SlideShare a Scribd company logo

Usein kysytyt kysymykset Lastensuojelulain muutokset-koulutuksista

Usein kysytyt kysymykset Lastensuojelulain muutokset-koulutuksista

1 of 7
Download to read offline
1(7)
Mikä on lainmuutoksen tarkoitus ja mitkä ovat keskeiset muutokset?
Lainmuutoksilla vahvistetaan lapsen oikeutta hyvään hoitoon ja kasvatukseen sekä
lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeelliseen valvontaan ja huolenpitoon. Lainmuutos sisältää
tarkennuksia rajoitusten käytölle asetettavista yleisistä edellytyksistä, kuten välttämättömyys- ja
suhteellisuusvaatimuksesta sekä säännökset hyvän kohtelun suunnitelmasta, jolla voidaan parhaim-
millaan vähentää rajoitustoimenpiteiden tarvetta. Lainmuutoksilla vahvistetaan kodin ulkopuolelle
sijoitetun lapsen ja hänen huoltajansa oikeusturvaa ja tehostetaan valvontaa.
Mitkä ovat lain vaikutukset perhehoitoon?
Lapsen perusoikeuksien vahvistamista sekä hyvää hoitoa, kasvatusta, valvontaa ja huolenpitoa kos-
kevat säännökset koskevat myös perhehoidossa olevia lapsia. Perhehoitoon ei laajennettu oikeutta
käyttää uusia rajoitustoimenpiteitä. Yhteydenpidon rajoitus on jatkossakin ainoa rajoitus, jota voi-
daan käyttää perhehoidossa.
Mikä ero on kasvatuksellisilla keinoilla ja rajoitustoimenpiteillä?
Lastensuojelulain 4 a §:n ja laki lapsenhuollosta ja tapaamisoikeudesta 1 §:n mukaan lasta tulee kas-
vattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta on suojeltava kaiken-
laiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Lapsen hyvä
hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito on
voitava perustella lapsen yksilölliseen ja tarpeenmukaiseen päivittäiseen huolenpitoon ja valvontaan
liittyvänä toimena. Kasvatuksellisissa keinoissa tulee aina huomioida lapsen ikä ja kehitystaso sekä
muut lapsen yksilölliset tarpeet ja olosuhteet. Kasvatuksellisten keinojen on oltava oikeassa suh-
teessa niiden tavoitteeseen.
Lapsen hoito, kasvatus, valvonta tai huolenpito ei saa sisältää 11 luvussa tarkoitettuja rajoituksia.
Hoito, kasvatus, valvonta tai huolenpito ei voi olla mielivaltaista, nöyryyttävää, alistavaa, ruumiil-
lista kurittamista tai muulla tavoin loukkaavaa kohtelua. Kasvatukselliset keinot eivät myöskään voi
olla tarkoitukseltaan, intensiteetiltään tai kestoltaan 11 luvussa olevaa rajoitusta vastaavia toimenpi-
teitä.
Miten ja missä tilanteissa lapselta voidaan ottaa puhelin pois?
Lapsi voi käyttää omistamaansa puhelinta ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti. Mikäli puhelimen käy-
töstä ei aiheudu haittaa lapselle, ei ole perustetta puuttua sen käyttöön.
Kasvatuksellisilla perusteilla puhelimen käyttöön voidaan puuttua silloin, kun sen käytöstä aiheutuu
lapselle haittaa. Esimerkiksi jos lapsi ei nuku öisin puhelimen käytön takia, puhelin voidaan ottaa
häneltä yöajaksi pois unen turvaamiseksi. Haitta on aina arvioitava suhteessa kyseessä olevan yksit-
täisen lapsen ikään, kehitystasoon ja yksilölliseen tilanteeseen. Erillistä rajoituspäätöstä ei tarvita.
Toimenpide ei kuitenkaan voiolla tarkoitukseltaan, intensiteetiltään tai kestoltaan rajoitustoimenpi-
dettä vastaava toimenpide. Tilanteen jatkuessa on tarpeen keskustella sosiaalityöntekijän kanssa
mahdollisesta rajoituspäätöksen tekemisen tarpeesta. Puhelimen haltuunotto ei saa tosiasiallisesti
rajoittaa lapsen yhteydenpitoa, ellei siitä tehdä erillistä päätöstä.
Jos lastensuojelulain 65 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät, eli puhelimesta on haittaa lapsen tai toi-
sen henkilön hengelle tai terveydelle tai puhelin vakavasti haittaa sijaishuollon järjestämistä tai lai-
toksen yleistä järjestystä, on puhelimen pois ottamisesta tehtävä haltuunottopäätös.
2(7)
Voiko laitoksella olla kotiintuloajat kouluikäisille lapsille, vai tuleeko heille tehdä liikkumava-
pauden rajoittamispäätös?
Kasvatuksen, hoidon ja valvonnan tavoitteena on edistää lapsen hyvinvointia sijaishuoltopaikassa ja
toteuttaa lapsen oikeutta hyvään hoitoon ja huolenpitoon. Rajojen asettaminen liittyy aina lapsen
huolenpitoon ja se voi sitä kautta liittyä lapsen valvontaan. Lapsen kasvun turvaaminen sisältää lap-
sen hengen ja terveyden turvaamisen ja siihen liittyvän valvonnan tarpeen. Nämä tarpeet vaihtelevat
eri ikäkausina ja riippuvat myös lapsen kehitystasosta ja henkilökohtaisista kyvyistä.
Laitoksen henkilökunnan tulee tietää missä lapsi liikkuu ja asettaa tarvittaessa yksilölliset lapsen
ikään ja kehitystasoon kuuluvat kotiintuloajat. Kotiintuloajat voivat vaihdella eri-ikäisillä lapsilla ja
on arvioitava esimerkiksi se, mitä lapsi tekee iltaisin ja onko hänellä hyväksyttävä syy (esimerkiksi
harrastus) viipyä pidempään ulkona. Näillä perusteilla kotiintuloajan asettaminen ei ole verratta-
vissa liikkumavapauden rajoittamiseen.
Miten asiakassuunnitelman laatiminen muuttuu lakiuudistuksen jälkeen?
Lastensuojelulain 30 §:n mukaan lapsen asiakassuunnitelmaan tulee kirjata jatkossa myös, miten
lapsen terveydenhuolto, varhaiskasvatus, perusopetus ja muu opetus järjestetään. Vanhempien erilli-
sessä asiakassuunnitelmassa on lisäksi arvioitava, millä tavoin vanhemmille järjestettävän erityisen
tuen avulla voidaan edistää perheen jälleen yhdistämistä lapsen etu huomioiden.
Lapsen asiakassuunnitelma on jatkossakin täydennettävä tarvittaessa lapsen hoito- ja kasvatussuun-
nitelmalla. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on aina tehtävä, jos lapseen kohdistetaan tai oletetaan
kohdistettavan sijaishuollossa rajoituksia. Tarkoituksena on rajoitusten ennaltaehkäisy ja niihin va-
rautuminen. Suunnitelma ei itsessään oikeuta rajoitusten käyttöä. Suunnitelman tekoon osallistuu
sijaishuoltopaikan lisäksi lapsi ja lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lapsen huoltajat on
otettava mukaan suunnitelman laatimiseen, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta tai mahdotonta.
Tuleeko sosiaalityöntekijän olla mukana hoito- ja kasvatussuunnitelmaa laadittaessa?
Lastensuojelulain 30 a §:n mukaan sijaishoitopaikan tulee täydentää yhteistyössä lapsen asioista
vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa asiakassuunnitelmaa tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatus-
suunnitelmalla. Suunnitelma tulee laatia yhdessä lapsen kanssa ja tarvittaessa ottaa huoltajat mu-
kaan suunnitteluun silloin, kun se on lapsen edun mukaista. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on toimi-
tettava tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.
Koskeeko hyvää kohtelua koskeva suunnitelma ammatillista perhehoitoa?
Lastensuojelulain 61 b § ei velvoita ammatillisia perhekoteja laatimaan hyvää kohtelua koskevaa
suunnitelmaa. Sen tekeminen on silti suositeltavaa niiltä osin, kuin se soveltuu perhehoitoon (perhe-
hoidossa voidaan käyttää edelleen vain yhteydenpidon rajoitusta).
Miten lapsen ja vanhemman puheluita voidaan valvoa?
Lastensuojelulain 62 ja 63 §:ssä säädetään yhteydenpidon rajoittamisesta. Näihin pykäliin ei ole tul-
lut muutoksia. Kielto pitää yhteyttä rajoittamispäätöksessä nimetyn henkilön kanssa puhelimitse voi
olla täydellinen tai se voi olla muulla täsmällisesti ilmaistulla tavalla rajattu tai valvottu. Lapsen ja
päätöksessä nimetyn henkilön väliset puhelut voidaan rajata tietyiksi päiviksi, tiettyyn kellonaikaan
3(7)
tai tietyn pituiseksi. Lapsen puhelua voidaan kuunnella, mutta ei kuunnella sitä, mitä puhelun toinen
osapuoli puhuu. Kaikkien osapuolten tulee olla tietoisia päätöksessä päätetystä menettelystä.
Miten ja missä tilanteissa lapselta voidaan ottaa pois tupakkatuotteet? Miten tilanne eroaa
perhehoidossa ja laitoshoidossa?
Lastensuojelulain 65 §:n 4 momentin mukaan Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden haltuunotto
on mahdollista lastensuojelulaitoksessa, kun ne esimerkiksi havaitaan lapsella tai löydetään muulla
perusteella toteutetun henkilöntarkastuksen tai -katsastuksen yhteydessä. Haltuunoton toteuttaminen
ei oikeuta kiinnipitoon eikä tupakkatuotteiden tai nikotiininesteiden etsiminen ole peruste henkilön-
tarkastukseen tai –katsastukseen eikä omaisuuden, lähetysten tai tilojen tarkastamiseen.
Haltuunoton tekee laitoksen johtaja tai hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva ja päätöksen lai-
toksen johtaja tai häneen määräämänsä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva.
Perhehoidossa ratkaisuun on pyrittävä keskustelemalla lapsen kanssa. Sijaisperheessä ja ammatilli-
sissa perhekodeissa ei ole oikeutta käyttää muita lastensuojelulain mukaisia rajoituksia, kuin yhtey-
denpidon rajoittaminen. Lapsen henkeä ja terveyttä on kuitenkin suojeltava.
Sekä laitoshoidossa että perhehoidossa on tärkeää kannustaa ja tukea lasta tupakoinnin lopettami-
seen. Sosiaalityöntekijän ja laitoksen tulisi tässä tarkoituksessa huolehtia siitä, että lapsella on tosi-
asialliset mahdollisuudet tupakoinnin lopettamiseen. Mikäli lapsi tarvitsee tupakan vieroituslää-
kettä, arvion siitä tekee lääkäri.
Voiko lapsi mennä kotiharjoitteluun, kun hänellä on liikkumisvapauden rajoitus?
Liikkumisvapauden rajoittamista koskevat edellytykset määritellään lastensuojelulain 69 §:ssä.
Edellytyksiä ei ole muutettu nyt kyseessä olevassa lainmuutoksessa. Jatkossakin liikkumisvapauden
rajoittamisen tulee olla lain edellytysten täyttyessä välttämätöntä ja lapsen edun mukaista. Rajoitus
tarkoittaa, että lapsi ei voi poistua laitoksen alueelta, laitoksesta tai tietyn asuinyksikön tiloista tai
lapsi voi liikkua tai poistua päätöksessä yksilöidyltä alueelta vain yhdessä työntekijän tai muun ai-
kuisen kanssa.
Jos liikkumisvapauden rajoitukselle ei ole laissa määriteltyä perustetta, on rajoitus päätettävä. Tilan-
teessa, jossa lapsi lähtee kotiharjoitteluun, tulee liikkumisvapauden rajoitus päättää ja tarvittaessa
arvioida sen perusteita uudelleen lapsen palatessa takaisin laitokseen.
Jos lapsella on jo ennalta sovittu kotiharjoittelu, ja se peruuntuu liikkumisvapauden rajoituksen
vuoksi, tulee tehdä erillinen yhteydenpidonrajoittamisen päätös.
Miten toimitaan, jos lapsi poistuu luvatta laitoksesta tai ei palaa sinne sovitusti? Kuka voi kul-
jettaa lapsen takaisin sijaishuoltopaikkaan?
Lastensuojelulain 69 a §:n mukaan laitoksen tulee ottaa yhteyttä lapsen sijaishuollosta vastuussa
olevaan viranomaiseen, jos lapsi poistuu luvatta laitoksesta tai ei palaa sinne luvallisen poistumisen
jälkeen. Laitoksen ja lapsen sijaishuollosta vastuussa olevan viranomaisen tulee sopia yhteistyössä,
kuinka tilanteessa toimitaan, kuka etsii lasta ja mistä lasta mahdollisesti etsitään. Kun lapsen olin-
paikka on selvillä, on yhdessä sovittava kuka lapsen noutaa ja kuljettaa takaisin laitokseen. Lapsen
4(7)
palauttamisesta sijaishuoltopaikkaan päättää lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lapsen et-
sintää ja kuljettamista ei saa toteuttaa ostopalveluna.
Kiireellisissä tilanteissa lapsen palauttamisesta ja siihen liittyvästä kuljettamisesta ja turvallisesta
järjestämistavasta vastaa laitoksen johtaja tai hänen määräämänsä laitoksen hoito- ja kasvatushenki-
lökuntaan kuuluva henkilö. Päätöksestä on kuitenkin ilmoitettava viipymättä lapsen asioista vastaa-
valla sosiaalityöntekijälle.
Kuljettamisen voi toteuttaa vain laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva työntekijä, jolla
on lastensuojelulaissa tarkoitettu ammatillinen pätevyys, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä
tai muu toimivaltainen viranomainen. Muu toimivaltainen viranomainen voi olla esimerkiksi lapsen
oleskelukunnan vastaanottolaitoksen henkilökunta, toisen kunnan sosiaalityöntekijä tai poliisi. Vas-
tuu lapsen kuljettamisesta on lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä ja lapsen omalla sijais-
huoltopaikalla.
Liikennevälineen kuljettaja voi olla ammattikuljettaja. Mahdollisia rajoitustoimenpiteitä kuljetuksen
aikana autossa kuljetuksen turvaamiseksi voi käyttää vain lastensuojelulaitoksen työntekijä, lapsen
asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai muu toimivaltainen viranomainen. Rajoitustoimenpiteistä on
tehtävä kirjallinen selvitys laitoksen johtajalle.
Työaikaan ja työturvallisuuteen liittyvät asiat ovat työnantajan vastuulla. Niistä ei säädetä lasten-
suojelulaissa.
Mikä on sosiaalipäivystyksen rooli kuljetuksessa?
Virka-ajan ulkopuolella, jos sijoittajakunnan vastuussa olevaa sosiaalityöntekijää ei saada kiinni,
yhteys on otettava lapsen sijoittajakunnan sosiaalipäivystykseen. Sosiaalipäivystyksen sosiaalityön-
tekijä voi virka-ajan ulkopuolella kiireellisessä tilanteessa kuljettaa lapsen takaisin sijaishuoltopaik-
kaan ja voi tarvittaessa käyttää autossa välttämättömiä 69 a §:ssä mainittuja rajoitustoimenpiteitä.
Ensisijainen vastuu lapsen palauttamisesta on kuitenkin lapsen sijaishuoltopaikalla ja lapsen asioista
vastaavalla sosiaalityöntekijällä.
Miten yhden vanhemman perhehoidossa tulisi toimia, jos lasta pitää lähteä etsimään yöai-
kaan?
Perhehoidon toimeksiantosopimuksissa on pohdittava, miten toimitaan yöaikaan äkillisesti tapahtu-
vissa tilanteissa.
Millainen päätös tulee tehdä lapsen kuljettamisesta?
Lomake Päätös luvatta laitoksesta poistuneen lapsen palauttamisesta on THL:n Sosmeta-palvelussa:
sosmeta.thl.fi
Ketkä saavat pitää kiinni lapsesta kuljetuksen aikana? Entä ajoneuvon ulkopuolella?
Lastensuojelulain 69 a §:n 5 momentin mukaan kiinnipitäminen on mahdollista vain autossa kulje-
tuksen turvallisuuden varmistamiseksi. Kiinnipito kuljetuksen aikana on sallittua esimerkiksi liiken-
neturvallisuudesta johtuvista syistä, jos lapsi yrittää hypätä liikkuvasta autosta tai on väkivaltainen
aiheuttaen vaaratilanteen liikkeellä olevassa autossa. Lasta ei voida pitää kiinni kuljetuksen aikana
5(7)
varmuuden vuoksi. Kiinnipito on oikeutettu vaaratilanteiden estämiseksi ja turvallisuuden säilyttä-
miseksi. Kiinnipito ei ole mahdollista auton ulkopuolella tai muissa kulkuneuvoissa.
Lapsesta voi pitää kiinni vain laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva työntekijä, jolla
on lastensuojelulaissa tarkoitettu ammatillinen pätevyys, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä
tai muu toimivaltainen viranomainen.
Hätävarjelusta säädetään rikoslain 4 luvun 4 §:ssä:
”Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolus-
tusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena
arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan
ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.
Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on kuitenkin rangais-
tusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia
muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä
tilanne muutenkin.”
Jos lapsi on sijoitettu avohuollon tukitoimenpiteenä ja on perusteltu syy epäillä päihteiden
käyttöä, missä ja miten seulat voidaan ottaa?
Lastensuojelulain 61 §:n mukaan, jos lapsi on sijoitettu avohuollon tukitoimenpiteenä, häneen ei
voida soveltaa muita rajoitustoimenpiteitä kuin yhteydenpidon rajoitus. Tähän ei ole tehty muutok-
sia tässä yhteydessä. Tarvittaessa lapsi tulee toimittaa terveydenhuollon palvelujen piiriin ja arvi-
oida kiireellisen sijoituksen tarve. Lapsen sijoitusta ja sijaishuoltopaikkaa tulee arvioida uudelleen
ja tarvittaessa sijoittaa lapsi laitokseen, jossa on tarvittaessa mahdollista toteuttaa henkilönkatsastus.
Jos lapsi käy ulkopuolisten päälle julkisella paikalla, saako lasta rajoittaa fyysisesti?
Hätävarjelusta säädetään rikoslain 4 luvun 4 §:ssä:
”Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolus-
tusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena
arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan
ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.
Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on kuitenkin rangais-
tusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia
muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä
tilanne muutenkin.”
Jos lapsella on hallussaan itsensä satuttamiseen sopivia välineitä ja hän uhkaa vahingoittaa
itseään, saako lasta rajoittaa fyysisesti?
Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen
valvonta ja huolenpito. Lasta tulee suojella ja hänen henkeään ja terveyttään suojata. Tämä ei ole
rajoittamistoimenpide.
Lisäksi hätävarjelusta on säädetty rikoslain 4 luvun 4 §:ssä (katso edellä).
6(7)
Voiko oppisopimusopiskelija osallistua rajoitustoimenpiteisiin?
Ei voi, sillä opiskelija ei kuulu laitoksen pysyvään ammatilliseen hoito- ja kasvatushenkilöstöön.
Voiko laitos vuokrata toiselta laitokselta eristämistilan, jos lapsen omassa sijaishuoltopaikassa
ei ole eristämiseen soveltuvaa huonetta?
Ei voi. Siirtyminen toisen laitoksen tiloihin voi vaarantaa lapsen ja henkilöstön turvallisuuden, toi-
sen sijaishuoltopaikan lasten hyvinvoinnin sekä eristettävän lapsen yksityisyyden suojan.
Miten sosiaalityöntekijöiden tulee valvoa sijaishuoltopaikan tekemiä rajoituspäätöksiä ja ar-
jen käytäntöjä?
Lapsen asioista vastavan sosiaalityöntekijän on arvioitava lapsen kokonaistilannetta koko sijoituk-
sen ajan. Sijaishuoltopaikan on ilmoitettava lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle, jos lap-
seen on kohdistettu rajoituksia. Sosiaalityöntekijän on keskusteltava lapsen kanssa häneen kohdis-
tettujen rajoitusten syistä ja mahdollisista vaikutuksista esimerkiksi hoito- ja kasvatussuunnitelmaan
ja asiakassuunnitelmaan. Yhteistyö lapsen huoltajien kanssa on tärkeää, joten myös heidän kanssaan
tulisi keskustella lapseen kohdistetuista rajoituksista, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta tai mahdo-
tonta.
Erityisesti lapsen tilannetta on arvioitava sosiaalityöntekijän toimesta, jos lapseen kohdistetaan
useita, peräkkäisiä, yhtäaikaisia tai pitkäkestoisia rajoituksia. Tällöin sosiaalityöntekijän on arvioi-
tava mm. onko lapsella sopiva ja riittävä hoito, ovatko palvelut lapselle sopivat eli oikeanlaiset,
onko lapsen sijoituspaikka hänelle sopiva ja vastaavatko sijaishuoltopaikan henkilöstön määrä ja
osaaminen sekä tilat lapsen tarpeita.
Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on vastuu lapsikohtaisesta valvonnasta sijaishuollon
aikana. Tämä edellyttää, että sosiaalityöntekijän tapaa lasta myös kahden kesken.
Lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle on toimitettava laitoksen hyvää hoitoa koskeva
suunnitelma, josta tulee käydä ilmi myös laitoksen arjen käytäntöjä.
Onko rajoitusten lapsikohtaiseen arviointiin asiakirjapohjaa?
Lomake Rajoituksen käytön arvio on THL:n Sosmeta-palvelussa: sosmeta.thl.fi
Miten menetellään, jos sijoituskunnan koulu ei pysty vastaamaan sijoitetun lapsen koulutar-
peisiin?
Perustuslain 16 §:n ja lastensuojelulain 52 a §:n nojalla lapsella on oikeus perusopetukseen sijais-
huollon aikana. Perusopetuslain 4 §:n mukaisesti kunta on velvollinen järjestämään sen alueella
asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä
vuonna esiopetusta.
Lastensuojelulain nojalla sijoitetun lapsen perusopetuksen järjestäminen ja opetukseen ohjaaminen
on sekä sijoittajakunnan että sijoituskunnan yhteinen vastuu. Sijoittajakunta on ensisijaisesti vas-
tuussa siitä, että lapselle tai nuorelle järjestetään riittävät palvelut ja tukitoimet. Sillä on toimintavel-
vollisuus eli sen on oltava viivytyksettä ja aktiivisesti yhteydessä sijoituskuntaan. Lisäksi sosiaali-

Recommended

Eca comentado
Eca comentadoEca comentado
Eca comentadoappfoz
 
"A importancia do SUAS como Política Pública como garantia de Direitos do Cid...
"A importancia do SUAS como Política Pública como garantia de Direitos do Cid..."A importancia do SUAS como Política Pública como garantia de Direitos do Cid...
"A importancia do SUAS como Política Pública como garantia de Direitos do Cid...Edson De Souza
 
Vaikuttavuus ikäihmisten palveluissa – käsite, mittaaminen ja empiirisiä esim...
Vaikuttavuus ikäihmisten palveluissa – käsite, mittaaminen ja empiirisiä esim...Vaikuttavuus ikäihmisten palveluissa – käsite, mittaaminen ja empiirisiä esim...
Vaikuttavuus ikäihmisten palveluissa – käsite, mittaaminen ja empiirisiä esim...Socca_osaamiskeskus
 
Rola panstwa w gospodarce
Rola panstwa w gospodarceRola panstwa w gospodarce
Rola panstwa w gospodarceiwsz1
 
CRAS - Centro de Referencia de Assistência Social
CRAS - Centro de Referencia de Assistência SocialCRAS - Centro de Referencia de Assistência Social
CRAS - Centro de Referencia de Assistência SocialAllan Shinkoda
 
Gender Equity & Health
Gender Equity & HealthGender Equity & Health
Gender Equity & HealthBeverly Hill
 

More Related Content

Similar to Usein kysytyt kysymykset Lastensuojelulain muutokset-koulutuksista

2 Terveydenhuollon tehtävät. "Jos lastensuojelulla on asiaa"
2 Terveydenhuollon tehtävät. "Jos lastensuojelulla on asiaa"2 Terveydenhuollon tehtävät. "Jos lastensuojelulla on asiaa"
2 Terveydenhuollon tehtävät. "Jos lastensuojelulla on asiaa"Ire Ro
 
Lapsi- ja perhelähtöinen avun ja tuen tarpeen arviointi
Lapsi- ja perhelähtöinen avun ja tuen tarpeen arviointiLapsi- ja perhelähtöinen avun ja tuen tarpeen arviointi
Lapsi- ja perhelähtöinen avun ja tuen tarpeen arviointiTHL
 
4 Viranomaisen tehtävät. Jos lastensuojelulla on asiaa.
4 Viranomaisen tehtävät. Jos lastensuojelulla on asiaa. 4 Viranomaisen tehtävät. Jos lastensuojelulla on asiaa.
4 Viranomaisen tehtävät. Jos lastensuojelulla on asiaa. Ire Ro
 
Lapsivaikutusten arviointi - esimerkkinä sote-uudistus
Lapsivaikutusten arviointi - esimerkkinä sote-uudistusLapsivaikutusten arviointi - esimerkkinä sote-uudistus
Lapsivaikutusten arviointi - esimerkkinä sote-uudistusLastensuojelun Keskusliitto
 
Pirjo Koivula, Opetushallitus
Pirjo Koivula, OpetushallitusPirjo Koivula, Opetushallitus
Pirjo Koivula, OpetushallitusKuuloavain.fi
 
Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksia
Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiaLapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksia
Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiaTHL
 
Hoikkala: Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tarpeisiin vastaami...
Hoikkala: Erityistä tukea tarvitsevien  lasten ja nuorten tarpeisiin vastaami...Hoikkala: Erityistä tukea tarvitsevien  lasten ja nuorten tarpeisiin vastaami...
Hoikkala: Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tarpeisiin vastaami...THL
 
SDP:n MIKSI-muistio: Päivähoito-oikeus
SDP:n MIKSI-muistio: Päivähoito-oikeusSDP:n MIKSI-muistio: Päivähoito-oikeus
SDP:n MIKSI-muistio: Päivähoito-oikeusSDP
 
Pelkonen: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Pelkonen: Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiPelkonen: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Pelkonen: Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiKouluterveyskysely
 
Perheellisten opiskelijoiden opas
Perheellisten opiskelijoiden opasPerheellisten opiskelijoiden opas
Perheellisten opiskelijoiden opasAlviina Alametsä
 
Oppilas- ja opiskelijahuolto
Oppilas-  ja opiskelijahuoltoOppilas-  ja opiskelijahuolto
Oppilas- ja opiskelijahuoltoArja Kemppainen
 
Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessa
Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessaLasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessa
Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessaTHL
 
Tiina Suomela-Markkanen: Kuntoutussuunnitelma-vaativa lääkinnällinen kuntoutu...
Tiina Suomela-Markkanen: Kuntoutussuunnitelma-vaativa lääkinnällinen kuntoutu...Tiina Suomela-Markkanen: Kuntoutussuunnitelma-vaativa lääkinnällinen kuntoutu...
Tiina Suomela-Markkanen: Kuntoutussuunnitelma-vaativa lääkinnällinen kuntoutu...Kela
 
Rokotukset ovat lapsen oikeus
Rokotukset ovat lapsen oikeusRokotukset ovat lapsen oikeus
Rokotukset ovat lapsen oikeusTHL
 

Similar to Usein kysytyt kysymykset Lastensuojelulain muutokset-koulutuksista (20)

2 Terveydenhuollon tehtävät. "Jos lastensuojelulla on asiaa"
2 Terveydenhuollon tehtävät. "Jos lastensuojelulla on asiaa"2 Terveydenhuollon tehtävät. "Jos lastensuojelulla on asiaa"
2 Terveydenhuollon tehtävät. "Jos lastensuojelulla on asiaa"
 
Lapsi- ja perhelähtöinen avun ja tuen tarpeen arviointi
Lapsi- ja perhelähtöinen avun ja tuen tarpeen arviointiLapsi- ja perhelähtöinen avun ja tuen tarpeen arviointi
Lapsi- ja perhelähtöinen avun ja tuen tarpeen arviointi
 
4 Viranomaisen tehtävät. Jos lastensuojelulla on asiaa.
4 Viranomaisen tehtävät. Jos lastensuojelulla on asiaa. 4 Viranomaisen tehtävät. Jos lastensuojelulla on asiaa.
4 Viranomaisen tehtävät. Jos lastensuojelulla on asiaa.
 
Lanuosa1 johdanto
Lanuosa1 johdantoLanuosa1 johdanto
Lanuosa1 johdanto
 
Susanna Lehti: Miten turvataan lasten ja nuorten palvelut?
Susanna Lehti: Miten turvataan lasten ja nuorten palvelut?Susanna Lehti: Miten turvataan lasten ja nuorten palvelut?
Susanna Lehti: Miten turvataan lasten ja nuorten palvelut?
 
Lapsivaikutusten arviointi - esimerkkinä sote-uudistus
Lapsivaikutusten arviointi - esimerkkinä sote-uudistusLapsivaikutusten arviointi - esimerkkinä sote-uudistus
Lapsivaikutusten arviointi - esimerkkinä sote-uudistus
 
Pirjo Koivula, Opetushallitus
Pirjo Koivula, OpetushallitusPirjo Koivula, Opetushallitus
Pirjo Koivula, Opetushallitus
 
Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksia
Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiaLapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksia
Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksia
 
Hoikkala: Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tarpeisiin vastaami...
Hoikkala: Erityistä tukea tarvitsevien  lasten ja nuorten tarpeisiin vastaami...Hoikkala: Erityistä tukea tarvitsevien  lasten ja nuorten tarpeisiin vastaami...
Hoikkala: Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tarpeisiin vastaami...
 
Lanu tiivistelmä
Lanu tiivistelmäLanu tiivistelmä
Lanu tiivistelmä
 
SDP:n MIKSI-muistio: Päivähoito-oikeus
SDP:n MIKSI-muistio: Päivähoito-oikeusSDP:n MIKSI-muistio: Päivähoito-oikeus
SDP:n MIKSI-muistio: Päivähoito-oikeus
 
Pelkonen: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Pelkonen: Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiPelkonen: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Pelkonen: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
 
Perheellisten opiskelijoiden opas
Perheellisten opiskelijoiden opasPerheellisten opiskelijoiden opas
Perheellisten opiskelijoiden opas
 
Oppilas- ja opiskelijahuolto
Oppilas-  ja opiskelijahuoltoOppilas-  ja opiskelijahuolto
Oppilas- ja opiskelijahuolto
 
Lähihoitaja lastenhoitajana varhaiskasvatuksessa
Lähihoitaja lastenhoitajana varhaiskasvatuksessaLähihoitaja lastenhoitajana varhaiskasvatuksessa
Lähihoitaja lastenhoitajana varhaiskasvatuksessa
 
Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessa
Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessaLasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessa
Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessa
 
Itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen erityishuollossa
Itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen erityishuollossaItsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen erityishuollossa
Itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen erityishuollossa
 
Uudistettu sosiaalihuoltolaki Virva Juurikkala
Uudistettu sosiaalihuoltolaki Virva JuurikkalaUudistettu sosiaalihuoltolaki Virva Juurikkala
Uudistettu sosiaalihuoltolaki Virva Juurikkala
 
Tiina Suomela-Markkanen: Kuntoutussuunnitelma-vaativa lääkinnällinen kuntoutu...
Tiina Suomela-Markkanen: Kuntoutussuunnitelma-vaativa lääkinnällinen kuntoutu...Tiina Suomela-Markkanen: Kuntoutussuunnitelma-vaativa lääkinnällinen kuntoutu...
Tiina Suomela-Markkanen: Kuntoutussuunnitelma-vaativa lääkinnällinen kuntoutu...
 
Rokotukset ovat lapsen oikeus
Rokotukset ovat lapsen oikeusRokotukset ovat lapsen oikeus
Rokotukset ovat lapsen oikeus
 

More from Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset

Iäkkäiden palvelujen lakiuudistuksen toimeenpanon koulutukset_ruotsiksi_16.12...
Iäkkäiden palvelujen lakiuudistuksen toimeenpanon koulutukset_ruotsiksi_16.12...Iäkkäiden palvelujen lakiuudistuksen toimeenpanon koulutukset_ruotsiksi_16.12...
Iäkkäiden palvelujen lakiuudistuksen toimeenpanon koulutukset_ruotsiksi_16.12...Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset
 
Iäkkäiden palvelujen lakiuudistuksen toimeenpanon koulutukset_päivitetty 16.1...
Iäkkäiden palvelujen lakiuudistuksen toimeenpanon koulutukset_päivitetty 16.1...Iäkkäiden palvelujen lakiuudistuksen toimeenpanon koulutukset_päivitetty 16.1...
Iäkkäiden palvelujen lakiuudistuksen toimeenpanon koulutukset_päivitetty 16.1...Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset
 
Tulevaisuuden ikäohjelma -webinaarin aineisto ja yleisökysymysten tulokset 31...
Tulevaisuuden ikäohjelma -webinaarin aineisto ja yleisökysymysten tulokset 31...Tulevaisuuden ikäohjelma -webinaarin aineisto ja yleisökysymysten tulokset 31...
Tulevaisuuden ikäohjelma -webinaarin aineisto ja yleisökysymysten tulokset 31...Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset
 
Utlysning av statsunderstöd för att ersätta de kostnader som orsakas kommuner...
Utlysning av statsunderstöd för att ersätta de kostnader som orsakas kommuner...Utlysning av statsunderstöd för att ersätta de kostnader som orsakas kommuner...
Utlysning av statsunderstöd för att ersätta de kostnader som orsakas kommuner...Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset
 

More from Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset (20)

Iäkkäiden palvelujen lakiuudistuksen toimeenpanon koulutukset_ruotsiksi_16.12...
Iäkkäiden palvelujen lakiuudistuksen toimeenpanon koulutukset_ruotsiksi_16.12...Iäkkäiden palvelujen lakiuudistuksen toimeenpanon koulutukset_ruotsiksi_16.12...
Iäkkäiden palvelujen lakiuudistuksen toimeenpanon koulutukset_ruotsiksi_16.12...
 
Iäkkäiden palvelujen lakiuudistuksen toimeenpanon koulutukset_päivitetty 16.1...
Iäkkäiden palvelujen lakiuudistuksen toimeenpanon koulutukset_päivitetty 16.1...Iäkkäiden palvelujen lakiuudistuksen toimeenpanon koulutukset_päivitetty 16.1...
Iäkkäiden palvelujen lakiuudistuksen toimeenpanon koulutukset_päivitetty 16.1...
 
Åldersprogrammet vår 2022.pptx
Åldersprogrammet vår 2022.pptxÅldersprogrammet vår 2022.pptx
Åldersprogrammet vår 2022.pptx
 
Tulevaisuuden ikäohjelma -webinaarin aineisto ja yleisökysymysten tulokset 31...
Tulevaisuuden ikäohjelma -webinaarin aineisto ja yleisökysymysten tulokset 31...Tulevaisuuden ikäohjelma -webinaarin aineisto ja yleisökysymysten tulokset 31...
Tulevaisuuden ikäohjelma -webinaarin aineisto ja yleisökysymysten tulokset 31...
 
Väestö vanhenee- mistä työntekijät/ STM webinaari 02.12.2021
Väestö vanhenee- mistä työntekijät/ STM webinaari 02.12.2021Väestö vanhenee- mistä työntekijät/ STM webinaari 02.12.2021
Väestö vanhenee- mistä työntekijät/ STM webinaari 02.12.2021
 
Utlysning av statsunderstöd för att ersätta de kostnader som orsakas kommuner...
Utlysning av statsunderstöd för att ersätta de kostnader som orsakas kommuner...Utlysning av statsunderstöd för att ersätta de kostnader som orsakas kommuner...
Utlysning av statsunderstöd för att ersätta de kostnader som orsakas kommuner...
 
Valtionavustushaku kunnille covid-19-kustannuksiin 2021
Valtionavustushaku kunnille covid-19-kustannuksiin 2021Valtionavustushaku kunnille covid-19-kustannuksiin 2021
Valtionavustushaku kunnille covid-19-kustannuksiin 2021
 
Ikakyvykkyytta ikaohjelmalla -webinaari 03.06.2021
Ikakyvykkyytta ikaohjelmalla -webinaari 03.06.2021Ikakyvykkyytta ikaohjelmalla -webinaari 03.06.2021
Ikakyvykkyytta ikaohjelmalla -webinaari 03.06.2021
 
Social Security Reform in Finland
Social Security Reform in FinlandSocial Security Reform in Finland
Social Security Reform in Finland
 
Reform av den sociala tryggheten
Reform av den sociala trygghetenReform av den sociala tryggheten
Reform av den sociala tryggheten
 
Sosiaaliturvauudistuksen esittely
Sosiaaliturvauudistuksen esittelySosiaaliturvauudistuksen esittely
Sosiaaliturvauudistuksen esittely
 
Erikoissairaanhoidon järjestäminen Uudellamaalla
Erikoissairaanhoidon järjestäminen UudellamaallaErikoissairaanhoidon järjestäminen Uudellamaalla
Erikoissairaanhoidon järjestäminen Uudellamaalla
 
Uudenmaan sote-erillisratkaisua koskeva valmistelu
Uudenmaan sote-erillisratkaisua koskeva valmisteluUudenmaan sote-erillisratkaisua koskeva valmistelu
Uudenmaan sote-erillisratkaisua koskeva valmistelu
 
Ehdotus erillisratkaisuksi Uudellemaalle
Ehdotus erillisratkaisuksi UudellemaalleEhdotus erillisratkaisuksi Uudellemaalle
Ehdotus erillisratkaisuksi Uudellemaalle
 
Ändringar i barnskyddslagen
Ändringar i barnskyddslagenÄndringar i barnskyddslagen
Ändringar i barnskyddslagen
 
Vanhuspalvelulain muutokset, ensimmäinen vaihe
Vanhuspalvelulain muutokset, ensimmäinen vaiheVanhuspalvelulain muutokset, ensimmäinen vaihe
Vanhuspalvelulain muutokset, ensimmäinen vaihe
 
Secondary use of health and social data
Secondary use of health and social data Secondary use of health and social data
Secondary use of health and social data
 
Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (toisiolaki)
Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (toisiolaki)Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (toisiolaki)
Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (toisiolaki)
 
Toisiolaki yleisesitys 2019
Toisiolaki yleisesitys 2019Toisiolaki yleisesitys 2019
Toisiolaki yleisesitys 2019
 
Aktiivimallin muutokset 1.4.2019
Aktiivimallin muutokset 1.4.2019Aktiivimallin muutokset 1.4.2019
Aktiivimallin muutokset 1.4.2019
 

Usein kysytyt kysymykset Lastensuojelulain muutokset-koulutuksista

  • 1. 1(7) Mikä on lainmuutoksen tarkoitus ja mitkä ovat keskeiset muutokset? Lainmuutoksilla vahvistetaan lapsen oikeutta hyvään hoitoon ja kasvatukseen sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeelliseen valvontaan ja huolenpitoon. Lainmuutos sisältää tarkennuksia rajoitusten käytölle asetettavista yleisistä edellytyksistä, kuten välttämättömyys- ja suhteellisuusvaatimuksesta sekä säännökset hyvän kohtelun suunnitelmasta, jolla voidaan parhaim- millaan vähentää rajoitustoimenpiteiden tarvetta. Lainmuutoksilla vahvistetaan kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen ja hänen huoltajansa oikeusturvaa ja tehostetaan valvontaa. Mitkä ovat lain vaikutukset perhehoitoon? Lapsen perusoikeuksien vahvistamista sekä hyvää hoitoa, kasvatusta, valvontaa ja huolenpitoa kos- kevat säännökset koskevat myös perhehoidossa olevia lapsia. Perhehoitoon ei laajennettu oikeutta käyttää uusia rajoitustoimenpiteitä. Yhteydenpidon rajoitus on jatkossakin ainoa rajoitus, jota voi- daan käyttää perhehoidossa. Mikä ero on kasvatuksellisilla keinoilla ja rajoitustoimenpiteillä? Lastensuojelulain 4 a §:n ja laki lapsenhuollosta ja tapaamisoikeudesta 1 §:n mukaan lasta tulee kas- vattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta on suojeltava kaiken- laiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Lapsen hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito on voitava perustella lapsen yksilölliseen ja tarpeenmukaiseen päivittäiseen huolenpitoon ja valvontaan liittyvänä toimena. Kasvatuksellisissa keinoissa tulee aina huomioida lapsen ikä ja kehitystaso sekä muut lapsen yksilölliset tarpeet ja olosuhteet. Kasvatuksellisten keinojen on oltava oikeassa suh- teessa niiden tavoitteeseen. Lapsen hoito, kasvatus, valvonta tai huolenpito ei saa sisältää 11 luvussa tarkoitettuja rajoituksia. Hoito, kasvatus, valvonta tai huolenpito ei voi olla mielivaltaista, nöyryyttävää, alistavaa, ruumiil- lista kurittamista tai muulla tavoin loukkaavaa kohtelua. Kasvatukselliset keinot eivät myöskään voi olla tarkoitukseltaan, intensiteetiltään tai kestoltaan 11 luvussa olevaa rajoitusta vastaavia toimenpi- teitä. Miten ja missä tilanteissa lapselta voidaan ottaa puhelin pois? Lapsi voi käyttää omistamaansa puhelinta ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti. Mikäli puhelimen käy- töstä ei aiheudu haittaa lapselle, ei ole perustetta puuttua sen käyttöön. Kasvatuksellisilla perusteilla puhelimen käyttöön voidaan puuttua silloin, kun sen käytöstä aiheutuu lapselle haittaa. Esimerkiksi jos lapsi ei nuku öisin puhelimen käytön takia, puhelin voidaan ottaa häneltä yöajaksi pois unen turvaamiseksi. Haitta on aina arvioitava suhteessa kyseessä olevan yksit- täisen lapsen ikään, kehitystasoon ja yksilölliseen tilanteeseen. Erillistä rajoituspäätöstä ei tarvita. Toimenpide ei kuitenkaan voiolla tarkoitukseltaan, intensiteetiltään tai kestoltaan rajoitustoimenpi- dettä vastaava toimenpide. Tilanteen jatkuessa on tarpeen keskustella sosiaalityöntekijän kanssa mahdollisesta rajoituspäätöksen tekemisen tarpeesta. Puhelimen haltuunotto ei saa tosiasiallisesti rajoittaa lapsen yhteydenpitoa, ellei siitä tehdä erillistä päätöstä. Jos lastensuojelulain 65 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät, eli puhelimesta on haittaa lapsen tai toi- sen henkilön hengelle tai terveydelle tai puhelin vakavasti haittaa sijaishuollon järjestämistä tai lai- toksen yleistä järjestystä, on puhelimen pois ottamisesta tehtävä haltuunottopäätös.
  • 2. 2(7) Voiko laitoksella olla kotiintuloajat kouluikäisille lapsille, vai tuleeko heille tehdä liikkumava- pauden rajoittamispäätös? Kasvatuksen, hoidon ja valvonnan tavoitteena on edistää lapsen hyvinvointia sijaishuoltopaikassa ja toteuttaa lapsen oikeutta hyvään hoitoon ja huolenpitoon. Rajojen asettaminen liittyy aina lapsen huolenpitoon ja se voi sitä kautta liittyä lapsen valvontaan. Lapsen kasvun turvaaminen sisältää lap- sen hengen ja terveyden turvaamisen ja siihen liittyvän valvonnan tarpeen. Nämä tarpeet vaihtelevat eri ikäkausina ja riippuvat myös lapsen kehitystasosta ja henkilökohtaisista kyvyistä. Laitoksen henkilökunnan tulee tietää missä lapsi liikkuu ja asettaa tarvittaessa yksilölliset lapsen ikään ja kehitystasoon kuuluvat kotiintuloajat. Kotiintuloajat voivat vaihdella eri-ikäisillä lapsilla ja on arvioitava esimerkiksi se, mitä lapsi tekee iltaisin ja onko hänellä hyväksyttävä syy (esimerkiksi harrastus) viipyä pidempään ulkona. Näillä perusteilla kotiintuloajan asettaminen ei ole verratta- vissa liikkumavapauden rajoittamiseen. Miten asiakassuunnitelman laatiminen muuttuu lakiuudistuksen jälkeen? Lastensuojelulain 30 §:n mukaan lapsen asiakassuunnitelmaan tulee kirjata jatkossa myös, miten lapsen terveydenhuolto, varhaiskasvatus, perusopetus ja muu opetus järjestetään. Vanhempien erilli- sessä asiakassuunnitelmassa on lisäksi arvioitava, millä tavoin vanhemmille järjestettävän erityisen tuen avulla voidaan edistää perheen jälleen yhdistämistä lapsen etu huomioiden. Lapsen asiakassuunnitelma on jatkossakin täydennettävä tarvittaessa lapsen hoito- ja kasvatussuun- nitelmalla. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on aina tehtävä, jos lapseen kohdistetaan tai oletetaan kohdistettavan sijaishuollossa rajoituksia. Tarkoituksena on rajoitusten ennaltaehkäisy ja niihin va- rautuminen. Suunnitelma ei itsessään oikeuta rajoitusten käyttöä. Suunnitelman tekoon osallistuu sijaishuoltopaikan lisäksi lapsi ja lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lapsen huoltajat on otettava mukaan suunnitelman laatimiseen, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta tai mahdotonta. Tuleeko sosiaalityöntekijän olla mukana hoito- ja kasvatussuunnitelmaa laadittaessa? Lastensuojelulain 30 a §:n mukaan sijaishoitopaikan tulee täydentää yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa asiakassuunnitelmaa tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatus- suunnitelmalla. Suunnitelma tulee laatia yhdessä lapsen kanssa ja tarvittaessa ottaa huoltajat mu- kaan suunnitteluun silloin, kun se on lapsen edun mukaista. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on toimi- tettava tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Koskeeko hyvää kohtelua koskeva suunnitelma ammatillista perhehoitoa? Lastensuojelulain 61 b § ei velvoita ammatillisia perhekoteja laatimaan hyvää kohtelua koskevaa suunnitelmaa. Sen tekeminen on silti suositeltavaa niiltä osin, kuin se soveltuu perhehoitoon (perhe- hoidossa voidaan käyttää edelleen vain yhteydenpidon rajoitusta). Miten lapsen ja vanhemman puheluita voidaan valvoa? Lastensuojelulain 62 ja 63 §:ssä säädetään yhteydenpidon rajoittamisesta. Näihin pykäliin ei ole tul- lut muutoksia. Kielto pitää yhteyttä rajoittamispäätöksessä nimetyn henkilön kanssa puhelimitse voi olla täydellinen tai se voi olla muulla täsmällisesti ilmaistulla tavalla rajattu tai valvottu. Lapsen ja päätöksessä nimetyn henkilön väliset puhelut voidaan rajata tietyiksi päiviksi, tiettyyn kellonaikaan
  • 3. 3(7) tai tietyn pituiseksi. Lapsen puhelua voidaan kuunnella, mutta ei kuunnella sitä, mitä puhelun toinen osapuoli puhuu. Kaikkien osapuolten tulee olla tietoisia päätöksessä päätetystä menettelystä. Miten ja missä tilanteissa lapselta voidaan ottaa pois tupakkatuotteet? Miten tilanne eroaa perhehoidossa ja laitoshoidossa? Lastensuojelulain 65 §:n 4 momentin mukaan Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden haltuunotto on mahdollista lastensuojelulaitoksessa, kun ne esimerkiksi havaitaan lapsella tai löydetään muulla perusteella toteutetun henkilöntarkastuksen tai -katsastuksen yhteydessä. Haltuunoton toteuttaminen ei oikeuta kiinnipitoon eikä tupakkatuotteiden tai nikotiininesteiden etsiminen ole peruste henkilön- tarkastukseen tai –katsastukseen eikä omaisuuden, lähetysten tai tilojen tarkastamiseen. Haltuunoton tekee laitoksen johtaja tai hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva ja päätöksen lai- toksen johtaja tai häneen määräämänsä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva. Perhehoidossa ratkaisuun on pyrittävä keskustelemalla lapsen kanssa. Sijaisperheessä ja ammatilli- sissa perhekodeissa ei ole oikeutta käyttää muita lastensuojelulain mukaisia rajoituksia, kuin yhtey- denpidon rajoittaminen. Lapsen henkeä ja terveyttä on kuitenkin suojeltava. Sekä laitoshoidossa että perhehoidossa on tärkeää kannustaa ja tukea lasta tupakoinnin lopettami- seen. Sosiaalityöntekijän ja laitoksen tulisi tässä tarkoituksessa huolehtia siitä, että lapsella on tosi- asialliset mahdollisuudet tupakoinnin lopettamiseen. Mikäli lapsi tarvitsee tupakan vieroituslää- kettä, arvion siitä tekee lääkäri. Voiko lapsi mennä kotiharjoitteluun, kun hänellä on liikkumisvapauden rajoitus? Liikkumisvapauden rajoittamista koskevat edellytykset määritellään lastensuojelulain 69 §:ssä. Edellytyksiä ei ole muutettu nyt kyseessä olevassa lainmuutoksessa. Jatkossakin liikkumisvapauden rajoittamisen tulee olla lain edellytysten täyttyessä välttämätöntä ja lapsen edun mukaista. Rajoitus tarkoittaa, että lapsi ei voi poistua laitoksen alueelta, laitoksesta tai tietyn asuinyksikön tiloista tai lapsi voi liikkua tai poistua päätöksessä yksilöidyltä alueelta vain yhdessä työntekijän tai muun ai- kuisen kanssa. Jos liikkumisvapauden rajoitukselle ei ole laissa määriteltyä perustetta, on rajoitus päätettävä. Tilan- teessa, jossa lapsi lähtee kotiharjoitteluun, tulee liikkumisvapauden rajoitus päättää ja tarvittaessa arvioida sen perusteita uudelleen lapsen palatessa takaisin laitokseen. Jos lapsella on jo ennalta sovittu kotiharjoittelu, ja se peruuntuu liikkumisvapauden rajoituksen vuoksi, tulee tehdä erillinen yhteydenpidonrajoittamisen päätös. Miten toimitaan, jos lapsi poistuu luvatta laitoksesta tai ei palaa sinne sovitusti? Kuka voi kul- jettaa lapsen takaisin sijaishuoltopaikkaan? Lastensuojelulain 69 a §:n mukaan laitoksen tulee ottaa yhteyttä lapsen sijaishuollosta vastuussa olevaan viranomaiseen, jos lapsi poistuu luvatta laitoksesta tai ei palaa sinne luvallisen poistumisen jälkeen. Laitoksen ja lapsen sijaishuollosta vastuussa olevan viranomaisen tulee sopia yhteistyössä, kuinka tilanteessa toimitaan, kuka etsii lasta ja mistä lasta mahdollisesti etsitään. Kun lapsen olin- paikka on selvillä, on yhdessä sovittava kuka lapsen noutaa ja kuljettaa takaisin laitokseen. Lapsen
  • 4. 4(7) palauttamisesta sijaishuoltopaikkaan päättää lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lapsen et- sintää ja kuljettamista ei saa toteuttaa ostopalveluna. Kiireellisissä tilanteissa lapsen palauttamisesta ja siihen liittyvästä kuljettamisesta ja turvallisesta järjestämistavasta vastaa laitoksen johtaja tai hänen määräämänsä laitoksen hoito- ja kasvatushenki- lökuntaan kuuluva henkilö. Päätöksestä on kuitenkin ilmoitettava viipymättä lapsen asioista vastaa- valla sosiaalityöntekijälle. Kuljettamisen voi toteuttaa vain laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva työntekijä, jolla on lastensuojelulaissa tarkoitettu ammatillinen pätevyys, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai muu toimivaltainen viranomainen. Muu toimivaltainen viranomainen voi olla esimerkiksi lapsen oleskelukunnan vastaanottolaitoksen henkilökunta, toisen kunnan sosiaalityöntekijä tai poliisi. Vas- tuu lapsen kuljettamisesta on lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä ja lapsen omalla sijais- huoltopaikalla. Liikennevälineen kuljettaja voi olla ammattikuljettaja. Mahdollisia rajoitustoimenpiteitä kuljetuksen aikana autossa kuljetuksen turvaamiseksi voi käyttää vain lastensuojelulaitoksen työntekijä, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai muu toimivaltainen viranomainen. Rajoitustoimenpiteistä on tehtävä kirjallinen selvitys laitoksen johtajalle. Työaikaan ja työturvallisuuteen liittyvät asiat ovat työnantajan vastuulla. Niistä ei säädetä lasten- suojelulaissa. Mikä on sosiaalipäivystyksen rooli kuljetuksessa? Virka-ajan ulkopuolella, jos sijoittajakunnan vastuussa olevaa sosiaalityöntekijää ei saada kiinni, yhteys on otettava lapsen sijoittajakunnan sosiaalipäivystykseen. Sosiaalipäivystyksen sosiaalityön- tekijä voi virka-ajan ulkopuolella kiireellisessä tilanteessa kuljettaa lapsen takaisin sijaishuoltopaik- kaan ja voi tarvittaessa käyttää autossa välttämättömiä 69 a §:ssä mainittuja rajoitustoimenpiteitä. Ensisijainen vastuu lapsen palauttamisesta on kuitenkin lapsen sijaishuoltopaikalla ja lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä. Miten yhden vanhemman perhehoidossa tulisi toimia, jos lasta pitää lähteä etsimään yöai- kaan? Perhehoidon toimeksiantosopimuksissa on pohdittava, miten toimitaan yöaikaan äkillisesti tapahtu- vissa tilanteissa. Millainen päätös tulee tehdä lapsen kuljettamisesta? Lomake Päätös luvatta laitoksesta poistuneen lapsen palauttamisesta on THL:n Sosmeta-palvelussa: sosmeta.thl.fi Ketkä saavat pitää kiinni lapsesta kuljetuksen aikana? Entä ajoneuvon ulkopuolella? Lastensuojelulain 69 a §:n 5 momentin mukaan kiinnipitäminen on mahdollista vain autossa kulje- tuksen turvallisuuden varmistamiseksi. Kiinnipito kuljetuksen aikana on sallittua esimerkiksi liiken- neturvallisuudesta johtuvista syistä, jos lapsi yrittää hypätä liikkuvasta autosta tai on väkivaltainen aiheuttaen vaaratilanteen liikkeellä olevassa autossa. Lasta ei voida pitää kiinni kuljetuksen aikana
  • 5. 5(7) varmuuden vuoksi. Kiinnipito on oikeutettu vaaratilanteiden estämiseksi ja turvallisuuden säilyttä- miseksi. Kiinnipito ei ole mahdollista auton ulkopuolella tai muissa kulkuneuvoissa. Lapsesta voi pitää kiinni vain laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva työntekijä, jolla on lastensuojelulaissa tarkoitettu ammatillinen pätevyys, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai muu toimivaltainen viranomainen. Hätävarjelusta säädetään rikoslain 4 luvun 4 §:ssä: ”Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolus- tusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet. Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on kuitenkin rangais- tusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin.” Jos lapsi on sijoitettu avohuollon tukitoimenpiteenä ja on perusteltu syy epäillä päihteiden käyttöä, missä ja miten seulat voidaan ottaa? Lastensuojelulain 61 §:n mukaan, jos lapsi on sijoitettu avohuollon tukitoimenpiteenä, häneen ei voida soveltaa muita rajoitustoimenpiteitä kuin yhteydenpidon rajoitus. Tähän ei ole tehty muutok- sia tässä yhteydessä. Tarvittaessa lapsi tulee toimittaa terveydenhuollon palvelujen piiriin ja arvi- oida kiireellisen sijoituksen tarve. Lapsen sijoitusta ja sijaishuoltopaikkaa tulee arvioida uudelleen ja tarvittaessa sijoittaa lapsi laitokseen, jossa on tarvittaessa mahdollista toteuttaa henkilönkatsastus. Jos lapsi käy ulkopuolisten päälle julkisella paikalla, saako lasta rajoittaa fyysisesti? Hätävarjelusta säädetään rikoslain 4 luvun 4 §:ssä: ”Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolus- tusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet. Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on kuitenkin rangais- tusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin.” Jos lapsella on hallussaan itsensä satuttamiseen sopivia välineitä ja hän uhkaa vahingoittaa itseään, saako lasta rajoittaa fyysisesti? Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lasta tulee suojella ja hänen henkeään ja terveyttään suojata. Tämä ei ole rajoittamistoimenpide. Lisäksi hätävarjelusta on säädetty rikoslain 4 luvun 4 §:ssä (katso edellä).
  • 6. 6(7) Voiko oppisopimusopiskelija osallistua rajoitustoimenpiteisiin? Ei voi, sillä opiskelija ei kuulu laitoksen pysyvään ammatilliseen hoito- ja kasvatushenkilöstöön. Voiko laitos vuokrata toiselta laitokselta eristämistilan, jos lapsen omassa sijaishuoltopaikassa ei ole eristämiseen soveltuvaa huonetta? Ei voi. Siirtyminen toisen laitoksen tiloihin voi vaarantaa lapsen ja henkilöstön turvallisuuden, toi- sen sijaishuoltopaikan lasten hyvinvoinnin sekä eristettävän lapsen yksityisyyden suojan. Miten sosiaalityöntekijöiden tulee valvoa sijaishuoltopaikan tekemiä rajoituspäätöksiä ja ar- jen käytäntöjä? Lapsen asioista vastavan sosiaalityöntekijän on arvioitava lapsen kokonaistilannetta koko sijoituk- sen ajan. Sijaishuoltopaikan on ilmoitettava lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle, jos lap- seen on kohdistettu rajoituksia. Sosiaalityöntekijän on keskusteltava lapsen kanssa häneen kohdis- tettujen rajoitusten syistä ja mahdollisista vaikutuksista esimerkiksi hoito- ja kasvatussuunnitelmaan ja asiakassuunnitelmaan. Yhteistyö lapsen huoltajien kanssa on tärkeää, joten myös heidän kanssaan tulisi keskustella lapseen kohdistetuista rajoituksista, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta tai mahdo- tonta. Erityisesti lapsen tilannetta on arvioitava sosiaalityöntekijän toimesta, jos lapseen kohdistetaan useita, peräkkäisiä, yhtäaikaisia tai pitkäkestoisia rajoituksia. Tällöin sosiaalityöntekijän on arvioi- tava mm. onko lapsella sopiva ja riittävä hoito, ovatko palvelut lapselle sopivat eli oikeanlaiset, onko lapsen sijoituspaikka hänelle sopiva ja vastaavatko sijaishuoltopaikan henkilöstön määrä ja osaaminen sekä tilat lapsen tarpeita. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on vastuu lapsikohtaisesta valvonnasta sijaishuollon aikana. Tämä edellyttää, että sosiaalityöntekijän tapaa lasta myös kahden kesken. Lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle on toimitettava laitoksen hyvää hoitoa koskeva suunnitelma, josta tulee käydä ilmi myös laitoksen arjen käytäntöjä. Onko rajoitusten lapsikohtaiseen arviointiin asiakirjapohjaa? Lomake Rajoituksen käytön arvio on THL:n Sosmeta-palvelussa: sosmeta.thl.fi Miten menetellään, jos sijoituskunnan koulu ei pysty vastaamaan sijoitetun lapsen koulutar- peisiin? Perustuslain 16 §:n ja lastensuojelulain 52 a §:n nojalla lapsella on oikeus perusopetukseen sijais- huollon aikana. Perusopetuslain 4 §:n mukaisesti kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lastensuojelulain nojalla sijoitetun lapsen perusopetuksen järjestäminen ja opetukseen ohjaaminen on sekä sijoittajakunnan että sijoituskunnan yhteinen vastuu. Sijoittajakunta on ensisijaisesti vas- tuussa siitä, että lapselle tai nuorelle järjestetään riittävät palvelut ja tukitoimet. Sillä on toimintavel- vollisuus eli sen on oltava viivytyksettä ja aktiivisesti yhteydessä sijoituskuntaan. Lisäksi sosiaali-
  • 7. 7(7) huoltolain 41 § korostaa yhteistyön merkitystä kaikessa työskentelyssä. Sijoittajakunnan on varmis- tettava, että lapsen perusopetus tullaan järjestämään sijoituskunnassa. Perusopetuksen järjestämi- sestä vastaa käytännössä kuitenkin sijoituskunta. Jälkihuollon ikäraja nousee 21 vuodesta 25 vuoteen. Mitkä ovat lain voimaantulosäännökset? Kuuluuko jälkihuolto uudistuksen jälkeen lastensuojeluun vai aikuissosiaalityöhön? Jälkihuollon ikärajan nousu koskettaa niitä nuoria, joiden oikeus jälkihuoltoon on voimassa 1.1.2020. Tämä tarkoittaa niitä nuoria, jotka ovat jo jälkihuollon piirissä tai joilla on edelleen oikeus palata jälkihuollon piiriin 1.1.2020. Jälkihuoltoa on kuitenkin mahdollista järjestää harkinnanvarai- sena myös niille nuorille, joilla ei siihen ole subjektiivista oikeutta. Jälkihuoltoa järjestetään lastensuojelulain mukaisena palveluna, mutta kunta voi sijoittaa sen hallin- nollisesti itse parhaaksi katsomallaan tavalla. Mikä ero on viiden vuoden järjestämisvelvollisuudella ja 25 vuoden ikärajalla? Lastensuojelulain 75 §:ssä säädetään lapsen ja nuoren oikeudesta jälkihuoltoon. Pykälän 3 momen- tin mukaan Kunnan velvollisuus järjestää jälkihuoltoa ja lapsen tai nuoren oikeus palata jälkihuol- toon päättyy viiden vuoden päästä siitä, kun lastensuojelun asiakkuus on päättynyt sijoituksen päät- tymisen jälkeen. Kunnan velvollisuus järjestää jälkihuoltoa ja nuoren oikeus jälkihuollon palvelui- hin päättyy kuitenkin viimeistään hänen täyttäessä 25 vuotta. Viiden vuoden määräaika jälkihuolto-oikeuteen lastensuojelun asiakkuuden päättymisestä ja 25 vuoden ikäraja jälkihuollon palvelujen saamisessa ovat kaksi eri asiaa. Jos nuori jatkaa sijoituksen päätyttyä lastensuojelun avopalveluissa tai jälkihuollon palveluissa, ei viiden vuoden määräajan las- keminen aktualisoidu. Tällöin jälkihuolto päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 25 vuotta. Millä kunnalla on järjestämisvastuu jälkihuollon palveluista? Tähän ei ole tehty muutosta. Jälkihuollosta vastaa lapsen sijaishuollosta vastuussa oleva kunta. Har- kinnanvaraisesta jälkihuollosta vastaa se kunta, jossa jälkihuoltoa koskeva päätös on tehty. Milloin itsenäistymisvarat maksetaan nuorelle? Lastensuojelulain 77 §:n mukaan itsenäistymisvarat tulee maksaa nuorelle lähtökohtaisesti jälki- huollon päättyessä. Erityisestä syystä ne voidaan maksaa viimeistään, kun nuori täyttää 25 vuotta. Mikäli maksuajankohdasta on erimielisyys nuoren ja sosiaalityöntekijän välillä, on asiasta tehtävä muutoksenhakukelpoinen päätös.