080529 Jy Sosiaalinen Media Kari

2,362 views

Published on

Johdanto Jyväskylän yliopiston sosiaalisen median seminaarissa 29.5.2008

Published in: Technology

080529 Jy Sosiaalinen Media Kari

  1. 1. Sosiaalinen media ja Web 2.0 oppimis- ja tutkimuskäytössä -seminaari Jyväskylän yliopisto 29.5.2008 YFI / Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma
  2. 2. Seminaarin rakenne <ul><li>13:00-13:40 Johdanto ja peruskäsitteistöä: Web 2.0 ja sosiaalinen </li></ul><ul><li>media; Kari A. Hintikka </li></ul><ul><li>13:40-14:20 Vaparetki ja Vinkkiverkko - opettajat oppimassa yhdessä, Anne Rongas (via Skype) </li></ul><ul><li>14:20-14:30 Tauko </li></ul><ul><li>14:30-15:10 Kollektiivinen informaationtuotanto, Tero Heiskanen </li></ul><ul><li>15:10-15:50 Otsikkosyötteistä kännykkävideoihin, Erkka Piirainen </li></ul>
  3. 3. Lyhyesti puhujasta <ul><li>Kari A. Hintikka </li></ul><ul><li>strateginen konsultointi, käytettävyyssuunnittelu sekä internet-konseptointi mm. Akava, eri ministeriöitä, Etuovi.com, Finnkino, Grey, Helsingin kaupunki, Ilta-Sanomat, Insinööriliitto, Kauppalehti, Lääkäriliitto, ministeriöitä, Nokia, Sitra, Sonera, Tulikivi </li></ul><ul><li>väitöskirjan valmistelu Jyväskylän yliopistossa: verkkovoima </li></ul><ul><li>verkkotutkija ja tietokirjailija </li></ul><ul><ul><li>uusin teos: maksuton opas osallistumistaloudesta 2008 (TIEKE ry) </li></ul></ul><ul><ul><li>edellinen teos: maksuton opas Web 2.0:sta 2007 (TIEKE ry) </li></ul></ul><ul><li>erityissasiantuntija heikoista signaaleista ja ennakoinnista </li></ul><ul><ul><li>SanomaWSOY, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. </li></ul></ul><ul><li>MikroBittin pitkäaikainen kolumnisti </li></ul>
  4. 4. Esityksen sisältö <ul><li>Toimintatapojen muutoksia </li></ul><ul><li>Sosiaalisen median tyyppejä ja hyötyjä </li></ul><ul><li>Informaation arvo heikkenee, kontekstin merkitys kasvaa </li></ul><ul><li>Web 2.0-konseptin ja sosiaalisen median pääpiirteitä </li></ul>
  5. 5. Maksuton tausta-aineisto <ul><li>Seminaarin alustukset Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaalissa kans.jyu.fi </li></ul><ul><li>TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry: Web 2.0 - johdatus internetin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin (Kari A. Hintikka 2007) </li></ul><ul><ul><li>http://www.tieke.fi/julkaisut </li></ul></ul><ul><ul><li>60-sivuinen käytännönläheinen johdatus Web 2.0-konseptin pääpiirteisiin runsaine esimerkkeineen </li></ul></ul>
  6. 6. Toimintatapojen muutoksia 1 <ul><li>tiskiasiointi </li></ul><ul><ul><li>pankkitiskiltä tuulikaappiin ja nettiin </li></ul></ul><ul><ul><li>matkatoimistot ajamassa alas konttoriverkostoa, kuten Tjäreborg </li></ul></ul><ul><ul><li>myös vakuutukset siirtymässä </li></ul></ul><ul><ul><li>julkishallinnon lomakkeet -> sähköiset lomakkeet </li></ul></ul><ul><li>asiantuntija-ammatit </li></ul><ul><ul><li>matkojen, hotellien ja autovuokraamoiden hintavertailu </li></ul></ul><ul><ul><li>yllämainittujen varaus (ja Lahden hammashoidon sms-varaus) </li></ul></ul><ul><li>postilogistiikka </li></ul><ul><ul><li>verkkolasku, mainokset lehtiin FTP-tiedostonsiirrolla </li></ul></ul><ul><li>(työpaikka)ilmoitukset, yksityishenkilöiden osto ja myynti </li></ul><ul><ul><li>lehti-ilmoituksista nettihuutokauppoihin </li></ul></ul><ul><ul><li>rekrytointi nettiin - nykyään vaikea saada työtä ilman sähköpostiosoitetta </li></ul></ul>
  7. 7. Toimintatapojen muutoksia 2 <ul><li>myymäläasiointi nettiin </li></ul><ul><ul><li>softat, äänitteet ja videot, kulutuselektroniikka </li></ul></ul><ul><li>valokuvat tulostetaan kotona </li></ul><ul><ul><li>lahtelainen Eiri konkurssiin 16.11.2005 </li></ul></ul><ul><li>kuluttajien jälleenmyyntimarkkinat, eBay, huuto.net </li></ul><ul><li>rikollisuus </li></ul><ul><ul><li>409-etumaksuhuijaukset, pörssiscamit, phishing </li></ul></ul><ul><li>sosiaalinen kanssakäyminen </li></ul><ul><ul><li>meset, blogit, verkkoyhteisöt, deittipalvelut </li></ul></ul>
  8. 8. Ihmiset käyttävät fiksusti nettiä kotona, mutta työpaikalla <ul><li>yksi ihminen tallentaa www-kirjanmerkit omaan selaimeensa </li></ul><ul><li>yhtä pc-ohjelmaa käytetään yhdeltä koneelta nettisovellusten sijaan </li></ul><ul><li>dokumentit luodaan lineaarisesti ja hierarkisesti </li></ul><ul><li>organisaation henkinen pääoma jaetaan ohjesääntöinä </li></ul><ul><li>sähköpostit täyttyvät liitetiedostoista </li></ul><ul><li>kommunikointi tapahtuu it-osaston auktorisoimilla välineillä </li></ul><ul><li>työntekijöiden tapa toimia suhteessa virallisiin käytäntöihin on jo niin eriytynyt, että puhutaan varjo-it:stä </li></ul><ul><li>varjo-it on organisaation sosiaalinen rakenne, miten ihmiset aidosti toimivat </li></ul>
  9. 9. Sosiaalisen median ulottuvuuksia <ul><li>ei virallista määritelmää </li></ul><ul><li>käyttäjien luomat / generoimat sisällöt, jaettu sisältötuotanto </li></ul><ul><li>sosiaalinen media, sosiomedia, sosiaalinen ja media </li></ul><ul><li>internet-yhteisöissä piilevä kollektiivinen älykkyys </li></ul><ul><li>kollektiivinen sisällöntuotanto, kuten Wikipedia </li></ul><ul><li>osa palveluista korostaa sosiaalisuutta, kuten MySpace </li></ul><ul><ul><li>sosiaalisuus luo sisältöjä </li></ul></ul><ul><li>osa palveluista korostaa sisältöjen jakoa, kuten Flickr </li></ul><ul><ul><li>sisältö luo sosiaalisia verkostoja </li></ul></ul><ul><li>osa yhteisöistä luo kollektiivihyödykkeitä, kuten WP ja avoin lähdekoodi </li></ul><ul><li>osa näiden yhdistelmiä, kuten blogosfääri ja mashupit </li></ul>
  10. 10. Esimerkki: Gloabalisoituva kansalaisyhteiskunta -kurssi kansope2.wikispaces.com opis- kelija ryhmä Tapaaminen - tehtävänanto www- aineistot opis- kelija Etsitään aineistoja www:sta Sosiaaliset kirjanmerkit opis- kelija opis- kelija opis- kelija opis- kelija <ul><li>Kerätään aineistot </li></ul><ul><li>sosialisina </li></ul><ul><li>kirjanmerkkeinä </li></ul><ul><li>kerran tallennettu </li></ul><ul><li>linkki näkyy heti </li></ul><ul><li>kaikille </li></ul>ryhmä <ul><li>Tapaaminen </li></ul><ul><li>ensimmäisten </li></ul><ul><li>vaiheiden purku </li></ul><ul><li>- tehtävänanto </li></ul>Ohjaajan tuki (tapaamiset, kommentointi sähköpostilla ja myöh. wikissä, linkkivinkit jne) Tekninen tuki (tapaamiset, ongelmatilanteet, koodaus, uusien palvelujen etsintä jne.) prosessi- kirjoittaminen wikissä <ul><li>kommentit </li></ul><ul><li>keskustelu </li></ul><ul><li>ohjaus </li></ul>Aineistoa kirjoitetaan wikissä Valmis (julkais- tava) kokona- isuus Kaikki voivat kirjoittaa kaikkea tai jokaisella osio ryhmä? ryhmä Purku
  11. 11. Sosiaalisen median matriisi Sosiaalinen Media Yksilö Kollektiivi Digg Wikipedia del.ici.o.us Blogosfääri neulontayhteisö kommunikoi konsumerismiyhteisön kanssa Flickr, YouTube, del.ici.o.us MySpace FaceBook
  12. 12. Erityyppisiä sosiaalisen median sovelluksia <ul><li>useimmat palvelut ovat samanaikaisesti monen käyttäjän muokattavissa </li></ul><ul><li>suljettujakin ympäristöjä on, mutta lähtökohtaisesti sisällöntuotanto on avointa, keskeneräisenäkin </li></ul><ul><li>wiki-tekniikka </li></ul><ul><li>ajankasaiset keskustelukanavat (pöytäkone, kannettava ja mobiili) </li></ul><ul><li>sosiaaliset verkostot ja työryhmät </li></ul><ul><li>ryhmätoimisto-ohjelmat </li></ul><ul><li>mindmap-jäsennystyökalut </li></ul><ul><li>RSS-otsikkosyötteet </li></ul><ul><li>blogi </li></ul><ul><li>verkkotyöpöytä informaation koostamiseen </li></ul>
  13. 13. Hyötyjä <ul><li>helppokäyttöisyys ja yleensä erittäin nopea omaksuttavuus </li></ul><ul><li>maksuttomuus </li></ul><ul><li>käytettävyys kehittyy nopeammin kuin kaupallisissa sovelluksissa </li></ul><ul><li>sovelluksissa keskitytään oleellisiin toimintoihin ja perusasioihin </li></ul><ul><li>internet-yhteyden myötä käytettävissä kaikilta koneilta </li></ul><ul><li>ei tarvita asennuksia, romppuja tai muuta, www-selain riittää </li></ul>
  14. 14. Sosiaalinen media on modulaarista <ul><li>yksinkertaisilla sovelluksilla voidaan tehdä monitahoisia kokonaisuuksia </li></ul><ul><li>aiemmin opitun päälle voidaan rakentaa yhä uusia toimintatapoja </li></ul><ul><li>http://tutkimus.parvi.fi/index.php/Somus-final </li></ul><ul><li>neljän korkekoulun avoin hakemus Akatemian MOTIVE-ohjelmaan </li></ul><ul><li>hakemus työstettiin avoimesti wikillä, kuka tahansa sai editoida </li></ul><ul><li>keskustelu hakemuksesta Skypellä ja Jaikulla </li></ul><ul><li>yksi fyysinen tapaaminen koko prosessin aikana </li></ul>
  15. 15. Netin myötä informaation uutuusarvo alkaa taloudellisesti lähestyä nollaa <ul><li>uutinen on uutinen enää vain hetken </li></ul><ul><li>uutinen leviää minuuteissa valtamediassa ja blogosfäärissä </li></ul><ul><li>lähes mitä tahansa informaatiota on saatavilla maksutta </li></ul><ul><li>Oleelliseen rooliin nousee </li></ul><ul><li>omat verkostot informaation suodattamiseksi </li></ul><ul><li>kollektiivinen tuotanto ja jakaminen, kuten blogit ja mikrokanavat </li></ul><ul><li>syötteet </li></ul><ul><li>lähes jokainen voi osallistua tuotantoon </li></ul><ul><li>internet on muuttunut informaatiovirraksi 24/7/365 </li></ul><ul><li>netti ei nuku koskaan </li></ul><ul><li>ammattilaisten, kuten journalistin, analyytikon ja informaatikon ammatit eivät katoa mutta fokusoituvat uudelleen </li></ul><ul><li>kaikkien ei tarvitse löytää kertaalleen löydettyä informaatiota - tehokkuus </li></ul>
  16. 16. <ul><li>Traditional method: people get information from authority and media </li></ul>Information analyst, librarian and journalist media user 1 user 2 user 3 Filtering and analysing information Publishing the most relevant information
  17. 17. B) Feedworld model - people find, share and evaluate information themselves Shared www- link and other content User 2 user 1 user 2 user 3 User 4 User 1 micro- blogging, sms Jaiku, Twitter blogging, laptop & wlan Feed aggregator like Feedburner user 1 user 2 user 3 user 1 user 2 user 3 User 3 user 1 user 2 user 3 video, mobile Blogs user 1 user 2 user 3 Other sites images, mobile microchannels
  18. 18. Web 2.0-konseptin pääpiirteitä
  19. 19. Mitä Web 2.0 on ja ei ole? <ul><li>termin kehittivät Tim O’Reilly ja Dave Dougherty 2004 </li></ul><ul><li>Web 2.0:n (turhiin) määrittely-yrityksiin on käytetty runsaasti aikaa </li></ul><ul><li>se ei ole mikään yksiselitteisesti määriteltävä malli tai tekniikka </li></ul><ul><li>syy on termin syntyhistoriasa </li></ul><ul><li>kyseessä on lähinnä konsepti , joka kokoaa joukon uusia, hyväksihavaittuja toimintatapoja niin www-palvelun suunnittelussa, ohjelmoinnissa, markkinoinnissa, tuotannossa kuin strategiassakin </li></ul><ul><li>Innokkaimmat konsultit tosin väittävät jo, että internetin uudet mahdollisuudet muuttaisivat itse organisaatioidenkin tapoja toimia </li></ul><ul><li>Web 2.0 on kooste </li></ul><ul><ul><li>uusia ideoita </li></ul></ul><ul><ul><li>vanhoja tekniikoita </li></ul></ul><ul><ul><li>ilmaantuneita ominaisuuksia </li></ul></ul><ul><ul><li>havaittuja piirteitä </li></ul></ul><ul><ul><li>niillä ei välttämättä ole edes mitään tekemistä toistensa kanssa </li></ul></ul>
  20. 20. Web 2.0 - alkuperäinen meemikartta Tim O’Reilly ja Dave Dougherty © 2004
  21. 21. Web 2.0 vain kuvaa nettikehitystä <ul><li>Osa tekniikoista ja piirteistä keksittiin jo kymmenisen vuotta sitten </li></ul><ul><li>vasta nyt on päästy hyödyntämään mielekkäästi </li></ul><ul><ul><li>laajakaistayhteydet </li></ul></ul><ul><ul><li>riittävä www-tallennustila </li></ul></ul><ul><ul><li>> konseptin reunaehdot </li></ul></ul><ul><li>O'Reilly ei itsekään ole määritellyt termiä </li></ul><ul><li>Kattokäsitteen alle on vain koottu, ja hyvin epäyhteismitallisesti, iso joukko internet-palveluiden nykyisiä kehityssuuntia </li></ul><ul><li>www:n keksijä Tim Berners-Leen mukaan käytännössä kaikki Web 2.0:n 'ominaisuudet' ovat olleet sisäänrakennettuna jo hänen '1.0-versiossaan' </li></ul><ul><li>Web 2.0:n ansio oli nostaa näkyviin ensimmäisen kerran esiin kokonaisvaltaisesti monia, mutta ei läheskään kaikkia, internetin yksittäisiä evoluutiopolkuja </li></ul><ul><li>polut olisivat edenneet ilman erityistä termiäkin </li></ul><ul><li>tarkastelu kokonaisuutena on luonut uusia palveluita, jotka yhdistelevät polkuja aiempaa tehokkaammin ja näin ovat kiihdyttäneet kokonaiskehitystä </li></ul>
  22. 22. Konsepti nostaa esiin netin parhaimmiston <ul><li>Web 2.0 ei siis kata alkuunkaan kaikkia internetin kehityssuuntia, kuten hajautettu laskenta, semanttinen internet, varsinaiset Internet 2.0-tekniikat tai mobiilipalvelut </li></ul><ul><li>konsepti sisältää pitkälti sen osan internetin kehityksestä, mikä kiinnostaa yleisesti organisaatioita tai kuluttajia tällä hetkellä </li></ul><ul><li>monet Web 2.0:aan liitetyt ansaintamallit, tekniikat ja muut piirteet ovat osoittaneet toimivuutensa käytännössä – toisin kuin internet-hypen aikaan. </li></ul><ul><li>Esimerkiksi Amazon, Yahoo ja Google syntyivät kaikki kypsille markkinoille, mutta tekivät joitain asioita toisin kuin kilpailijansa, ja ovat nykyään kiistattomia markkinajohtajia </li></ul><ul><li>Unmediated.orgin mukaan esimerkiksi videojakopalvelu YouTube ohitti suosiossaan BBC:n www-palvelun toukokuussa 2006, vain reilun yhden toimintavuoden jälkeen. </li></ul>
  23. 23. Löyhyys soveltajan ja kehittäjän etu <ul><li>valmista, yhtä polkua Web 2.0-toimijaksi ei ole - toisaalta </li></ul><ul><li>Yksi Web 2.0-ajattelun suosion syistä onkin helppo omaksuttavuus: </li></ul><ul><li>organisaation ei tarvitse heti yrittää trimmata strategiaansa tai koko organisaatiotansa Web 2.0-yhteensopivaksi </li></ul><ul><li>Paletista voi poimia yksittäisiä piirteitä, jotka soveltuvat omaan toimintaan </li></ul><ul><li>Kaikkea ei tarvitse tehdä heti </li></ul><ul><li>haluttuja piirteitä voidaan nivouttaa normaalin sovellus- ja palvelukehityksen osaksi omaan tahtiin </li></ul>
  24. 24. Web 2.0 - kolme pääteemaa Uudet toimintamallit internet ohjel- mointialustana Yhteisöt ja jaetut sisällöt
  25. 25. Web 2.0 - evoluutiopolkuja Uudet toimintamallit internet ohjel- mointialustana Yhteisöt ja jaetut sisällöt Pitkä häntä Mashup Kollektiivinen älykkyys Reittaus ja arvioinnit Blogosfääri AJAX Pysyvä beta-versio Synteettiset hyödykkeet Sosiaalinen media Rikas käyttäjä- kokemus Palvelu, ei sovellus Kuluttajat kehittäjinä Alustan tarjoaminen
  26. 26. Web 2.0 - menestystarinoita Uudet toimintamallit internet ohjel- mointialustana Yhteisöt ja jaetut sisällöt Pitkä häntä Mashup Kollektiivinen älykkyys Reittaus ja arvioinnit Blogosfääri AJAX Pysyvä beta-versio Synteettiset hyödykkeet Sosiaalinen media Rikas käyttäjä- kokemus Palvelu, ei sovellus Kuluttajat kehittäjinä Alustan tarjoaminen Googlen palvelut Flickr, Youtube Amazon Lego Digg Habbo, WoW, Second Life Ennakointi- pörssit Avoin lähdekoodi Technorati Kohdennetut mainokset
  27. 27. Web 2.0:n ominaispiirteitä <ul><li>käyttäjien luomat / generoimat ja jaetut sisällöt </li></ul><ul><ul><li>kirjanmerkit (del.icio.us), RSS-otsikkosyötteet, blogit etc. </li></ul></ul><ul><li>kollektiivinen sisällöntuotanto </li></ul><ul><ul><li>Wikipedia, avoin lähdekoodi, Second Life </li></ul></ul><ul><li>internet(-yhteisö)issä piilevä joukkoäly </li></ul><ul><ul><li>del.icio.us, reittaus (mm. Amazon), ennakointipörssit etc. </li></ul></ul><ul><li>datan uudelleenkäyttö ja luova yhdistely </li></ul><ul><ul><li>mashupit </li></ul></ul><ul><li>internet ohjelmointialustana </li></ul><ul><ul><li>AJAX: pc-ohjelmista nettipalveluihin, kuten Google Mail ja Docs </li></ul></ul><ul><ul><li>ryhmätyö </li></ul></ul>
  28. 28. Web 2.0 organisaatiossa <ul><li>käyttäjien luomat / generoimat ja jaetut sisällöt </li></ul><ul><ul><li>kirjanmerkit (del.icio.us), RSS-otsikkosyötteet, blogit etc. </li></ul></ul><ul><li>kollektiivinen sisällöntuotanto </li></ul><ul><ul><li>ohjesäännöistä ja manuaaleista ajantasaisiin wikeihin </li></ul></ul><ul><li>organisaation piilevä joukkoäly käyttöön </li></ul><ul><ul><li>del.icio.us, reittaus, ennakointipörssit etc. </li></ul></ul><ul><ul><li>aloitelaatikko on organisaation tärkein voimavara tulevaisuudessa </li></ul></ul><ul><li>datan uudelleenkäyttö ja luova yhdistely </li></ul><ul><ul><li>mashupit </li></ul></ul><ul><ul><li>kaikkea ei tarvitse tuottaa itse </li></ul></ul><ul><li>internet ohjelmointialustana </li></ul><ul><ul><li>AJAX: pc-ohjelmista nettipalveluihin, kuten Google Mail ja Docs </li></ul></ul><ul><ul><li>ryhmätyö </li></ul></ul>
  29. 29. Käyttäjälähtöinen sisällöntuotanto <ul><li>jos liike-elämä olisi omaksunut netin aiemmin, se voisi olla hyvinkin toisenlainen </li></ul><ul><li>alussa kuluttajat tottuivat maksuttomiin sisältöihin </li></ul><ul><li>nyt kuluttajat ovat tottuneet jakamaan itse tuotettuja sisältöjä </li></ul><ul><li>tämän seurauksena tulevaisuudessa pärjäävät alustantarjoajat (platform providers) ja mahdollistajat (enablers) </li></ul><ul><li>perinteiset sisällöntuotantopalvelut ovat menettäneet nopeasti suosiotaan alustantarjoajille, kuten MySpaces (dedikoituja kontakteja) </li></ul><ul><ul><li>esimerkiksi YouTube ohitti suosiossaan BBC:n www-palvelun toukokuussa 2006, vain reilun yhden toimintavuoden jälkeen </li></ul></ul><ul><ul><li>esimerkiksi CITY-lehden Kuvagalleriasta tuli hyvin nopeasti yksi palvelun suosituimmista toiminnoista </li></ul></ul><ul><li>yhteisöllisyys, jakaminen ja arviointi alkaa muuttua www-palveluiden vakio-ominaisuudeksi </li></ul><ul><li>” If you build it, they will come ” - käyttäjät kyllä saapuvat </li></ul>
  30. 30. Suomalainen blogosfääri eli Blogistan
  31. 31. Yhteisöllisyyden perusmalli <ul><li>John III Hagel ja Arthur G. Armstrong: Net Gain (1997) </li></ul>
  32. 32. Yhteisöllisyys - miksi ’vasta’ nyt? <ul><li>yhteisöllisyys on ollut yksi netin kulmakiviä lähes alusta asti </li></ul><ul><ul><li>usenet-ryhmät, sähköpostilistat, irc jne. </li></ul></ul><ul><li>yhteisöpalveluja Suomessakin jo 1990-luvun alkupuolella </li></ul><ul><ul><li>mm. TIELI-lista, Duuni.net (1990-luvun lopulla) </li></ul></ul><ul><li>suuri yleisö löytänyt yhteisöt vasta Web 2.0-piirteiden myötä </li></ul><ul><li>www-julkaiseminen on helpottunut (esim. MySpace) </li></ul><ul><li>Web 2.0-palvelut helpompia ja tehokkaampia kanavia kuin ’kotisivut’ </li></ul><ul><li>www-palvelimille voi tallentaa esim. videota </li></ul><ul><li>laajakaistayhteydet arkistuneet - uudet mediatyypit houkuttelevat </li></ul><ul><ul><li>esim. aloittelevat yhtyeet </li></ul></ul><ul><li>keskustelun lisäksi netissä voi nykyään tehdä asioita: julkaiseminen, jakaminen, osallistuminen, kehittäminen </li></ul><ul><li>tekeminen synnyttää yhteisöllisyyttä ja keskustelua jne. </li></ul>
  33. 33. Yhteisöllisyyden edistäminen <ul><li>yhteisöllisyys tuottaa palvelulle voimakkaampaa sitoutumista kuin käyttäjät ’yksilöinä’ tai erillisinä kävijöinä </li></ul><ul><li>käyttäjät myös hoitavat pitkälti palvelun markkinoinnin (kts. jälj) </li></ul><ul><li>toisaalta suosituimmat palvelut, kuten MySpace, tarjoavat ’verkottunutta’ yksiköllisyyttä </li></ul><ul><li>MySpace maksimoi näkyvyyden tavalliselle käyttäjälle, identiteetille ja hänen tuottamilleen sisällöille erilaisten luokittelujen, kaverilistojen ja ryhmien avulla </li></ul><ul><li>Uudet yhteisöpalvelut tarjoavat käyttäjälle sosiaalisen viitekehyksen, ympäristön ja – ihmisiä </li></ul><ul><li>Käyttäjä voi luottaa siihen, että yhteisöpalvelu tarjoaa käyttäjää itseänsä kiinnostavia ihmisiä ja sisältöjä niin harrastusten, mediakulutuksen kuin informaatiolähteidenkin suhteen </li></ul><ul><li>vrt. alun kaavio: suosituimmat palvelut toteuttavat monia Web 2-0-piirteitä, ei vain yhtä </li></ul>
  34. 34. Yhteisöllisyyden haasteita 1/2 <ul><li>nopea suosio voi kadota nopeasti, esim. nuoret MySpacesta </li></ul><ul><ul><li>netissä julkaistaan ohjeita vanhemmille, kuinka selvittää lasten tekemisiä MySpacesta - > nuoret hakeutuvat uusiin yhteisöpalveluihin, joista vanhemmat eivät ole kuulleetkaan </li></ul></ul><ul><ul><li>MySpace on ”viimevuotinen juttu” - > uuden etsintä (vrt. uusi ravintola) </li></ul></ul><ul><li>Jacob Nielsenin yms. mukaan </li></ul><ul><ul><li>90 % vain vastaanottaa </li></ul></ul><ul><ul><li>9 % tuottaa jotain sisältöä joskus </li></ul></ul><ul><ul><li>- varsinaisesti sisällöntuotanto ja -jakaminen on 1 % prosentin vastuulla </li></ul></ul><ul><li>usein 1 % pioneerit kyllästyvät massasuosion alkaessa ja hakeutuvat muualle - > suuri massa vain odottaa, että joku tuottaisi jotain </li></ul><ul><li>moderointi välttämätöntä asiattomuuksien karsimiseksi - jäsenten mielestä huono moderointi karkoittaa heidät </li></ul><ul><ul><li>esim. MuroBBS:n ylläpitäjä Kynämies Oy tuhosi 200 viestiä tammikuussa </li></ul></ul><ul><ul><li>> osa harmistuneista käyttäjistä perusti uuden www-foorumin Muro2:n </li></ul></ul>
  35. 35. Yhteisöllisyyden haasteita 2/2 <ul><li>käyttäjiä on osattava kuunnella ja mielellään puhua heidän ’kieltään’ </li></ul><ul><ul><li>esimerkiksi mikä on koleaa ja mikä ei: miten palvelua kehitetään </li></ul></ul><ul><ul><li>teennäisyys on niinikään tehokas karkoittaja </li></ul></ul><ul><li>fair play - asioissa ei oikaista: käyttäjät / kuluttajat eivät ole tyhmiä, vaikka moni markkinoija niin luuleekin </li></ul><ul><ul><li>esim. murtovarmasta polkupyörälukosta levisi 10 minuutissa tieto blogsfäärissä, että se aukeaa kuulakärkikynällä </li></ul></ul><ul><ul><li>case etikettömät ’Pepsit’ </li></ul></ul><ul><li>erityisesti nuorisoyhteisöissä huomioitava sidosryhmät </li></ul><ul><ul><li>esim. Habbo, IRC-Galleria ja vanhemmat </li></ul></ul><ul><li>kriittisen massan houkuttelu - vrt. pitkä häntä käänteisesti </li></ul><ul><ul><li>alku voi olla hidasta, mutta jos käyttäjät ottavat omakseen, niin jäsenten lisäys voi olla todella nopeaa </li></ul></ul><ul><ul><li>ei patenttiratkaisua - case YouTube </li></ul></ul>
  36. 36. <ul><li>Kiitos! </li></ul><ul><li>Kari A. Hintikka </li></ul><ul><li>kari . hintikka ät gmail. com </li></ul>

×