SAK:n keskeiset viestit syyskuun 2021 budjettiriiheen:
- Työllisyystoimissa ja kohtaanto-ongelmassa katse osaamiseen.
- Koronan sosiaalisia ongelmia ei pidä syventää leikkauksilla.
- Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka pitää toteuttaa reilusti.
Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikka tukee talouden elpymistä – työllisyyden ...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Rahapolitiikka tukee talouden elpymistä – työllisyyden näkymä silti heikko
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 17.9.2020
#eurojatalous
Suomen Perusta -ajatuspajan pikkujouluseminaarin 10.2.2013 Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? ensimmäinen esitys. Esitti Kai Järvikare
Finanssialan kanta veroparatiiseihin, verotietojen vaihtoon, erilaisiin sijoitustuotteisiin ja Panaman tietovuotoon. FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin esitys toimittajille 21.4.2016.
SDP:n vaihtoehtobudjetti valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseksi panostaisi hallitusta enemmän työllisyyteen, mutta siinä otettaisiin puoli miljardia euroa vähemmän velkaa.
SAK:n keskeiset viestit syyskuun 2021 budjettiriiheen:
- Työllisyystoimissa ja kohtaanto-ongelmassa katse osaamiseen.
- Koronan sosiaalisia ongelmia ei pidä syventää leikkauksilla.
- Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka pitää toteuttaa reilusti.
Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikka tukee talouden elpymistä – työllisyyden ...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Rahapolitiikka tukee talouden elpymistä – työllisyyden näkymä silti heikko
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 17.9.2020
#eurojatalous
Suomen Perusta -ajatuspajan pikkujouluseminaarin 10.2.2013 Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? ensimmäinen esitys. Esitti Kai Järvikare
Finanssialan kanta veroparatiiseihin, verotietojen vaihtoon, erilaisiin sijoitustuotteisiin ja Panaman tietovuotoon. FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin esitys toimittajille 21.4.2016.
SDP:n vaihtoehtobudjetti valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseksi panostaisi hallitusta enemmän työllisyyteen, mutta siinä otettaisiin puoli miljardia euroa vähemmän velkaa.
SDP:n Helsingissä 16.-17.4.2016 kokoontunut puoluevaltuusto käynnisti työn, jonka tavoitteena on uuden suomalaisen, nykyaikaiseen työelämään sopivan sosiaaliturvan rakentaminen. Työtä tekemään kutsutaan laajasti asiantuntijoita eri järjestöistä.
SDP julkaisi 20.4. 2016 kansanedustaja Lauri Ihalaisen johdolla valmistellun valtion omistajapolitiikkaa käsittelevän Sinivalkoisen omistamisen ohjelma – kaikki ei ole kaupan -linjapaperin. Ohjelma linjaa SDP:n tavoitteet valtion omistajapolitiikan kehittämiseen ja valtion omistuksen hyödyntämiseen.
Suomen suunta on nyt väärä. Hallituksen teot eivät vastaa puheita ennen vaaleja.
SDP on vaihtoehto hallituksen poliittiselle linjalle. SDP esittää 10 ideaa Suomelle. Työtä tässä ja nyt. Korjataan hallituksen valitsema väärä suunta Suomelle!
5 Predictions for the Internet of ThingsJason Hope
The Internet of Things is here to stay, and with ever-growing predictions about the number of items that will be connected in the next decade, analysts are looking to figure out how IoT is going to change mankind’s future. After looking at the information and guesses that are out there, here are five predictions I believe are solid about the future of the Internet of Things.
SAK tavoittelee lisää työtä ja tuottavuutta. Työntekijöiden turvaa on vahvistettava työssä, ja myös ansioturvasta sekä muista palveluista on huolehdittava. Hyvinvointipalveluita on kehitettävä rakenteita uudistamalla.
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin
Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia.
Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Hallituksen asettama 72 prosentin työllisyystavoite jää saavuttamatta. Työllisyystavoitteen karkaaminen vaikeuttaa julkisen sektorin alijäämää ja velkaa koskevien tavoitteiden saavuttamista.
Prof. Roope Uusitalo, talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, esitteli vuosiraportin 2016 keskeiset näkemykset medialle 24.1. 2017 järjestetyssä tilaisuudessa.
Talouspolitiikan arviointineuvoston tiedote 24.1: Työllisyystilanteen koheneminen ei riitä korjaamaan julkisen talouden ongelmia
https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/tyollisyystilanteen-koheneminen-riita-korjaamaan-julkisen-talouden-ongelmia/
ETL:n aamiaistilaisuus Kansalaisinfossa 18.11.2016. Asiaa elintarviketeollisuuden yleisestä tilanteesta sekä sokeriverosta ja siitä, mitä kaikkea kotimaiset elintarvikeyritykset tekevät ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
SAK:n julkaisusarja
SAK tavoittelee mm. jatkoa hyvälle työllisyyskehitykselle, aktiivista työ- ja elinkeinopolitiikkaa sekä päätöstä perhevapaiden kustannusten jakamisesta.
Varhaiskasvatuslaki tarvitsee merkittäviä parannuksiaSDP
Varhaiskasvatuksen kehittäminen on SDP:n tärkeimpiä prioriteetteja. Laadukas ja kaikkien lasten ulottuvilla oleva varhaiskasvatus antaa lapsille hyvän pohjan ponnistaa elämässään eteenpäin. Perheille varhaiskasvatus on tuki ja turva työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.
SDP haluaa yksinkertaistaa ja modernisoida sosiaaliturvaa sekä varmistaa, että sosiaaliturva toimii paremmin kaikissa elämäntilanteissa. Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, joka yhtenäistää nykyisen pirstaleisen sosiaaliturvan etuusjärjestelmän yhdeksi kokonaisuudeksi. Se takaa jokaiselle toimeentulon ja tarvittavat palvelut vaihtuvissa elämäntilanteissa.
SDP - Sosiaali ja terveyspalveluiden uudistaminenSDP
SDP haluaa varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisen sektorin järjestämisvastuulla, pääasiallisella tuottamisvastuulla ja että verovarat käytetään oikein.
SDP ei hyväksy julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämistä. Sote-uudistuksen suuruisessa muutoksessa henkilöstön oikeudenmukainen ja reilu kohtelu on varmistettava ja ihmisten on saatava arjessaan tarvitsemat julkiset palvelut helposti ja laadukkaasti.
2. Talous on saatava kuntoon
• Suomen talous on saatava kuntoon, mutta ei pieni- ja keskituloisten ihmisten
kustannuksella
• SDP:n talouspoliittinen ohjelma tarjoaa Suomen suunnaksi vientivetoista työllistävää
kasvupolitiikkaa
• Hyvinvointivaltion ylläpitäminen on mahdollista vain korkean työllisyysasteen kautta
niin, että työtä on tarjolla kaikille terveille työikäisille
• SDP varautuu tulevalla vaalikaudella päätöksiin valtion talouden neljän miljardin
sopeutuksesta, josta kolme miljardia tulee päättää heti vaalikauden alussa
– Menosopeutusta määrästä olisi 2/3 ja tulosopeutusta 1/3
• – Tavoittelemme vähintään 2 prosentin kasvua ensi vaalikauden loppuun mennessä
– Sen kautta saavutettava työllisten määrän ja työllisyysasteen merkittävä nostaminen on perusedellytys julkisen
talouden kestävyyden korjaamiseksi
• Julkisen vallan tulee omilla toimillaan aktiivisesti tukea talouden uudistumista
• Onnistuminen vaatii tuekseen laajamittaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä,
konsensuspolitiikkaa
3. Mitä on tehtävä
• Talouskasvu on saatava noin 2 prosentin tasolle. Se onnistuu vain
vientivetoisesti. Vain siten voidaan turvata työllisyyden kestävä kasvu
– Kasvupolitiikan kulmakivet ovat viennin vahvistaminen, investointien edistäminen,
kotimarkkinoiden kasvun tukeminen sekä yritysten liiketoiminta- ja työllistämisedellytysten
parantaminen. Tavoitteena on luoda 100 000 uutta työpaikkaa seuraavan neljän vuoden
aikana
• Julkisen talouden tasapaino ja kestävyysvajeen saaminen umpeen
edellyttävät kasvua, korkeampaa työllisyyttä, rakenneuudistuksia ja
sopeutusta
– Ilman rakenneuudistuksia ja sopeutusta velka/BKT-suhde uhkaa kasvaa kestämättömäksi.
Seuraavan vaalikauden aikana on varauduttava 4 miljardin lisäsopeutuspäätöksiin ja
kestävyysvajeen umpeenkuromisen jatkamiseen
4. Vienti vetämään 1/2
• Suomen viennin kilpailukykyisyys on palautettava
– Kilpailukykyä on parannettava kaikilla osa-alueilla: kustannustasossa, tuottavuudessa,
osaamisessa ja tuotevalikoimassa
• Tarvitaan pitkäkestoinen, kattava ja maltillinen palkkaratkaisu, joka tukee
palkkatasa-arvon tavoitetta
– Valtio tukee sopimusta veroratkaisuin
• Viennin pohjaa on laajennettava maantieteellisesti, jalostusarvoa
nostettava ja kasvua on haettava uusilta toimialoilta
• Hyödynnetään maailman megatrendien mahdollisuudet:
• Ilmastonmuutoksen hillintä, puhdas ilma ja vesi, energiatehokkuus, uusiutuva energia,
jätehuolto, digitaalinen teknologia
• Koulutus, hyvinvointipalvelut, matkailu
• Julkisen vallan on aktiivisesti tuettava yrityksien kansainvälistymistä
5. Vienti vetämään 2/2
• Yhteiskunnan päätöksillä tulee alentaa kansainvälisessä kilpailussa
toimivien yritysten kustannuksia
• Energiakustannukset saatetaan kilpailijamaiden tasolle
• Otetaan käyttöön päästökauppakustannusten kompensaatiojärjestelmä
• Logistiikkakustannusten alentaminen
• Edellyttää perusväylänpidon riittävää tasoa, väylämaksun ja rataveron
alennusten jatkamista ja ammattiliikenteen verotuksen tarkastelua
• Suomen arktinen asema hyödynnetään täysimääräisesti
• Suomesta tehdään Euroopan ja Aasian välisen dataliikenteen
keskus
6. Investoinnit liikkeelle
• Kilpailukyvyn vahvistuminen edellyttää
– Tuotantokapasiteetin uusiutumista
– Panostusta ensiluokkaisen infrastruktuurin luomiseen
– Tarvitaan korkeampaa investointiastetta
• Mahdollisuudet julkisten investointien lisäämiseen käytetään
täysimääräisesti siten, että saadaan myös yksityisiä investointeja liikkeelle
• Liikenne-, asunto- ja maankäyttöpolitiikka sidotaan vahvemmin yhteen
– Saumaton kokonaisuus tukee taloudellista kasvua, edistää eheää yhteiskuntarakennetta, pitää
asumisen kustannukset kohtuullisina ja tukee työvoiman liikkuvuutta
• Rakennetun ympäristön asiat keskitetään yhteen ministeriöön
• Lupaprosesseja kehitetään investointeja tukevaksi
– Investointien korotettua poisto-oikeutta jatketaan
7. Kotimarkkinat kasvuun
• Palvelualojen kasvun edellytyksenä on riittävä kotimainen kysyntä
ja toimiva kilpailu
• Palvelualoille laaditaan kasvu- ja työllisyysohjelma
• Merkittävä osa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin
– Niiden toimintaedellytyksiä vahvistetaan
8. Rakenteet remonttiin
• Kestävyysvajeen ratkaiseminen edellyttää rakenneuudistuksia ja julkisen
sektorin tuottavuuden kasvua
• Sote-uudistus on vietävä loppuun
– Perus- ja erikoissairaanhoito sekä sosiaalipalvelut on integroitava ja niiden järjestäminen on
siirrettävä riittävän vahvoille organisaatioille
– Otetaan käyttöön sote-rahoituskehys
• Digitalisaatiota edistetään koko yhteiskunnassa
– Julkisen sektorin ICT-kuluja alennetaan keskittämällä osaamista ja hankintojen ohjausta
• Valmistellaan koko sosiaaliturvan rakenteelliset uudistukset
– Niillä tuetaan työssäkäyntiä ja vähentävät passiiviajan etuusmenoja
– Pitkäaikaistyöttömille taataan mielekäs työ
– Perhevapaat jaetaan nykyistä tasaisemmin, työhön osallistumista tukien
• Kansallista osaamispohjaa vahvistetaan
– Kaikille nuorille taataan opiskelupaikka ja aikuisten osaamistasoa nostetaan
9. Oikeudenmukainen sopeutus
• Varaudutaan tekemään päätökset 4 miljardin sopeutuksesta tulevalla
hallituskaudella:
– 3 miljardia päätetään heti hallituskauden alussa
– Lisäksi päätetään 1 miljardin lisäsopeutuksesta keväällä 2017, jos kehitys sitä vaatii
• Hallituskauden alussa päätettävästä 3 miljardin sopeutuksesta 2 miljardia
toteutetaan menopuolella ja 1 miljardi tulopuolella
• Sama suhde, 2/3 menosopeutusta ja 1/3 tulosopeutusta, myös
hallituskauden puolivälin lisäsopeutuksessa
– Näin varmistetaan sopeutuksen oikeudenmukainen kohdentuminen, eikä vaaranneta
hyvinvointivaltion perusrakenteita.
• Päätettävä sopeutus tulee voimaan asteittain
– Liian nopea sopeutus jarruttaa talouskasvua ja heikentää työllisyyttä ja siten alentaa
potentiaalisen kasvun näkymiä
10. Yhteistyö kunniaan
• Sopiminen ja yhteistyö ovat Suomen vahvuuksia
• Palautetaan maahan johtajuus, joka osaa arvostaa ja käyttää tätä
voimavaraa
• Käynnistetään työmarkkinaosapuolten kanssa neuvottelut kolmen
vuoden pituisesta työmarkkinaratkaisusta
• Valtio voi edistää sopimuksen saavuttamista:
– Pieni- ja keskituloisille suunnatulla ansiotuloveron kevennyksellä
– Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutoksilla
– Kasvua edistävillä toimilla
• Tehdään hyvää ja rakentavaa yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen ja
maataloustuottajien edustajien kanssa
11. Menosopeutuskohteet
Elinkeinotuet 400 milj.
• Esimerkiksi tuulivoiman syöttötariffi uusilta voimaloilta
• maatalousmenojen uudelleenkohdennus
• innovaatiorahoituksen rakenteelliset uudistukset
Indeksiin sidottujen valtion menojen osittainen jäädytys 800 milj.
• Eläkkeiden, lapsilisien ja muiden etuuksien indeksikorotukset toteutetaan
• täysimääräisinä
• Peruspalvelujen valtionosuuksissa kuntien ja valtion väliset
• kustannustenjaon tarkistukset tehdään normaalisti
• Pääosa muista automaattikorotuksista toteutetaan puolitettuna
OKM:n sektorin järjestämis- ja rahoitusuudistus 270 milj.
• Toteutetaan 2. asteen järjestäjäverkon uudistus ja rahoitusuudistus suunnitellusti
Työllisyyttä tukevat sosiaaliturvan rakenneuudistukset 250 milj.
• Valmistellaan yhteistyössä uudistus, jolla lisätään työnteon kannustavuutta
ja mahdollistetaan ihmisten nopeampi paluu työelämään
Säästöt hallinnosta ja ICT-kustannuksista 250 milj.
Sote-rahoitusuudistuksen tuomat säästöt 250 milj.
13. Tulot ja tulopohja
• Verotuottoja lisätään 1 miljardilla vaalikauden loppuun mennessä.
– 800 miljoonaa toteutetaan veroperustemuutoksin
– 200 miljoonaa paikkaamalla veropohjan aukkoja sekä tehostamalla harmaan talouden
torjuntaa.
• Kevennetään verotusta pieni- ja keskituloisilta palkansaajilta ja
eläkeläisiltä työtulovähennyksen ja eläketulovähennyksen avulla.
• Verotuottoja haetaan lisää oikeudenmukaisella ja maksukyvyn huomioivalla
tavalla
– Kohteita ovat mm. haittaverot, omaisuuteen kohdistuvat verot ja pääomatulojen verotus.
– Veropohjia tiivistetään. Veropolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja yllätyksellisiä muutoksia
vältetään
• Vaalikauden alussa käynnistetään kokonaisverouudistuksen valmistelu
– Laajennetaan veropohjia, alennetaan verokantoja ja yksinkertaistetaan verojärjestelmää