Tiivistelmä vihreästä työllisyysohjelmasta
Lue koko ohjelma: http://www.vihreat.fi/tyollisyysohjelma
Vihreä työllisyysohjelma tähtää
työllisyysasteen nostamiseen
pohjoismaiselle tasolle 

kolmeen osaan ryhmiteltyjen
toimenpiteiden avulla.
1.

Tulkoon rakennemuutos!
2.

Vihreässä työelämässä on 

tilaa kaikille
3.

Elinvoimaisen yritystoiminnan
Suomi
Haaste 1:
Suomi on rakenteiden kriisissä. Kärsimme
kasvavasta rakenteellisesta työttömyydestä
emmekä ole löytäneet uutta rooliamme
globaaleilla markkinoilla. Samalla
automatisaatio korvaa ihmistyötä ja saattaa
kadottaa jopa kolmasosan nykyisistä
suomalaisista työpaikoista. Työtä siirtyy
toimialalta ja alueelta toiselle. Osaamistarpeet
muuttuvat.
Fakta:

Elinkeinorakenteen muutos hävittää työpaikkoja
teollisuudesta ja lisää niitä palvelualoilla
Työllisten määrän muutos toimialoittain 2005-2013, 1000 henkilöä
-70
-52,5
-35
-17,5
0
17,5
35
52,5
Teollisuus
Julkinen
hallinto, m
aanpuolustus
M
aa-, m
etsä- ja
kalatalous, kaivostoim
inta
Kuljetus
ja
varastointi
Tukku
ja
vähittäiskauppa
Rahoitus- ja
vakuutustoim
inta, kiinteistöala
M
ajoitus- ja
ravitsem
ustoim
inta
Inform
aatio
ja
viestintä
Koulutus
Rakentam
inen
M
uu
palvelutoim
inta
Liike-eläm
än
palvelut
Terveys- ja
sosiaalipalvelut
Lähde: Tilastokeskus
Fakta:

Toimialarakenteen muutoksen yhteydessä myös
työvoiman osaamistarpeet nousevat
Ennuste avautuvista työpaikoista EU-alueella 

2013-2020 koulutusasteittain
Lähde: Cedefop
Ratkaisu: Tulkoon rakennemuutos!
• Luodaan 90 000 uutta työpaikkaa Suomeen energiatehokkuusinvestoinneilla ja
toteuttamalla energiapolitiikan täyskäännös, jossa energiantuotannon painopiste
siirretään kotimaisten uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämiseen.
• Siirretään verotuksen painopistettä työn verotuksesta pääomatulojen ja
ympäristöä kuormittavan kulutuksen verotukseen. Säädetään EU:n tasolla
yhteisöverolle minimitaso.
• Avataan ovet laajemmille kotimarkkinoille ajamalla EU:n digitaalisten
sisämarkkinoiden toteutumista.
• Tehdään aikuis- ja täydennyskoulutuksesta arkipäivää kaikille luomalla toimiva
koulutustilijärjestelmä.
• Parannetaan edellytyksiä liikkua työn perässä lisäämällä kohtuuhintaista vuokra-
asuntotuotantoa ja tukemalla rahallisesti työn perässä muuttavia työttömiä
Haaste 2:
Hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan työllä.
Ikääntyvässä Suomessa kaikki kynnelle
kykenevät tarvitaan mukaan työelämään. Silti
työikäinen suomalainen on muita
pohjoismaalaisia todennäköisemmin
työttömänä tai työelämän ulkopuolella. Erityisen
heikko työllisyysaste on 25–40-vuotiailla naisilla
ja yli 55-vuotiailla sekä miehillä kaikissa
ikäluokissa.
Fakta:

Suomi ei pärjää pohjoismaisessa vertailussa
työllisyysasteellaan
Lähde: Tilastokeskus
Fakta:

Huoltosuhteen säilyminen vuoden 2010 tasolla edellyttää työllisyysasteen
nostoa kuudella prosenttiyksiköllä vuoteen 2030 mennessä
Lähde: Tilastokeskus
Ratkaisu: Raivataan työelämään tilaa kaikille
• Tehdään kaikesta työstä kannattavaa parantamalla työn ja sosiaaliturvan sovittamista yhteen.
• Erotetaan työttömyysturvan valvonta ja työllistämistoimet toisistaan. Tarjotaan työttömille
heidän työllistymistään ja osaamistaan parantavia yksilöityjä palveluita, kuten
ammattiosaamista täydentäviä opintoja.
• Varmistetaan nuorisotakuun toteutuminen riittävin varoin. Sujuvoitetaan opintoja ja
opiskelijavalintoja. Siirrytään valikoivaan asevelvollisuuteen.
• Jaetaan vanhemmuuden kulut työnantajien kesken ja vanhempainvapaat 6+6+6-mallin
mukaan. Tehdään vapaista myös joustavampia siten, että osa-aikatyö tai vapaan käyttäminen
useammassa osassa on helpompaa.
• Tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä lisäämällä suomen kielen ja kulttuurin kursseja,
työllistymispalveluita ja anonyymiä työnhakua.
• Porrastetaan eläkemaksut niin, että alle 25-vuotiaiden ja yli 55-vuotiaiden eläkemaksuja
alennetaan merkittävästi. Helpotetaan osa-aikaista työskentelyä. Nostetaan eläkeiän alarajaa.
Haaste 3:
Suomi tarvitsee kaiken kokoisia yrityksiä.
Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset luovat
suurimman osan uusista työpaikoista.
Yritystoiminnan esteet, liiallinen sääntely ja
epäreilu kilpailu haittaavat kuitenkin yritysten
perustamista ja siten uusien työpaikkojen
luomista.
Fakta:

Pitkä trendi on, että pieniin ja keskisuuriin yrityksiin syntyy
enemmän työpaikkoja kuin suuriin
56
58,25
60,5
62,75
65
1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011
Pienten ja keskisuurten yritysten henkilöstön osuus

kaikkien yritysten henkilöstöstä, %
Lähde: Tilastokeskus
Ratkaisu: Autetaan yrityksiä luomaan uutta työtä
• Helpotetaan yritysten perustamista ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista
tarjoamalla siihen liittyvät palvelut yhdeltä luukulta.
• Kevennetään pienimpien palkkatulojen verotusta ja tuetaan kasvuhakuista
yritystoimintaa suosimalla maltillisesti pääomatulojen verottamista yhteisöveron sijaan.
• Vahvistetaan yritysten rahoituskanavia muun muassa mahdollistamalla
joukkorahoituksen käyttäminen sekä luomalla pk-yritysten joukkovelkakirjamarkkinat.
• Nostetaan arvonlisäverovelvollisuuden alaraja 10 000 euroon sekä edistetään julkisten
hankintojen pilkkomista niin, että myös pienet yritykset voivat osallistua
tarjouskilpailuihin.
• Luodaan yrittäjärauha vähentämällä erityisesti pieniä yrityksiä kuormittavaa sääntelyä.
• Taataan myös yrittäjille ja itsensä työllistäjille oikeus sosiaaliturvaan. Lisätään
yrittäjyyskoulutusta kaikilla koulutusasteilla.
Vihreästä työllisyyspolitiikasta tarkemmin:
http://www.vihreat.fi/tyollisyysohjelma

Vihreiden työllisyysohjelma - tiivistelmä ja taustat

  • 1.
    Tiivistelmä vihreästä työllisyysohjelmasta Luekoko ohjelma: http://www.vihreat.fi/tyollisyysohjelma
  • 2.
    Vihreä työllisyysohjelma tähtää työllisyysasteennostamiseen pohjoismaiselle tasolle 
 kolmeen osaan ryhmiteltyjen toimenpiteiden avulla. 1.
 Tulkoon rakennemuutos! 2.
 Vihreässä työelämässä on 
 tilaa kaikille 3.
 Elinvoimaisen yritystoiminnan Suomi
  • 3.
    Haaste 1: Suomi onrakenteiden kriisissä. Kärsimme kasvavasta rakenteellisesta työttömyydestä emmekä ole löytäneet uutta rooliamme globaaleilla markkinoilla. Samalla automatisaatio korvaa ihmistyötä ja saattaa kadottaa jopa kolmasosan nykyisistä suomalaisista työpaikoista. Työtä siirtyy toimialalta ja alueelta toiselle. Osaamistarpeet muuttuvat.
  • 4.
    Fakta:
 Elinkeinorakenteen muutos hävittäätyöpaikkoja teollisuudesta ja lisää niitä palvelualoilla Työllisten määrän muutos toimialoittain 2005-2013, 1000 henkilöä -70 -52,5 -35 -17,5 0 17,5 35 52,5 Teollisuus Julkinen hallinto, m aanpuolustus M aa-, m etsä- ja kalatalous, kaivostoim inta Kuljetus ja varastointi Tukku ja vähittäiskauppa Rahoitus- ja vakuutustoim inta, kiinteistöala M ajoitus- ja ravitsem ustoim inta Inform aatio ja viestintä Koulutus Rakentam inen M uu palvelutoim inta Liike-eläm än palvelut Terveys- ja sosiaalipalvelut Lähde: Tilastokeskus
  • 5.
    Fakta:
 Toimialarakenteen muutoksen yhteydessämyös työvoiman osaamistarpeet nousevat Ennuste avautuvista työpaikoista EU-alueella 
 2013-2020 koulutusasteittain Lähde: Cedefop
  • 6.
    Ratkaisu: Tulkoon rakennemuutos! •Luodaan 90 000 uutta työpaikkaa Suomeen energiatehokkuusinvestoinneilla ja toteuttamalla energiapolitiikan täyskäännös, jossa energiantuotannon painopiste siirretään kotimaisten uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämiseen. • Siirretään verotuksen painopistettä työn verotuksesta pääomatulojen ja ympäristöä kuormittavan kulutuksen verotukseen. Säädetään EU:n tasolla yhteisöverolle minimitaso. • Avataan ovet laajemmille kotimarkkinoille ajamalla EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumista. • Tehdään aikuis- ja täydennyskoulutuksesta arkipäivää kaikille luomalla toimiva koulutustilijärjestelmä. • Parannetaan edellytyksiä liikkua työn perässä lisäämällä kohtuuhintaista vuokra- asuntotuotantoa ja tukemalla rahallisesti työn perässä muuttavia työttömiä
  • 7.
    Haaste 2: Hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaantyöllä. Ikääntyvässä Suomessa kaikki kynnelle kykenevät tarvitaan mukaan työelämään. Silti työikäinen suomalainen on muita pohjoismaalaisia todennäköisemmin työttömänä tai työelämän ulkopuolella. Erityisen heikko työllisyysaste on 25–40-vuotiailla naisilla ja yli 55-vuotiailla sekä miehillä kaikissa ikäluokissa.
  • 8.
    Fakta:
 Suomi ei pärjääpohjoismaisessa vertailussa työllisyysasteellaan Lähde: Tilastokeskus
  • 9.
    Fakta:
 Huoltosuhteen säilyminen vuoden2010 tasolla edellyttää työllisyysasteen nostoa kuudella prosenttiyksiköllä vuoteen 2030 mennessä Lähde: Tilastokeskus
  • 10.
    Ratkaisu: Raivataan työelämääntilaa kaikille • Tehdään kaikesta työstä kannattavaa parantamalla työn ja sosiaaliturvan sovittamista yhteen. • Erotetaan työttömyysturvan valvonta ja työllistämistoimet toisistaan. Tarjotaan työttömille heidän työllistymistään ja osaamistaan parantavia yksilöityjä palveluita, kuten ammattiosaamista täydentäviä opintoja. • Varmistetaan nuorisotakuun toteutuminen riittävin varoin. Sujuvoitetaan opintoja ja opiskelijavalintoja. Siirrytään valikoivaan asevelvollisuuteen. • Jaetaan vanhemmuuden kulut työnantajien kesken ja vanhempainvapaat 6+6+6-mallin mukaan. Tehdään vapaista myös joustavampia siten, että osa-aikatyö tai vapaan käyttäminen useammassa osassa on helpompaa. • Tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä lisäämällä suomen kielen ja kulttuurin kursseja, työllistymispalveluita ja anonyymiä työnhakua. • Porrastetaan eläkemaksut niin, että alle 25-vuotiaiden ja yli 55-vuotiaiden eläkemaksuja alennetaan merkittävästi. Helpotetaan osa-aikaista työskentelyä. Nostetaan eläkeiän alarajaa.
  • 11.
    Haaste 3: Suomi tarvitseekaiken kokoisia yrityksiä. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset luovat suurimman osan uusista työpaikoista. Yritystoiminnan esteet, liiallinen sääntely ja epäreilu kilpailu haittaavat kuitenkin yritysten perustamista ja siten uusien työpaikkojen luomista.
  • 12.
    Fakta:
 Pitkä trendi on,että pieniin ja keskisuuriin yrityksiin syntyy enemmän työpaikkoja kuin suuriin 56 58,25 60,5 62,75 65 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Pienten ja keskisuurten yritysten henkilöstön osuus
 kaikkien yritysten henkilöstöstä, % Lähde: Tilastokeskus
  • 13.
    Ratkaisu: Autetaan yrityksiäluomaan uutta työtä • Helpotetaan yritysten perustamista ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista tarjoamalla siihen liittyvät palvelut yhdeltä luukulta. • Kevennetään pienimpien palkkatulojen verotusta ja tuetaan kasvuhakuista yritystoimintaa suosimalla maltillisesti pääomatulojen verottamista yhteisöveron sijaan. • Vahvistetaan yritysten rahoituskanavia muun muassa mahdollistamalla joukkorahoituksen käyttäminen sekä luomalla pk-yritysten joukkovelkakirjamarkkinat. • Nostetaan arvonlisäverovelvollisuuden alaraja 10 000 euroon sekä edistetään julkisten hankintojen pilkkomista niin, että myös pienet yritykset voivat osallistua tarjouskilpailuihin. • Luodaan yrittäjärauha vähentämällä erityisesti pieniä yrityksiä kuormittavaa sääntelyä. • Taataan myös yrittäjille ja itsensä työllistäjille oikeus sosiaaliturvaan. Lisätään yrittäjyyskoulutusta kaikilla koulutusasteilla.
  • 14.