1. Menestymisen resepti
Tiedetään, että menestyminen edellyttää kovaa työntekoa, mutta pelkkä työn tekeminen ei
riitä sillä vähintään yhtä tärkeätä on yrittää tehdä oikeita asioita oikein. Mutta mitä se
asioiden oikein tekeminen tarkoittaa? Tässä joitain ajatuksia siitä.
Jääkiekkolegenda Juhani Tamminen kävi joulukuussa luennoimassa täällä Etelä-
Pohjanmaalla. Yksi Tamin teeseistä oli, että 95 % tekeminen tuottaa 50 % tuloksen. Tämä
pitää paikkaansa varsinkin tiukoissa neuvotteluissa ja myyntitilanteissa, joissa kilpailijat
antavat kaikkensa voittaakseen kaupan. Se joka laittaa itsensä peliin päivästä toiseen on
todennäköisesti voittaja. Toinen Tamin teesi oli jatkuva kehittyminen. On ihan sama mikä
sinun laji on, mutta jos jäät junnaamaan paikallesi, niin kilpailijat ajavat ohi.
Keskittymistä työhön pidetään tehokkuuden kannalta hyveenä, mutta tuottavaan työn
tekemiseen liittyy kuitenkin myös toinen ulottuvuus ja se on luovuus. Tutkimusten mukaan
näyttää näet siltä, että liiallinen työssä pinnistely voi jopa heikentää luovuutta. Tämä on
ihan järkeenkäypää sillä urheilussakin rento tekeminen tuottaa yleensä parhaan tuloksen.
Nykyisessä työkulttuurin olettamuksena on, että istumme tehokkaana 8 tuntia päivässä
työpöytämme ääressä. Mutta tuottavuuden kannalta päivään on järkevää varata myös niitä
kevyempiä ns. luppoaikoja. Tuoreen tutkimuksen mukaan huipputuottavat ihmiset toimivat
juuri näin. He tekevät kovasti töitä, mutta ottavat myös lepotaukoja. Tutkimuksen mukaan
optimaalinen työn ja palauttavan ajan suhde on 52 minuuttia työtä ja 15 minuuttia lepoa.
Sattumalta tuo suhde on melko samanlainen kuin koulujen päivärytmi.
Yllä kerrottu selittyy luovuuden luonteella. Huomasin aikoinaan väitöskirjatyössäni, että on
olemassa kahdenlaista luovuutta, nimittäin kumulatiivinen ja simultaani luovuus.
Kumulatiivinen luovuus tarkoittaa sitä hyvää päivittäistä työtä, jota teemme viikosta ja
kuukaudesta toiseen. Urheilutermein sitä voisi kuvata 5000 metrin lenkiksi. Mutta on
olemassa myös toisenlaista luovuutta, joka vaatii kovaa puristamista suurella energialla.
Tätä luovuuden lajia voisi kuvata juoksuharjoituksena jossa juostaan 10 *500 metriä
kovaa. Ja silloin kun juostaan kovaa on vetojen välissä pakko pitää taukoa, muuten siitä ei
vain tule mitään. Tämä luovuuden laji selittää osaltaan yllämainitun tutkimuksen
huipputuottavien ihmisten työn rytmittämisestä. Heidän luovuudenlajinsa on siis
simultaania eli he ottavat päivän mittaan kovia spurtteja, jotka vaativat myös sitä
palautumisaikaa.
Tärkeätä on myös oman toiminnan jatkuva reflektointi. Se tarkoittaa sitä, että aina aika
ajoin mietitään onko se mitä tehdään ja miten tehdään tavoitteiden kannalta järkevin
toimintatapa. Näin tekevät mm. monet huippu-urheilijat, tavoitteena jatkuva kehittyminen.
Viimeisenä jälleen esimerkki urheilusta. Viime kesän yleisurheilun MM –kisojen 100 metrin
finaalissa Justin Gatlin johti vielä muutama metri ennen maaliviivaa, mutta sortui sitten
yliyrittämiseen kun tavoite oli jo maaliviivan ylittämisessä. Viereisellä radalla Usain Bolt
keskittyi juoksemiseen eli tekemiseen ja meni viime metreillä ohi voittajaksi. Sama periaate
toimii myös yrityselämässä. Tavoitteet pitää olla selkeät ja hyvin tiedotettu, mutta sen
jälkeen fokuksen tulisi olla tekemisessä. Näin tekevät tutkimusten mukaan
huippumenestyvät yritykset. Ne uskovat, että keskittyminen tekemään päivittäin hyvää
työtä tuottaa myös hyviä tuloksia.