Kohti kasvuyrittäjyyttä osa XXIII - Liiketoiminnan tavoitteista
Kohti kasvuyrittäjyyttä osa XXXIV - Ajatuksia luovuudesta I
1. Luovuudesta – Osa I
Nyky-yhteistä perustuu rationaalisuuteen ja analyysiin. Suomessakin on pohdittu päät puhki mikä
on vikana kun talous ei vedä. Tätä todellisuutta voidaan kuvata rationaalisuuden ylivallaksi. Se
uskoo, että ongelmat voidaan ratkaista rationaalisesti tilannetta analysoiden. Nykymaailma
ihannoi älyä. Se on puhdasta, se on rationaalista, eivätkä tunteet sotke sitä. Mutta onko se koko
totuus?
Aivotutkimuksen mukaan näin ei ole. Se nimittäin osoittaa aukottomasti, että ilman tunteita
tulevaisuuden suunnittelu, päätöksenteko tai edes päivittäisessä elämässä pärjääminen ei vain
luonnistu. Aivotutkimus näet osoittaa, että kehollamme ja tunteillamme on merkittävä osa
ihmisen ”rationaalisessa”toiminnassa.
Itse asiassa tässä ei ole mitään uutta. Näin ovat huippututkijat toimineet jo pitkään. Kaikkien
tuntema fyysikko, Albert Einstein oli kuuluisa siitä, että hän hahmotti ongelmia mielikuvien kautta,
päätti tulevista tutkimussuunnista lihastuntumalla - mikä tuntui oikealta tavalta edetä - ja määritti
ongelmat ja niiden perustelut rationaalisesti, seuraavassavaiheessa.
Näin toimii myös moni muu Nobel –palkittu tutkija ja kirjailija. Siinä ei siis sinänsäole mitään
ihmeellistä, vain käsityksemme huippusuorituksesta ovat ihmeellisiä, eivätkä ne perustu
akateemiseen tutkimukseen tai biologiaamme. Aivotutkimuksen mukaan teemme suunnitelmia ja
päätöksiä enemmän tai vähemmän tietyntyyppiseen kehotuntemukseen perustuen, joka perustuu
kaikkeen aikaisempaan kokemukseemme ja ”tunnepohjaiseen” tietämykseen. Ihminen alitajunnan
kyky havainnoida ja prosessoida tietoa ympäristöstämme on huikea ja vain pieni osa siitä on
tietoisen mielemme käytettävissä. Tätä kutsutaan myös intuitioiksi, jota monet yritysjohtajatkin
käyttävät. Joku ratkaisu vain tuntuu oikealta ilman, että osaamme sen tarkemmin kertoa syytä
siihen.
Siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, se vain on tunnepohjaista tietoa, joka ei tavoita tietoista
mieltämme. Mutta tässä kohtaa tulee huomata, että vaikka intuitio on hyvä työväline, se ei ole
yksistään riittävä instrumentti päätöksenteon pohjalle. Intuition tuottamat ratkaisut ja
suunnitelmat tulee vielä arvioida ja analysoida, rationaalisesti. Mutta yhdessä intuitio ja
rationaalinen arviointi muodostavat tehokkaan työkalun, joka tuottaa parhaimmillaan niitä uusia
tuote- ja liikeideoita, jotka nostavat Suomen nousuun.
Oman käsitykseni mukaan keskeistä pyrkimyksessä huippusuoritukseen on analyysin ja intuition,
tietoisen ja tiedostamattoman mielen saumaton yhteistyö. Se on mielen harjoittamista, jota voi
harjoitella päivittäisessä elämässä, ihan kaikilla elämän osa-alueilla.