2. Mikä onWeb 1.0, 2.0 ja 3.0? Web – Social web – Semantic web Yksinäinen smurffi Verkostoituneet smurffit
3. Web 1.0 on väline, jolla tuotetaan ja etsitään näkyvyyttä tuottajan ja katsojan välillä.
4. Kun web oli nuori emme tienneet tarkkaan mitä esittäisimme netissä, näyttöpäätteellä:
5. Web 1.0, perinteinen käyttötapa: - yksinkertainen ja rajattu kasvualusta, - tiedotusvälineet, yritykset, organisaatiot, viranomaiset, yksityishenkilöt jne. tuottavat sisältöä, jota käyttäjä selaa, - tietokoneen ja käyttäjän välinen vuorovaikutus rajallista, - internetin sisältö staattista ja hitaasti päivittyvää, - käyttäjä ei koskaan kohtaa toista käyttäjää, eli yhteisöllisyys puuttuu.
6.
7.
8. Syntyi erilaisia verkostoja ja palveluita, jotka olivat interaktiivisia Linkityksen voima ja mahdollisuus Verkostoitumisen voima Jakaa, antaa ja vastaanottaa Sisällöllisen jakamisen voima Ystävverkon voima
11. - Web 2.0 on paljon verkostoitumisen voimasta. - Periaatteessa, pohjimmiltaan web 2.0 on sosiaalinen muutos. - Webin tekninen puoli ei ole muuttunut kovinkaan paljon.
13. - Web 3.0 kehittyy teknisillä muutoksilla. - Ns. semanttinen web keskittyy data/tiedon merkityksestä. - Semanttisen webin voi selittää esim. postimerkkiharrastuksen kautta Lähde-esimerkki: A presentation from: Freek Bijl www.slideshare.net/freekbijl/web-30-explained-with-a-stamp
27. Web 3.0 koostuu suuresta määrästä erilaisista tietokannoista, jotka voidaan yhdstää keskenään.
28. Tietokannat noudattavat ennalta sovittuja stuktuureja mitä data sisältää ja miten data kuvataan. Missä data sijaitsee on yhdentekevää. Datan linkittäminen on Web 3.0 voima.
29. Eli, “haluan kaikki punaiset suomalaiset merkit, joita on käytetty 1988 – 2008” on hyvä kysymys, johon Web 3.0 voi vastata.
30. Webin ongelma: Epäyhtenäisyys: heterogeenisten sisältöjen määrät kasvavat helposti hallitsemattomiksi jopa organisaatioiden intranet-ratkaisuissa. Kommunikointikuilut: järjestelmät ja palvelut eivät kommunikoi keskenään paljonkaan edes yhden organisaation sisällä. Epäluotettavuus: sisällön ja palvelujen luotettavuus epävarmaa erityisesti Internetissä. Yhteenveto
31. HTML-kieli on yhdenmukainen ratkaisu, mutta se kertoo lähinnä dokumenttirakenteista (otsikko, kappale, lista, taulukko, ... ), kirjasintyypeistä (kursivoitu, ...) ja linkityksistä, ei dokumentin sisällön merkityksestä. Sisältöjä muilla esitysmuodoilla paljon, esim. teksturidokumentteja, kuvia, äänitteitä, video-, animaatio- ja kalvoesityksiä. Sisältöjen merkitys ei yleensä ohjelmistojen ymmärrettävissä.
32. Internetin käyttäjien ja tietovarantojen huima kasvu on aktivoinut myös mitä erilaisimpien agenttiohjelmien ja vertaispalvelujen (peer-to-peer) kehittämisen; niiden kontrolloiminen ja niihin liittyvän tietoturvan varmistaminen on ongelmallista. Internet-teknologia rakennettiin rajatulle yhteisölle, sitä ei suunniteltu kaikkien ihmisten yhteiseksi kommunikointitekniikaksi; luottamusta pidettiin itsestään selvyytenä.