42. ARGUMENTOINTI: PERUSTELUTAPOJA <ul><li>Evaluoimalla punnitaan, pohditaan. </li></ul><ul><li>Evidenssin eli näytön avulla osoitetaan: </li></ul><ul><ul><li>aikaisempien tutkimusten ja aineistojen antamat todisteet </li></ul></ul><ul><ul><li>oman aineiston/kokeen antama näyttö </li></ul></ul><ul><li>Aineiston asema </li></ul><ul><ul><li>Induktio: päätellään aineistosta yleistämällä. </li></ul></ul><ul><ul><li>Deduktio: testataan hypoteeseja aineiston avulla. </li></ul></ul><ul><ul><li>Yleensä tutkimus sisältää kumpaakin. </li></ul></ul><ul><ul><li>Ei ole teoriatonta induktiota. </li></ul></ul>
  43. 43. ARGUMENTOINTI: TEKSTIN RAKENNE <ul><li>Argumentoivan tekstin kysymys on aina alussa. </li></ul><ul><li>Pääkysymys yleensä jaetaan osakysymyksiksi. Tutkimustulokset ovat vastauksia näihin. </li></ul><ul><li>Sekä kysymykset että vastaukset pitää perustella, samoin tutkimusmenetelmät + mahd. aineisto (laatu, koko, keruu). </li></ul><ul><li>Argumentoivuus näkyy tekstin kaikilla tasoilla: sekä yksittäisten valintojen perusteluina että tekstin kokonaisrakenteen ratkaisuina. </li></ul>
  44. 44. ARGUMENTOINTI: TEKSTIN RAKENNE <ul><li>Vastaus tutkimuksen pääkysymykseen: tekstin alussa hypoteesina tai lopussa päätelmänä. </li></ul><ul><ul><li>Vastaus alussa: lukija tietää alusta saakka, mihin tutkimus tähtää. Argumentointi ”suuntautuu taaksepäin”. </li></ul></ul><ul><ul><li>Vastaus lopussa: lukija odottaa saavansa tekstin lopussa palkinnon (”dekkarirakenne”). Argumentointi ”tähtää eteenpäin”. Vaatii kykyä kirjoittaa jäntevästi ja lukijaa motivoivasti. </li></ul></ul><ul><ul><li>Päätelmäjaksossa punnitaan tuloksia ja menetelmiä, suhteutetaan niitä vanhaan ja tulevaan tutkimukseen. </li></ul></ul>
  45. 45. ARGUMENTOINTI: VERTAISPALAUTE <ul><li>Hyödynnä IMRD-kaavaa: </li></ul><ul><ul><li>I: etsi tekstin tavoite ja arvioi, tuottaako se uutta tietoa. </li></ul></ul><ul><ul><li>M: soveltuuko menetelmä tehtävän ratkaisuun? </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Aineiston asema: otoksen riittävyys ja edustavuus? Voiko mielivaltainen tapaus todistaa yleisen väitteen todeksi? </li></ul></ul></ul>
  46. 46. ARGUMENTOINTI: VERTAISPALAUTE <ul><ul><li>R + D: </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Ottaako analyysi huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat? </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Johtuvatko tulokset oletuksista/faktoista, joihin niiden väitetään perustuvan? </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Onko vaihtoehtoisia selityksiä? </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Vetoaako päättely tieteellisesti relevantteihin perusteisiin vai esim. ”yleisiin totuuksiin” ja auktoriteetteihin? </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Ovatko luokitukset ja laskelmat luotettavia? </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Suhteutetaanko työ tutkimustraditioon: vanhaan tietoon, jatkotutkimusmahdollisuuksiin? </li></ul></ul></ul>
  47. 47. ARGUMENTOINTI: VERTAISPALAUTE <ul><li>Arvioi kielenkäyttöä, mutta palaute ei saa rajoittua vain siihen. </li></ul><ul><ul><li>Palveleeko tekstin jäsennys tutkimuksen tavoitteita? </li></ul></ul><ul><ul><li>Ovatko otsikot täsmällisiä ja informatiivisia? </li></ul></ul><ul><ul><li>Onko terminologia yksitulkintaista ja johdonmukaista? </li></ul></ul><ul><ul><li>Onko kielenkäyttö korrektia, yksitulkintaista, täsmällistä ja asenteetonta? </li></ul></ul>
  48. 48. LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA <ul><li>Perusteena tekijänoikeus: plagiointi on rangaistavaa. </li></ul><ul><ul><li>Vieraat ajatukset dokumentoitava. </li></ul></ul><ul><ul><li>Omat ajatukset eivät saa mennä toisen nimiin. </li></ul></ul><ul><li>Tekstissä olevat lähdeviitteet johdattavat sekä lähdeluetteloon että alkuperäiseen lähteeseen -> muodostavat yhdessä lähdetiedon. </li></ul><ul><li>Lähdeviitteet joko tekstissä sulkeissa tai ala- tai loppuviitteinä. </li></ul><ul><li>Eri aloilla ja julkaisuissa omat käytänteensä -> opettele! </li></ul><ul><li>Periaatteina johdonmukaisuus, eksplisiittisyys, taloudellisuus. </li></ul>
  49. 49. LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: MONOGRAFIA <ul><li>Viittaus monografiaan tekstissä: </li></ul><ul><ul><li>Itkonen 1983: 17 </li></ul></ul><ul><ul><li>Itkonen, Esa 1983a: 17 </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Lisää a, b jne., jos käytät samalta kirjoittajalta useampaa samana vuonna julkaistua kirjoitusta. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Lisää etunimi, jos vaarana sekoittaa tutkija toiseen, jolla sama sukunimi. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Vain jos viitataan teoksen kokonaisuuteen, sivunumero voidaan jättää viitteestä pois. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>(Sivunumerot on tietysti jätettävä pois sellaisista lähteistä, joissa niitä ei ole, esim. internet-lähteistä.) </li></ul></ul></ul>
  50. 50. LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: MONOGRAFIA <ul><li>Monografia lähdeluettelossa </li></ul><ul><ul><li>Edellisen viiteen tiedot lähdeluetteloon esim. näin: </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Itkonen, Esa 1983a: Causality in linguistic theory . Croom Helm, London. </li></ul></ul></ul><ul><ul><li>Julkaisupaikaksi kustantamon toimipaikka, ei teoksen painopaikkaa -> tiedon on tarkoitus antaa lukijalle mahdollisuus esim. tilata teos kustantajalta. </li></ul></ul><ul><ul><li>Julkaisupaikka sillä kielellä, kuin se on teoksessa ilmoitettu. </li></ul></ul><ul><ul><li>Painos ilmoitetaan, jos se on muu kuin 1. painos. </li></ul></ul><ul><ul><li>Joskus syytä ilmoittaa myös julkaisusarja, jossa teos on ilmestynyt. </li></ul></ul>
  51. 51. LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: ARTIKKELI <ul><li>Viittaus artikkeliin tekstissä </li></ul><ul><ul><li>Jos lähteenä artikkeli, joka on julkaistu kokoomateoksessa tai tiet. aikauslehdessä, viitataan kirjoittajan nimellä, ei toimittajan. </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Shore 2005: 77 tai Luukka 1992: 364 </li></ul></ul></ul><ul><li>Artikkeli lähdeluettelossa </li></ul><ul><ul><li>Shore, Susanna 2005: Referoinnista projektioon ja metarepresentaatioon. Teoksessa Haakana, Markku & Jyrki Kalliokoski (toim.) Referointi ja moniäänisyys s. 44−82. SKS; Helsinki. </li></ul></ul><ul><ul><li>Luukka, Minna-Riitta 1992: Varmuuden kahdet kasvot tieteellisessä tekstissä. − Virittäjä 96 s. 361−379. </li></ul></ul>
  52. 52. LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: LEHDET JA SÄHKÖISET LÄHTEET <ul><li>Olipa lähde millainen tahansa, siihen viitataan peruskaavan mukaisesti − muutettavat muuttaen . </li></ul><ul><li>Tiedot merkitään vain sen mukaan, kuin ne on lähteessä ilmoitettu. Niitä ei saa sepittää tai arvailla. </li></ul><ul><li>Viittaus lehtiartikkeliin tekstissä </li></ul><ul><ul><li>Sillantaus & Kemppainen 1996: 8 </li></ul></ul><ul><li>Lehtiartikkeli lähdeluettelossa </li></ul><ul><ul><li>Sillantaus, Teppo & Jouni K. Kemppainen 1996: Poikamiesilta Sir Vilin seurassa. − Nyt 8 s. 7−9 . </li></ul></ul>
  53. 53. LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: SÄHKÖISET LÄHTEET <ul><li>Viittaus Internet-lähteeseen tekstissä </li></ul><ul><ul><li>Barnden 1997 </li></ul></ul><ul><li>Internet-lähteen merkintä lähdeluettelossa </li></ul><ul><ul><li>Barnden, John 1997: Metonymy in mental-state descriptions. Nature of metonymy. http:// www.cs.nmsu.edu / atmet / Databank / Metaphor Descriptions / metonymy.html . 5.9.1997. </li></ul></ul>
  54. 54. LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: TEKIJÄN NIMI PUUTTUU <ul><li>Jos lähteessä ei ole ilmoitettu tekijää, viitataan teoksen tai kirjoituksen nimellä. </li></ul><ul><li>Verkkolähteisiin viitataan verkko-osoitteella + tulostuspäivämäärällä. </li></ul><ul><li>Sanakirjat usein työryhmien tekemiä: </li></ul><ul><li>Viittaus sanakirjaan tekstissä </li></ul><ul><ul><li>PS s.v. ironia </li></ul></ul><ul><li>Sanakirja lähdeluettelossa </li></ul><ul><ul><li>PS = Suomen kielen perussanakirja 1−3. 1990−1993. Vapk-kustannus, Helsinki. </li></ul></ul>
  55. 55. LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: TEKIJÄN NIMI PUUTTUU <ul><li>Viittaus komiteamietintöön tekstissä </li></ul><ul><ul><li>Kieli ja sen kieliopit 1994: 43. </li></ul></ul><ul><li>Komiteamietintö lähdeluettelossa </li></ul><ul><ul><li>Kieli ja sen kieliopit. Opetuksen suuntaviivoja . 1994. Opetusministeriö. Painatuskeskus, Helsinki. </li></ul></ul>
  56. 56. LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: LÄHDELUETTELO <ul><li>Lähdeluettelon nimekkeet on ehdottomasti aakkostettava. </li></ul><ul><li>Saman tekijän lähteet julkaisuvuoden mukaiseen järjestykseen. </li></ul><ul><li>Samana vuonna ilmestyneet saman tekijän tekstit: a, b, c. </li></ul><ul><li>Jos lähdeviitteinä on käytetty lyhenteitä, ne selitetään auki lähdeluettelossa aakkostuksen mukaisella paikallaan. </li></ul><ul><li>Nimekkeet kannattaa erotella toisistaan typografisesti ja asemoimalla. </li></ul><ul><li>Typografisesti voi erotella myös nimekkeen tietoja; esimerkiksi voi kursivoida teoksen nimen. </li></ul><ul><li>Nimekkeen tiedot aina samassa järjestyksessä. </li></ul><ul><li>Välimerkkejä käytetään johdonmukaisesti samoin läpi luettelon. </li></ul>
  57. 57. LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: SITAATIT JA REFERAATIT <ul><li>Tieteellisissä teksteissä on dokumentoitava sekä siteeratut että omin sanoin referoidut toisen ajatukset. </li></ul><ul><li>Runsas siteeraaminen pirstoo tekstin ja antaa kirjoittajasta epäitsenäisen kuvan. </li></ul><ul><li>Sitaatteja kannattaa käyttää vain painavista syistä: </li></ul><ul><ul><li>Alkuperäinen muotoilu on voittamaton. </li></ul></ul><ul><ul><li>Halutaan kiinnittää huomiota nimenomaan ajatuksen muotoiluun: terminologiaan, painotuksiin tms. </li></ul></ul>
  58. 58. LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: SITAATIT JA REFERAATIT <ul><li>Lyhyet sitaatit lainausmerkkeihin, sitaatin sisäiset sitaatit puolilainausmerkkeihin. Pitkät sitaatit sisennetään ja tihennetään. </li></ul><ul><li>Jos sitaatista jää jotain pois, se osoitetaan kahdella ajatusviivalla. Jos lisätään jotain selvennykseksi, se laitetaan hakasulkeisiin. </li></ul>
  59. 59. LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: SITAATIT <ul><li>Erilaisia tapoja sijoittaa sitaatti + viite tekstiin; huomaa pisteen paikka esimerkeissä: </li></ul><ul><ul><li>Dialogisuus on nähty kaikkea kielenkäyttöä leimaavaksi piirteeksi: </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Todellisuudessa kaikki teksti on dialogia, keskustelua eri tekstien ja erilaisten väittämien kanssa. Dialogia ja keskustelua, lainausta on kaikki; itse asiassa kukaan ei kirjoita mitään tekstiään omin sanoin. (Karvonen 1994: 33.) </li></ul></ul></ul><ul><ul><li>Kysymys ajatusten omaperäisyydestä asettuu uuteen valoon, jos ”dialogia ja − − lainausta on kaikki” (Karvonen 1994: 33). </li></ul></ul><ul><ul><li>Kun Karvonen (1994: 33) väittää, että ”lainausta on kaikki [kirjoitus]”, hän kyseenalaistaa ajatusten omaperäisyyden. </li></ul></ul>
  60. 60. LÄHDEVIITTAUSTEKNIIKKA: REFERAATIT <ul><li>Viitteen täyteläisyys riippuu ympäröivästä tekstistä: </li></ul><ul><ul><li>Tekstit nähdään toisista teksteistä syntyneiksi ja toisiaan lainaaviksi (esim. Karvonen 1994: 33). </li></ul></ul><ul><ul><li>Karvonen (1994: 33) kannattaa yleistä näkemystä, että tekstit syntyvät toisistaan ja lainaavat toisiaan. </li></ul></ul><ul><ul><li>Karvonen esitti jo 1994 (s. 33), että virkateksteistäkin voi tutkia intertekstuaalisuutta. </li></ul></ul><ul><li>Viitteessä voi olla myös monta lähdettä, mutta ei kannata kasata niitä liikaa. </li></ul><ul><li>Lukijaa voi ohjata tulkitsemaan viitteen funktion: mm. , esim. ks. , vrt. toisin kuin. </li></ul>
  61. 61. KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA <ul><li>Huolehdi tekstin kokonaisrakenteen tasapainoisuudesta: </li></ul><ul><ul><li>Ei miel. yli kolmiportaista jäsennystä, koska se saattaa pirstoa rakenteen ja jättää luvut lyhyiksi ja irrallisiksi. </li></ul></ul><ul><ul><li>Lukujen numerointi: ei ”yksinäisiä ykkösiä”! − Ei: </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>3 Puhe ja kirjoittaminen </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>3.1 Puheen ja kirjoittamisen rajamailla </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>4 Kirjoittamisen historiaa </li></ul></ul></ul>
  62. 62. KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: KOKONAISRAKENTEEN TASAPAINOISUUS <ul><li>Vaan esim.: </li></ul><ul><ul><li>3 Puhe ja kirjoittaminen </li></ul></ul><ul><ul><li>3.1 Puheen ja kirjoittamisen rajamailla </li></ul></ul><ul><ul><li>3.2 Kirjoittamisen historiaa </li></ul></ul><ul><li>Tai vaikka: </li></ul><ul><ul><li>3 Puheen historiaa </li></ul></ul><ul><ul><li>4 Kirjoittamisen historiaa </li></ul></ul>
  63. 63. KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA <ul><li>Tarkista kappalejako: kussakin kappaleessa keskimäärin yksi pääpuheenaihe. </li></ul><ul><li>Tarkista luetelmien symmetria: </li></ul><ul><ul><li>Luetelmien käyttäjän on hallittava seuraavat seikat: </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Milloin johtolauseen jälkeen tulee kaksoispiste? </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Miten luetelman kohdat muotoillaan rakenteeltaan samankaltaisiksi? </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Missä on virkkeen raja? </li></ul></ul></ul><ul><ul><li>Luetelmien käyttäjän on hallittava </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>kaksoispisteen käyttö </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>luetelman kohtien samanmuotoisuus </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>virkkeen raja. </li></ul></ul></ul>
  64. 64. KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: SYMMETRIA <ul><li>Tarkista rinnastusten symmetrisyys: </li></ul><ul><ul><li>(Rinnastettu lauseke/lausekkeita ja lause.) </li></ul></ul><ul><ul><li>On määriteltävä erilaiset kirjaintyypit ja miten niitä on kehitetty. </li></ul></ul><ul><ul><li>Tekstit ovat tiiviitä, lyhyitä ja toimivat monella tasolla. </li></ul></ul><ul><li>Korjaa rinnasteiset lauseenjäsenet muodoltaan samoiksi: </li></ul><ul><ul><li>On määriteltävä erilaiset kirjaintyypit ja niiden kehittäminen. (Rinnastettu lauseke ja lauseke.) </li></ul></ul><ul><ul><li>On määriteltävä, mitä kirjaintyyppejä on ja miten niitä on kehitetty. (Rinnastettu lause ja lause.) </li></ul></ul><ul><ul><li>Tekstit ovat lyhyitä, tiiviitä ja monitasoisia. (Rinnastettu adjektiiveja.) </li></ul></ul>
  65. 65. KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: VIRKE <ul><li>Voidaksesi käyttää kielioppaita tarvitset käsitteet lause , pää - ja sivulause , alisteinen , rinnasteinen . </li></ul><ul><li>Virke alkaa isolla, päättyy isoon välimerkkiin. </li></ul><ul><li>Virke koostuu yl. vähintään yhdestä päälauseesta. </li></ul><ul><li>Virke voi sisältää monta päälausetta; niiden suhde on rinnasteinen ( ja , sekä , sekä että , -kä , eli , tai , joko tai , vai , mutta , vaan ). Varo kasaamasta liian montaa päälausetta yhteen virkkeeseen. Älä yhdistä päälauseita pelkällä pilkulla. </li></ul><ul><li>Virke voi sisältää päälauseen ja sivulauseen tai -lauseita. Älä kiilaa sivulausetta pääsanan ja genetiiviattribuutin tai postpositiorakenteen väliin. </li></ul>
  66. 66. KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: VÄLIMERKIT <ul><li>Tarkista, että piste on lähdeviitteessä oikein: </li></ul><ul><ul><li>Karvonen selostaa ajatuksia intertekstuaalisuudesta. Hän pitää sitä kaikille teksteille yhteisenä piirteenä. Näkemyksen pohjalla on ajatus kielen perimmäisestä dialogisuudesta. (1994: 33.) Viite koskee useampaa kuin yhtä ed. virkettä -> tulkitaan omaksi virkkeekseen -> piste sulkeita ennen ja niiden sisään. </li></ul></ul><ul><ul><li>Karvonen selostaa ajatuksia intertekstuaalisuudesta (1994: 33). Viite koskee vain välittömästi edeltävää virkettä -> tulkitaan virkkeen osaksi -> piste sulkeiden jälkeen. </li></ul></ul>
  67. 67. KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: VÄLIMERKIT <ul><li>Huomaa kaksoispisteen, ajatusviivan ja puolipisteen ero: </li></ul><ul><ul><li>Termiä käytetään erityisesti matematiikassa ja kasvitieteessä; lisäksi sen metaforista käyttöä voi havaita taiteentutkimuksessa. </li></ul></ul><ul><ul><li>Termin käyttöä ei ole mietitty loppuun asti: se sekaantuu usein lähitermeihin. </li></ul></ul><ul><ul><li>Termien on tieteellisissä teksteissä oltava yksitulkintaiset − ymmärrettävää tieteellisyyden kriteerien valossa. </li></ul></ul><ul><ul><li>Termien − kuten muunkin kielenkäytön − on tieteellisessä kirjoittamisessa oltava täsmällisiä. </li></ul></ul>
  68. 68. KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: VÄLIMERKIT <ul><li>Pilkku: tarvitset käsitteet päälause , sivulause , rinnasteinen , alisteinen , lauseenjäsen , pääsana , määrite (attribuutti ), lauseenvastike , irrallinen lisä . </li></ul><ul><li>Tarkista pilkutus lauseiden ja lauseenjäsenten välillä. </li></ul><ul><li>Yhdysmerkki ja ajatusviiva: tarvitset käsitteet yhdyssana , sanaliitto , rajakohtailmaus . </li></ul>
  69. 69. KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: LAUSERAKENTEET <ul><li>Kiilalause: sivulause, joka kiilattu hallitsevaan lauseeseen tai kahden hallitsevan lauseen väliin. </li></ul><ul><ul><li>Teos, jossa ajatus esiteltiin, ilmestyi vuosi sitten. </li></ul></ul><ul><li>Vältä pitkiä ja monipolvisia kiiloja: </li></ul><ul><ul><li>Tekstissä isoäiti, jonka luona perheen rasavilli lomailee, kirjoittaa lapsen vanhemmille kirjeen, joka kehuu yhdessäoloa lapsen kanssa, mutta jonka sisältämät vihjeet, joiden sävy on korostetun vähättelevä, antavat ymmärtää kysymyksessä olevan ironian. </li></ul></ul>
  70. 70. KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: LAUSERAKENTEET: KIILA <ul><li>Älä kiilaa liian tiiviiden rakenteiden sisään: </li></ul><ul><ul><li>Hän jakoi aineiston, johon kuului Viisikko-sarjan kirjoja, koomiset keinot kolmeen ryhmään. </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Genetiivimäärite ( aineiston ) + pääsana (koomiset keinot): ei kiilaa väliin. </li></ul></ul></ul><ul><ul><li>Hän ajautuu aseenkantajansa Sancho Panchan, joka on myös koominen henkilö, kanssa seikkailuihin. </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Genetiivi (Sancho Panchan ) + postpositio ( kanssa ): ei kiilaa väliin. </li></ul></ul></ul>
  71. 71. KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: LAUSERAKENTEET <ul><li>Vältä määritekasaumia: </li></ul><ul><ul><li>Huumoria selittävän mallin olennainen elementti on odotuksen laukeaminen tyhjiin, ja se puolestaan synnyttää koomisen vaikutelman ja siten myös jännityksen laukeamisen aiheuttaman naurureaktion . </li></ul></ul>
  72. 72. KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: LAUSERAKENTEET <ul><li>Pane lauseen pääinformaatio verbiin (karta ns. substantiivityyliä): </li></ul><ul><ul><li>Aineiston analyysi tapahtuu/tehdään/suoritetaan/toteutetaan vertailun avulla. </li></ul></ul><ul><ul><li>-> Aineisto analysoidaan vertailun avulla. </li></ul></ul><ul><li>Karta myös kankeita postpositiorakenteita: </li></ul><ul><ul><li>Luennoitsija esitti vitsejä, mutta vain harvan kohdalla reaktiona oli naurua. </li></ul></ul><ul><ul><li>-> vain harva nauroi. </li></ul></ul>
  73. 73. KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: LAUSERAKENTEET <ul><li>Tarkista, että subjekti ja predikaatti kongruoivat keskenään: </li></ul><ul><ul><li>Huumoria ohjaa erilaise t kulttuurin normi t ja arvotukse t . </li></ul></ul><ul><ul><li>Näin voi nousta esiin myös kysymykse t , joita luennolla ei käsitelty. </li></ul></ul><ul><ul><li>Ryhmään kuuluvat kaikki sellainen huumori , joka ei muihin ryhmiin mahdu. </li></ul></ul>
  74. 74. KIELENKÄYTÖN TARKISTUSLISTA: VIITTAUSSUHTEET <ul><li>Tarvitset käsitteet pronomini , relatiivipronomini , korrelaatti, kongruenssi . </li></ul><ul><li>Tarkista, että pronominilla tai muulla korvaavalla ilmauksella on korrelaatti ja että se on yksitulkintainen: </li></ul><ul><ul><li>Huumori on enemmän tunne ja asenne ihmisessä, johon liittyy mielihyvää ja älyä. </li></ul></ul><ul><ul><li>Ironia muistuttaa valehtelua ja se tulee sanasta eiron, mikä merkitsee teeskentelijää. </li></ul></ul><ul><ul><li>Hänen näkökulmansa oli funktionaalinen, joka on minullekin tuttu. </li></ul></ul><ul><ul><li>Internet-keskustelut eivät tapahdu kasvokkain, mutta siinä on piirteitä sellaisestakin. </li></ul></ul>

×