SlideShare a Scribd company logo
1 of 30
Suomen kielioppia edistyneille
Nominien sijamuodot ja käyttö
Tuula Marila
Hanna Tarkki
2
Sanaluokat
NOMINIT VERBIT PARTIKKELIT
Subst. Adj. Pron. Num. PP Konj. Interj. Ad-
verbit
Liite-
part.
appella-
tiivi
propri
persoona
demonstratiivi
indefiniitti
interrogatiivi
relatiivi
refleksiivi
resiprookki
kardin.
ordin.
pre-
ja
post-
posi-
tio
rinnastus
alistus
sija- ja lukutaivutus
adjektiiveilla lisäksi komparaatiotaivutus
persoona-,
tempus-,
ja
modus-
taivutus
eivät taivu
systemaattisesti
3
Nominien sijamuodot
yksikkö monikko
nominatiivi kirves kirveet
genetiivi kirveen kirveiden / kirveitten
partitiivi kirvestä kirveitä
essiivi kirveenä kirveinä
translatiivi kirveeksi kirveiksi
inessiivi kirveessä kirveissä
elatiivi kirveestä kirveistä
illatiivi kirveeseen kirveisiin
adessiivi kirveellä kirveillä
ablatiivi kirveeltä kirveiltä
allatiivi kirveelle kirveille
abessiivi kirveettä kirveittä
komitatiivi kirveine + poss.suff.
instruktiivi kirvein
4
Nominatiivi 1/2
takaisin sijamuotoihin
 Nominatiivi on sanan sanakirjamuoto.
Yksikössä sillä ei ole tunnusta: talo, kirje
Monikossa tunnus on -t: talot, kirjeet
 Nominatiivissa monikon tunnus laukaisee astevaihtelun.
matto: matot
koko : koot
kupu : kuvut
 Joissakin nominityypeissä astevaihtelu on toisinpäin.
 useissa -e-loppuisissa sanoissa: liite : liitteet, rae : rakeet
 konsonanttiin päättyvissä sanoissa: kuningatar :
kuningattaret, ien : ikenet
5
Nominatiivi 2/2
takaisin sijamuotoihin
Nominatiivia käytetään
 subjektina
Luisteleminen on hauskaa.
Pojat kirmaavat nurmella.
 objektina (käytössä myös nimitys päätteetön akkusatiivi)
Raportti täytyy palauttaa viikon kuluessa.
Kirjeet lähetettiin maanantaina.
 predikatiivina.
Lauantaiset häät olivat hauskat.
Varo, portaat ovat liukkaat!
6
Genetiivi 1/3
takaisin sijamuotoihin
 vastaa kysymyksiin
kenen, minkä, keiden.
Yksikössä tunnus on -n: talo|n, kirjee|n
Monikossa on monia tunnuksia:
-en prosentti|en
-in poika|in
-den yhtiöi|den
-tten yhtiöi|tten
-ten pien|ten
 Kun erotetaan genetiivin tunnus nominista, saadaan selville
sanan genetiivivartalo, johon useimmat tunnukset liitetään.
kännykkä : kännykä|n : kännykä-  kännykä|llä
 kännykä|stä
 kännykä|ksi
7
Genetiivi 2/3
takaisin sijamuotoihin
Genetiiviä käytetään
1. ilmaisemassa omistajaa tai määritteenä
Pekan laukku
Helsingin yliopisto
johtokunnan kokous
kitaran soittaminen
sopimuksen allekirjoittaminen
kauniin punainen
hämmästyttävän huonosti
2. useimpien postpositioiden yhteydessä
koulun edessä
sängyn alta
sinun vuoksesi
8
Genetiivi 3/3
takaisin sijamuotoihin
3. subjektina lauseenvastikkeissa, nesessiivilauseissa, ”on hauskaa”
-lauseissa
Lääkärin kuunneltua sydänäänet potilas pukeutui.
Potilaan täytyy olla vastaisuudessa varovaisempi.
Hänen on hyvä totella lääkärin neuvoja.
4. objektina (käytössä myös nimitykset n-akkusatiivi tai päätteellinen
akkusatiivi)
Ottaisin yhden kahvin, kiitos.
Pidimme esitelmän.
5. predikatiivina.
Onko tuo Ferrari Kimi Räikkösen?
Ei, se on meidän.
9
Akkusatiivi
 on persoonapronominien ja kuka-pronominin objektin sijamuoto.
 on lauseessa totaaliobjektina.
Persoonapronominien akkusatiivi
minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät
Kuka-pronominin akkusatiivi
kenet.
Tapasin Teron / hänet illalla.
Tunnen Sinkkoset / heidät jo lapsuudesta.
Kenet haettiin juhlista limusiinilla?
 Akkusatiivi on vastakohdassa partitiivin kanssa objektin sijana.
Katso lisää kohdista Objekti, transitiivisuus ja intransitiivisuus ja
Lauseenjäsenet.
10
Partitiivi 1/5
takaisin sijamuotoihin
 vastaa kysymyksiin
ketä, mitä millaista;
keitä, millaisia;
kuinka monta, kuinka paljon.
 ilmaisee tavallisesti rajaamatonta määrää:
Max joi olutta ja söi voileipää!
Poimiko Isabel sieniä?
Saimme konsertissa kuulla ihania sävelmiä.
Yksikössä partitiivilla on kaksi tunnusta:
-A valo|a, kenkä|ä
-(t)tA sut|ta, taide|tta, veis|tä, maa|ta
Katso lisää kohdasta Lausetyypit.
11
Partitiivi 2/5
takaisin sijamuotoihin
Partitiivia käytetään
1. subjektina eksistentiaalilauseissa, tietyissä omistuslauseissa ja
tietyissä muutos- ja tuloslauseissa
Parkkihallissa on useita autoja.
Hänellä on paljon serkkuja. (rajaamaton määrä)
Minusta ei tullutkaan opettajaa. (negatiivinen lause)
2. objektina
Katson juuri Kaurismäen uutta elokuvaa. (prosessi)
Emme löydä lompakkoa mistään. (negatiivinen lause)
Syön parsaa. (rajaamaton määrä)
12
Partitiivi 3/5
takaisin sijamuotoihin
3. predikatiivina
Ovatko nuo pojat veljeksiä?
Kahvi on laihaa.
4. lukumäärää ilmaisevissa lauseissa
Meitä on neljä.
Opiskelijoita saapui kahdeksan.
5. toivotuksissa.
Hyvää huomenta / syntymäpäivää / joulua!
Onnea! Hauskaa matkaa!
Mitä kuuluu? Kiitos, hyvää. Entä sinulle?
13
Partitiivi 4/5
määrän ilmauksissa
Lukusanojen jäljessä on YKSIKÖN PARTITIIVI
poikkeus: yksi (1)
Peterillä on kolme koiraa ja yksi kissa.
560 lippua on vielä jäljellä.
Muiden määrän ilmausten jäljessä käytetään jaollisista sanoista
YKSIKÖN PARTITIIVIA:
vähän viiniä – vrt. vähän viinejä
paljon mehua – vrt. paljon mehuja
pussi kanelia
kuppi kuumaa kaakaota
250 grammaa jauhelihaa
joukko finskan opiskelijoita
14
Partitiivi 5/5
pre- ja postpositioiden yhteydessä
Jotkin pre- ja postpositiot vaativat partitiivia
lähellä kirkkoa (mutta: kirkon lähellä)
ilman ainuttakaan tenttisuoritusta
ennen lounastaukoa
pitkin maata, pitkin ostoskeskuksen käytäviä
kohti auringonnousua
vasten poliisin turvallista olkaa
Häntä kohtaan tunnen viehtymystä!
Opiskelemme elämää, emme koulua varten!
Katso lisää kohdasta Partikkelit.
15
Objektin sijat 1/2
Partitiiviobjekti
Osaobjektin sija on partitiivi.
Totaaliobjektin sijat ovat nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi.
 OBJEKTI ON PARTITIIVISSA,
jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:
1. Lauseessa on negatiivinen sana (kieltoverbi tai tuskin tms.).
Jaksan tuskin palaakaan.
2. Verbi vaatii partitiivia (ns. partitiiviverbi).
Odotatko postia?
3. Verbi tarkoittaa prosessia.
Olen silittämässä paitaasi.
4. Objekti tarkoittaa osaa jostakin tai rajaamatonta määrää.
Saisinko tarjota marmeladia?
Katso lisää kohdasta Objekti ja Lauseenjäsenet.
16
Objektin sijat 2/2
Totaaliobjekti
Jos ei ole syytä käyttää partitiivia, tarvitaan nominatiivi, genetiivi tai
akkusatiivi, kun
 verbin ilmaisema tekeminen on tuloksellista
 lause on myönteinen
 objekti ilmaisee kokonaisuutta tai määräistä paljoutta.
 Objekti on päätteetön (nominatiivissa), jos
1. verbi on passiivissa (Auto korjataan.)
2. verbi on imperatiivissa (Korjaa auto!)
3. verbi on täytyy, pitää (Auto täytyy korjata.)
4. lause on tyyppiä:
− (Minun) on hyvä tehdä objektiharjoitus.
− Minulla on aikaa tehdä analyysi.
− (Minusta) on hauskaa tehdä tämä tehtävä.
 Objekti on päätteellinen (genetiivissä tai akkusatiivissa), jos
lauseessa on nominatiivimuotoinen subjekti.
− Haluaisin ostaa jäätelön.
17
Essiivi 1/2
takaisin sijamuotoihin
on abstrakti, staattinen olosija, joka ilmaisee
1. tilapäistä asemaa: Kake on kuriirina kaukoidässä.
2. olosuhteita tai tilaa: Hanna on ollut jo neljä kuukautta
sairaana.
3. ehtoa: Sinuna en alkaisi haastaa riitaa.
4. syytä: Isosiskona hänen olisi pitänyt
ymmärtää asia.
5. mielentilaa: Talousjohtaja kävi kuumana!
Essiivin tunnus on -nA.
18
Essiivi 2/2
takaisin sijamuotoihin
Essiiviä käytetään myös ajanilmauksissa:
 juhlat ja viikonpäivät
jouluna, pääsiäisenä, loppiaisena, helluntaina
 jos aikasanalla on attribuutti
Ensi kesänä lähden lomalle Toscanaan.
Kuumina kesäöinä meillä oli vaikeuksia nukkua.
Tammikuun seitsemäntenä päivänä saimme kuulla
tulokset.
Minä viikonpäivänä sinulla on vapaata?
Katso lisää kohdasta Ajanilmaukset.
19
Translatiivi 1/2
takaisin sijamuotoihin
on abstrakti, dynaaminen tulosija, joka ilmaisee
1. tilan muutosta:
Äiti tuli vihaiseksi.
Sää muuttui tuuliseksi.
Maija valmistui lääkäriksi.
2. soveltuvuutta, riittävyyttä ja suhteutusta:
Hänestä ei ole esiintyjäksi.
Kaikki meni oikein hyvin ensikertalaiseksi.
3. syytä tai tarkoitusta:
Tule nyt minun mielikseni!
Laura piti puheen hänen kunniakseen.
20
Translatiivi 2/2
takaisin sijamuotoihin
4. kuinka pitkäksi ajaksi tai miksi ajankohdaksi
Lähdin matkalle viikoksi
Ensi maanantaiksi on luvassa sadetta.
 Käyttö joissakin kiteytymissä:
Terveydeksi!
Onneksi olkoon!
 Muuta käyttöä:
Käännä lauseet suomeksi.
Tunnetko itsesi huonovointiseksi?
Translatiivin tunnus on -ksi.
21
Sijamuotojen staattisuus ja dynaamisuus
Varsinaisista paikallissijoista
 inessiivi ja adessiivi ovat staattisia olosijoja.
Olen Kiasmassa Mannerheimintiellä. (jossakin paikassa)
Hannu on koomassa. (jossakin tilassa)
Monisteet ovat Maikilla. (jonkun hallussa)
 illatiivi ja allatiivi ovat dynaamisia tulosijoja.
Menen Kiasmaan Mannerheimintielle. (johonkin paikkaan)
Hannu vajosi koomaan. (johonkin tilaan)
Annoin monisteet Maikille. (jonkun haltuun)
 elatiivi ja ablatiivi ovat dynaamisia erosijoja.
Tulen Kiasmasta Mannerheimintieltä. (jostakin paikasta)
Hannu heräsi koomasta. (jostakin tilasta)
Sain monisteet takaisin Maikilta. (jonkun hallusta)
22
Inessiivi
takaisin sijamuotoihin
1. oleminen jonkin sisäpuolella: isossa luentosalissa
2. välitön kosketus: käsineet kädessä, hattu päässä, kengät jalassa
3. ajan ilmauksissa: tässä kuussa, viidessä minuutissa
4. ilmaisee ainetta, jonka peitossa jokin on: olla veressä
5. kiinteä yhteys: Pöydässä on neljä jalkaa.
 Muista kongruenssi: isoissa vesissä
 Huom.! Taipumattomia ovat aika, aimo, ensi, eri, joka, kelpo,
koko, pikku, viime: pikku paketeissa, viime kuussa, kelpo
tuotteissa
 Muuta käyttöä:
Olen naimisissa. Ovi on lukossa. Elämme avoliitossa.
Inessiivin tunnus on -ssA.
23
Elatiivi
takaisin sijamuotoihin
1. ulos sisäpuolelta: tulla kaupasta
2. aine: tehty muovista
3. alkuperä: peräisin Saksasta
4. syy: kyynelehtiä onnesta
5. aihe: keskustella politiikasta
6. pois jostakin: ottaa hattu päästä
 Muuta käyttöä:
Juontaja siirtyi sujuvasti asiasta toiseen.
Pidän sinusta.
Kiitos kahvista ja pullasta!
Otitko jo selvää asiasta?
Jäimme lomalle alkukesästä.
Vauva syntyy loppusyksystä.
Elatiivin tunnus on -stA.
24
Illatiivi
takaisin sijamuotoihin
1. suunta sisään: Matkustin Tukholmaan. Heitin laatikkoon.
2. liikkeen päätepiste, välitön kosketus: jalkaan osui
3. ajan ilmauksissa: illasta iltaan
Illatiivin tunnukset:
yks. mon. vrt. nom. ja gen.
_________________________________________
taloon taloihin talo, talo|n
maahan maihin maa, maa|n
harmaaseen harmaisiin harmaa, harmaa|n
pylvääseen pylväisiin pylväs, pylvää|n
varpaaseen varpaisiin varvas, varpaa|n
 Muuta käyttöä: Menen naimisiin. Laitoin oven lukkoon.
Jäin ylitöihin. Jätin avaimet kotiin.
Katso lisää kohdasta Astevaihtelu.
25
Adessiivi
takaisin sijamuotoihin
1. päällä: korokkeella, lattialla
2. läheisyydessä: ovella, kirkolla
3. omistajana: Mäkisillä on koira.
4. välineenä: Pelasin tietokoneella. Ajan autolla.
5. ajan ilmauksissa: kevättalvella, yöllä, ensi luennolla
6. paikan ilmauksissa: asemalla, Niemisillä, Piialla
7. tavan ilmauksissa: Hän ylitti Atlantin uimalla. En tehnyt sitä
tahallani.
 Kongruenssi tavalliseen tapaan:
Tuo/lla nuore/lla kelpo poja/lla oli paljon kerrottavaa.
Adessiivin tunnus on -llA.
26
Ablatiivi
takaisin sijamuotoihin
1. pinnalta, läheisyydestä: pöydältä, jääkaapilta, Pekalta
2. paikan ilmauksissa: asemalta, kioskilta
3. ajan ilmauksissa: vuosi vuodelta, vuodelta 2005, kuudelta
4. mitan yhteydessä: metri metriltä, 5 euroa kilolta
5. ilmaisemassa ominaisuutta: pituudeltani, ammatiltasi, luonteeltaan
6. ilmaisemassa alkuperää: Maijalta, Stockmannilta
 aistihavaintoverbien kanssa:
Sinäpä näytät sievältä!
Viini maistuu yllättävän happamalta.
Kutsu iltajuhlaan tuntuu upealta.
Hänen kertomuksensa kuulostaa jännittävältä.
Ablatiivin tunnus on -ltA.
27
Allatiivi
takaisin sijamuotoihin
1. kohti pintaa: tielle, pöydälle
2. jonkun tai jonkin luokse: Juoksen junalle. Menen Kallelle.
3. ilmaisemassa vastaanottajaa: Voitko kertoa hänelle? Lähetin
ystävälleni kortin.
4. ajan ilmauksissa: Seminaari siirtyy ensi vuodelle.
 Aistihavaintoverbit voivat vaihtoehtoisesti saada allatiivinkin.
Suppilovahverot maistuivat herkullisille/herkullisilta.
 Muuta käyttöä:
Lähdetkö kahville / lounaalle / kaljalle?
Yhtäkkiä minulle tuli kamala kiire.
Allatiivin tunnus on -lle.
28
Abessiivi
takaisin sijamuotoihin
 Abessiivi ilmaisee, mitä ilman jokin on tai tapahtuu.
Perheen ulkomaanmatka sujui ongelmitta.
Pärjäsimme koko päivän rahatta, autotta ja kännykättä.
Nykykielessä abessiivin sijaan käytetään tavallisesti sanaa ilman:
Perheen ulkomaanmatka sujui ilman ongelmia.
 MA-infinitiivissä abessiivi ilmaisee, että tapahtuma tai tila ei toteudu.
Lääkkeen ansiosta nukuin tuntematta lainkaan kipua.
Tulos oli sama ikään ja sukupuoleen katsomatta.
 Abessiivia käytetään myös joissakin kiteytymissä ja sanonnoissa.
muitta mutkitta
syyttä suotta
Abessiivin tunnus on -tta.
29
Komitatiivi
takaisin sijamuotoihin
 merkitys: ’jonkun kanssa’: Tulimme paikalle vaimoinemme.
 aina monikkomuotoinen, vaikka merkitys olisi yksiköllinen:
Daameineen (yks.), maagisine katseineen (yks.),
briljanttikoristeltuine pukuineen (yks.) ja paksupohjaisine
kenkineen (mon.) mies oli upea ilmestys.
 Possessiivisuffiksi liitetään vain pääsanaan, ei adjektiiviin tai muihin
määritteisiin: Lehtori saapui taas hyödyttömine harjoituksineen, mutta
oivallisine esimerkkeineen!
 puhekielessä harvinainen lukuun ottamatta sanontoja: Tulen paikalle
kimpsuineni ja kampsuineni.
Komitatiivin tunnus on -ine ja omistusliite.
30
Instruktiivi
takaisin sijamuotoihin
 kuvaa keinoa, tapaa tai välinettä
 esiintyy yleensä vain monikollisissa, kiinteissä ilmauksissa
 liittyy monikkovartaloon.
Kuulin asiasta omin korvin.
Kaikin puolin hyvässä toimiva kaksio.
Liisa tarkeni pakkasellakin paljain päin.
Minun piti jättää jäähyväiset haikein mielin.
Käsin tehdyt koristeet maksavat paljon.
Lämpimin terveisin Liisa
Huom. yksikkö: Lakon aikana on taivallettava jalan.
Netissä on kaikenlaista tavaraa kaupan.
Instruktiivin tunnus on -n.

More Related Content

What's hot

Äi8 kielioppitermit tutuiksi syksy 2015
Äi8 kielioppitermit tutuiksi syksy 2015Äi8 kielioppitermit tutuiksi syksy 2015
Äi8 kielioppitermit tutuiksi syksy 2015Minna Artimo
 
tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
tämä, tuo, se, nämä, nuo, netämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
tämä, tuo, se, nämä, nuo, neMinna Niemelä
 
Verbaalisubstantiivi -minen
Verbaalisubstantiivi -minenVerbaalisubstantiivi -minen
Verbaalisubstantiivi -minenMinna Niemelä
 
Lauseenvastikkeet
LauseenvastikkeetLauseenvastikkeet
LauseenvastikkeetMarja Ahola
 
Monikko 3/5
Monikko 3/5Monikko 3/5
Monikko 3/5KirsiA
 
Ruotsin kielen verbien taivutus ja aikamuodot
Ruotsin kielen verbien taivutus ja aikamuodotRuotsin kielen verbien taivutus ja aikamuodot
Ruotsin kielen verbien taivutus ja aikamuodotPirjom
 
Adverbit ja vertailumuodot
Adverbit ja vertailumuodotAdverbit ja vertailumuodot
Adverbit ja vertailumuodotMinna Artimo
 
Perusasioita objektista
Perusasioita objektistaPerusasioita objektista
Perusasioita objektistaMinna Niemelä
 
Liitepartikkelit ja puhekieli
Liitepartikkelit ja puhekieliLiitepartikkelit ja puhekieli
Liitepartikkelit ja puhekieliMarja Ahola
 

What's hot (20)

Pronominit
PronominitPronominit
Pronominit
 
Verbit
VerbitVerbit
Verbit
 
Adjektiivit
AdjektiivitAdjektiivit
Adjektiivit
 
Nominityypit
NominityypitNominityypit
Nominityypit
 
Sanaluokat
SanaluokatSanaluokat
Sanaluokat
 
Lauseenjäseniä
LauseenjäseniäLauseenjäseniä
Lauseenjäseniä
 
Äi8 kielioppitermit tutuiksi syksy 2015
Äi8 kielioppitermit tutuiksi syksy 2015Äi8 kielioppitermit tutuiksi syksy 2015
Äi8 kielioppitermit tutuiksi syksy 2015
 
tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
tämä, tuo, se, nämä, nuo, netämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
 
Verbaalisubstantiivi -minen
Verbaalisubstantiivi -minenVerbaalisubstantiivi -minen
Verbaalisubstantiivi -minen
 
S21 passiivi
S21 passiiviS21 passiivi
S21 passiivi
 
Lauseenvastikkeet
LauseenvastikkeetLauseenvastikkeet
Lauseenvastikkeet
 
Monikko 3/5
Monikko 3/5Monikko 3/5
Monikko 3/5
 
Ruotsin kielen verbien taivutus ja aikamuodot
Ruotsin kielen verbien taivutus ja aikamuodotRuotsin kielen verbien taivutus ja aikamuodot
Ruotsin kielen verbien taivutus ja aikamuodot
 
Ajanilmaukset
AjanilmauksetAjanilmaukset
Ajanilmaukset
 
Adverbit ja vertailumuodot
Adverbit ja vertailumuodotAdverbit ja vertailumuodot
Adverbit ja vertailumuodot
 
Perusasioita objektista
Perusasioita objektistaPerusasioita objektista
Perusasioita objektista
 
Verbityypit
VerbityypitVerbityypit
Verbityypit
 
Modukset
ModuksetModukset
Modukset
 
Verbin taivutus
Verbin taivutusVerbin taivutus
Verbin taivutus
 
Liitepartikkelit ja puhekieli
Liitepartikkelit ja puhekieliLiitepartikkelit ja puhekieli
Liitepartikkelit ja puhekieli
 

Recently uploaded

Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24Matleena Laakso
 
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24Matleena Laakso
 
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptxValkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptxpurmonen8
 
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24Matleena Laakso
 
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24Matleena Laakso
 
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24Matleena Laakso
 

Recently uploaded (7)

Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
 
Koulutuksen palkat ja kustannukset sekä koulutuksen ansiot
Koulutuksen palkat ja kustannukset sekä koulutuksen ansiotKoulutuksen palkat ja kustannukset sekä koulutuksen ansiot
Koulutuksen palkat ja kustannukset sekä koulutuksen ansiot
 
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
 
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptxValkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
 
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
 
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
 
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
 

Nominit

  • 1. Suomen kielioppia edistyneille Nominien sijamuodot ja käyttö Tuula Marila Hanna Tarkki
  • 2. 2 Sanaluokat NOMINIT VERBIT PARTIKKELIT Subst. Adj. Pron. Num. PP Konj. Interj. Ad- verbit Liite- part. appella- tiivi propri persoona demonstratiivi indefiniitti interrogatiivi relatiivi refleksiivi resiprookki kardin. ordin. pre- ja post- posi- tio rinnastus alistus sija- ja lukutaivutus adjektiiveilla lisäksi komparaatiotaivutus persoona-, tempus-, ja modus- taivutus eivät taivu systemaattisesti
  • 3. 3 Nominien sijamuodot yksikkö monikko nominatiivi kirves kirveet genetiivi kirveen kirveiden / kirveitten partitiivi kirvestä kirveitä essiivi kirveenä kirveinä translatiivi kirveeksi kirveiksi inessiivi kirveessä kirveissä elatiivi kirveestä kirveistä illatiivi kirveeseen kirveisiin adessiivi kirveellä kirveillä ablatiivi kirveeltä kirveiltä allatiivi kirveelle kirveille abessiivi kirveettä kirveittä komitatiivi kirveine + poss.suff. instruktiivi kirvein
  • 4. 4 Nominatiivi 1/2 takaisin sijamuotoihin  Nominatiivi on sanan sanakirjamuoto. Yksikössä sillä ei ole tunnusta: talo, kirje Monikossa tunnus on -t: talot, kirjeet  Nominatiivissa monikon tunnus laukaisee astevaihtelun. matto: matot koko : koot kupu : kuvut  Joissakin nominityypeissä astevaihtelu on toisinpäin.  useissa -e-loppuisissa sanoissa: liite : liitteet, rae : rakeet  konsonanttiin päättyvissä sanoissa: kuningatar : kuningattaret, ien : ikenet
  • 5. 5 Nominatiivi 2/2 takaisin sijamuotoihin Nominatiivia käytetään  subjektina Luisteleminen on hauskaa. Pojat kirmaavat nurmella.  objektina (käytössä myös nimitys päätteetön akkusatiivi) Raportti täytyy palauttaa viikon kuluessa. Kirjeet lähetettiin maanantaina.  predikatiivina. Lauantaiset häät olivat hauskat. Varo, portaat ovat liukkaat!
  • 6. 6 Genetiivi 1/3 takaisin sijamuotoihin  vastaa kysymyksiin kenen, minkä, keiden. Yksikössä tunnus on -n: talo|n, kirjee|n Monikossa on monia tunnuksia: -en prosentti|en -in poika|in -den yhtiöi|den -tten yhtiöi|tten -ten pien|ten  Kun erotetaan genetiivin tunnus nominista, saadaan selville sanan genetiivivartalo, johon useimmat tunnukset liitetään. kännykkä : kännykä|n : kännykä-  kännykä|llä  kännykä|stä  kännykä|ksi
  • 7. 7 Genetiivi 2/3 takaisin sijamuotoihin Genetiiviä käytetään 1. ilmaisemassa omistajaa tai määritteenä Pekan laukku Helsingin yliopisto johtokunnan kokous kitaran soittaminen sopimuksen allekirjoittaminen kauniin punainen hämmästyttävän huonosti 2. useimpien postpositioiden yhteydessä koulun edessä sängyn alta sinun vuoksesi
  • 8. 8 Genetiivi 3/3 takaisin sijamuotoihin 3. subjektina lauseenvastikkeissa, nesessiivilauseissa, ”on hauskaa” -lauseissa Lääkärin kuunneltua sydänäänet potilas pukeutui. Potilaan täytyy olla vastaisuudessa varovaisempi. Hänen on hyvä totella lääkärin neuvoja. 4. objektina (käytössä myös nimitykset n-akkusatiivi tai päätteellinen akkusatiivi) Ottaisin yhden kahvin, kiitos. Pidimme esitelmän. 5. predikatiivina. Onko tuo Ferrari Kimi Räikkösen? Ei, se on meidän.
  • 9. 9 Akkusatiivi  on persoonapronominien ja kuka-pronominin objektin sijamuoto.  on lauseessa totaaliobjektina. Persoonapronominien akkusatiivi minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät Kuka-pronominin akkusatiivi kenet. Tapasin Teron / hänet illalla. Tunnen Sinkkoset / heidät jo lapsuudesta. Kenet haettiin juhlista limusiinilla?  Akkusatiivi on vastakohdassa partitiivin kanssa objektin sijana. Katso lisää kohdista Objekti, transitiivisuus ja intransitiivisuus ja Lauseenjäsenet.
  • 10. 10 Partitiivi 1/5 takaisin sijamuotoihin  vastaa kysymyksiin ketä, mitä millaista; keitä, millaisia; kuinka monta, kuinka paljon.  ilmaisee tavallisesti rajaamatonta määrää: Max joi olutta ja söi voileipää! Poimiko Isabel sieniä? Saimme konsertissa kuulla ihania sävelmiä. Yksikössä partitiivilla on kaksi tunnusta: -A valo|a, kenkä|ä -(t)tA sut|ta, taide|tta, veis|tä, maa|ta Katso lisää kohdasta Lausetyypit.
  • 11. 11 Partitiivi 2/5 takaisin sijamuotoihin Partitiivia käytetään 1. subjektina eksistentiaalilauseissa, tietyissä omistuslauseissa ja tietyissä muutos- ja tuloslauseissa Parkkihallissa on useita autoja. Hänellä on paljon serkkuja. (rajaamaton määrä) Minusta ei tullutkaan opettajaa. (negatiivinen lause) 2. objektina Katson juuri Kaurismäen uutta elokuvaa. (prosessi) Emme löydä lompakkoa mistään. (negatiivinen lause) Syön parsaa. (rajaamaton määrä)
  • 12. 12 Partitiivi 3/5 takaisin sijamuotoihin 3. predikatiivina Ovatko nuo pojat veljeksiä? Kahvi on laihaa. 4. lukumäärää ilmaisevissa lauseissa Meitä on neljä. Opiskelijoita saapui kahdeksan. 5. toivotuksissa. Hyvää huomenta / syntymäpäivää / joulua! Onnea! Hauskaa matkaa! Mitä kuuluu? Kiitos, hyvää. Entä sinulle?
  • 13. 13 Partitiivi 4/5 määrän ilmauksissa Lukusanojen jäljessä on YKSIKÖN PARTITIIVI poikkeus: yksi (1) Peterillä on kolme koiraa ja yksi kissa. 560 lippua on vielä jäljellä. Muiden määrän ilmausten jäljessä käytetään jaollisista sanoista YKSIKÖN PARTITIIVIA: vähän viiniä – vrt. vähän viinejä paljon mehua – vrt. paljon mehuja pussi kanelia kuppi kuumaa kaakaota 250 grammaa jauhelihaa joukko finskan opiskelijoita
  • 14. 14 Partitiivi 5/5 pre- ja postpositioiden yhteydessä Jotkin pre- ja postpositiot vaativat partitiivia lähellä kirkkoa (mutta: kirkon lähellä) ilman ainuttakaan tenttisuoritusta ennen lounastaukoa pitkin maata, pitkin ostoskeskuksen käytäviä kohti auringonnousua vasten poliisin turvallista olkaa Häntä kohtaan tunnen viehtymystä! Opiskelemme elämää, emme koulua varten! Katso lisää kohdasta Partikkelit.
  • 15. 15 Objektin sijat 1/2 Partitiiviobjekti Osaobjektin sija on partitiivi. Totaaliobjektin sijat ovat nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi.  OBJEKTI ON PARTITIIVISSA, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy: 1. Lauseessa on negatiivinen sana (kieltoverbi tai tuskin tms.). Jaksan tuskin palaakaan. 2. Verbi vaatii partitiivia (ns. partitiiviverbi). Odotatko postia? 3. Verbi tarkoittaa prosessia. Olen silittämässä paitaasi. 4. Objekti tarkoittaa osaa jostakin tai rajaamatonta määrää. Saisinko tarjota marmeladia? Katso lisää kohdasta Objekti ja Lauseenjäsenet.
  • 16. 16 Objektin sijat 2/2 Totaaliobjekti Jos ei ole syytä käyttää partitiivia, tarvitaan nominatiivi, genetiivi tai akkusatiivi, kun  verbin ilmaisema tekeminen on tuloksellista  lause on myönteinen  objekti ilmaisee kokonaisuutta tai määräistä paljoutta.  Objekti on päätteetön (nominatiivissa), jos 1. verbi on passiivissa (Auto korjataan.) 2. verbi on imperatiivissa (Korjaa auto!) 3. verbi on täytyy, pitää (Auto täytyy korjata.) 4. lause on tyyppiä: − (Minun) on hyvä tehdä objektiharjoitus. − Minulla on aikaa tehdä analyysi. − (Minusta) on hauskaa tehdä tämä tehtävä.  Objekti on päätteellinen (genetiivissä tai akkusatiivissa), jos lauseessa on nominatiivimuotoinen subjekti. − Haluaisin ostaa jäätelön.
  • 17. 17 Essiivi 1/2 takaisin sijamuotoihin on abstrakti, staattinen olosija, joka ilmaisee 1. tilapäistä asemaa: Kake on kuriirina kaukoidässä. 2. olosuhteita tai tilaa: Hanna on ollut jo neljä kuukautta sairaana. 3. ehtoa: Sinuna en alkaisi haastaa riitaa. 4. syytä: Isosiskona hänen olisi pitänyt ymmärtää asia. 5. mielentilaa: Talousjohtaja kävi kuumana! Essiivin tunnus on -nA.
  • 18. 18 Essiivi 2/2 takaisin sijamuotoihin Essiiviä käytetään myös ajanilmauksissa:  juhlat ja viikonpäivät jouluna, pääsiäisenä, loppiaisena, helluntaina  jos aikasanalla on attribuutti Ensi kesänä lähden lomalle Toscanaan. Kuumina kesäöinä meillä oli vaikeuksia nukkua. Tammikuun seitsemäntenä päivänä saimme kuulla tulokset. Minä viikonpäivänä sinulla on vapaata? Katso lisää kohdasta Ajanilmaukset.
  • 19. 19 Translatiivi 1/2 takaisin sijamuotoihin on abstrakti, dynaaminen tulosija, joka ilmaisee 1. tilan muutosta: Äiti tuli vihaiseksi. Sää muuttui tuuliseksi. Maija valmistui lääkäriksi. 2. soveltuvuutta, riittävyyttä ja suhteutusta: Hänestä ei ole esiintyjäksi. Kaikki meni oikein hyvin ensikertalaiseksi. 3. syytä tai tarkoitusta: Tule nyt minun mielikseni! Laura piti puheen hänen kunniakseen.
  • 20. 20 Translatiivi 2/2 takaisin sijamuotoihin 4. kuinka pitkäksi ajaksi tai miksi ajankohdaksi Lähdin matkalle viikoksi Ensi maanantaiksi on luvassa sadetta.  Käyttö joissakin kiteytymissä: Terveydeksi! Onneksi olkoon!  Muuta käyttöä: Käännä lauseet suomeksi. Tunnetko itsesi huonovointiseksi? Translatiivin tunnus on -ksi.
  • 21. 21 Sijamuotojen staattisuus ja dynaamisuus Varsinaisista paikallissijoista  inessiivi ja adessiivi ovat staattisia olosijoja. Olen Kiasmassa Mannerheimintiellä. (jossakin paikassa) Hannu on koomassa. (jossakin tilassa) Monisteet ovat Maikilla. (jonkun hallussa)  illatiivi ja allatiivi ovat dynaamisia tulosijoja. Menen Kiasmaan Mannerheimintielle. (johonkin paikkaan) Hannu vajosi koomaan. (johonkin tilaan) Annoin monisteet Maikille. (jonkun haltuun)  elatiivi ja ablatiivi ovat dynaamisia erosijoja. Tulen Kiasmasta Mannerheimintieltä. (jostakin paikasta) Hannu heräsi koomasta. (jostakin tilasta) Sain monisteet takaisin Maikilta. (jonkun hallusta)
  • 22. 22 Inessiivi takaisin sijamuotoihin 1. oleminen jonkin sisäpuolella: isossa luentosalissa 2. välitön kosketus: käsineet kädessä, hattu päässä, kengät jalassa 3. ajan ilmauksissa: tässä kuussa, viidessä minuutissa 4. ilmaisee ainetta, jonka peitossa jokin on: olla veressä 5. kiinteä yhteys: Pöydässä on neljä jalkaa.  Muista kongruenssi: isoissa vesissä  Huom.! Taipumattomia ovat aika, aimo, ensi, eri, joka, kelpo, koko, pikku, viime: pikku paketeissa, viime kuussa, kelpo tuotteissa  Muuta käyttöä: Olen naimisissa. Ovi on lukossa. Elämme avoliitossa. Inessiivin tunnus on -ssA.
  • 23. 23 Elatiivi takaisin sijamuotoihin 1. ulos sisäpuolelta: tulla kaupasta 2. aine: tehty muovista 3. alkuperä: peräisin Saksasta 4. syy: kyynelehtiä onnesta 5. aihe: keskustella politiikasta 6. pois jostakin: ottaa hattu päästä  Muuta käyttöä: Juontaja siirtyi sujuvasti asiasta toiseen. Pidän sinusta. Kiitos kahvista ja pullasta! Otitko jo selvää asiasta? Jäimme lomalle alkukesästä. Vauva syntyy loppusyksystä. Elatiivin tunnus on -stA.
  • 24. 24 Illatiivi takaisin sijamuotoihin 1. suunta sisään: Matkustin Tukholmaan. Heitin laatikkoon. 2. liikkeen päätepiste, välitön kosketus: jalkaan osui 3. ajan ilmauksissa: illasta iltaan Illatiivin tunnukset: yks. mon. vrt. nom. ja gen. _________________________________________ taloon taloihin talo, talo|n maahan maihin maa, maa|n harmaaseen harmaisiin harmaa, harmaa|n pylvääseen pylväisiin pylväs, pylvää|n varpaaseen varpaisiin varvas, varpaa|n  Muuta käyttöä: Menen naimisiin. Laitoin oven lukkoon. Jäin ylitöihin. Jätin avaimet kotiin. Katso lisää kohdasta Astevaihtelu.
  • 25. 25 Adessiivi takaisin sijamuotoihin 1. päällä: korokkeella, lattialla 2. läheisyydessä: ovella, kirkolla 3. omistajana: Mäkisillä on koira. 4. välineenä: Pelasin tietokoneella. Ajan autolla. 5. ajan ilmauksissa: kevättalvella, yöllä, ensi luennolla 6. paikan ilmauksissa: asemalla, Niemisillä, Piialla 7. tavan ilmauksissa: Hän ylitti Atlantin uimalla. En tehnyt sitä tahallani.  Kongruenssi tavalliseen tapaan: Tuo/lla nuore/lla kelpo poja/lla oli paljon kerrottavaa. Adessiivin tunnus on -llA.
  • 26. 26 Ablatiivi takaisin sijamuotoihin 1. pinnalta, läheisyydestä: pöydältä, jääkaapilta, Pekalta 2. paikan ilmauksissa: asemalta, kioskilta 3. ajan ilmauksissa: vuosi vuodelta, vuodelta 2005, kuudelta 4. mitan yhteydessä: metri metriltä, 5 euroa kilolta 5. ilmaisemassa ominaisuutta: pituudeltani, ammatiltasi, luonteeltaan 6. ilmaisemassa alkuperää: Maijalta, Stockmannilta  aistihavaintoverbien kanssa: Sinäpä näytät sievältä! Viini maistuu yllättävän happamalta. Kutsu iltajuhlaan tuntuu upealta. Hänen kertomuksensa kuulostaa jännittävältä. Ablatiivin tunnus on -ltA.
  • 27. 27 Allatiivi takaisin sijamuotoihin 1. kohti pintaa: tielle, pöydälle 2. jonkun tai jonkin luokse: Juoksen junalle. Menen Kallelle. 3. ilmaisemassa vastaanottajaa: Voitko kertoa hänelle? Lähetin ystävälleni kortin. 4. ajan ilmauksissa: Seminaari siirtyy ensi vuodelle.  Aistihavaintoverbit voivat vaihtoehtoisesti saada allatiivinkin. Suppilovahverot maistuivat herkullisille/herkullisilta.  Muuta käyttöä: Lähdetkö kahville / lounaalle / kaljalle? Yhtäkkiä minulle tuli kamala kiire. Allatiivin tunnus on -lle.
  • 28. 28 Abessiivi takaisin sijamuotoihin  Abessiivi ilmaisee, mitä ilman jokin on tai tapahtuu. Perheen ulkomaanmatka sujui ongelmitta. Pärjäsimme koko päivän rahatta, autotta ja kännykättä. Nykykielessä abessiivin sijaan käytetään tavallisesti sanaa ilman: Perheen ulkomaanmatka sujui ilman ongelmia.  MA-infinitiivissä abessiivi ilmaisee, että tapahtuma tai tila ei toteudu. Lääkkeen ansiosta nukuin tuntematta lainkaan kipua. Tulos oli sama ikään ja sukupuoleen katsomatta.  Abessiivia käytetään myös joissakin kiteytymissä ja sanonnoissa. muitta mutkitta syyttä suotta Abessiivin tunnus on -tta.
  • 29. 29 Komitatiivi takaisin sijamuotoihin  merkitys: ’jonkun kanssa’: Tulimme paikalle vaimoinemme.  aina monikkomuotoinen, vaikka merkitys olisi yksiköllinen: Daameineen (yks.), maagisine katseineen (yks.), briljanttikoristeltuine pukuineen (yks.) ja paksupohjaisine kenkineen (mon.) mies oli upea ilmestys.  Possessiivisuffiksi liitetään vain pääsanaan, ei adjektiiviin tai muihin määritteisiin: Lehtori saapui taas hyödyttömine harjoituksineen, mutta oivallisine esimerkkeineen!  puhekielessä harvinainen lukuun ottamatta sanontoja: Tulen paikalle kimpsuineni ja kampsuineni. Komitatiivin tunnus on -ine ja omistusliite.
  • 30. 30 Instruktiivi takaisin sijamuotoihin  kuvaa keinoa, tapaa tai välinettä  esiintyy yleensä vain monikollisissa, kiinteissä ilmauksissa  liittyy monikkovartaloon. Kuulin asiasta omin korvin. Kaikin puolin hyvässä toimiva kaksio. Liisa tarkeni pakkasellakin paljain päin. Minun piti jättää jäähyväiset haikein mielin. Käsin tehdyt koristeet maksavat paljon. Lämpimin terveisin Liisa Huom. yksikkö: Lakon aikana on taivallettava jalan. Netissä on kaikenlaista tavaraa kaupan. Instruktiivin tunnus on -n.