Perusopetusta koskeva
vuosityöaikakokeilu 1.8.2018–31.7.2021
• Rajattu, vain muutamaa koulua koskeva kokeilu mukana
olevissa kokeilukunnissa Helsinki, Vantaa, Espoo,
Tampere (2019), Lahti, Vaasa ja Kajaani
• Kokeiluun voi osallistua vain paikallisyhdistyksen
päätöksellä, jonka jälkeen tarvitaan vielä OAJ:n
hallituksen hyväksyminen
• Kokeilu ei voi käynnistyä vastoin koulun opettajien
enemmistön näkemystä
• Kokeilu voidaan irtisanoa jo kesken kokeilun
ensimmäisen vuoden jälkeen, jos se ei toimi toivotulla
tavalla
Miksi?
• Oppiminen yksilöllistyy
• Suunnittelu laajenee: oppimateriaalit, oppimisympäristöt,
oppimisen tuki, yksilölliset oppimispolut
• Yhteistyö lisääntyy: kotien ja toisten opettajien kanssa,
moniammatillisesti ja sidosyhteisöjen kanssa
• Arviointityö lisääntyy ja monipuolistuu, arviointi on jatkuvaa
• Työ ei painotu vain oppitunteihin, koko koulupäivä tavoitteellista
toimintaa
• Kehittämistyö laajenee ja tehdään pääasiassa kouluilla
• Opettajan työ on muuttunut, ja oppituntien ulkopuolinen
– palkanmaksun ulkopuolella – oleva työ on lisääntynyt
• Uudet opetussuunnitelmat vaativat yhä enemmän opettajien
yhteistä opetuksen suunnittelua ja arviointia
• Opetusvelvollisuudet eivät vastaa – eivätkä pitkään aikaan ole
vastanneet – nykyisiä tehtävänkuvia
Voisiko perusopetuksen vuosityöaika-
malli tuoda tähän ratkaisun?
 Työaikajärjestelmiä on kehitettävä vastaamaan
nykytilannetta ja muuttuvaa opettajan työtä:
• jotta kaikki työ saadaan näkyväksi
• jotta kaikki työ saadaan palkanmaksun perusteeksi
• jotta työn määrää kyetään tarvittaessa rajaamaan
Oppituntien laskemisesta on siirryttävä työtuntien
laskemiseen
Työajan käyttöä on suunniteltava ja sen
toteutumista seurattava
Tärkeimmät pointit perusopetuksen
vuosityöajan kokeilumallista
• Työpäivien määrä ja sijoittuminen ennallaan
• Koulutyön keskeytykset eli kaikki lomat
ennallaan
• Enemmän yhteistä oman opetuksen suunnittelua
• Kaikki nykyiset tehtävät resursoitava työaikana
• 1520 tuntia/vuosi vähimmäismäärä, voi siis olla
enemmänkin
• Kaikesta työstä maksettava
| OAJ | 4
Sidottua työaikaa
• Kaikki oppilaiden opetus- ja kasvatustyö (oppitunnit, valvonnat,
ohjaaminen yms.)
• Veso ja kiky-päivät
• Kokoukset ja työryhmät (opettajankokoukset, tiimikokoukset,
moniammatilliset tuen palaverit, opettajien arviointipalaverit jne.)
• YS-ajalla tehtävä kunta-/koulukohtainen kehittäminen (esim. ops-työ,
hankesuunnittelu, koulun tapahtuminen suunnittelu/valmistelu)
• Vanhempainvartit/-illat, arviointikeskustelut (opettaja, oppilas ja huoltaja)
• Opetuksen yhteinen suunnittelu (mm. oppimisen tuen yhteissuunnittelu
ml. pedagogisten asiakirjojen laadinnan edellyttämä yhteistyö,
monialaisten kokonaisuuksien yhteissuunnittelu, samanaikais- ja
yhteisopettajuuden edellyttämä opetuksen yhteissuunnittelu,
”jaksosuunnittelu”)
• Täydennyskoulutukseen ym. osaamisen kehittämiseen osallistuminen
Sitomatonta työaikaa, 25-40%
• Oman opetuksen suunnittelu (tarve kasvaa oppimisen polkujen
yksilöllistymisen myötä)
• Arviointi (Vaikka osana opetusta tehtävä jatkuva arviointi
lisääntynyt, on opettajan velvoite summatiiviseen arviointiin
säilynyt aiemman kaltaisena.)
• Oman osaamisen omaehtoinen päivittäminen
• Osa ys-ajasta käytännössä, vaikkakin luetaan sidottuun, etenkin
koulun ja kodin välinen viestintä (sähköiset välineet, puhelin,
tiedotteet)

Perusopetusta koskeva vuosityöaikakokeilu

  • 1.
    Perusopetusta koskeva vuosityöaikakokeilu 1.8.2018–31.7.2021 •Rajattu, vain muutamaa koulua koskeva kokeilu mukana olevissa kokeilukunnissa Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere (2019), Lahti, Vaasa ja Kajaani • Kokeiluun voi osallistua vain paikallisyhdistyksen päätöksellä, jonka jälkeen tarvitaan vielä OAJ:n hallituksen hyväksyminen • Kokeilu ei voi käynnistyä vastoin koulun opettajien enemmistön näkemystä • Kokeilu voidaan irtisanoa jo kesken kokeilun ensimmäisen vuoden jälkeen, jos se ei toimi toivotulla tavalla
  • 2.
    Miksi? • Oppiminen yksilöllistyy •Suunnittelu laajenee: oppimateriaalit, oppimisympäristöt, oppimisen tuki, yksilölliset oppimispolut • Yhteistyö lisääntyy: kotien ja toisten opettajien kanssa, moniammatillisesti ja sidosyhteisöjen kanssa • Arviointityö lisääntyy ja monipuolistuu, arviointi on jatkuvaa • Työ ei painotu vain oppitunteihin, koko koulupäivä tavoitteellista toimintaa • Kehittämistyö laajenee ja tehdään pääasiassa kouluilla • Opettajan työ on muuttunut, ja oppituntien ulkopuolinen – palkanmaksun ulkopuolella – oleva työ on lisääntynyt • Uudet opetussuunnitelmat vaativat yhä enemmän opettajien yhteistä opetuksen suunnittelua ja arviointia • Opetusvelvollisuudet eivät vastaa – eivätkä pitkään aikaan ole vastanneet – nykyisiä tehtävänkuvia
  • 3.
    Voisiko perusopetuksen vuosityöaika- mallituoda tähän ratkaisun?  Työaikajärjestelmiä on kehitettävä vastaamaan nykytilannetta ja muuttuvaa opettajan työtä: • jotta kaikki työ saadaan näkyväksi • jotta kaikki työ saadaan palkanmaksun perusteeksi • jotta työn määrää kyetään tarvittaessa rajaamaan Oppituntien laskemisesta on siirryttävä työtuntien laskemiseen Työajan käyttöä on suunniteltava ja sen toteutumista seurattava
  • 4.
    Tärkeimmät pointit perusopetuksen vuosityöajankokeilumallista • Työpäivien määrä ja sijoittuminen ennallaan • Koulutyön keskeytykset eli kaikki lomat ennallaan • Enemmän yhteistä oman opetuksen suunnittelua • Kaikki nykyiset tehtävät resursoitava työaikana • 1520 tuntia/vuosi vähimmäismäärä, voi siis olla enemmänkin • Kaikesta työstä maksettava | OAJ | 4
  • 5.
    Sidottua työaikaa • Kaikkioppilaiden opetus- ja kasvatustyö (oppitunnit, valvonnat, ohjaaminen yms.) • Veso ja kiky-päivät • Kokoukset ja työryhmät (opettajankokoukset, tiimikokoukset, moniammatilliset tuen palaverit, opettajien arviointipalaverit jne.) • YS-ajalla tehtävä kunta-/koulukohtainen kehittäminen (esim. ops-työ, hankesuunnittelu, koulun tapahtuminen suunnittelu/valmistelu) • Vanhempainvartit/-illat, arviointikeskustelut (opettaja, oppilas ja huoltaja) • Opetuksen yhteinen suunnittelu (mm. oppimisen tuen yhteissuunnittelu ml. pedagogisten asiakirjojen laadinnan edellyttämä yhteistyö, monialaisten kokonaisuuksien yhteissuunnittelu, samanaikais- ja yhteisopettajuuden edellyttämä opetuksen yhteissuunnittelu, ”jaksosuunnittelu”) • Täydennyskoulutukseen ym. osaamisen kehittämiseen osallistuminen
  • 6.
    Sitomatonta työaikaa, 25-40% •Oman opetuksen suunnittelu (tarve kasvaa oppimisen polkujen yksilöllistymisen myötä) • Arviointi (Vaikka osana opetusta tehtävä jatkuva arviointi lisääntynyt, on opettajan velvoite summatiiviseen arviointiin säilynyt aiemman kaltaisena.) • Oman osaamisen omaehtoinen päivittäminen • Osa ys-ajasta käytännössä, vaikkakin luetaan sidottuun, etenkin koulun ja kodin välinen viestintä (sähköiset välineet, puhelin, tiedotteet)