Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Kustannusvaikuttava ja –tehokas ohjaus ja johtaminen 1.2.2016

1,363 views

Published on

Sote-uudistuksen valmisteluun liittyvä selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen uudistamisesta

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

Kustannusvaikuttava ja –tehokas ohjaus ja johtaminen 1.2.2016

  1. 1. 1.2.2016 1 Sote-uudistus Kustannusvaikuttava ja –tehokas ohjaus ja johtaminen Selvityshenkilöt Tarja Kauppila & Anja Tuulonen Toimeksianto 19.11.2015 – 20.1.2016 Ohjaus, rahoitus ja kehittäminen (ORK) 22.1.2016 kokous Helsinki
  2. 2. Sote-uudistuksen valmisteluorganisaatio Virkamies- ohjausryhmä Parlamentaarinenseurantaryhmä Asiantuntijaryhmä Projektiryhmä pj. Tuomas Pöysti Itsehallinto- alueryhmä Järjestämisen edellytyksen ja aluejako- ryhmä Rahoitus ja resurssiohjaus- ryhmä Järjestämis- ja voimaanpano- ryhmä Ohjaus, rahoitus ja kehittä- minen Vaikutta- vuus ja kustan- nustieto Veroryh- mä Valtion- osuus- ryhmä Digitali- saatio, ICT ja tieto- hallintoHenkilöstö Omaisuus järjestelyt Reformiministerityöryhmä Toimeksianto on osa Ohjaus, rahoitus ja kehittäminen (ORK) –ryhmän työtä Ohjaus
  3. 3. 1.2.2016 3 Toimeksianto Selkeä, kannustava ja vuorovaikutteinen sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus, joka 1. Kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja varmistaen yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisen − Määrittää tiedot, joiden avulla asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja miten muutoksiin reagoidaan. 2. Varmistaa voimavarojen kustannusvaikuttavaa ja - tehokasta käyttöä − Sovittaa yhteen väestön palvelutarve ja budjettirajoite − Varmistaa kustannusvaikuttavuustietojen tuottamisen ja käyttöön ottamisen kaikilla eri tasoilla toimivien SoTe-ammattilaisten ja asiantuntijoiden työssä.
  4. 4. Turvataan riittävät So-Te-palvelut edistämällä hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta käytettävissä olevin voimavaroin Mitä palveluja? Kenelle? Kuinka paljon? Kuka maksaa? Kuinka paljon? Minkä tekemisestä? Kenelle maksetaan? Kuinka paljon? Minkä tekemisestä? SoTe-uudistuksen ydin ja avainkysymykset
  5. 5. Tehdään kustannus- vaikuttavia päätöksiä Toiminnan - organisointi - menettelytavat - mittaaminen ja arviointi - kehittäminen kaikilla toiminnan tasoilla Toimitaan tehokkaasti Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat SoTe-tavoitteet ja niiden saavuttaminen
  6. 6. 1.2.2016 6 Kansallinen ohjausprosessi eri hallinnon tasoilla ja niiden välillä (organisoiminen ja vuorovaikutteinen yhteistoiminta)
  7. 7. 1.2.2016 7 Kokonaisvaltainen näkökulma Oma etu toteutuu parhaiten, kun yhteinen etu toteutuu. Systeemi Yksilötaso Prosessi Fokusointi ainoastaan yksityiskohtiin (yksittäistä henkilöä koskeviin päätöksiin ja valinnanvapauteen jne.) voi tuottaa systeemitasolla tuhoisia lopputuloksia Kaikkien keskeisten sidosryhmien tarpeiden tasapainoinen huomioonottaminen ja tyydyttäminen. Sterman 2000
  8. 8. 1.2.2016 8 Palveluvastuu: Mitä tehdään? Resurssivastuu: Millä voimavaroilla? Arviointivastuu: Miten mitataan? SoTe-yksiköiden vastuualueet STM: Kansallinen Strateginen So-Te-yksikkö Itsehallintoaluiden - SoTe-yksiköt (15) - TuKe-yksiköt (5) Tuottajat Kustannusvaikuttava ja selkeä ohjausmalli Rakenteellinen, vuorovaikutteinen ja tutkimuksellinen kehittäminen
  9. 9. 1.2.2016 9 Kansallinen taso Itsehallintoalue Palvelun tuottajat SoTe-palveluja koskeva päätöksenteko Jokainen taso ottaa vastuun oman päätöksenteon hyödyistä ja haitoista, mukaan lukien kustannuksista.
  10. 10. 1.2.2016 10 Mahdollisuudet / kysyntä / kustannukset >>> Voimavarat Realiteetin hyväksyminen ja vastuullinen päätöksenteko ovat osa (julkisen sektorin) SoTe-perustehtävää 2010 2015 2020 2020 2025 0 50 100 150 200 250 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
  11. 11. 1.2.2016 11 Palveluyksikkö/vastuu: Mitä tehdään? Resurssiyksikkö/ vastuu: Millä voimavaroilla? Arviointiyksikkö/ vastuu: Miten mitataan? Kansallinen (STM), itsehallintoalue- ja tuottajataso
  12. 12. 1.2.2016 12 1.1. Palvelut Vastuuhenkilöt SoTe-johtajapari 2 Itsehallintoalueiden valitsema johtajaedustaja 1 1.2. Resurssit SoTe-johtajapari 2 Valtiovarainministeriön edustaja 1 Itsehallintoalueiden valitsema johtajaedustaja 1 1.3. Arviointi SoTe-johtajapari 2 Itsehallintoalueiden valitsema johtajaedustaja 1 10 1. Kansallinen strateginen SoTe-yksikkö (STM) Organisointi
  13. 13. 1.2.2016 13 2019 2025 2029 1. Kansallinen strateginen So-Te-yksikkö (STM): Perustehtävä Hyvinvointierot kaventuvat esim. 10 % vuoteen 2029 mennessä 3 mrd. € pienemmillä kustannuksilla seuraavilla menettelytavoilla ja kansallisilla linjauksilla: − Määrittämällä ’riittävä’ ja ’yhdenvertainen’ SoTe palvelujen taso (Perustuslaki 6§ ja 19§) − Etusijaistamalla menettelytavat, jotka vahvistavat oikeudenmukaisuutta ja kaventavat hyvinvointieroja (hyödyntäen esim. KH-suosituksia, kansallisia kriteerejä) − Edistämällä kustannusvaikuttavien toimintatapojen tutkimista, kehittämistä ja implementointia. − Päättää menettelytavoista ja niiden käyttöön ottamisesta, kun budjetti uhkaa ylittyä. Kehittää systemaattisesti kerättävästä tiedosta simulaatiomalleja ja skenaarioita tulevaisuuden päätöksenteon tueksi.
  14. 14. 1.2.2016 14 1.1. Palvelut − Vastaa strategisten linjausten tuottamisesta eri toimijoiden kanssa (Valvira, Palko, Etene, itsehallintoalueet jne.) 1. Kansallinen strateginen SoTe-yksikkö Vastuualueet
  15. 15. 1.2.2016 15 Esimerkki Suomen silmäylilääkäreiden linjausehdotuksesta (Tällä hetkellä ehdotukselle ei ole vastaanottavaa eikä päätöstä tekevää tahoa) ’Eniten voimavaroja pysyvän näkövammaisuuden ehkäisyyn’ Nykykäytäntö: Kaihileikkaus priorisoitu, vaikka ei pysyvästi vammauta Neljä suurta silmäsairautta (70% potilaista, käynneistä ja kustannuksista) 1. Ikärappeuma Näkövammauttaa eniten iäkkäitä (60%) 2. Glaukooma Näkövammauttaa 2. eniten iäkkäitä 3. Verkkokalvosairaudet ml. DM-silmäsairaus Vammauttaa eniten työikäisiä 4. Kaihi Ainoa, joka ei pysyvästi sokeuta
  16. 16. 1.2.2016 16 Palveluvalikoimanneuvoston (Palko) suositus (10.12.2015) ’Edullinen ikärappeumalääke (bevasitsumabi) kuuluu suomalaiseen palveluvalikoimaan.’ Vaikka päätös säästää enimmillään ~50 miljoonaa euroa vuodessa, pelkkien interventioiden määrittely ei riitä, jos perustuslakia tulkitaan itsehallintoalueilla kuten nykyisin: Palveluvalikoimassa 1000 hyväksyttyä interventioita Voimavarat vain 800:aan Kunnan tulee ylittää budjettinsa ja järjestää hoito (esim. EOA 15.11.02 Dnro 488/4/00)
  17. 17. 1.2.2016 17 1.2. Resurssit − Vastaa voimavarojen jakoperusteista (SoTe-jakauma, itsehallintoalueiden rahoitus jne.) − Vastaa kustannusten hallinnasta ja käytössä olevien voimavarojen investoinnista hyvinvointia parhaiten edistävällä tavalla (budjettirajoite) − Ohjausyksikkö päättää tason, jolla vuosikustannukset voivat korkeintaan nousta (myös noususuhdanteen aikana) − Edistää keinoja vaikuttamattoman toiminnan ja palvelujen ylituotannon estämiseksi (esim. kapitaatiolaskutuksen käyttöönottaminen riippumatta palveluntuottajasta) 1. Kansallinen strateginen SoTe-yksikkö Vastuualueet
  18. 18. 1.2.2016 18 1.3. Arviointi − Vastaa mittareiden valinnasta, niiden tavoitetason asetannasta, seurannasta ja arvioinnista ja eri toimijoiden kanssa (THL, ICT jne) − Kansalliset mittarit samat kaikille (7 ± 2), lisäksi itsehallintoalueen ja tuottajatason mittarit (kustannusvaikuttavuuden mittaamiseksi yleinen elämänlaadun mittari) − Laatii ja päivittää simulaatiomalleja päätöksenteon tueksi 1. Kansallinen strateginen SoTe-yksikkö Vastuualueet
  19. 19. 1.2.2016 19 1. Kansallinen strateginen SoTe-yksikkö (STM) Vuorovaikutus Avoin, aktiivinen ja osallistava viestintä − Palvelulinjausten tausta- ja valmistelumateriaali saatetaan kansalaisten, potilaiden, sosiaali- ja terveydenhuollon ja talouden ammattilaisten, virkamiesten, päättäjien ja poliitikkojen käyttöön ja avoimeen keskusteluun ennen linjauksista päättämisestä. − Mikä tahansa taho voi tehdä ehdotuksen palvelulupauksen linjaamisesta SoTe- yksikölle, esim. yksittäisen intervention kuulumisesta tai kuulumattomuudesta suomalaiseen palveluvalikoimaan tai periaatteellista linjauksesta jne.
  20. 20. 1.2.2016 20 2.1. Palvelut SoTe-johtajapari 2 Kuntien valitsema johtajaedustaja 1 2.2. Resurssit SoTe-johtajapari 2 Kuntien valitsema johtajaedustaja 1 2.3. Arviointi SoTe-johtajapari 2 Kuntien valitsema johtajaedustaja 1 9 2. Itsehallintoalueen strateginen SoTe-yksikkö (n=15) Organisointi Vastuuhenkilöt
  21. 21. 1.2.2016 21 2.1. Palvelut − Vastaa SoTe-palvelujen järjestämisestä kansallisen järjestämispäätöksen ja kansallisten strategisten linjausten mukaisesti − Vastaa siitä, että kehittämistoimintaan saadaan mukaan kansalaisten, asiakkaiden ja potilaiden ym. arviot ja ehdotukset 2.2. Resurssit − Vastaa kustannusten hallinnasta ja käytössä olevien voimavarojen investoinnista hyvinvointia parhaiten edistävällä tavalla (budjettirajoite). 2.3. Arviointi − Vastaa kansallisten mittareiden käytöstä ja seurannasta 2. Itsehallintoalueen SoTe-yksikkö Vastuualueet
  22. 22. 1.2.2016 22 – Vastuu mm. sote-uudistuksen muutostuesta/strategisten tavoitteiden saavuttamisen tuesta, palvelutuotekehityksestä, alueellisen tiedon tuotannon ja hallinnan kehittämisestä – Tukee kansallisten ja alueellisten SoTe-tavoitteiden saavuttamista koordinoimalla tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen yhteistyötä useamman itsehallintoalueen yhteisenä yksikkönä – Integroidaan tutkimuksellinen SoTe-kehittämistoiminta (esh, pth, sos, korkeakoulut ym. toimijat) – Muodostaa alueellisen yhteistyöparin kansallisille toimijoille (Kansallinen strateginen SoTe-yksikkö/Arviointi, THL, Työterveyslaitos ym.) 2.1 Itsehallintoalueiden yhteinen alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon TuKe-yksikkö (n=5) Tutkimus- ja kehittäminen
  23. 23. 1.2.2016 23 Itsehallintoalueiden yhteisesti omistamat yksiköt, esim. hankinta, toimitilat, tietohallinto jne. − Tuottajien vertailtavuuden mahdollistamiseksi itsehallintoalueen yleiskustannukset on pidettävä erillään tuottajien tuotantokustannuksista (mukaan lukien julkinen sektori). − On huolehdittava siitä, että tukitoimintojen kustannukset eivät kasva perustoimintojen kustannuksia nopeammin. Itsehallintoalueiden yhteistyö Tukitoiminnot
  24. 24. 1.2.2016 24 3.1. Palvelut − Vastaa SoTe-palvelujen tuottamisesta kansallisten strategisten linjausten ja itsehallintoalueen tilauksen/itsehallintoalueen kanssa laaditun sopimuksen mukaisesti 3.2. Resurssit − Vastaa kustannusten hallinnasta ja palvelujen tuottamisesta kustannusvaikuttavalla ja –tuottavalla tavalla (budjettirajoite) 3.3. Arviointi − Vastaa kansallisten ja itsehallintoaluetasoisten mittareiden käytöstä ja seurannasta 3. Tuottajatason SoTe-yksikkö Vastuualueet
  25. 25. 1.2.2016 25 Palveluvastuu: Mitä tehdään? Resurssivastuu: Millä voimavaroilla? Arviointivastuu: Miten mitataan? SoTe-yksiköiden vastuualueet STM: Kansallinen Strateginen So-Te-yksikkö Itsehallintoaluiden - SoTe-yksiköt (15) - TuKe-yksiköt (5) Tuottajat Kustannusvaikuttava ja selkeä ohjausmalli Rakenteellinen, vuorovaikutteinen ja tutkimuksellinen kehittäminen
  26. 26. 1.2.2016 26 Muut ehdotukset KELA ja työterveyshuolto ovat merkittäviä toimijoita ja ne tulee ottaa mukaan uudistukseen − Perustelu: Jos nämä jätetään ulkopuolelle, osa-optimointi jatkuu. Esim. ei-lääkkeellisten hoitojen kannustamiseksi KELA:n lääkekustannukset otetaan mukaan itsehallintoalueen budjettiin. Kustannusvaikuttavuus ja –tietoisuus SoTe-ammattihenkilöiden perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen opinto-ohjelmiin − Perustelu: Valtaosa päätöksenteosta tapahtuu ja kustannuksista syntyy palvelutuotannossa.
  27. 27. 1.2.2016 27 Miten (taloudelliset) kannusteet vaikuttavat toimintaan? Ei saada aikaan pysyviä muutoksia toimintatapoihin Sivuvaikutukset esiin pitkällä aikavälillä – vaikea havaita ja hyväksyä. - Mitä enemmän kannusteita, sitä enemmän niitä tarvitsee käyttää - Kannustimet ohjaavat ei-toivottuun suuntaan. Esim. Jos lapsia palkitaan kirjojen lukemisesta, valitsevat ohuita kirjoja isolla fontilla. Alfie Kohn1997, Pink 2009
  28. 28. 1.2.2016 28 Esimerkkejä ilmeisten ratkaisujen toimimattomuudesta − Kaistojen lisääminen ei poista suurkaupunkien liikenneruuhkia − Pakollinen pyöräilykypärän käyttö ei tuota odotettuja terveysvaikutuksia − Vuosikymmeniä käytetty menetelmä metsäpalojen torjunta-menetelmä ei vähennä metsäpaloja Kaliforniassa − Tehokkaat HIV-lääkkeet vähentävät asianmukaista sairaudelta suojautumista − Terveyspalvelujen ja voimavarojen lisääminen ei poista terveyseroja eikä edistä vaikuttavuutta jne.
  29. 29. 1.2.2016 29 O-tulokseen kannustaminen? Esimerkki Arvioitu tarve 50 000 kpl Tuotteen tai esim. setelin hinta 500 € Budjettivaraus 25 milj. € Tarve kasvaakin 10% -> 5000 x 500 € + 2.5 milj. € (ylitysuhka) Laadittava kansalliset strategiset linjaukset menettelytavoista, miten pysytään budjetissa.
  30. 30. 1.2.2016 30 − Sisällöllisesti mikään ei muutu: vanhat toimintatavat siirtyvät sellaisenaan uuteen organisaatioon eivätkä SoTe-ammattihenkilöt sisäistä vastuutaan kustannusten synnyttämisestä? − Radikaalien innovaatioiden sijasta esim. tietotekniikan integraatio toteutetaan perinteisiä toimintatapoja parantamalla? − Palvelutoiminnan kustannusvaikuttavuuden sijasta muut kokonaisuudet ohjaavat sitä, mikä on mahdollista ja mikä ei, esim. itsehallintoalueiden yhteiset yksiköt? Entäs jos?
  31. 31. 1.2.2016 31 − Monituottajamallin hallinta vie käytännössä ennakoitua enemmän voimavaroja ja kasvattaa SoTe-ammattilaisten vajetta julkisella sektorilla - etenkin noususuhdanteen aikana? − Integraation onnistuminen ja johtaminen edellyttää poikkeuksellisen vaativaa osaamista sekä järjestämis- että tuottajapuolella. − Alussa tulokset huononevat, mikä herättää epäilyjä valittujen toimintatapojen oikeellisuudesta ja uudistus lopetetaan. Entäs jos?
  32. 32. 1.2.2016 32 Yleisin systeemin käyttäytyminen uudistuksissa Alkuun tulokset huononevat, hyvät tulokset viiveellä esiin. 32 Aika Tuotto Vaara Projekti lopetetaan alun huononemisen takia Aika Hyödyt Sterman 2000, Systems Dynamics
  33. 33. 1.2.2016 33 Yleinen riski uudistuksissa Alkuun tulokset hyviä, sivuvaikutukset esiin viiveellä. 33 Aika Hyödyt Hyvät alkutulokset Uskotaan, että tehty ’oikeita’ päätöksiä. Vaara: Tehty ’oikeita’ päätöksiä liian tehottomasti Sterman 2000, Systems Dynamics
  34. 34. 1.2.2016 34 Tyypillinen ‘ratkaisu’ voi tuntua hyvältä, koska se parantaa oireet. Tämän päivän ongelmat ovat eilisen seurausta. Pitkällä aikajänteellä kaikki on sekä syytä että seurausta. Kenen pitäisi muuttaa?
  35. 35. 1.2.2016 35 Ammatilliset ja poliittiset valinnat vaikuttavat terveydenhuollossa enemmän kuin väestörakenne, sairastuvuus ja teknologia. Getzen 1992 Puolet terveydenhuollon kysynnästä USA:ssa johtuu ammattilaisista ja organisaatioista, ei kansalaisten tarpeista. Shannon 2012 Miksi palvelutarve kasvaa?
  36. 36. 1.2.2016 36 Kiitos

×