Download to read offline
Uploaded byOpetusalan Ammattijärjestö OAJ
Perusopetuksen vuosityöaikakokeilu
Diasetti avaa perusopetuksen vuosityöaikakokeilua sekä kokeilun tavoitteita ja taustoja.
More Related Content
Similar to Perusopetuksen vuosityöaikakokeilu
Perusopetuksen vuosityöaikakokeilu
- 1.
- 2. Mikä kokeilu? • Vuosityöaikakokeiluperuskoulussa 1.8.2018–31.7.2021 • Rajattu ja pieni kokeilu • Ensimmäisenä vuonna alusta asti mukana vain 7 koulua • Ensimmäiset kokeilukunnat ovat Helsinki, Vantaa ja Lahti • 1.1.2019 mukaan tuli yksi alakoulu Vaasasta • Nyt koko maassa kokeilussa on mukana 8 alakoulua • Ensi lukuvuoden alusta mukaan yhtenäinen PK Jyväskylästä • Viimeinenkin mahdollisesti alkava kokeilu päättyy 31.7.2023 • Neuvotteluja käynnissä parissa kunnassa
- 3. Miksi on pidettytärkeänä, että vuosityöaikaa kokeillaan myös perusopetuksessa? • Opettajien työ on muuttunut ja palkanmaksun ulkopuolella oleva työ eli ns. virkaan kuuluvat muut tehtävät ovat lisääntyneet • Oppiminen yksilöllistyy ja opetuksen suunnittelu laajenee: oppimisen tuki, yksilölliset oppimispolut, vaihtelevat oppimisympäristöt… • Yhteistyö lisääntyy niin kotien ja toisten opettajien kanssa kuin moniammatillisesti ja sidosyhteisöjen kanssa • Arviointityö lisääntyy ja monipuolistuu • Työ ei painotu enää vain oppitunteihin • Kehittämistyö laajenee ja tehdään pääasiassa kouluilla • Uudet opetussuunnitelmat vaativat yhä enemmän opettajien yhteistä opetuksen suunnittelua ja arviointia
- 4. Mitä kokeilulla tavoitellaan? •Lisääntyneen opetuksen ulkopuolisen työmäärän rajaamista • Työn tekemistä vain työajalla • Työaikajärjestelmien kehittäminen vastaamaan nykytilannetta ja muuttuvaa opettajan työtä: • jotta kaikki työ saadaan palkanmaksun perusteeksi • jotta työn määrää kyetään tarvittaessa rajaamaan • Oppituntien laskemisesta siirrytään kohti kaiken opettajan työhön kuluvan työajan hahmottamista
- 5. Onko vuosityöaikaan perustuva työaikamalliideana ihan uusi asia? • Jo 1976–77 ensimmäiset yleissivistävän koulutuksen vuosityöaikakokeilut • 1999–2008 Helsingin ja Lappeenrannan kokonaistyöaikakokeilut • 2012 Vantaan erityisopettajat • 2013 Kuopion ja Siilinjärven erityisopettajat • 2018 Vantaan kahden koulun kokeilu • Kokeilujen historia on siis vuosikymmeniä vanha • Sittemmin on pyritty löytämään ja neuvottelemaan sopivaa mallia
- 6. Kuka tällaisesta kokeilustaon päättänyt? • OAJ:n valtuuston päättämä tavoiteohjelma 2000-2004 • Valtuuston päättämä toimintasuunnitelma 2001-2002 ”Kehitetään ja laajennetaan opettajien kokonaispalkkausta ja -työaikaa koskevia kokeiluja. Käynnistetään kokonaispalkkausta ja työaikaa koskevia uusia kokeiluja peruskouluissa, lukioissa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa.” • Valtuuston päättämä tavoiteohjelma 2014-18 • Valtuuston päättämä toimintasuunnitelma 2015-2016 ”Kehitämme virka- ja työehtosopimusten palkka- ja työaikamääräyksiä siten, että työtä rajataan ja kaikki tehtävät saadaan kokonaisuudessaan palkan perusteeksi. Kehitämme yhdessä työnantajan kanssa työaikajärjestelmiä ja jatkamme neuvotteluja uusien työaika- ja palkkauskokeilujen aloittamiseksi. Edellytämme, että työnantaja kohdentaa kokeiluihin taloudellisia lisävoimavaroja, joilla uudistukset mahdollistetaan. Tätä varten teemme selvityksen työaika- ja palkkauskokeiluista ja niiden toimivuudesta ennalta laadittujen kriteerien pohjalta.” • Valtuuston päättämä toimintasuunnitelma 2017-2018 ”Työaikajärjestelmiä uudistetaan käynnistämällä paikallisia kokeiluja ja nykyisten työaikajärjestelmien toimivuutta parannetaan.” • OAJ:n hallitus käsittelee asiaa jokaisessa kokouksessaan, ennen hallituksen kokouksia asia käsitellään aina OAJ:n tulo- ja palkkapoliittisessa toimikunnissa. Näissä päättävissä elimissä päätökset tekee OAJ:n jäsenkunnasta valitut edustajat.
- 7. Onko jäseniltä kysytty? •Mukana olevien koulujen opettajat ovat äänestäneet mukaan lähtemisestä, ja enemmistö on ollut kokeilun kannalla • Paikallisyhdistys tekee päätöksen mukaan lähtemisestä ja neuvottelee työnantajan kanssa paikallisen sopimuksen • Paikallisyhdistys määrittelee, miten enemmistö määritellään (useimmat ovat edellyttäneet 2/3 enemmistöä) • OAJ:n hallitus hyväksyy osaltaan paikalliset sopimukset • Vastoin opettajakunnan tai paikallisyhdistyksen tahtoa ei kokeilu voi alkaa
- 8. Keillä opetusalan opettajillaon vuosityöaika nyt käytössä? • Ammattikorkeakoulussa käytössä yli parikymmentä vuotta (1 624 tuntia) • Yliopistossa käytössä vuodesta 1997 (1 624 tuntia) • Ammatillisella toisella asteella kokeilun ja siirtymäajan kautta alkaen 2017–2020 (min. 1500 h) • Iso osa oppilaanohjaajista ja opinto-ohjaajista
- 9. Mitkä ovat tärkeimmätpointit? • Työpäivien määrä 190 oppilastyöpäivää (miinus arkipyhät) ja opettajatyöpäivät ja niiden sijoittuminen pysyvät ennallaan • Kaikki lomat säilyvät aivan ennallaan • Kaikesta sovitusta työstä maksetaan korvaus • Kaikki nykyiset tehtävät on resursoitava työaikana • 1520 tuntia/vuodessa on vähimmäismäärä, ja sen mukainen palkka viranhaltijoille taataan, tunteja voi siis olla enemmänkin. Jos on enemmän tunteja, nousee tietysti palkkakin • 1520 tunnista osa on sidottua työaikaa (tapahtuu pääosin koululla) ja loput on sitomatonta työaikaa (opettaja itse päättää miten, milloin ja missä työn tekee)
- 10. Miksi työajan käyttöäon tärkeää suunnitella ja seurata? • Työajan käyttöä on suunniteltava ja sen toteutumista on seurattava sen takia, että työtä voidaan rajata • Sitomattoman työajan määrä on OAJ:lle tulleen palautteen mukaan kokoa ajan lisääntynyt • Tarkoitus ei ole, että työnantaja alkaa kontrolloida sen käyttöä vaan että opettaja itse seuraa käyttämäänsä työaikaa, jotta konkretisoituu se, paljonko aikaa tosiasiassa käyttää • Tarkoitus on rajoittaa ja mitoittaa omia töitään niin, ettei työkuorma kasva liian isoksi • Oman työn johtaminen korostuu
- 11. Mikä on sidottuatyöaikaa? • Kaikki oppilaiden kanssa tehtävä opetus- ja kasvatustyö eli oppitunnit, välitunti- valvonnat, ohjaaminen, kerhot, tukiopetus yms. • Vesot ja kikyt • Kokoukset ja työryhmät, tiimit, moniammatilliset erityisen tuen palaverit, opettajien arviointipalaverit yms. • YS-ajalla tehtävä kunta-/koulukohtainen kehittäminen (esim. OPS-työ, hankesuunnittelu, koulun tapahtuminen suunnittelu ja valmistelu yms.) • Vanhempainvartit ja -illat sekä arviointikeskustelut (siltä osin, kun opettaja, oppilas ja huoltaja ovat paikalla, valmistautuminen on sitomatonta työaikaa) • Opetuksen yhteinen suunnittelu (mm. oppimisen tuen yhteissuunnittelu ml. pedagogisten asiakirjojen laadinnan edellyttämä yhteistyö, monialaisten kokonaisuuksien yhteissuunnittelu, samanaikais- ja yhteisopettajuuden edellyttämä opetuksen yhteissuunnittelu, jaksosuunnittelu yms.) • Täydennyskoulutukseen ym. osaamisen kehittämiseen osallistuminen
- 12. Mikä on sitomatontatyöaikaa? Saako opettaja itse päättää miten, missä ja milloin tekee? • Kyllä saa. Perustuu luottamukseen ja opettajan asiantuntijuuteen. • Minimimäärä on 25–40% • Oman opetuksen suunnittelu (tarve kasvaa oppimisen polkujen yksilöllistymisen myötä) • Arviointityö (vaikka osana opetusta tehtävä jatkuva arviointi onkin lisääntynyt, on opettajan velvoite summatiiviseen arviointiin säilynyt aiemman kaltaisena.) • Oman osaamisen omaehtoinen, esimiehen kanssa sovittu, päivittäminen • Osa ys-ajasta käytännössä, etenkin koulun ja kodin välinen viestintä (sähköiset välineet, puhelin, tiedotteet yms.), osa kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä luetaan sidottuun työaikaan (esim. vanhempaintapaamiset)
- 13.
- 14. 1. kokeiluvuosi • Sitomattomantyön osuus 1. vuonna vähintään: • Ei siis voi sopimuksenkaan mukaan olla niin, että kaikkien opettajien todellinen tarve olisi aina tasan 25%. opv 18 40 % opv 20 - 21 35 % opv 22 - 23 30 % opv 24 25 %
- 16. Muuttuuko koulun arki? •Sopimuksen tarkoituksena ei ole vaikuttaa oppituntien määrään, ryhmäkokoihin tai pedagogisiin ratkaisuihin. • Tarkoitus ei ole muuttaa koulun perusarkea • Kokeilussa ei ole kyse päivä-, viikko- tai kuukausityöajasta vaan vuosityöajasta • vaihtelua on työpäivien ja viikkojen työmäärissä on paljon, koska koulun arki vaihtelee • opetusta voi olla jonain päivänä paljon ja toisaalta jopa opetukseton päivä on mahdollinen, lisäksi normaali variaatio lukujärjestyksissä ja eri jaksojen välillä • On mahdollista varata työaikaa yhteiselle suunnittelulle (esim. monialaiset oppimiskokonaisuudet, ilmiö- ja teemapäivät tai –viikot yms.)
- 17. Mitä tapahtuu palkoille? •Peruspalkat nousevat 2,5 OPV-järjestelmän mukaisen ylitunnin verran (vuosiviikkoylituntipalkkio) • Hinnoittelutunnuksen mukaisen peruspalkan lisäksi maksetaan vuosidonnaiset lisät kuten aiemmin • TVA- ja TSA-lisät maksetaan kuten aiemmin • Lomaraha maksetaan kuten aiemmin • 1520 yli menevät työtunnit maksetaan lisäpalkkana • Yli 1700 vuosityötunnin yli menevät työtunnit korvataan 1,5 kertaisina
- 18. Palkat 1.12.2018 lukien(peruspalkat) Tehtävänimike 1 kl 2 kl 1 kl 2 kl Peruskoulun lehtori 2 872,98 2 845,80 3 152,18 3 122,38 Luokanopettaja 2 660,14 2 635,00 2 890,13 2 862,81 Erityisopetuksen opettaja 2 892,92 2 865,56 3 155,73 3 125,90 OPV VTA
- 19. Palkkavertailu, laskelmista yleistä •OAJ:n tekemällä laskurilla voi tehdä matemaattisia laskelmia • Ne eivät perustu kenenkään todelliseen vuosityöaikasuunnitelmaan. Sitomattoman työajan prosentit ovat minimit, niitä ei voi pienentää, mutta suurentaa saa. • Esim. erityistehtävät on muutettu työajaksi periaatteella 1 vvt vastaa laskennallisesti 38 tuntia työtä vuosityöajassa. Tehtäville voidaan määritellä enemmän (tai vähemmän) työaikaa todellisen arvioidun tilanteen mukaan. • Näissä laskelmissa ainoa vertailukelpoinen kohta on ns. viivan alle jäävä summa. • Lähtöpalkkoja (hitu) ei voi verrata, koska ne sisältävät eri määrän työtä. • Opettajat eivät ole tuntipalkkaisia, vaan tässä vertaillaan kuukausiansioita. • OPV-työajan tuntiansiota ei ole edes mahdollista laskea ilman, että olisi tiedossa opettajan käyttämä kaikki suunnittelu- yms. työaika. Oppitunnin hinnassa maksetaan OPV-työajassa ys- aika, kikyt, vesot (joille on määritelty kesto) ja kaikki suunnittelu- ja arviointityö, joille ei siis OPV-työajassa ole määritelty mitään ajallista kestoa. • Palkat muodostuvat siis aivan eri periaatteilla. • Laskelma on tehty palkkataulukoilla 1.12.18 lukien
- 20. 1. Laskelmaesimerkki: luokanopettaja •kelpoinen luokanopettaja • opetusvelvollisuus on 24 sitomaton työaika min 25% (tämä lasketaan vuotuisesta työtuntimäärästä) • 1. kalleusluokan kunta • 1 ylitunti (opetusta viikossa siis 24 + 1 = 25) • 1 h/vko tukiopetusresurssia (38 työviikkoa x 1 h = 38 h/vuosi) • 1 h/vko av- ja tvt-välinetyö (38 työviikkoa x 1 h = 38 h/vuosi) • työkokemus 12 vuotta (10. vuoden lisä)
- 21.
- 22.
- 23. Peruskoulun vuosityöaikakokeilu Työaika- japalkkavertailu Opetus Opetus Ys-aika, vesot ym. Ys-aika, vesot ym. Sitomaton työaika 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Vuosityöaika OPV-työaika Työaikah/viikko 2,890.13 2,660.14 572.69 572.69 0 500 1,000 1,500 2,000 2,500 3,000 3,500 Vuosityöaika OPV-työaika Kuukausipalkka Tehtäväkohtainen palkka Tehtäväkohtainen palkka Vs-lisä Vs-lisä Ylit.palkkio 184,00 ? 3 474,36 3 416,83
- 24. Miten tästä eteenpäin? •Kyseessä on kolmivuotinen kokeilu, ellei sopimusta päätetä lopettaa kesken sopimuskauden • Kokeiluun on mahdollista tulla mukaan niin, että se alkaa viimeistään lukuvuoden alussa 1.8.2020 • Tavoitteena saada mukaan myös yläkouluja tai yhtenäisiä peruskouluja • Jokaisessa kokeilukoulussa kolmen vuoden jälkeen arvioidaan tilanne jatkosta • Lopettaminen? Kehittäminen? Paluu OPV-järjestelmään? Muu, mikä?
- 25. Voiko kokeilu alkaamissä vain? • Ei. Jos kuulet vihjeitä siirtymisestä, ole yhteydessä kuntasi opettajia edustavaan pääluottamusmieheen. • Vuosityöaikajärjestelmän kokeilu päättyy viimeistään silloin, kun viimeinenkin kolmivuotinen kokeilu päättyy. • Kun viimeiset kokeilut päättyvät, arvioidaan mihin suuntaan jatketaan.
- 26. Mistä saan lisätietoa? •OAJ:n verkkosivuilta www.oaj.fi • www.oaj.fi/arjessa/perusopetuksen-vuosityoaikakokeilu/ • Uutiset • Työelämäopas • Opettaja-lehdestä • OAJ:n toimiston työntekijöiltä • Kokeilukuntien pääluottamusmiehiltä
- 28.