Suomen suunta on nyt väärä. Hallituksen teot eivät vastaa puheita ennen vaaleja.
SDP on vaihtoehto hallituksen poliittiselle linjalle. SDP esittää 10 ideaa Suomelle. Työtä tässä ja nyt. Korjataan hallituksen valitsema väärä suunta Suomelle!
SDP - Sosiaali ja terveyspalveluiden uudistaminenSDP
SDP haluaa varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisen sektorin järjestämisvastuulla, pääasiallisella tuottamisvastuulla ja että verovarat käytetään oikein.
SDP ei hyväksy julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämistä. Sote-uudistuksen suuruisessa muutoksessa henkilöstön oikeudenmukainen ja reilu kohtelu on varmistettava ja ihmisten on saatava arjessaan tarvitsemat julkiset palvelut helposti ja laadukkaasti.
Suomen suunta on nyt väärä. Hallituksen teot eivät vastaa puheita ennen vaaleja.
SDP on vaihtoehto hallituksen poliittiselle linjalle. SDP esittää 10 ideaa Suomelle. Työtä tässä ja nyt. Korjataan hallituksen valitsema väärä suunta Suomelle!
SDP - Sosiaali ja terveyspalveluiden uudistaminenSDP
SDP haluaa varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisen sektorin järjestämisvastuulla, pääasiallisella tuottamisvastuulla ja että verovarat käytetään oikein.
SDP ei hyväksy julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämistä. Sote-uudistuksen suuruisessa muutoksessa henkilöstön oikeudenmukainen ja reilu kohtelu on varmistettava ja ihmisten on saatava arjessaan tarvitsemat julkiset palvelut helposti ja laadukkaasti.
SAK:n keskeiset viestit syyskuun 2021 budjettiriiheen:
- Työllisyystoimissa ja kohtaanto-ongelmassa katse osaamiseen.
- Koronan sosiaalisia ongelmia ei pidä syventää leikkauksilla.
- Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka pitää toteuttaa reilusti.
SAK:n keskeiset viestit syyskuun 2021 budjettiriiheen:
- Työllisyystoimissa ja kohtaanto-ongelmassa katse osaamiseen.
- Koronan sosiaalisia ongelmia ei pidä syventää leikkauksilla.
- Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka pitää toteuttaa reilusti.
Vuosilomalakiin on vuoden 2013 aikana tullut muutoksia. Vuosiloman aikana sairastunut työntekijä voi mm. jatkossa siirtää vuosilomansa myöhempään ajankohtaan heti ensimmäisestä sairastumispäivästä lukien.
SAK:n julkaisusarja
SAK tavoittelee mm. jatkoa hyvälle työllisyyskehitykselle, aktiivista työ- ja elinkeinopolitiikkaa sekä päätöstä perhevapaiden kustannusten jakamisesta.
Hallituksen asettama 72 prosentin työllisyystavoite jää saavuttamatta. Työllisyystavoitteen karkaaminen vaikeuttaa julkisen sektorin alijäämää ja velkaa koskevien tavoitteiden saavuttamista.
Prof. Roope Uusitalo, talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, esitteli vuosiraportin 2016 keskeiset näkemykset medialle 24.1. 2017 järjestetyssä tilaisuudessa.
Talouspolitiikan arviointineuvoston tiedote 24.1: Työllisyystilanteen koheneminen ei riitä korjaamaan julkisen talouden ongelmia
https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/tyollisyystilanteen-koheneminen-riita-korjaamaan-julkisen-talouden-ongelmia/
SAK:n Akavan ja STTK:n tavoitteet yhteiskuntasopimusneuvotteluissaPauli Vento
Pääministeri Juha Sipilän hallitus jätti työmarkkinajärjestöille elokuussa 2015 esityksen yhteiskuntasopimuksen solmimisesta. Sopimuksella hallitus ilmoitti tavoittelevansa Suomen kilpailukyvyn parantamista.
Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät neuvottelujen aikana omat esityksensä toimiksi kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Hallitus ilmoitti kuitenkin 20. elokuuta lopettavansa neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
SAK:n Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.
SAK:n Verianilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy Orpon-Purran hallituksen suunnittelemia työelämäheikennyksiä vastustavat lakot. 42 prosenttia vastaajista ei hyväksy lakkoja. Erityisen vankkaa kannatus on SAK:n ja STTK:n jäsenliittoihin järjestäytyneiden palkansaajien keskuudessa.
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus on toteuttanut tai esittää.
Den här guiden berättar om de rättigheter och skyldigheter som finns i arbetslivet, och som garanterar ett rättvist arbetsliv för oss alla.
Alla som jobbar behöver tillförlitlig information om de avtal, förfaringssätt och termer som rör arbetslivet – men speciellt viktigt är det för dem som är nya i arbetslivet. Den här guiden ger dig grundläggande kunskaper om arbetslivet och hjälper dig att enkelt kolla vad du ska tänka på när du börjar på ett nytt jobb eller befinner dig i en ny situation. Ibland kan det uppstå frågor eller problem som du behöver mer hjälp för att lösa. Då ska du komma ihåg adressen www.arbetslivetsspelregler.fi.
Arbetslivets spelregler är en guide som har sammanställts av experter vid Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC. Guiden lämpar sig för unga, personer som har flyttat till Finland och alla som vill lära sig mer om det finländska arbetslivet.
SAK haluaa, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. SAK:n tavoitteiden muita teemoja ovat muun muassa demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, EU:n talouspolitiikka ja oikeudenmukainen ilmastosiirtymä sekä EU:n ulkosuhteet ja laajentuminen.
Joulukuun puolessavälissä 2023 toteutetun kyselyn mukaan 63 prosenttia Suomen väestöstä hyväksyi ammattiliittojen torstaina 14. joulukuuta toteuttamat poliittiset lakot. SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 405 henkilöä, jotka edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 15.–20.12.2023 ja sen virhemarginaali on noin 2,0 %-yksikköä molempiin suuntiin.
SAK:n vero-ohjelman tavoitteena on toimia avauksena ja ohjenuorana aiheesta käytävään keskusteluun. Ohjelmassa käydään läpi kaikki verotuksen osa-alueet ja tarjotaan ratkaisuja verojärjestelmän kehittämiseen.
SAK:n mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen ja pääomien verotukseen. SAK:lle tärkeitä tavoitteita ovat myös reilu tulonjako ja ilmastoon sekä ympäristöön liittyvät verokysymykset.
Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Ilmastotoimia tekevien SAK:laisten työpaikkojen osuus on kasvanut nopeasti, sillä vuonna 2019 vastaava osuus oli 44 prosenttia.
12:sta sak:laisilla aloilla työskentelevän pienipalkkaisen työntekijän haastattelu toimeentulovaikeuksista ja siitä, miten he pyrkivät tilannettaan rakotmaan.
1. Luottamus
tekee rohkeaksi
SAK:n tavoitteet
puoliväliriiheen 2017–2019
Suomi odottaa hallituksen puoliväliriiheltä
luottamusta, kasvua ja työllisyyttä vahvistavia päätöksiä.
Luottamusyhteiskunnassa ihmiset ja yritykset ovat
luovimmillaan ja katsovat rohkeasti tulevaisuuteen.
2. Suomen työmarkkinamalli
vahvistaa luottamusta
• Työlainsäädännön ja ansioturvajärjestelmän kolmi-
kantainen valmistelu on laadukkaan lainsäädännön
tae, josta hallituksen on pidettävä kiinni.
• Yleissitovuus takaa työn vähimmäisehdot ja tasapuo-
liset edellytykset yritysten kilpailulle. Hallituksen tu-
lee varmistaa yleissitovuuden jatkuvuus.
• Paikallisen sopimisen reunaehdot on sovittava työ-
ehtosopimuksissa. Tasapuolisen neuvotteluasetel-
man varmistamiseksi luottamusmiesten työsuhde-
turvaa ja tiedonsaantioikeutta on lisättävä.
• Nykyistä laajempi kanneoikeus parantaa erityisesti
heikossa työmarkkina-asemassa olevien työntekijöi-
den oikeusturvaa.
Perhevapaauudistus tukee
naisten työllisyyttä
• Perhevapaajärjestelmän uudistamista on valmistel-
tava jo tällä vaalikaudella. SAK:n ehdottama kustan-
nusneutraali perhevapaamalli kannustaa vanhempia
työntekoon, rohkaisee isiä perhevapaille eikä jätä ke-
tään vanhemmista vaille etuutta.
• Naisten työllisyyttä edistää päivähoitomaksujen
alentaminen ja maksun suhteuttaminen hoitoaikaan.
• Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen aset-
taa lapset varhaiskasvatuksessa eriarvoiseen ase-
maan. Hallituksen tulee perua päätös rajaamisesta.
• Samapalkkaisuustavoitteen toteutumista on tavoitel-
tava valtion työnantajapolitiikassa ja seuraavilla palk-
kaneuvottelukierroksilla.
Työttömien palvelut
nopeuttavat työllistymistä
• Hallituksen on painotettava työvoimapolitiikassaan
pitkäaikaistyöttömyyden hoitoa.
• Kolmen kuukauden välein tapahtuvien työttömi-
en haastattelujen laadun hallitus turvaa lisäämällä
TE-toimistoihin riittävät voimavarat.
• Työttömyysturvan viranomaistehtävät on siirrettä-
vä mahdollisessa maakuntauudistuksessa etuuden
maksajille: työttömyyskassoille ja Kelalle. Samalla
työttömyysturvan karenssijärjestelmä on uudistetta-
va kolmikantaisesti.
• Jos maakuntauudistus toteutuu, kuhunkin maakun-
taan on perustettava julkinen palvelukeskus arvioi-
maan työttömän palvelutarpeet ja ohjaamaan sopi-
viin palveluihin. Vaikeimmin työllistyvien palvelut on
turvattava sote-yhteistyössä.
Kannustinloukkujen
purkaminen parantaa
työllisyyttä
• Työnteon kannattavuutta tulee parantaa alentamalla
päivähoitomaksuja ja loiventamalla asumistuen tulo-
harkintaa.
• Palkansaajan ja yrittäjän tuloille on saatava yhdis-
telmävakuutus työttömyyden varalle. Sovitellun
päivärahan työaikaraja on poistettava ja työvoima-
poliittisen harkinnan on oltava nykyistä järkeväm-
pää. Valmisteilla olevasta tulorekisteristä kannattaa
ottaa irti kaikki hyöty.
• Osatyökykyisten työllisyyttä parantaa työkyvyttö-
myyseläkkeen tulorajojen pehmentäminen.
• Nykyinen lapsivähennys on korvattava työllisyyttä
paremmin edistävällä työtulovähennyksen lapsiko-
rotuksella.
Työnteonmuodoilla
keinottelun rajoittaminen
lisää verotuloja
• Silppu- ja pätkätyöntekijöiden oikeuksia on paran-
nettava. Vakituisen ja kokoaikaisen työntekijän palk-
kaaminen on oltava yritykselle kannattavampaa kuin
silpputyön teettäminen.
• Alisteisessa asemassa oleviin työn tekijöihin tulee
soveltaa työsopimuslakia nykyistä laajemmin. Epäit-
senäisille ammatinharjoittajille on turvattava oikeus
sopia työn vähimmäisehdoista.
• Hallituksen on päivitettävä lainsäädäntöä, jotta
alusta- ja jakamistalouteen osallistuvat maksavat
veronsa.
SAK:n tavoitteet puoliväliriiheen 2017– 2019
3. Työllisyyttä edistävää
veropolitiikkaa jatkettava
• Veronkevennykset tasapainottavat kilpailukykysopi-
mukseen kirjattuja sosiaalivakuutusmaksujen koro-
tuksia. Hallituksen tulee pitää kiinni lupauksestaan
olla kiristämättä työn verotusta.
• Yritysverokannat pysyvät kilpailukykyisinä, kun vero-
pohja säilytetään laajana. Tavoitteena on oltava lis-
taamattomien ja listattujen yhtiöiden osinkoverotuk-
sen eron pienentäminen.
Harmaan talouden torjunta
lisää verotulojaa
• Rakennusalan veronumerojärjestelmä on ulotettava
myös muille aloille. Uudistus helpottaa yksittäisten
yritysten valvontaa.
• Hallituksen on ajettava online-kassajärjestelmän
käyttöönottoa. Järjestelmä ehkäisee käteiskauppaan
liittyvää harmaata taloutta ja mahdollistaa reaaliaikai-
sen digitaalisen verovalvonnan.
• Alihankintaan liittyvä ketju- ja palkkavastuu on otet-
tava käyttöön.
Tutkimus ja innovaatiot
kasvattavat taloutta
• Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osuu-
den bruttokansantuotteesta on oltava vähintään kol-
me prosenttia.
• Tavoitteen saavuttamiseksi hallituksen on lisättävä
Tekesin suoria tukia.
Koulutus lieventää
kohtaanto-ongelmaa
• Oppivelvollisuusikää on pidennettävä toiselle asteel-
le ja nuorisotakuuta vahvistettava.
• Hallituksen on luotava aikuisille uusia koulutuskoko-
naisuuksia alanvaihtoon, avoimia ammattiopistoja ja
lisättävä vapautta opiskella työttömänä työnhakijana.
• SAK:n perustaitotakuu edistää erityisesti matalasti
koulutettujen, ikääntyneiden ja maahanmuuttajien
työllistymistä. Suomessa on 600 000 aikuista, joilla
on heikot numero-, luku- ja digitaidot.
Julkiset investoinnit
rohkaisevat yksityisiä
investoimaan
• Hallituksen tulee asettaa parlamentaarinen komitea
valmistelemaan Suomelle vuoteen 2030 ulottuva
liikenteen investointiohjelma, joka sisältää valtakun-
nalliset liikennehankkeet ja kasvukeskusten joukkolii-
kenneinvestoinnit.
• Helsinki–Tornio-pääradan sujuvuutta on kohennet-
tava ratainvestoinneilla. Pasilan ja Riihimäen välinen
tukos on purettavissa 240 miljoonan euron inves-
toinnilla.
• Ratapihojen uudistaminen edellyttää hallitukselta 60
miljoonaa euroa.
• Matkailun painoarvoa elinkeinopolitiikassa vahvistaa
Visit Finlandin voimavarojen nostaminen pohjois-
maiselle tasolle. Helsinki–Vantaa-lentokentän stop
over -matkailua on kehitettävä.
Norminpurkutalkoot
vauhdittavat
asuntotuotantoa
• Maankäyttö- ja rakennuslakia on uudistettava niin,
että laki mahdollistaa nykyistä tehokkaamman
maa-alueiden kehittämisen ja antaa viranomaiskäsit-
telylle aikataulutakuun.
• Kuntien on purettava turhia kaavanormeja, jotka
nostavat asumisen hintaa.
Ilmastosopimus tuo
mahdollisuuksia
• Hallituksen on selvitettävä toimialoittain Pariisin il-
mastosopimuksen työllisyysvaikutukset.
• Hallituksen tulee asettaa kolmikantatyöryhmän sel-
vittämään keinoja hiilivuodon torjumiseksi ja työlli-
syyden edistämiseksi sekä tuottamaan ennakkotie-
toa koulutuksen ja muutosturvan tarpeista.
SAK:n tavoitteet puoliväliriiheen 2017– 2019