1. LAADULLINEN TUTKIMUS, osa 1.
let.oulu.fi / pirkko.hyvonen@oulu.fi

2. LAADULLINEN ELI KVALITATIIVINEN TUTKIMUS
Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää tutkittavaa
ilmiötä jossakin kontekstissa.
Esim. motivaation säätely oppimisprosessissa, toimijuus
vuorovaikutuksessa, leikin merkitys opetuksessa,
opettajan työssäjaksaminen.
Ilmiötä tutkitaan aidossa kontekstissa: naturally occurring,
ordinary events in natural settings (Miles & Huberman,
1994).
Laadullisella tutkimuksella tarkastellaan sellaisia ilmiöitä,
joihin määrällisillä/tilastollisilla menetelmillä on vaikea
päästä käsiksi.
Keskeistä on tutkittavien henkilöiden (osallistujat)
käyttäytymisen, toiminnan, näkemysten, kokemusten,
toiminnan ja käsitysten selvittäminen ja niiden syvempi
ymmärtäminen (merkityksellistäminen).
let.oulu.fi / pirkko.hyvonen@oulu.fi

3. Tulokset ovat ns. tiheää kuvausta tutkittavasta
ilmiöstä, eikä tuloksia ole tarkoitus esittää
ensisijaisesti numeraalisesti.
Korkeatasoinen (rigorous) laadullinen tutkimus
on yhtä lailla tieteellistä kuin määrällinen
tutkimus:
tarkkaa, huolellista, systemaattista, perusteltua ja
itsekriittistä.
Määrällisen tutkimuksen tuloksia tulkitaan
laadullisesti ja laadullisen tutkimuksen tuloksia
voidaan kvantifioida. Laadulliset ja tilastolliset
menetelmät voivat täydentää toisiaan.
Laadullisen tutkimuksen tavoitteena ei ole
hypoteesin testaaminen, mutta tutkimukselle
voidaan silti asettaa työhypoteesi.
let.oulu.fi / pirkko.hyvonen@oulu.fi

4. AIEMMAT TUTKIMUKSET
Aiempiin tutkimuksiin perehtyminen on oleellinen osa tutkimusta.
Kirkastaa oman tutkimuksesi tarvetta ja paikkaa
Mitä erityisesti on tutkittu ja mitä ei ole tutkittu?
Milloin on tutkittu?
Missä on tutkittu?
Millä menetelmillä on tutkittu?
Millaisilla aineistoilla on tutkittu?
Minkälaisiin käsitteisiin ja teorioihin pohjautuen on tutkittu?

5. TEORIA
Ihmisten toiminnan ja käyttäytymisen ilmentymien
tutkimus perustuu käsitteisiin (käsitteen ja termin ero)
 teoreettinen työskentely on käsitteellistä työskentelyä.
Keskeisiä käsitteitä eräissä LET-tutkimuksissa:
Collaborative learning, emotions, motivation, self-
regulated learning (Järvenoja, 2010)
CSCL, mathematical problem solving, metacognition,
socially shared metacognition (Hurme, 2010)
3D multiplayer games, CSCL, scripting collaboration,
small-group discussion, socially shared cognition
(Bluemink, 2011)
let.oulu.fi / pirkko.hyvonen@oulu.fi

6. Esimerkki 1. Käsitteen määrittäminen tutkimuksessa:
Collaborative play (Hyvönen, 2008) 1. To increase play with
peers in children’s
Play dimension everyday life
2. To integrate play into
curriculum-based
education
AIMS OF
COLLABORATIVE PLAY
(ColPlay)
3. To learn to collaborate
with both genders
Gender dimension 4. To broaden
culturally constructed
gender domains
let.oulu.fi / pirkko.hyvonen@oulu.fi

7. Esimerkki 2. Käsitteiden määrittäminen tutkimuksen teoreettisena
viitekehyksenä (Järvenoja, 2010)
let.oulu.fi / pirkko.hyvonen@oulu.fi

8. TEORIAN ASEMA LAADULLISESSA TUTKIMUKSESSA
Theory: Set of well-developed categories (themes, concepts) that are
systemically interrelated through statements of relationship to form a
theoretical framework that explains some phenomenon (Hage, 1972, p. 34).
Ei ole tutkimusta ilman teoriaa; se muodostuu käsitteistä ja niiden välisistä
suhteista!
let.oulu.fi / pirkko.hyvonen@oulu.fi

9. Mitkä ovat tutkimuksesi 4-5 keskeistä käsitettä?
let.oulu.fi / pirkko.hyvonen@oulu.fi

10. Teorialähtöisyys (deduktio): tutkimusaineiston analyysi perustuu jo
olemassa olevaan teoriaan tai malliin.
Teoriasidonnaisuus (abduktio): Tutkimusaineiston analyysi perustuu
löyhästi olemassa olevaan teoriaan tai malliin ja aineistosta tehdyille
löydöksille etsitään tulkintojen tueksi teoriasta selityksiä tai vahvistusta.
Tutkija voi myös tehdä huomioita empirian vastaamattomuudesta aiempiin
tutkimuksiin.
Aineistolähtöisyys (induktio): tutkimuksen pääpaino on aineistossa, mikä
tarkoittaa sitä, että esimerkiksi analyysiyksiköt eivät ole ennalta määrättyjä
ja teoria rakennetaan aineiston pohjalta.
Mikään lähestymistapa ei ole täysin induktiivinen!
(ks. mm. Eskola 2001; Saaranen-Kauppinen & Puusniekka (2009); Tuomi & Sarajärvi 2009).
let.oulu.fi / pirkko.hyvonen@oulu.fi

11. LAADULLINEN TUTKIMUS ON KOKONAISUUS!
Aineiston keräämistä ja sen analyysiä ei voi erottaa
toisistaan, esim. Jo aineistonkeruuta suunniteltaessa
on otettava huomioon aineiston analyysitapa.
Aineistossa on useampiakin kuin vain yksi tarina
- Aineisto on rikasta
- Eri tutkijoilla voi olla eri fokus, erilainen
tulkinta, erilainen merkitysten identifiointi, erilaisia
päätelmiä
- Samallakin tutkijalla voi olla erilainen lähestymistapa
ja prosessin eri aikana
(Corbin & Strauss, 2008: esimerkki krooniset sairaudet -aineisto)
let.oulu.fi / pirkko.hyvonen@oulu.fi

12. Kuvaatko tutkimuksessasi
a) Prosessia (esim. motivaatio prosessin eri
vaiheissa)
b) Kokonaisuutta yhtenäisyyden näkökulmasta (esim.
oppijoita motivoivat tekijät ko. kontekstissa)
c) Poikkeavuuksia, erityispiirteitä (esim. motivoivien
tekijöiden suhteen muista oppijoista poikkeavat
tapaukset)
let.oulu.fi / pirkko.hyvonen@oulu.fi

13. AINEISTOISTA JA AINEISTONKERUUMENETELMISTÄ
Mikä on paras menetelmä tai parhaat menetelmät tutkimuksesi
tavoitteen kannalta?
Voitko vastata tutkimuskysymyksiisi tämän aineiston perusteella?
Vrt. Luonnollinen tilanne vs. tutkimusta varten järjestetty tilanne?
Haastattelu: lomake-, teema- ja syvähaastattelu
Strukturoitu, puolistrukturoitu tai strukturoimaton rakenne
Focus group –haastattelu (tietty ryhmä)
Kysely: ryhmäkysely, yksilökysely
- Prosessin vaiheita ilmentävät kyselyt (esim. IPPI-opintojaksolla)
Havainnointi (observointi): piilo-, osallistuva, havainnointi ilman
osallistumista ja osallistava havainnointi
(vuorovaikutuskäyttäytyminen): esim. videoaineisto
Analyysin kannalta haasteellinen, jos ainoana aineistona.
Kun tutkittavasta ilmiöstä ei juurikaan tiedetä
let.oulu.fi / pirkko.hyvonen@oulu.fi

14. Erilaiset dokumentit:
1) Yksityiset, kuten
reflektoinnit, (oppimis)päiväkirjat, es
seet, muistelmat, mielipidekirjoitukse
t, käsitekartat, kirjoituspyynnöt, piirro
kset, eläytymismenetelmät, sadutus
aineistot
2) Joukkotiedotuksen dokumentit
Erilaisten aineistojen yhdistelmät
Yksittäisaineisto, vertailuaineisto tai
pitkittäisaineisto
let.oulu.fi / pirkko.hyvonen@oulu.fi

15. ANALYYSI
Havaitsemisen, tulkinnan, luokittelun ja päättelyn prosessi:
aineiston osien systemaattista tarkastelua ja tulkintaa, jossa
määritellään aineiston osien toimintoja ja ominaisuuksia ja
(merkityksiä), käsitteellistetään niitä, verrataan niitä toisiinsa
ja tehdään päätelmiä kokonaisuudesta.
Analysointia voidaan tehdä eri tasoilla
-Surface – ”journalismi”-tyyppinen
-In-depth – uutta tietoa ja syvällistä ymmärrystä; hyvin
perusteltu luokittelu, käsitteet, prosessin selittäminen
let.oulu.fi / pirkko.hyvonen@oulu.fi

16. TUTKIJAN ROOLI
Tutkija on instrumentti
- Instrumenttia on jatkuvasti kehitettävä
- Analysointi ilmentää tutkijan ymmärrystä
- Merkitys, tulkinta ja käsitteellistäminen liittyvät
toisiinsa
- Ennakkoluulot ja asenteet täytyy tiedostaa
- Riittämätön kontekstin ymmärtäminen on este
hyvälle tutkimukselle
let.oulu.fi / pirkko.hyvonen@oulu.fi

17. Kvalitatiivisen tutkijan toivottuja ominaisuuksia mm.
 Kyky ymmärtää ihmistä ja ihmisen toimintaa
 Uteliaisuus (halu ymmärtää ja etsiä tietoa)
 Tavoitteellisuus, joustavuus ja valmius ottaa riskejä
 Luovuus ja mielikuvitus (divergentti ajattelu)
 Kyky ajatella analyyttisesti ja loogisesti
 Taito arvioida (reflektiivisyys) ja verrata
 Kyky tunnistaa erilaisuutta ja säännönmukaisuutta
 Kyky sietää epäselvyyttä
 Taito ratkaista ongelmia
 Kypsyys ymmärtää vastaajien arvo tutkimukselle
 Kypsyys hyväksyä ja kehittää itseään tutkimusinstrumenttina
 Vahvuus luottaa itseensä ja arvostaa työtään
 Kyky hyödyntää (tutkimus)verkostoja ja etsiä relevanttia tietoa
let.oulu.fi / pirkko.hyvonen@oulu.fi

18. Oppimis
Kirjalito
Jokaisen luennon jälkeen selitä
1) Miten olet ymmärtänyt lähiopetuksessa käsitellyn sisällön. Valitse 3-5
teemaa, jotka selität omin sanoin. Käytä tarvittaessa lisälähteitä.
2) Miten hyödynnät lähiopetuksessa käsiteltyä tietoa omassa
gradutyöskentelyssäsi. Perustele vastauksesi. Kerro perustellen myös
mitä laadulliseen tutkimukseen liittyvää mahdollisuutta et voi hyödyntää
gradussasi.
let.oulu.fi / pirkko.hyvonen@oulu.fi

19. Konteksti, jossa tutkimus tapahtuu Tutkimuksen tarpeen perustelut Aiemmat tutkimukset
- yhteiskunta, tutkimus, ongelma
Keskeiset käsitteet / Tutkimuksen tavoite Tutkimuskysymykset
teoreettinen viitekehys
Menetelmät Aineistot Tulokset

20. KIRJALLISUUTTA
APA6 Manual
Corbin & Strauss (2008/1990). Basics of qualitative research.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. Tutki ja kirjoita.
Kinnunen, M. & Löytty, O. (2002). Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino.
Lehtonen, M. (2000). Merkitysten maailma. Tampere: Vastapaino.
Miles, M.B. & Huberman, A.M. (1994). An expanded sourcebook quaitative data analysis. Sage
Publications.
Mäkinen, O. (2005). Tieteellisen kirjoittamisen ABC. Hämeenlinna: Karisto Oy.
Pyörälä, E. Johdatus laadullisen tutkimuksen metodologiaan. Helsingin yliopisto.
http://www.valt.helsinki.fi/yleope/kvali/kvali1.htm
Saaranen-Kauppinen, A & Puusniekka, A. (2009). KvaliMot, Kvalitatiivisten menetelmien verkko-oppikirja.
http://www.fsd.uta.fi/julkaisut/motv_pdf/KvaliMOTV.pdf
Menetelmäopetuksen tietovaranto: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/index.html
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Tammi.
.
let.oulu.fi / pirkko.hyvonen@oulu.fi