Sote-uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekatsaus 4.3.2016, Tuomas Pöysti

1. 6.3.2016 1
Sote-uudistuksen
ja aluehallintouudistuksen
tilannekatsaus
Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016

2. 6.3.2016 2
Viestit
• Sote -uudistus etenee - intensiivisessä
lainvalmisteluvaiheessa
• Sote -palveluiden järjestäminen irrotetaan
kuntien tehtävistä
– kunnille jää yleinen hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisen tehtävä
=> läpileikkaava politiikka
– yhteistyö kunnan tehtävien kanssa rakennetaan
• Muutos tehdään alueilla => valmistelu
toiminnalliseen muutoksen
– palveluintegraation toteuttaminen - sisällöllinen
kehittäminen

3. 6.3.2016 3
Miksi sote -uudistus: tavoitteet
• Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen
– VM arvio 3 ½ prosenttiyksikköä suhteessa BKT
– olennaista riski ja rakenteelliset seikat, ei yksin
pistearvo
– Väestö ikääntyy ja ikäsidonnaiset menot kasvavat,
alhainen tuottavuuden ja talouskasvun aikakausi
– lähes puolet kohdistuu kuntatalouteen => kuntatalous
nykyrakenteilla ei kestä ja perusoikeudet vaarantuvat
• Kustannusten hallinnan tavoite uudistuksessa
– 3 mrd euroa alhaisempi sote-menojen taso vuoden
2030 alussa kuin nykyisessä perusuran mukaisessa
ennusteessa (some -malli)

4. 6.3.2016 4
Taloudellisen huoltosuhteen kehitys
4

5. 6.3.2016 5
Sirpaloituneen palvelujärjestelmän
ongelmien vähentäminen
• Sirpaloitunut palvelujärjestelmä
– 297 kuntaa manner-Suomessa
– Pohjoismaisessa vertailussa hajautunut
järjestämisvastuu
• Kuntien eriytyvä kantokyky - vaarantaa
yhdenvertaisuuden palveluiden
saatavuudessa

6. 6.3.2016 6
Miksi: sote -uudistuksen tavoitteet
• Miten kustannustenhallinta saavutetaan:
resurssien niukkuuden näkökulman
tunnistaminen, tunnustaminen ja
sisäistäminen
– enemmän ei ole parempaa
– =>määrä ei korvaa vaikuttavuutta
– vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden
parantaminen - uudenlaiset tavat toimia

7. 6.3.2016 7
Miksi: sote -uudistuksen tavoitteet
• Hyvinvointi- ja terveyserojen
kaventaminen
– vaikuttavampi palvelu ja ennaltaehkäisy
– parempi ja yhdenvertaisempi palveluihin pääsy
=> sosiaalinen oikeudenmukaisuus
• Perustuslaissa säädetyn sosiaalisen
perusoikeuden yhdenvertaisen
toteutumisen turvaaminen

8. 6.3.2016 8
Sote-uudistus
- toiminnallinen muutos
• Ihminen ja vaikuttavuus keskiössä
• Asiakaskeisyys integraatiossa
– asiakkailla mahdollisuus saada oikeita,
tarpeisiin vaikuttavia palveluita oikea-aikaisesti
– asiakkaan saama palvelu on sujuva kokonaisuus
– palvelussa yhdistetään asiakkaan tarpeiden mukaisesti
joustavasti erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden keinoja,
toimenpiteitä ja osaamisia.
– palvelu- ja hoitoketjuja johdetaan kokonaisuutena ja
asiakastieto siirtyy sujuvasti toimijoiden välillä.
– palveluketjut ovat useisiin eri tuottajiin perustuvassa
kokonaisuudessa välttämättä organisaatiorajat ylittäviä.

9. 6.3.2016 9
Sote-uudistuksessa ja
itsehallintoalueiden perustamisessa
eteneminen
• Raide 1: sote -järjestämisuudistus
– sote-järjestämistehtävä ja rahoitus irrotetan kuntapohjasta
– HE-luonnoksen linjausten tavoite huhtikuu, HE-luonnos
lausunnoille
• Raide 2: sote - valinnanvapaus- ja
monikanavarahoitusuudistus
– selvityshenkilöryhmä (pj. prof. Brommels) aloittanut työnsä
– selvityshenkilöiden esiselvitys vaihtoehtoineen 15.3.-16,
huhtikuussa STM:n informointi ehdotuksista, raportti
ehdotuksineen toukokuu -16
– hallituksen linjatessa huhtikuussa HE:n
järjestämisuudistuksesta sisältöä sillä jo kuva
valinnanvapautta ja monikanavaisen rahoituksen
yksinkertaistamista koskevista ehdotuksista

10. 6.3.2016 10
Sote-järjestämisuudistuksessa
valmisteltava lainsäädäntö
• Huhtikuuhun 2016 mennessä valmisteltavat lakiluonnokset:
– sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki
– järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki (mm.
omaisuusjärjestelyt)
– maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista)
– maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille)
– uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki
– tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset
– valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain, vaalilain ja
vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain,
arkistolain, tietohallintolain yms. hallinto-oikeudellisen ja
informaatio-oikeudellisen yleislainsäädännön muutokset
– viranhaltijoita sekä virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä
eläkejärjestelmää henkilöstösiirtojen johdosta koskevat
muutokset
• Luettelo voi vielä osin elää

11. 6.3.2016 11
Sote-järjestämislaki
• Järjestämistehtävä: järjestämisvastuu siirretään kunnilta
itsehallintoalueille (maakunnille)
– kysymys pääkaupunkiseuden mahdollisista erityispiireistä
• Järjestämistehtävän määrittely
• Integraatiota ja julkisen sote-tuotannon perusteita koskevat
säännökset
– laajan ympärivuorokautisen sairaalayksiköiden palveluverkko,
sosiaalialan osaamiskeskusten ja vaativimpien sosiaalipäivystysten
integraatio siihen
– velvoitteet tukeutua järjestämisessä niihin, erva-alueiden tehtäviä
vastaavat uudet, vahvemmat yhteistyövelvoitteet
– järjestämissopimus erva-alueen maakuntien kesken integraation
toteuttamisesta
– tietointegraation perusteet (rekisterinpitäjä) jne.

12. 6.3.2016 12
Sote -järjestämislaki jatkoa
• Sote -ohjausmalli ja kehittämisrakenteet
• Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen
– monituottajamallin toteutus
• Sote-järjestämiskyvyn arviointimenettely

13. 6.3.2016 13
Voimaanpanolaki
• Sote - ja rahoituksen siirtymäjärjestelyt
• Kuntien kuuluminen itsehallintoalueisiin (maakuntiin)
kunnittain
• Väliaikaishallinto 2017-2018 sekä 1. vaalit
• Henkilöstön siirtoa koskevat järjestelyt
– ensisijaisesti lailla täsmennetään että toteutetaan
liikkeenluovutuksen periaattein
• Omaisuuden siirtoa koskevat periaatteet ja järjestelyt
• Valtakunnallisten maakuntien tukipalveluyhtiöiden
perustaminen
• Valtakunnallisten yhtiöiden perustaminen
– tilahallinta - toimitilapalvelut
– yhteishankinnat - yhteishankintayksikkö ja arvioinnin
asiantuntijatuki
– ICT-palvelut
– erikseen määriteltävät muut tukipalvelut

14. 6.3.2016 14
Maakuntalaki
– Itsehallintoalueiden toimintaa, taloutta ja
hallintoa koskeva perussäädös (vrt. kuntien
osalta kuntalaki)
– Tehtäväala - suhde kuntaan
– Suhde valtioon ja kuntiin
• neuvottelumenettely valtion kanssa, oma osio
julkisen talouden suunnitelmassa
– Maakuntakonserni
– Aluejaon muuttaminen

15. 6.3.2016 15
Maakuntalaki jatkoa
– Vaalit ja valtuusto
– Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet
• (ks. ajatus vaikuttamistoimielimistä)
– Maakuntastrategia (sisältää palveluntuotantostrategian)
– Hallintorakenteet, toimielimet ja johtaminen
– Henkilöstö ja hallintomenettely
• hallintosääntö keskeinen ohjausasiakirja
– Talous: taloudenhoito ja talouden tasapainosääntö
– Talouden sekä järjestämis- ja kantokyvyn
arviointimenettely => voi johtaa itsehallintoalueen
yhdistämiseen toiseen laissa säädettyjen kriisikriteerien
täyttyessä (nk. kriisimenettely)
– Ulkoinen tarkastus ja tarkastuslautakunta
– Yhtiöittämisvelvollisuus
– Oikeussuoja - oikaisuvaatimus ja maakuntavalitus

16. 6.3.2016 16
Valtion ohjauksen välineet
• Laki
säädösohjaus ja sääntelyarkkitehtuuri
puitteet ja edellytykset asiakasohjaukselle
• Tieto
tiedolla johtaminen ja ohjaaminen
perusta asiakasohjaukselle
• Raha
=> rahoitusohjaus
• Digi
=> avoin data, pelillinen osallistaminen, älykkäät
järjestelmät palveluohjaukseen

17. VM STM
Maakunnat
JTS/TAE-prosessi
’’Järjestämis-
päätös’’
- VN -
tavoitepää
tös
- VN
toimivalta
Tehtävien ja rahoituksen
yhteensovitus;
rahoitusperiaate
Valtio-
maakunnat-
neuvottelu-
menettely
Valtion
talousarvio
Julkisen talouden
suunnitelma
Maakuntien
talouden seuranta;
arviointimenettely
Maakuntien
muu sote-
ohjaus
Sote-
lainsäädäntö
Maakuntien
rahoituslaki
Järjestämis-
sopimukset
- VN kontrolli
Maakuntien yhteiset yhtiöt
Merkittävien
investointien ja
digitalisaation
ohjaus
Arviointi-
menettely
Maakuntien ohjaus: menettelyt ja dokumentit

18. 6.3.2016 18
Sote-järjestäminen-tuottaminen
Maakuntavaltuusto
Maakuntahallitus
Maakunnan sote-lautakunta
Sote-järjestämisjohtaja
Sote-tuotantojohtaja
”Ostetut” sote-palvelut Omat sote-palvelut
Tuotantojohtokunta ?
- Valtuuston tehtäviin kuuluva päätöksenteko mm.
hallintosäännöstä ja palvelutuotantostrategiasta
-soten järjestämissopimuksen/päätöksen
valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan
alueelle johdettavat linjaukset
Soten järjestämisestä vastaava toimielin:
- Valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä
rajoissa järjestämisvastuuta ja tuottamista
koskevat merkittävät päätökset ja yleiset
toimintalinjat
-Sote-johtaja:
- järjestämisen operatiivinen johto ja tuottamisen
operatiiviset linjaukset sekä palvelujen ostoa
koskevat periaatteet ja menettelytavat
Tuotannosta vastaava viranomainen (esim.
johtokunta/ johtaja):
- oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen
johto ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen
- Hallintosäännössä voidaan mahdollistaa
rajoitettu alihankinta

19. 6.3.2016 19
Toimintaverkon uudistaminen

20. 6.3.2016 20
Asiakkaan valinnanvapauden
laajentaminen
• Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö:
käyttäjälle mahdollisuus valita itse palveluiden julkinen,
yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja
– valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin
erityistason palveluissa
• Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva
ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö saadaan
voimaan 1.1.2019.
– vahvistetaan perustason palveluita ja turvataan nopea
hoitoon pääsy
– yksilön valinnanmahdollisuuksia tuetaan palveluiden
yhtenäisillä laatukriteereillä ja valintaa tukevalla julkisella
tiedolla
• Selvityshenkilöt ja valmistelu käynnistynyt 2016

21. 6.3.2016 21
Rahoituksen peruslinjaus
• Hallitus on linjannut rahoituksen jatkovalmistelua
seuraavasti:
– Kunnilla ei voi olla merkittävää vastuuta sote-palvelujen
rahoituksesta. Pääasiallinen rahoitusvastuu olisi ristiriidassa
kunnallisen itsehallinnon kanssa.
– Tulevien itsehallintoalueiden rahoitus valmistellaan ensisijassa
valtion rahoitusvastuun pohjalta.
– Vaihtoehtoisena mallina selvitetään myös mallia, jossa osa
rahoituksesta perustuisi itsehallintoalueiden omaan
verotusoikeuteen.
• Tarkempi rahoitusmalli valmistellaan huhtikuussa 2016
lausunnolle lähetettävään esitysluonnokseen
– maakuntien valtionosuuslaki
– kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki
– verolakien muutokset

22. 6.3.2016 22
Rahoituksen peruslinjaus 2
• Kokonaisveroaste ei saa nousta ja työn
verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla
• Perustuslain mukaisen
yhdenvertaisuusperiaatteen huomioon
ottaminen
• Veromallit ja tuloverotuksen muutos,
kuntakohtainen laskenta

23. 6.3.2016 23
Toteutuksen haasteita
23
• Kunnianhimoinen säästötavoite
enintään 0,9 prosentin vuosittaisesta
menojen reaalikasvusta
• Laskentatavasta riippuen sote-
valtionosuuden tulisi olla vuonna 2029
342 euroa - 748 euroa/hlö alhaisempi

24. 6.3.2016 24
Rahoitusratkaisun toteutus: osa 1
• Laskennallisia sote-kustannuksia vastaavat menot irrotetaan
kuntataloudesta
– noin 17,1 mrd. nettokustannukset (v. 2014 tasossa)
– kustannuspohjaksi maakuntien valtionosuusjärjestelmään ja sote-verolla / mahd. osa
maakuntaverolla rahoitettavaksi
• Sote-kustannuksia vastaavat tulot irrotetaan kuntataloudesta
– kuntaveron tuotosta siirretään vajaa n. 11,5 mrd. maakunnille (vuoden 2014 tasossa)
– sote-kriteerejä ja toimintaa vastaava osa kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta
siirretään maakunnille (noin 5,5 mrd v. 2014 tasossa)
• Sote:n osuus laskennallisista kustannuksista noin 4,8 mrd (2/3)
• Osuus lisäosista ja verokompensaatioista noin 0,7 mrd
• Tarkastelu täytyy tehdä kunnittain
– sote-menojen osuus kunnan kokonaismenoista vaihtelee n. 47 - 62 % välillä
– otettava jossain määrin huomioon kustannustasoerot - siirto ei voi olla räikeän
epäoikeudenmukainen niille kunnille, jotka ovat tehostaneet toimintaansa
=> kuntatasolla siirtymä tulojen ja menojen määrä ei ole sama mutta jos tuloja siirtyy
enemmän kuin menoja tulee erotusta tasata kuntien valtionosuusjärjestelmässä

25. 6.3.2016 25
Rahoitusratkaisun toteutus, osa 2
• Sote-rahoitus ja maakuntien tulorahoitus
– A) nykyisten tuloverotuksen lajien uudistamisella ja alentamalla
kunnallisveroa (integroitu veromalli ja täysi valtion rahoitus)
– B) valtion sote -verolla: kunnallisverotuksen veroasteikko ja
alentamalla kunnallisveroa (sote-veromalli ja täysi valtion rahoitus)
– C) valtion sote-veron / tuloverouudistuksen ja maakuntaveron
yhdistelmällä sekä alentamalla kunnallisveroa (integroitu veromalli
ja maakuntaverolla osarahoitus)
• Kunnat alentavat kunnallisverotuksen veroprosenttejaan
– rahoitussiirtoa vastaavasti tuloverolaissa säädettävällä tavalla
– muutoksessa olisi perustuslakianalyysin ja -asiantuntijoiden mukaan
mahdollinen määräaikainen verokatto (max 3-5 vuotta)

26. 6.3.2016 26
Omaisuusjärjestelyt - lähtökohtia
• Itsehallintoalueille siirtyviä tehtäviä
vastaava omaisuus siirtyy
• Yhden veronmaksajan periaate
– julkista taloutta katsotaan kokonaisuutena
• Omaisuus maksetaan vain kerran periaate

27. SOTE-omaisuus ja maakunnat
‒ Projektiryhmä tukee valmistelua eri vaihtoehdoista ns.
jakautumismallilla, jossa omaisuus ja velat jakautuvat tehtävien
mukana maakuntien ja kuntien kesken.
- suppean jakautumismallin pohjalta
‒ Suppeammassa jakautumismallissa pyritään taklaamaan laajaan malliin
liittyviä haasteita
‒ Vastaanottajapuolella toimitilat/kiinteistöt kerättäisiin hallituksen marraskuisen
linjauksen mukaan itsehallintoalueiden omistamalle yhdelle valtakunnalliselle
toimijalle, joka toimisi investoijana, jolta maakunnat vuokraavat toimitilat. Se
mahdollistaisi maakuntien toimimisen ilman merkittävää
velanottomahdollisuutta.
‒ Kolmantena mallina on toimitilojen vuokraus suoraan kunnilta, jolloin mitään
omaisuudensiirtoja ei tehtäisi
‒ Tämä malli ei toisi maakunnille tarvittavaa joustavuutta, päätösvaltaa ja säästöjä toiminnan
suunnitteluun ja tilojen käyttöön
‒ Yhtiöomaisuus ja muu irtain omaisuus => siirtyy maakunnalle
27

28. SOTE-omaisuus ja maakunnat
28
Malli Kuvaus Laajuus Mallia puoltavat Haasteena Muuta
Jakautu-
mismalli:
suppea
- Vain sairaanhoitopiirien ja
kuntayhtymien omaisuus
(myös osakkeet ja
yhtiöosuudet) ja velat
jakaantuvat käytännössä
kokonaan maakunnille
toiminnan siirron mukana.
- Loput toimitilat vuokrataan
kunnilta maakunnan
päättämässä laajuudessa.
-Noin 2,5 mrd. euroa.
-- korjausvelasta ei ole
arviota
- ympäristön muutos ja
teknologia vähentävät
tilantarvetta
tulevaisuudessa.
- yksinkertaisuus,
-- omaisuudesta ei
makseta « kahteen
kertaan»,
- Omaisuuden
arvostuksesta ei synny
ongelmaa.
- Kunnilla ei ehkä
taloudellisia
mahdollisuuksia tai
halukkuutta
peruskorjauksiin tai
uusinvestointeihin.
= > yhteisen ratkaisun tarve
Vaikutukset kuntiin Malli perustuu osakeyhtiöiden
jakaantumiseen ja kuntalain
säädöksiin kunnan osan
irtoamisesta
Kuntayhtymien
………….
-Kunnat saavat
vuokratuloja
sotekiinteistöistä.
- Valtaosa maapohjasta
jää kunnille
automaattisesti.
- Omaisuuden arvostus
jää kuntien käsiin.
- Riski käytöstä poistuvista
kiinteistöistä jää kunnille.
Perustuslakiasiantuntijoid
en pyöreässä pöydässä
ei käsitelty supistettua
mallia.
Toiminta
maakunnissa
Yksi valtakunnallinen
maakuntien omistama yhtiö
vuokraa maakunnille
toimitiloja, toimii investoijana,
voi hankkia vierasta pääomaa,
- Maakunta voi vuokrata
toimitiloja myös muiden
omistajien kohteista.
-Maakunnan taseeseen
ei kiinteistöomaisuutta.
-- Maakunnalla ei
tarvetta pitkäaikaiseen
velanottoon.
- Yhtiö investoi
-Asiantuntijuuden
keskittäminen kaikkien
maakuntien käyttöön,
- Tehostamissäästöt
- Kiinteistöriskien ja
korjausvelan hallinta
-Päätöksenteko yhtiössä 18
maakunnan kesken,
- kilpailun paineen ylläpito
- kannustava vuokramalli
-- kunnista siirtyvien
velkojen hoito
-- ylimääräisten
kiinteistöjen saattaminen
markkinoille

29. SOTE-omaisuus ja maakunnat
29
Malli Kuvaus Laajuus Mallia puoltavat Haasteena Muuta
Kunnat
omistavat
toimitilat
- Kaikki toimitilat vuokrataan
kunnilta/kuntien yhtiöltä tai
muilta toimijoilta
- Kunnilla määräysvalta tilojen
hinnoittelussa ja
elinkaarihallinnassa.
-Noin 6,5 mrd. euroa.
- ympäristön muutos ja
teknologia vähentävät
tilantarvetta
tulevaisuudessa.
- Yksinkertainen
- Omaisuuden
arvostuksesta ei synny
ongelmaa.
- Kunnilla ei ehkä
taloudellisia
mahdollisuuksia tai
halukkuutta
peruskorjauksiin tai
uusinvestointeihin.
-- saattaa johtaa siihen,
että investointeja tehtäisiin
myös maakuntien/
maakuntien yhtiön
taseeseen.
- Vuokrasopimusten
hallinta erittäin työlästä,
jos kunnat eivät siirrä
kiinteistöjä harvempiin
käsiin.
Vaikutukset kuntiin Kunnat saavat tuloja
toimitilojen
vuokrasopimuksista.
-Kunnat saavat
vuokratuloja
sotekiinteistöistä.
- Valtaosa maapohjasta
jää kunnille
automaattisesti.
- Omaisuuden arvostus
jää kuntien käsiin.
- Riski käytöstä poistuvista
kiinteistöistä jää kunnille.
Toiminta
maakunnissa
Yksi valtakunnallinen kuntien
omistama yhtiö vuokraa tilat
maakunnille .
- Maakunta voi vuokrata
toimitiloja myös muiden
omistajien kohteista.
-Maakunnan taseeseen
ei kiinteistöomaisuutta.
-- Maakunnalla ei
tarvetta pitkäaikaiseen
velanottoon.
-Asiantuntijuuden
keskittäminen,
-riskien- ja korjausvelan
hallinta
- investointien ohjaus
- korjausvelan hallinta
- Syntyy merkittävä toimija,
jolla halussa lähes koko
sote-perusinfrastruktuuri.
- Mietittävä olisiko tarvetta
rajoittaa kuntien oikeutta
myydä kiinteistöyhtiön
osakkeita vapaasti
markkinoille.
- tehostamissäästöt
riippuvat kuntien
päätöksenteosta

30. 6.3.2016 30
Henkilöstö- ja eläkeratkaisut
• Kuntien henkilöstöä siirtyy merkittävästi
itsehallintoalueen palvelukseen
– sote-henkilöstö
– tukipalveluhenkilöstö jos yli 50 % sote-tehtäviä
• Liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti
lailla
• Kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön pohjalta
• KT - työnantajaorganisaation uudistaminen
• Maakunnat Kevan jäsenyhteisöksi - maakuntien
yhtiöille tämä mahdollisuus
• Eläkkeiden rahoitusmallin jatkovalmistelu
käynnissä - (VM ja STM),

31. 6.3.2016 31
Lisätiedot
http://alueuudistus.fi
#sote #aluehallinto