Verkkovertaistenkoulutus
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•103 views
Verkkovertaisten koulutus Tampereella 31.1.2015, yhteistyössä Crohn ja Colitis ry:n kanssa.
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Verkkovertaistenkoulutus
Similar to Verkkovertaistenkoulutus (20)
More from Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
More from Lapsettomien yhdistys Simpukka ry (7)
Verkkovertaistenkoulutus
- 1. Verkkovertaisten koulutus 31.1.2015, Tampere Anniina Voutilainen, vertaistukikoordinaattori, Simpukka ry Maija Borén, järjestötyöntekijä, Crohn ja Colitis ry
- 3. Vertaistuki • Perustuu kokemukselliseen asiantuntijuuteen • Arvoja ovat tasa-arvo ja toisen ihmisen kunnioitus • Samankaltaiset kokemukset tuovat ihmiset yhteen >> Laimio & Karnell 2010
- 4. Vertaistuki • ”Vertaistukitoimintaan osallistuminen edellyttää omaa oivallusta ja aktiivista valintaa sekä usein myös toivetta hyvinvoinnin lisääntymisestä” • Eheyttävä ja jaksamista tukeva vuorovaikutus • ”Vertaistuki ei ole tärkeää vain ongelmatilanteissa, vaan se toimii myös arkipäivän elämänlaadun vahvistajana” >> Laimio & Karnell 2010
- 5. Vertaistuki 1. Ihminen ottaa vastuuta omasta elämäntilanteestaan 2. Vertaisryhmä toimii kyseessä olevien ihmisten aloitteesta, ja sen jäseninä toimivat ihmiset, joilla on yhteinen ongelma 3. Vertaistoiminta voi olla lisä tai vaihtoehto julkisten palvelujen ohella. >> Laimio & Karnell 2010
- 6. Miksi vertaistukea? • Helppo tulla: ei tarvitse jonottaa eikä pyytää lähetettä • Empatia on omaa luokkaansa • Ensimmäinen ja ainut paikka, jossa osanottaja tulee kuulluksi omine ongelmineen, kysymyksineen, tunteineen ja ajatuksineen • Keskinäinen apu lisää itsetuntoa ja tunnetta omasta pätevyydestä • Osanottajat ovat toinen toisilleen esimerkkejä selviytymisestä ja muutoksen mahdollisuudesta • Vertaisryhmässä on mahdollisuus muutokseen – passiivisesta avun ja tuen vastaanottajasta aktiiviseksi osallistujaksi >> Laimio & Karnell 2010
- 7. Verkkovertaistoiminnan erityispiirteitä • Lainsäädäntö, Suomen perustuslaki, rikoslaki, henkilötieto-laki jne. koskevat viestintää Internetissä • Tuen saaminen tai antaminen ei ole aikaan, paikkaan tai sosiaaliseen kyvykkyyteen sidottua. • Verkkovertaistuki voi palvella erinomaisesti esim. pieniä, elämäntilanne- tai sairausryhmiä, joiden edustajat saattavat olla yksin eri puolilla Suomea tai jopa maailmaa. >> Huuskonen 2010
- 8. Verkkovertaistoiminnan erityispiirteitä • Verkossa ihminen voi jättää viestinsä silloin kun hänelle parhaiten sopii tai kun tuen tarve on suurin. • Pitkät välimatkat tai huonot kulkuyhteydet eivät ole este osallistumiselle. • Nopeat reaktiot – mutta mahdollisuus harkintaan kirjoittamisessa. • Avoimelle palstalle jätetty viesti tavoittaa suuren joukon ihmisiä, ja palautteen voi saada nopeasti >> Huuskonen 2010
- 9. Verkkovertaistoiminnan erityispiirteitä • Nimettömyys suojaa henkilöä ja madaltaa kynnystä jakaa omia kokemuksia. • Verkon keskusteluryhmissä vuorovaikutus perustuu ajatusten vaihtoon. Esimerkiksi ulkonäöllä, sosio-ekonomisella asemalla, ammattiroolilla tai muulla ulkoisella tekijällä ei ole yhtä suurta merkitystä kuin reaalimaailman vuorovaikutuksessa. • Tekstit säilyvät – vai säilyvätkö? >> Huuskonen 2010
- 10. Verkkovertaistoiminnan erityispiirteitä • Vertaistuen toteutuminen edellyttää keskinäistä luottamusta. Nimettömyys voi luoda myös turvattomuutta: avoimessa nettiryhmässä tai chatissa ei ole varmuutta keskustelukumppanin henkilöllisyydestä eikä myöskään siitä, kuinka moni lukee viestejä osallistumatta lainkaan keskusteluun. • ”Osallistuminen vertaistukeen verkossa vaatii ihmiseltä netiketin hallintaa sekä kykyä pitää omat rajansa. Kriisissä kokemuksen jakamisen ja tuen tarve voi olla niin suuri, että omien rajojen pitäminen unohtuu.” >> Huuskonen 2010
- 11. Verkkovertaistoiminnan erityispiirteitä Vuorovaikutuksesta jäävät pois ilmeet, eleet ja äänensävyt, viestien tulkinta vaikeutuu!
- 13. Yksityisyys keskustelupalstalla/foorumilla • Keskustelupalstalla on eri keskustelualueita: – osan näkevät myös palstalle kirjautumattomille henkilöille – joihinkin keskustelualueisiin pitää pyytää pääsyä erikseen • Kirjoittamaan pääsee vain kirjautumalla sisään!
- 14. Facebook-ryhmien yksityisyyden tasot • Facebookissa on eri tyyppisiä ryhmiä: – Julkiset (Kaikki voivat nähdä ryhmän, sen jäsenet ja jäsenten julkaisut) – Suljettu (Kaikki voivat löytää ryhmän ja nähdä sen jäsenet. Vai jäsenet voivat tarkastella julkaisuja.) – Salainen (Vain jäsenet voivat löytää ryhmän ja tarkastella sen julkaisuja)
- 15. Ryhmäläisten hyväksyminen mukaan • Facebookissa: – Kuka tahansa voi hakea avoimeen tai suljettuun ryhmään. Ryhmäläiset voivat myös ehdottaa uusia jäseniä. – Ylläpitäjä hyväksyy mukaan • Ryhmään pääsyn ehtona voi olla esimerkiksi tunnettuus, esittely tai yhdistyksen jäsenyys
- 16. Mukaanpääsy vaatii esittelyä Hei! Olet lähettänyt pyynnön saada liittyä Simpukan Lapselliset lapsettomat - ryhmään. Ennen ryhmään hyväksymistä, pyynnön lähettäjän tulee lyhyesti esitellä itsensä ja taustansa yhdelle ryhmän ylläpitäjistä. Hyväksymme ryhmään vain henkilökohtaisella profiililla esiintyvät, lapsettomuutta jossain muodossa kokeneet/kokevat lapselliset lapsettomat. Täten pyrimme ehkäisemään väärinkäytöksiä ja ylimääräisiä silmäpareja ryhmässä, jossa keskustelunaiheet voivat välillä olla hyvin kipeitäkin. Kiitos ymmärryksestä! Ystävällisin terveisin, Anniina Voutilainen Simpukan vertaistukikoordinaattori Olit hakenut mukaan tuohon meidän colitista sairastavien keskusteluryhmään. Esitteletkö itsesi lyhyesti (mistä, mikä diagnoosi, milloin saatu) niin voin hyväksyä sinut mukaan ryhmään :)? - Maija, Crohn ja Colitis ry
- 17. Tervetuloa mukaan yhdistyksen toimintaan! Lämpimästi tervetuloa mukaan Simpukan keskusteluryhmään! Simpukka tarjoaa vertaistukea verkossa (Facebookissa sekä Simpukan nettisivuilla toimivalla keskustelufoorumilla ja vertaisvälityksen kautta) sekä eri paikkakunnilla vertaistukiryhmien muodossa. http://www.simpukka.info/ vertaistukiryhmat/ Lisätietoa vertaistuesta voi kysellä minulta. terveisin, Anniina • Jos resursseja on, vastausviesti on loistava tilaisuus kutsua mukaan yhdistyksen muuhunkin toimintaan!
- 18. Verkkovertainen valvoo verkkokeskustelun sääntöjen noudattamista Yhdistyksellä on ryhmän ylläpitovastuu ja vastuu keskustelun sujumisesta yhdistyksen arvojen mukaisesti. Ylläpitäjät voivat tarvittaessa poistaa henkilöitä ryhmästä ja muokata ryhmän sääntöjä. Tavoitteena on luoda yhteisö, jossa on hyväksyvä ilmapiiri ja jossa kaikkien kokemusta kunnioitetaan. Häiritsevään käyttäytymiseen tullaan puuttumaan ja keskustelua häiritsevä henkilö voidaan poistaa ryhmästä. Simpukka-yhdistys on strategiassaan linjannut, että Simpukan toiminnassa on positiivinen yleisvire. Vaikka lapsettomuus on erittäin vaikea ja musertavakin asia, siitä voi kuitenkin ajan myötä selvitä. Emme siis jää suruun ja katkeruuteen liikaa vellomaan, vaan etsimme elämään valoa. Tämä ajatus on johtava sääntö myös keskusteluryhmissä.
- 19. Verkkovertainen valvoo verkkokeskustelun sääntöjen noudattamista Yleisiä verkkokirjoittamiseen liittyviä ohjeita: Kun kirjoitat viestejä, käyttäydy kuin olisit kasvotusten jonkun kanssa. Muista kunnioittaa muita keskustelijoita ja heidän mielipiteitään. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi riitoja tai hauku muita keskustelijoita. Älä kiroile tai kirjoita muuten hyvien tapojen vastaisesti. Älä kirjoita koko viestiä isoilla kirjaimilla. Se on HUUTAMISTA eikä sitä ei ole kiva lukea. Kaikenlainen mainonta ja markkinointi ryhmässä on kielletty. Myös lääkkeiden antaminen ja myyminen ryhmässä on kielletty. Keskusteluryhmän jäsenet luovat itse sisältöä ryhmään. Keskustelut ovat luottamuksellisia, älä kerro tai jaa ryhmässä lukemiasi asioita eteenpäin.
- 20. Verkkovertainen valvoo verkkokeskustelun sääntöjen noudattamista • Sääntöjä tarvitaan jotta voidaan ylläpitää turvallista ja luotettavaa verkkovertaisryhmää • Ryhmän toiminnan aktiivinen seuraaminen • Sääntörikkomusten tai epäselvien keskustelujen tai mielensäpahoittamisten arviointi yhdessä muiden verkkovertaisten tai työntekijän kanssa • Harkittu, mutta nopea reaktio • Säännöt verkkovertaisen tukena ja työvälineenä
- 21. Verkkovertainen ohjaa ryhmäläisiä kunnioittamaan yksityisyyden suojaa • Yksityisyyden suoja tarkoittaa sitä, että kenenkään toisen salassa pidettäviä tai muutoin arkana pidettyjä asioita ei voi tuoda julki ilman tämän lupaa. • Kaikki mitä verkkoon kirjoitat tai lataat, myös jää sinne. Myös kuvakaappaukset ovat mahdollisia. • Anonyymi vai omilla kasvoilla – Edut – Tunnistetiedot • Yhdistyksen maineen suojaaminen
- 22. Muuta keskusteltavaa • Koska on hyvä aika lähteä ryhmästä? Pitääkö mainita erikseen jossain (säännöissä, keskustelunavauksessa tms.) että on ok lähteä ryhmästä? Kuinka se sanotaan? • Onko tavoitteena suurensuuri-ryhmä? Etuja/haittoja? Kuinka karsia ryhmää?
- 24. • Kuten kaikessa sosiaalisessa kanssakäymisessä, myös verkossa on syytä noudattaa hyviä tapoja. • Ole aktiivinen, avoin ja kohtelias. • Kuuntele ja pyri ymmärtämään muita. • Kirjoita rehdisti omalla nimelläsi ja seiso sanojesi takana. • Älä julkaise verkossa sellaista, mihin et halua törmätä tulevaisuudessa. • Huomioi tekemiesi materiaalien käytössä tekijänoikeus. Hyvä verkkokeskustelun tapa
- 25. • Käyttäydy verkossa kuten muillakin julkisilla areenoilla. • Muista, että kaikki verkossa julkaistu voi hetkessä levitä laajempaan julkisuuteen. • Jos huomaat tehneesi virheen, pyri korjaamaan se itse ensimmäisenä. • Avoimuus kannattaa. » Lähde: Viestintä-Piritta 2011
- 26. • Koska verkossa kommunikoidaan kirjoittamalla, on kirjoitustaidolla suuri merkitys vuorovaikutuksessa. – kirjoitustyyli lyhyttä ja ytimekästä • Tunteiden ilmaiseminen kirjoittamalla on vähäisempää kuin kasvokkaisessa viestinnässä – verkossa on käytössä omia tunteiden ilmaisutapoja (hymiöt , TEKSTIN tehokeinot) Verkkokeskustelujen sävy
- 27. • Nonverbaalin viestinnän puuttuminen sekä viestinnän nopeus ja välineet voivat aiheuttaa verkossa hämmennystä ja virheellisiä tulkintoja
- 28. • Keskusteluryhmissä kaikki tunteet sallittuja – Tavoitteena positiivinen yleisvire • Verkkovertaisen on hyvä tukea keskusteluissa voimavarakeskeista näkökulmaa
- 30. • Verkkovertaisen rooli aktivoijana voi olla – keskustelun herättäminen – ryhmän toimintatapojen kertominen uusille ryhmäläisille – esittelyjen pyytäminen – aktiivinen vastaaminen muiden osallistujien viesteihin – pelisääntöjen ottaminen keskusteluun mahdollisessa ristiriitatilanteessa Keskustelun aktivoija
- 31. • Kannustaa ryhmäläisiä luomaan itse sisältöä – Mitä muuta voisi olla hoitokeskustelujen lisäksi? – Omat tarinat ja kokemukset – Mistä saa voimaa – Ajankohtaisia asioita
- 33. Näköalapaikan pitäjä • Verkkovertainen näkee osallistujien toiveita ja tarpeita, joihin yhdistys voisi vastata – Esim. vertaistuen tarve eri paikkakunnilla • Jäsenmäärän hallinta • Kommenttien merkitys yhdistykselle – kokemusasiantuntijuus
Editor's Notes
- Vertaistoiminnan juuret 30-luvun Amerikassa, AA-kerhoissa ja mielenterveystyössä Vertaistuen määritelmät, lähteenä: Laimio, Anne & Karnell, Sonja (2010) Vertaistoiminta – kokemuksellista vuorovaikutusta. Teoksessa Tanja Laatikainen (toim.) Vertaistoiminta kannattaa! SOLVER palvelut oy, 9-13.
- Vertaistuen määritelmät, lähteenä: Laimio, Anne & Karnell, Sonja (2010) Vertaistoiminta – kokemuksellista vuorovaikutusta. Teoksessa Tanja Laatikainen (toim.) Vertaistoiminta kannattaa! SOLVER palvelut oy, 9-13.
- Norjassa on luotu Vertaistoiminnan valtakunnallinen ohjelma, johon on kirjattu 3 kohtaa, joihin vertaiskonsepti perustuu. Vertaistuen määritelmät, lähteenä: Laimio, Anne & Karnell, Sonja (2010) Vertaistoiminta – kokemuksellista vuorovaikutusta. Teoksessa Tanja Laatikainen (toim.) Vertaistoiminta kannattaa! SOLVER palvelut oy, 9-13.
- Lisäksi: Saa viimeisintä, kokemuksiin perustuvaa tietoa Oman tilanteen ”normalisointi” Lähde: Laimio, Anne & Karnell, Sonja (2010) Vertaistoiminta – kokemuksellista vuorovaikutusta. Teoksessa Tanja Laatikainen (toim.) Vertaistoiminta kannattaa! SOLVER palvelut oy, 18-19.
- ”Internet on mahdollistanut myös yhteisöllisen-/sosiaalisen median syntymisen. Yhteisöllisessä mediassa käyttäjät osallistuvat verkon sisällön tuottamiseen ja muodostavat yhteisöjä. Yhteisöllinen media toimii käyttäjälähtöisesti, toiminta muotoutuu, elää ja päättyy mukana olevien ihmisten tarpeiden mukaan. Yhteisöllistä mediaa ovat esim. blogit (nettipäiväkirjat) sekä erilaiset nettiyhteisöt, esim. nuorten suosima Irc-galleria, yhteisöpalvelut, esim. Facebook ja Twitter sekä virtuaalimaailmat, esim. Second life tai The World of Warcraft. Myös verkko-oppimisympäristöt, esim. Moodle, hyödyntävät yhteisöllistä mediaa.” Huuskonen, Päivi (2010) Vertaistoiminta – kokemuksellista vuorovaikutusta. Teoksessa Tanja Laatikainen (toim.) Vertaistoiminta kannattaa! SOLVER palvelut oy, 72 ja 75-78.
- Huuskonen, Päivi (2010) Vertaistoiminta – kokemuksellista vuorovaikutusta. Teoksessa Tanja Laatikainen (toim.) Vertaistoiminta kannattaa! SOLVER palvelut oy, 72 ja 75-78.
- Keskustelunaihe: Kuinka mielikuva ihmisestä muodostuu Facebookissa? Vrt. nimimerkin takana keskustelevat henkilöt. Huuskonen, Päivi (2010) Vertaistoiminta – kokemuksellista vuorovaikutusta. Teoksessa Tanja Laatikainen (toim.) Vertaistoiminta kannattaa! SOLVER palvelut oy, 76.
- Huuskonen, Päivi (2010) Vertaistoiminta – kokemuksellista vuorovaikutusta. Teoksessa Tanja Laatikainen (toim.) Vertaistoiminta kannattaa! SOLVER palvelut oy, 76.
- On tutkittu, että jossain tilanteissa jopa 90% kommunikaatiosta perustuu puhujan elekieleen: asentoon, ilmeisiin, puhenopeuteen, sanavalintoihimme jne. Sanaton viestintä on spontaanimpaa ja hallitsemattomampaa
- Pitää pyytää erikseen Simpukassa esim. Helminauha-ryhmään, Crohn ja Colitis ry:ssä perhesuunnittelu-ryhmään.
- Koulutusmateriaalin liitteenä on tiedostot Facebookin ryhmien yksityisyysasetuksista, ryhmän yksityisasetusten muuttamisesta ja yhteisönormeista.
- Huomioi, että ryhmän asetuksista pitää muuttaa se, kuka voi lisätä ryhmäläisiä (kaikki vai niin, että admin hyväksyy) Kun henkilö hakee ryhmään, voi verkkovertainen arvioida henkilöprofiilin aitoutta esim. seuraavista asioista: Onko liittynyt Facebookiin äskettäin? Onko henkilöllä yhtään/tai vain vähän kavereita, ei ehkä aito? Onko henkilön nimi oikea/suomenkielinen? Keskustelunaiheita: Mitä hyötyä tai haittaa ryhmäläisten pääsyn rajoittamisella on? Mitä jos ryhmäläinen esiintyy väärällä nimellä tai hänellä ei ole profiilikuvassa omaa kuvaa? Mitä jos ryhmään hakeutuu henkilö ammatti-mielessä keräämään tietoa?
- Lyhyellä kirjoituksella itsestä ja omasta elämäntilanteesta varmistetaan, että henkilö todella haluaa mukaan verkkovertaisryhmään ja että hän on ”oikealla asialla”. Keskusteluaihe: Mitä jos henkilö ei vastaa kyselyyn?
- Kannattaa tehdä valmis vastaus-pohja, jonka aina kopio vastaukseksi ja muokkaa vain tarpeen tullen!
- Verkkovertainen sisäistää verkkovertaistoiminnan säännöt, jotta pystyy hyödyntämään niitä Mitä muita sääntöjä, kuinka sääntöjä voisi kehittää? Missä säännöt ovat näkyvillä? Esimerkkinä Avoin AD(H)D vertaistukiryhmä, jossa säännöt ovat tiivistetysti oikeassa palkissa näkyvissä koko ajan. Crohn ja Colitis ry:ssä harkitaan laajempien sääntöjen laatimista nettisivuille, jotka koskisivat kaikkea verkkovertaistoimintaa.
- Ongelmia voi ratkoa Facebookissa yhdessä muiden verkkovertaisten ja työntekijän kanssa esim. viestiketjussa. Tärkeää purkaa myös vaikean tilanteen nostamat tunteet! Olisiko hyvä perustaa Facebookiin ryhmänvetäjille oma ryhmä? Samassa pelkät verkkovertaiset vai yhdessä vertaisohjaajien kanssa? Esimerkkitilanteita hankalista tilanteista, joihin verkkovertaisen tulee kiinnittää huomio Markkinointi ja mainonta -> Tuotteiden ja menetelmien kokemuksellinen esittely ok, mutta kaikki markkinointi kielletty Kokemukset hoitohenkilökunnasta -> keskustelu yleisellä tasolla ok, mutta nimeäminen ja arvostelu kielletty -> julkinen haukkuminen voi johtaa syytteeseen Väärinkäsitykset, joissa historia on ryhmän ulkopuolisissa tapahtumissa Jonkun ryhmäläisen liiallinen ”puheliaisuus” ja tilan vienti muilta Keskustelun kärjistyminen – jopa riidaksi asti
- Laissa (Sähköisen viestinnän tietosuojalaki, joka ei ole enää voimassa!) mainittua yksityisyyden suojasta: - 5§ Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto: ”Se, joka on ottanut vastaan tai muutoin saanut tiedon luottamuksellisesta viestistä tai tunnistamistiedosta, jota ei ole hänelle tarkoitettu, ei saa ilman viestinnän osapuolen suostumusta ilmaista tai käyttää hyväksi viestin sisältöä, tunnistamistietoa tai tietoa viestin olemassaolosta, ellei laissa toisin säädetä.” Facebookin salaisissa ryhmissä todennäköisin yksityisyyden suojan uhkaaja ovat muut ryhmäläiset: ohjataan turvalliseen Facebookin käyttöön, tietoiseen yksityisyyden suojaamiseen ja rajataan ryhmän kokoa? Kekusteltavia asioita: Käytännön esimerkkejä siitä kuinka kurssilaiset pitävät huolta yksityisyyden suojasta omassa verkkokeskustelussaan Kuinka verkkovertainen voi toimia jos joku ryhmäläinen toistuvasti kertoo ryhmässä jonkun toisen sairauksista/oireista/käyttäytymisestä?
- Hyvät tavat kunniaan -Yritä luoda ystävällinen ilmapiiri keskusteluihin -Jos olet loukkaantunut/vihastunut, älä lähetä viestejä -Anna kritiikkiä rakentavasti ja suhtaudu saamaasi kritiikkiin samoin.
- Verkkovertaisten koulutuksen ryhmätehtävässä 31.1.2015 nousivat esiin vielä seuraavat asiat liittyen verkkovertaisten hyvään keskustelun tapaan: Oma persoonallinen, mutta silti asiallinen tyyli Erottaa omassa kirjoituksessaan mielipiteen ja faktan Kyky kirjoituksella sovitella ja hallita negatiivista ilmapiiriä sekä tuoda esiin positiivisia asioita Verkkovertainen edustaa kommenteillaan aina omaa yhdistystään
- - Tunteet kuuluvat aina ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. - Ne ohjaavat pääsääntöisesti kaikkea käyttäytymistämme. - Tunteet viestivät ja usein myös tarttuvat ihmisestä toiseen.
- - esim. Nopea silmäily kännykästä bussissa
- Positiivisuus ja positiiviseen ajatteluun johdattaminen verkkovertaisen taholta kannattaa aina. Aggressiivisten tunteiden käsittelyssä tehokkainta on yleensä ryhmän yhteinen ja rakentava keskustelu. On hyvä muistaa, että negatiiviset tunteet ovat energiasyöppöjä. Kielteisyys voi turhauttaa ja jakaa ryhmää - Ryhmässä mielialat ja tunteet myös tarttuvat herkästi. Tilanteen näkeminen myönteisemmässä valossa tai asian tarkasteleminen uuden näkökulman kautta ovat varsin hyviä keinoja negatiivisten tunteiden. Positiivisten asioiden ajatteleminen on yleensä tehokas keino kielteisten tunteiden poistamiseksi tai niiden viilentämiseksi. Lähde: Laatikainen (toim.) 2010, 55-57
- Vertaisryhmässä on mahdollisuus muutokseen – passiivisesta avun ja tuen vastaanottajasta aktiiviseksi osallistujaksi Verkkovertaisten koulutuksen ryhmätehtävässä 31.1.2015 nousivat esiin vielä seuraavat asiat liittyen verkkovertaisen rooliin keskustelun akitvoijana: Seuraa että keskustelu pysyy asiallisena Kommentoi tai jatkaa ”hiljaista” aloitusta Omalla esimerkillä luo positiivista ilmapiiriä (onnistumisia, ilouutisia jne.). Positiivisuus tuodaan esiin omissa aloituksissaan, kunnioitetaan toisten surua ja annetaan sillekin tilaa! Linkittää asiaan liittyviä juttuja jne. Tuo esiin oikean ja virallisen tiedon, jos joku välittää virheellistä tietoa Tuo esiin potilaan oikeudet
- -verkostoituminen Osanottajat ovat toinen toisilleen esimerkkejä selviytymisestä ja muutoksen mahdollisuudesta (samaistuminen) Mahdollisuus muokata identiteettiään yhteisön tarinan kautta, joka muodostuu omasta ja muiden tarinasta yhteistyössä Toisten samankaltaisia asioita kokeneiden kuuleminen auttaa näkemään ja ymmärtämään omia oloja ja tuntemuksia prosessiin kuuluvina ja normaaleina reaktioina.
- Kokemusasiantuntijuus – Saa tuoreinta ja kokemukseen perustuvaa tietoa vertaisen osaaminen tai tieto perustuu omakohtaiseen kokemukseen jostakin erityisestä elämäntilanteesta Verkkovertaisten koulutuksen ryhmätehtävässä 31.1.2015 nousivat esiin vielä seuraavat asiat liittyen verkkovertaisen rooliin näköalapaikan pitäjänä: Verkkovertainen bongaa ryhmästä kuuman aiheen ja vinkkaa siitä artikkeliksi jäsenlehteen Hiljaisten signaalien huomioiminen Tuo työntekijöiden tai hallituksen tietoon edunvalvontaan liittyviä asioita Yhdistää harvinaisempia tapauksia