Viittausluento TUTA ja Infoverkot_syksy-2016

1. TuTa kandiseminaari
Viittaaminen
Maria Söderholm
Tietoasiantuntija
Oppimiskeskus
maria.soderholm@aalto.fi
Oppimiskeskus avautuu remontin jälkeen
31.10. osoitteessa Otaniementie 9

2. Sisältö
• Yleisesti viittaamiskäytännöistä ja niiden merkityksestä
tieteellisessä kirjoittamisessa
• Viittaamisen käytännöistä
• Viittaustekniikka Harvardin järjestelmän avulla
• Mendeleyn käyttö

3. Aallossa: Finna [ent. Alli]
Muut korkeakoulut: Finna
Esim. Mendeley, RefWorks (Aallon lisenssi),
Zotero: tallenna keskitetysti kaikki viitteet
Google / G. Scholar
Julkaisuja monessa
muodossa
Keskitetyistä kanavista kannat ja lehdet käyttöön
Finna [Nelli portaali] kaikki elektroniset lähteet käyttöön
Kirjasto kokoelmat
käyttöön
Scopus, ProQuest,
Emerald….
Artikkelien
kokotekstit
käyttöön
VIITTEIDEN HALLINNAN OHJELMAT
KOKOA VIITTEET JÄRJESTELMISTÄ
VIITTEIDENHALLINTAOHJELMAAN
Yleissilmäys tiedonhaun ja viittaamisen työkaluihin [kertaus]

4. Tiedonhaun tehtävä [kertaus]
• Tehtävä koostaa kirjaston luennoilla käsitellyt asiat.
• Varaa tehtävään aikaa!
• Tehtävä löytyy kandikurssin My Courses -sivulta.
• Palautus viimeistään keskiviikkona 5.10.
• Apuja: maria.soderholm@aalto.fi ja kirsi.heino@aalto.fi

5. Viittaamisen perusteet – Erilaisia järjestelmiä ja käytäntöjä
• Viittaustekniikka yksi tieteellisen viestinnän peruspilareista
• Useita viittausjärjestelmiä: Harvard (kirjoittaja-vuosi-julkaisu); Numero-järjestelmä -> lähteet lopussa
numeroituina.
• Erilaisia käytäntöjä ja muunnelmia viittausjärjestelmistä
• Esim. tieteenalojen, lehtien ja kustantajien ohjeet voivat olla erilaisia
• Selvitä onko ohjaajalta onko laitoksella tai hänellä ohjeita, joita tulisi noudattaa.
• Perusteiden hallinta -> muuntaminen mihin tahansa viittausjärjestelmään onnistuu
Harvardin järjestelmä
Alue ja ympäristölehdestä
Numerojärjestelmä opinnäytetyössä
Tekstin sisäinen viite
Lähdeluettelo

6. Viittaamisen perusteet –Yleisiä syitä viitata
Viittaamalla:
• Annat tunnustuksen idean alkuperäiselle keksijälle.
• Kytket ajattelusi, saamasi tutkimustulokset ja näkökulmasi lähestyä aihetta osaksi
alan tietämystä
• Vältät plagiointisyytteet.
• Osoitat
• Kykyä lukea, analysoida ja kirjoittaa tieteellistä tekstiä.
• Osaavasi hyödyntää alasi tutkijoiden ajattelua ja tutkimuksen tuloksia.
• Oman alan tuntemustasi.
Tutkimusaineistojen hallintaan liittyvän osaamisen tulisi olla
paremmalla tolalla eikä perustua oppimiseen tutkimuksen teon
ohessa, vaan välineitä ja hyviä käytäntöjä tulisi opettaa tutkijoille
kuten Nurmela toteaa tutkimuksessaan (Nurmela 2016, 60).
[https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/19414]
Kyseessä on arviointitutkimuksessa käytetty menetelmä, joka pohjautuu Peter
Checklandin (1981) pehmeään systeemianalyysiin (soft systems methodology).
[http://www.ays.fi/aluejaymparisto/pdf/aluejaymp_2015_1_s17-30.pdf]
Sivunumero yksilöity,
koska tutkimustulokseksi
tulkittu ajatus löytyy ao.
sivulta.
Viitataan koko
kirjaan, koska kirja
käsittelee ao.
metodologiaa.

7. Tutki ja perehdy viittaamisen käytäntöihin
Lue aktiivisesti:
• Analysoi viittaamiskäytäntöjä samalla, kun perehdyt tekstien sisältöön ja rakenteeseen.
• Viittaamisen analysoiminen opettaa tieteellisen argumentoinnin rakentamista kirjoittamalla.
• Viittaaminen kontekstualisoi tekstin – avaa tekstiä ja johdattelee tutkimusalan tiedolliseen
ja sosiaaliseen rakenteeseen.
Pohdi lähdeluettelon avulla, minkä tyyppiseen tutkimukseen tekstin osissa viitataan.
Selviääkö sinulle tekstin sisäisistä viitteistä, miksi kirjoittaja viittaa lähteisiin?
MONESTI
• Johdanto-osiot tuovat esille tutkimuksen näkökulman kannalta keskeisiä teoksia;
löydät viitteitä käsitteitä/teorioita/alan näkökulmia valottavia teoksia.
• Aiempaa tutkimusta -osa yksilöi esimerkkejä, joten löydät ehkä tapaustutkimuksia.
• Menetelmäluvusta tietoa menetelmäkirjallisuudesta ja mahdollisesti
verrokkitutkimuksista.
• Tulosluvussa saatetaan vertailun avulla tuoda lisää esimerkkitutkimuksia.

8. Miksi viitataan – viittaamisella vakuutetaan
• Tarjotaan lisälukemista.
• Perustellaan johtopäätöksiä.
• Taustoitetaan tutkimusta ja väitteitä.
• Nostetaan esille uutta tutkimusta.
• Annetaan tunnustusta saman tyyppisille teksteille.
• Kerrotaan menetelmistä, metodologioista,
käytetystä laitteistosta.
• Korjataan omaa tai toisten työtä.
• Haetaan tukea omille väitteille.
• Kerrotaan tulossa olevista tutkimuksista.
• Ohjataan vähän käytetyn tutkimuksen äärelle.
• Annetaan todisteita aineiston/ tosiasioiden tueksi.
• Osoitetaan julkaisu, jossa käsite tai termi
ensimmäisen kerran tuotu esille.
• Kyseenalaistetaan muiden ajatuksia ja väitteitä.
Artikkelissaan Case ja Higgins referoivat aiempia viittaamista koskevia tutkimuksia. Yllä
oleva lista on koostettu artikkelin pohjalta. (Case ja Higgins 636-638)
Artsu valikoitui lähteeksi,
koska se koostaa aiemman
tutkimuksen niin hyvin.
Casen ja Higginsin tutkimus vahvistaa aiemman tutkimuksen tulokset: viittaaminen voi olla
positiivista tai negatiivista mutta sen motiivi on vakuuttaa lukijat kirjoittajan auktoriteetista
alalla ja siten edistää kirjoittajan asemaa tieteen kentällä (Case ja Higgins 2000, 643).
Lause summaa viittaajan mielestä
yhden sivun analyysin.

9. Viittaamisen kaksi ”osaa”
Viite tekstin sisällä
• Tekstiviite tekstin lomassa kertoo lainattavasta
sisällöstä.
• Liittyvät viitteisiin, joita on referoitu, tehty
synteesiä tai otettu suoria lainauksia
• Yhdistää referoimisen/ synteesin/ lainaukset
lähdeluettelossa oleviin julkaisuihin.
• Referoitaessa tiivistetään tekstiin oman
tutkimuksen kannalta olennaiset tiedot omin
sanoin kirjoitettuna: Virta (1987, s. 90-93) on
esittänyt, että …
• Suorassa lainauksessa lähdeteksti esitetään
sanasta sanaan lainausmerkkien sisässä.
Viite lähdeluettelossa
• Yksilöi tarkasti kaikki ja vain tekstissä
käyttämäsi lähteet.
• Harvardin systeemissä lähteet listataan
aakkosjärjestykseen.
• Järjestelmä määrää missä järjestyksessä ja
miten lähteen tiedot kirjoitetaan. Pääperiaate
on, että tiedot, jotka lähteestä ilmoitetaan,
ovat samat kaikissa viittausjärjestelmissä.
Viitteen muoto perustuu johonkin viittausjärjestelmään kuten
Harvardin, Numero- tai Chicagon järjestelmään.

10. Viittaamisen järjestelmiä – Numerojärjestelmä
VIITTEET
TEKSTIN
SISÄLLÄ …
ja LÄHDE-
LUETTELOSSA
OPINNÄYTETYÖSSÄ
NUMERO-
JÄRJESTELMÄ

11. Viittaamisen järjestelmiä – Harvardin järjestelmä
ARTIKKELISSA
HARVARD
KÄYTÖSSÄ
VIITTEET
TEKSTIN
SISÄLLÄ … ja LÄHDE-
LUETTELOSSA

12. Sisäinen viite Harvard-systeemissä – esimerkkejä 1
Piste viitteen sulkujen jälkeen - Viitataan edeltävään lauseeseen.
Casen ja Higginsin tutkimus vahvistaa aiemman tutkimuksen tulokset: viittaaminen voi olla positiivista tai negatiivista mutta
sen motiivi on vakuuttaa lukijat kirjoittajan auktoriteetista ja siten edistää kirjoittajan asemaa tieteen kentällä (Case ja Higgins
2000, 643).
Piste viitteen sulkujen edessä - Viitataan edeltäviin lauseisiin.
Artikkelissaan Case ja Higgins referoivat aiempia viittaamista koskevia tutkimuksia. Yllä oleva lista on koostettu artikkelin
pohjalta. (Case ja Higgins 636-638)
Vuosiluku riittää - artikkelin katsotaan käsittelevän tätä yhtä asiaa. Edellä mainittu (emt.) ja sivu riittää - tekijä ja vuosi
mainittu aiemmin.
Case ja Higgins (2000) tutkivat viittaamiseen vaikuttavia syitä. He valitsivat aineistoksi 2 viestinnän alan tutkijaa, joihin oli
eniten viitattu (emt. 638).
Harvard-järjestelmässä sisäinen viite: pääsana/kirjoittaja, julkaisuvuosi ja sivunumerot, josta sisältö lainattu.
Sivunumeroiden käyttäminen virkkeen sisässä riippuu tarkoituksesta. Yleensä sivu(t) kannattaa yksilöidä. Koko
julkaisuun voi viita esim. jos julkaisun on tulkittu kertovan juuri siitä asiasta, mistä virkkeessä kirjoitettu.

13. Viittaus kohdistetaan lauseen osiin:
Ilmiön havaitsi ensi kerran Lehtonen (1995a; 1995b), ja sen vahvistivat myöhemmin Karvonen et al.
(2001), vaikka Virtanen ja Rauhamäki (2002) epäilivät tuloksia.
HUOM! Saman kirjoittajan samalta vuodelta olevat julkaisut erotellaan vuosiluvun perään tulevalla
aakkosella. Erotinta käytetään myös lähdeluettelossa.
Useampaan kirjoittajaan viitattaessa viitatut laitetaan aakkosjärjestykseen:
Tieteellinen kirjoittaminen vaatii huolellisuutta. Se on kuitenkin hyödyllinen taito asiantuntijatyössä.
(Virta 1987, s. 50; Rummukainen 1991, s. 35)
HUOM! Merkinnän s. voi jättää pois.
Sisäinen viite Harvard-systeemissä – esimerkkejä 2

14. Suora lainaus/sitaatti:
Suoraa lainausta tulisi käyttää vain, kun ”tiedon referoiminen ei ole mahdollista tai mielekästä” (Hirsjärvi,
Remes & Sajavaara 2007, s. 341).
Jos sitaatti on pitkä
”Lähdeviite varustetaan tällaisessa tapauksessa yleensä pisteellä. Vasta sen jälkeen tulee viitteen ympärillä
olevien kaarisulkeiden oikeanpuoleinen osa.” (Hirsjärvi et al. 2007, s. 343) Sitaatin päättää ennen
lainausmerkkiä piste.
Suora lainaus on joskus tehokeino ja tällöin pitkäkin. Joissakin julkaisuissa sitaatti erotetaan typografisesti
muusta tekstistä eikä lainausmerkkejä käytetä.
Joskus on viitattava ns. toissijaiseen lähteeseen:
Becherin (1997, 273) mukaan Clark käyttää….. TAI
Näin voidaan sanoa, koska akateemisten ammattien erot koskevat julkaisemista (Clark 1997, viitattu lähteessä
Becher 1997, 273).
Sisäinen viite Harvard-systeemissä – esimerkkejä 3

15. Harvardin esimerkkejä - Lähdeluettelo
• Lähdeluettelossa voi olla VAIN kirjallisuusviitteitä,
joihin viitataan tekstissä.
• Erilaiset lähdetyypit, kuten esim. painetut ja
elektroniset kirjat, merkataan lähdeluetteloon omalla
tavallaan.
• Kirjallisuusviitteet ovat lähdeluettelossa pääsanan
mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Pääsana on
useimmiten tekijän sukunimi mutta voi olla julkaisun
nimi, jos tekijää ei ole.
Collins, J. 2004. E-Textiles: Electronic and Extraordinary.
Fiberarts. Vol. 36:5. s. 44-71. ISSN: 0164-324X.
Viite painettuun lehteen.
Case, D. O. & Higgins, G. M. 2000. How can we
investigate citation behavior? A study of reasons for
citing literature in communication. Journal of the
American Society for Information Science.
[Verkkolehti]. Vol. 51:7, S. 635–645. [Viitattu
12.9.2016]. Saatavissa: DOI 10.1002/(SICI)1097-
4571(2000)51:7<635::AID-ASI6>3.0.CO;2-H. ISSN:
2330-1643.
Viite elektronisen lehden artikkeliin.
Nurmela, M. 2016. Aalto Data Repository: Research
data management, sharing and publishing in the world
of data intensive science. Diplomityö. Aalto-Yliopisto,
Perustieteiden korkeakoulu. Espoo. 77 s.
Viite opinnäytetyöhön.
Kysy alasi käytännöistä. Esim. punaiset määreet
saatetaan jättää pois.)
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja
kirjoita. 13., osin uudistettu painos. Keuruu:
Kustannusosakeyhtiö Tammi. ISBN 9789513148362.
Viite kirjaan.
Mäkinen, O. 2007. Informaatiolukutaito ja etiikka.
Teoksessa: Nevgi, A. (toim.) Informaatiolukutaito
yliopisto-opetuksessa. Helsinki: Gaudeamus. S. 53-
70. ISBN 9789515707468
Viite kokoomateoksen osaan.

16. Viittaamisessa käytettyjä lyhenteitä
Kun tekijöitä kolme tai enemmän, lyhennä tekijälista:
Virta et al. (2002, s. 12) ryhmittelevät ….
TAI suomalaisittain Virta ym. (2002, s. 12) …
Kun samassa kappaleessa toistuvasti viittaat samaan lähteeseen voit
käyttää lyhennettä emt. TAI englantilaista versiota ibid.:
Fryn (2006) käyttämät käsitteet ”keskinäinen riippuvuus” ja ”tavoitteiden
epävarmuus” ovat suhteellisia ja toisiinsa kietoutuneita. ……
Jatkotutkimuksen tehtävä on selvittää miten käsitteitä voisi eri
tieteenalojen tutkimuksessa käyttää (emt., 15).

17. • Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. 13., osin
uudistettu painos. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
• Kauranen, I., Mustakallio, M. & Palmgren, V. 2007. Tutkimusraportin
kirjoittamisen opas opinnäytetyön tekijöille. 2. korjattu painos. Espoo:
Teknillinen korkeakoulu. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 2.9.2016].
• SFS 5989. 2012. Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet. Helsinki:
Suomen standardoimisliitto. 72 s. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu
2.9.2016].]. Saatavissa:
http://sales.sfs.fi.libproxy.aalto.fi/sfs/servlets/DownloadServlet?actio
n=getFile&productId=248758&forContract=11760. Palvelu on
maksullinen ja vaatii käyttäjälisenssin.
• UCP (Chicago University Press). 2010. The Chicago Manual of Style.
16., painos. Chicago: Chicago University Press.
Opastusta muista lähteistä

18. Kaikissa samoja ominaisuuksia
• Viitteitä voi hallita keskitetysti ja niitä voi koota mistä lähteestä vain automaattisesti. Jos ei
automatiikkaa, viitteet voi lisätä käsin.
• Ohjelmissa on valmiista viittaustyyleistä (kuten Harvard) TAI voi luoda omia tyylejä.
• Yleensä ”plugin” Wordiin – tekstin sisäisten viitteiden ja lähdeluettelon tekemiseen.
Esimerkiksi
• Mendeley – Vapaasti käyttöön otettavissa - https://www.mendeley.com/
• RefWorks – Lisenssi ja ohjeet Aallossa- https://www.refworks.com/
• Zotero – Vapaasti käyttöön otettavissa; erikoisuutena kuvankaappaus verkkosivusta -
https://www.zotero.org/
• Varsinkin RefWorks, joskus myös Mendeley, automaattisesti monessa kannassa
viitteidenvientitapana. Ellei automatiikkaa, käytetään nk. RIS-formaattia.
Vertailuja systeemeistä löytyy netistä!
Miten hallita lähdeviitteitä – viitteidenhallintaohjelmat

19. Lähteet Scopuksesta Mendeley’hin
1. Tee Scopuksessa haku ja tallenna lähteitä esim. My list’alle
2. Valitse listalta kaikki tai haluamasi lähteet.
3. Valitse toiminto josta lisäät viitteet Mendeleyhin
4. Tallenna avautuvasta laatikosta viitteet Mendeleyhin
5. Sulje sovellus – Close importer – ja jatka hakuja …
Miten lisäät Mendeleyn Wordiin:
http://support.mendeley.com/customer/en/portal/
articles/168756-installing-and-using-the-word-
plugin-in-windows
1
2
3
4
5

20. Lisää viitteen tieto käyttämällä DOI:ta
Onko sinulla viitteitä, joihin sinulla on DOI mutta ei viitetietoja
vielä Mendeleyissä?
1. Avaa kohdasta ”File” uusi viite -> ”Add Entry Manually”.
2. Mene avautuvassa ”New Document” ikkunassa kohtaa DOI.
Kopioi DOI boxiin ja tee haku. Tarkistaa viitteen tietojen
oikeellisuus!
31
2

21. Lisää viitteitä sen ”omasta” kannasta
1
2
Onko sinulla viitteitä, joita et ole vielä vienyt Mendeleyhin? Helpottaisiko tämä
vientiä? Saat nopeasti viitteitä omaan Mendeley kirjastoon, kun hyödynnät yhteistä
”luetteloa”.
1. Käytä kohtaa ”Literature search” TAI
2. Tietystä viitteestä pääset ”luetteloon” TAI mene itse palveluun. Muista tarkistaa
viitteen tietojen oikeellisuus!
3

22. Mendeley-esimerkki ProQuest-kannassa 1
1. Tee haku (kirjauduttu sisään omalla
tunnuksella muttei välttämätöntä).
2. Valitse sopivat lähteet. Lähteet
tallennetaan kansioon, jonne
voidaan lisätä tulevista hauista
lähteitä. Ellet tallenna, mene
kohtaan 4 seuraavassa kalvossa.
3. Kohdasta ”More” valitaan ”Save to
my research” ja luodaan uusi kansio
lähteille.
1
2
3

23. Mendeley-esimerkki ProQuest-kannassa 2
4. Valitse hakutuloksesta viitteitä Mendeleyhin viemistä
varten.
5. Valitse ”More” kohdasta viitteiden vienti RIS-
formaatilla. Tallenna viitteet koneellesi.
6. Avaa Mendeley ja
importoi lähteet
ohjelmaan.
4
5
6

24. Viittauksen tuominenWord-dokuun Mendeleyllä
• Sinulla on Mendeley
”plugin” käytössä
Wordissä
• Avaat kohdan
References ja voit valita
viittaustyylin
• Kohdasta Insert lisäät
tekstin sisäisen viitteet
kohtaan, jossa kursori
on -> valitse oikea viite
-> muokkaa viitettä
valitsemalla se.
• Kohdasta Insert Bib.
Lisäät lähdeluettelon
kursorin osoittamaan
kohtaan.

25. Lähteen tuonti RIS-formaatilla nettisivulta – kun kantavaihtoehtoa ei ole - 1
Olet tallentanut lähteen RIS-muodossa koneellesi.
1. Avaa File-valikosta Import.
2. Importoi muodossa RIS
3. Etsi RIS-tiedosto ja ”Open” se -> lähde ilmestyy
Mendeley’hin
1. Hae lähde verkosta.
2. Lähde löytyi
kustantajan sivulta.
3. Käytä kustantajan
Export-välinettä.
4. Tallenna lähde RIS-
muodossa.
Olisiko helpompi
paikantaa jostain
kannasta?

26. 1. Kun olet lähteen sivulla
katso missä on viitteet
tuomiseen väline.
2.-3. Avaa väline ja valitse
sopiva tapa viedä viite
ohjelmaan. Tässä se on RIS.
4. Koska kyseessä RIS,
tallennetaan viite koneelle.
5. Mendeleyssä
Importoidaan viite
ohjelmaan.
Lähteen tuonti RIS-formaatilla nettisivulta – kun kantavaihtoehtoa ei ole - 2
Olisiko helpompi paikantaa
jostain kannasta tai käyttää
DOIta?

27. Google Scholarista (GS) viitteet Mendeleyhin 1
Helpoin tapa on tuoda viitteet Mendeleyn Web importerilla (https://www.mendeley.com/import/).
Viitteiden tiedot siirtyvät kuitenkin erittäin epätädellisinä, joten tarkista ja lisää tietoja, että saat
oikeat tiedot lähdeluetteloon.

28. Google Scholarista (GS) viitteet Mendeleyhin 2
BibTex-formaatilla Web importeria
täydellismmät tiedot Mendeleyhin:
Katso GS:n asetuksista, että sinulla on
”Lähdeluettelon hallintaohjelma” -
kohdassa.
Jos otat käyttöön GS:n Oma kirjasto:n, voit
kerätä lähteitä ja yksitellen viedä niitä
Mendeleyhin.
Kirjaston saat käyttöösi esim. kohdasta
Oma kirjasto.

29. Google Scholarista viitteet Mendeleyhin 3
1. Käytä tallentamiseen kohtaa ”Vie …
BibTex”.
2. Sinulle avautuu viite BibTex muodossa.
3. Tallenna viite kohdasta ”Save page…”
koneellesi.
4. Mene Mendeleyhin ja importoin lähde
ohjelmaan.
1
2
3 4

30. Lopuksi !
• Ole johdonmukainen -> käytä tekstin sisäisissä viittauksissa ja
lähdeluettelossa yhtä viittausjärjestelmää (Harvard,
Numerojärjestelmä…) - >
• Ole tarkka viittauksien muotoseikoissa -> Saat pisteet, pilkut ja typografian
kohdalleen.
• Älä kopioi ”valmiita” viitteitä esim. muista julkaisuista, koska niissä voi
olla virheitä.
• Varaa viitteiden laatimiseen tarpeeksi aikaa - > tarkista ennen työn
jättämistä