SAK:n julkaisusarja
SAK tavoittelee mm. jatkoa hyvälle työllisyyskehitykselle, aktiivista työ- ja elinkeinopolitiikkaa sekä päätöstä perhevapaiden kustannusten jakamisesta.
SAK:n keskeiset viestit syyskuun 2021 budjettiriiheen:
- Työllisyystoimissa ja kohtaanto-ongelmassa katse osaamiseen.
- Koronan sosiaalisia ongelmia ei pidä syventää leikkauksilla.
- Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka pitää toteuttaa reilusti.
SAK:n julkaisusarja
SAK:n mukaan työllisyys on pääkysymys. Tarvitaan lisää kasvua ja työpaikkoja luovia investointeja. Suomi on pidettävä vetovoimaisena alueena
SAK:n julkaisusarja
SAK tavoittelee mm. jatkoa hyvälle työllisyyskehitykselle, aktiivista työ- ja elinkeinopolitiikkaa sekä päätöstä perhevapaiden kustannusten jakamisesta.
SAK:n keskeiset viestit syyskuun 2021 budjettiriiheen:
- Työllisyystoimissa ja kohtaanto-ongelmassa katse osaamiseen.
- Koronan sosiaalisia ongelmia ei pidä syventää leikkauksilla.
- Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka pitää toteuttaa reilusti.
SAK:n julkaisusarja
SAK:n mukaan työllisyys on pääkysymys. Tarvitaan lisää kasvua ja työpaikkoja luovia investointeja. Suomi on pidettävä vetovoimaisena alueena
SAK:n teettämien selvitysten mukaan suurimmat haasteet monikulttuurisilla työpaikoilla liittyvät kielitaidon puutteen tuomiin väärinymmärryksiin, ei niinkään erilaiseen kulttuuritaustaan.
Maahanmuutto oli SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen teema keväällä 2019. Teemaa koskevaa selvitystyötä on ohjannut maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä. Tämä PowerPoint-esitys esitettiin SAK:n edustajistolle 16.5.2019.
SAK tavoittelee lisää työtä ja tuottavuutta. Työntekijöiden turvaa on vahvistettava työssä, ja myös ansioturvasta sekä muista palveluista on huolehdittava. Hyvinvointipalveluita on kehitettävä rakenteita uudistamalla.
SAK:n Akavan ja STTK:n tavoitteet yhteiskuntasopimusneuvotteluissaPauli Vento
Pääministeri Juha Sipilän hallitus jätti työmarkkinajärjestöille elokuussa 2015 esityksen yhteiskuntasopimuksen solmimisesta. Sopimuksella hallitus ilmoitti tavoittelevansa Suomen kilpailukyvyn parantamista.
Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät neuvottelujen aikana omat esityksensä toimiksi kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Hallitus ilmoitti kuitenkin 20. elokuuta lopettavansa neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta.
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin
Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia.
Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
SAK:n teettämien selvitysten mukaan suurimmat haasteet monikulttuurisilla työpaikoilla liittyvät kielitaidon puutteen tuomiin väärinymmärryksiin, ei niinkään erilaiseen kulttuuritaustaan.
Maahanmuutto oli SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen teema keväällä 2019. Teemaa koskevaa selvitystyötä on ohjannut maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä. Tämä PowerPoint-esitys esitettiin SAK:n edustajistolle 16.5.2019.
SAK tavoittelee lisää työtä ja tuottavuutta. Työntekijöiden turvaa on vahvistettava työssä, ja myös ansioturvasta sekä muista palveluista on huolehdittava. Hyvinvointipalveluita on kehitettävä rakenteita uudistamalla.
SAK:n Akavan ja STTK:n tavoitteet yhteiskuntasopimusneuvotteluissaPauli Vento
Pääministeri Juha Sipilän hallitus jätti työmarkkinajärjestöille elokuussa 2015 esityksen yhteiskuntasopimuksen solmimisesta. Sopimuksella hallitus ilmoitti tavoittelevansa Suomen kilpailukyvyn parantamista.
Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät neuvottelujen aikana omat esityksensä toimiksi kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Hallitus ilmoitti kuitenkin 20. elokuuta lopettavansa neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta.
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin
Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia.
Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Mitä suomalainen finanssiala tavoittelee seuraavan hallituksen ohjelmaan?
Nyt on varmistettava, että Suomi nähdään edelleen houkuttelevana ja turvallisena investointi- ja sijoituskohteena.
Vastuullisen finanssitoimialan merkitys yritysten ja kotitalouksien rahoittajana, pitkäaikaisena sijoittajana sekä riskien vakuuttajana korostuu nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.
Nyt erityisesti on varmistettava finanssitoimialan kyky rahoittaa talouskasvu ja työllisyys.
Toimialan sääntelyyn ja verotukseen ei pidä tehdä muutoksia. On vältettävä pankkien pääomavaatimusten kiristämistä ja taloudellisten rasitteiden lisäämistä.
Uusi maailmanpoliittinen tilanne korostaa EU-jäsenyytemme keskeistä merkitystä osana Suomen poliittista ja taloudellista identiteettiä. Suomen on oltava jatkossakin talous- ja rahaliiton ytimessä.
Kyberturvallisuuden torjunta ja varautuminen erilaisiin uhkiin edellyttävät saumatonta ja tiivistä yhteistyötä sekä tietojenvaihtoa julkisen ja yksityisen sektorin välillä.
Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle vii-mesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.
Sosialidemokraattien puoluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 19.–20.11.2010 Helsingissä SDP:n vaalitavoitteiden kasvu-, työllisyys- ja työelämälinjaukset. SDP tavoittelee tulevalla vaalikaudella 100 000 uutta työpaikkaa sekä 75 prosentin työllisyysastetta vuosikymmenen loppuun mennessä.
Varhaiskasvatuslaki tarvitsee merkittäviä parannuksiaSDP
Varhaiskasvatuksen kehittäminen on SDP:n tärkeimpiä prioriteetteja. Laadukas ja kaikkien lasten ulottuvilla oleva varhaiskasvatus antaa lapsille hyvän pohjan ponnistaa elämässään eteenpäin. Perheille varhaiskasvatus on tuki ja turva työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.
SDP haluaa yksinkertaistaa ja modernisoida sosiaaliturvaa sekä varmistaa, että sosiaaliturva toimii paremmin kaikissa elämäntilanteissa. Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, joka yhtenäistää nykyisen pirstaleisen sosiaaliturvan etuusjärjestelmän yhdeksi kokonaisuudeksi. Se takaa jokaiselle toimeentulon ja tarvittavat palvelut vaihtuvissa elämäntilanteissa.
SDP - Sosiaali ja terveyspalveluiden uudistaminenSDP
SDP haluaa varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisen sektorin järjestämisvastuulla, pääasiallisella tuottamisvastuulla ja että verovarat käytetään oikein.
SDP ei hyväksy julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämistä. Sote-uudistuksen suuruisessa muutoksessa henkilöstön oikeudenmukainen ja reilu kohtelu on varmistettava ja ihmisten on saatava arjessaan tarvitsemat julkiset palvelut helposti ja laadukkaasti.
Suomen suunta on nyt väärä. Hallituksen teot eivät vastaa puheita ennen vaaleja.
SDP on vaihtoehto hallituksen poliittiselle linjalle. SDP esittää 10 ideaa Suomelle. Työtä tässä ja nyt. Korjataan hallituksen valitsema väärä suunta Suomelle!
SDP julkaisi 20.4. 2016 kansanedustaja Lauri Ihalaisen johdolla valmistellun valtion omistajapolitiikkaa käsittelevän Sinivalkoisen omistamisen ohjelma – kaikki ei ole kaupan -linjapaperin. Ohjelma linjaa SDP:n tavoitteet valtion omistajapolitiikan kehittämiseen ja valtion omistuksen hyödyntämiseen.
SDP:n Helsingissä 16.-17.4.2016 kokoontunut puoluevaltuusto käynnisti työn, jonka tavoitteena on uuden suomalaisen, nykyaikaiseen työelämään sopivan sosiaaliturvan rakentaminen. Työtä tekemään kutsutaan laajasti asiantuntijoita eri järjestöistä.
1. 1
– SOSIALIDEMOKRAATTIEN KUUDEN KOHDAN TALOUSLINJA
SUUNTA
SUOMELLE
1. Suomen viennin kilpailukykyisyys on palautettava. Kilpailukykyä on parannettava kaikilla osa-
alueilla: kustannustasossa, tuottavuudessa, osaamisessa ja tuotevalikoimassa. Tarvitaan pit-
käkestoinen, kattava ja maltillinen palkkaratkaisu, joka parantaa hintakilpailukykyä ja turvaa
palkansaajien ostovoimaa. Palkankorotukset on lähtökohtaisesti mitoitettava avoimen sektorin
tuottavuuskehityksen mukaisesti – tukien myös palkkatasa-arvon tavoitetta. Suomen heikenty-
neen hintakilpailukyvyn korjaaminen edellyttää lähivuosina erittäin maltillista palkkojen nousua.
Viennin pohjaa on laajennettava maantieteellisesti, jalostusarvoa nostettava ja kasvua haettava
uusilta toimialoilta. Tähtäin on asetettava markkinoille, jotka kasvavat nopeimmin.
Erikoistumalla ja keskittämällä voimavaroja vaikeimpien globaalien ongelmien ratkaisemiseen
Suomi voi nousta kokoaan suuremmaksi toimijaksi. Suomalaisilla yrityksillä on osaamista ja kas-
vupotentiaalia esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään, puhtaaseen ilmaan ja veteen, ener-
giatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, jätehuoltoon ja digitaaliseen teknologiaan liittyvissä
ratkaisuissa. Nämä mahdollisuudet on kyettävä hyödyntämään nykyistä paremmin. Palvelualois-
ta koulutus, hyvinvointipalvelut ja matkailu tarjoavat huomattavia mahdollisuuksia.
Julkisen vallan tulee tukea nykyistä vahvemmin yritysten kansainvälistymistä ja niiden pääsyä
uusille vientimarkkinoille. Päätökset tuotannosta ja sen myynnistä tehdään aina yrityksissä,
mutta julkinen valta voi nykyistä tehokkaammin tarjota niille apua ja työkaluja ja yhteistyö-
tä, joita tarvitaan uusille markkinoille pääsyssä. Kehitettävää on niin potentiaalisten vienti- ja
kasvuyritysten löytämisessä, yritysten vientiosaamisen vahvistamisessa, markkinoillepääsyn hel-
pottamisessa, yritysten neuvontapalveluissa, vienninedistämisessä sekä rahoitusjärjestelyissä.
Valtion tulee tarvittaessa toimia uuden kannattavan liiketoiminnan mahdollistajana ja alkuun
sekä kasvuun auttajana. Valtiolla ja kunnilla voi myös olla merkittävä rooli referenssimarkkinoi-
den luojana. Julkisia hankintoja on käytettävä luovasti ja aktiivisesti uusimpien innovaatioiden
kokeiluun ja käyttöönottoon kotimaassa. Tätä kautta niitä luoneet yritykset saavat käyttöönsä
vientiä edistäviä esimerkkejä.
Yhteiskunnan päätöksillä tulee alentaa kansainvälisessä kilpailussa toimivan teollisuuden
kustannuksia. Kilpailukykyä parannetaan ottamalla käyttöön päästökauppakustannusten kom-
pensaatiojärjestelmä, jolla hyvitetään päästöoikeuksien hinnan nousun myötä kohoavaa sähkön
hintaa. Teollisuuden energiarasitus saatetaan keskeisen kilpailijamaamme Ruotsin tasolle. Logis-
tiikkakustannuksia alennetaan. Se edellyttää perusväylänpidon riittävää tasoa, väylämaksun ja
rataveron tilapäisten alennusten jatkamista ja ammattiliikenteen verotuksen tarkastelua.
Hyödynnetään Suomen arktinen asema täysimääräisesti. Suomesta tehdään Euroopan ja Aasian
välisen logistiikan ja dataliikenteen keskus.
VIENTI VETÄMÄÄN.
2. SUUNTA SUOMELLE
2
Kestävyysvajeen supistaminen vaatii erityisesti kuntien menojen kasvua hillitseviä rakenneuu-
distuksia ja julkisen sektorin tuottavuuden kasvua. Avainasemassa on sote-uudistuksen toteut-
taminen. Perus- ja erikoissairaanhoito sekä sosiaalipalvelut on integroitava ja niiden järjestä-
minen on siirrettävä riittävän suurille ja vahvoille organisaatioille. Sosiaali- ja terveydenhuollon
kustannusten hillinnässä ja kansallisen ohjauksen tehostamisessa otetaan käyttöön rahoituske-
hysjärjestelmä.
Digitalisaatiota on edistettävä koko yhteiskunnassa. Digitalisaatiolla voidaan alentaa julkisten
palvelujen kustannuksia ja kohdentaa resursseja tehokkaammin. Julkisen sektorin ICT-kuluja
alennetaan keskittämällä osaamista ja hankintojen ohjausta.
RAKENTEET REMONTTIIN.
Suomen talouden reaalisen kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää tuotantokapasiteetin laajen-
tumista ja uusiutumista sekä voimakasta panostusta ensiluokkaisen infrastruktuurin luomiseen.
Siihen tarvitaan nykyistä korkeampaa investointiastetta. Investointien ja osaamisen avulla luo-
daan uusia työpaikkoja, parannetaan tuottavuutta ja edistetään työmarkkinoiden toimivuutta.
Julkinen valta voi omilla investoinneillaan tukea talouden uudistumista, luoda markkinoita uu-
sille innovatiivisille tuotteille, palveluille ja teknologioille, huolehtia laadukkaasta infrastruktuu-
rista sekä luoda edellytyksiä yksityisille investoinneille. Mahdollisuudet julkisten investointien
lisäämiseen elinkeinorakenteen uudistamiseksi ja kasvun tukemiseksi on käytettävä täysimää-
räisesti. Julkisten investointien merkittävää lisäämistä rajoittavat lähivuosina kuitenkin EU- ja
kansallisen lainsäädännön alijäämärajat.
Liikenne-, asunto- ja maankäyttöpolitiikka sidotaan vahvemmin yhteen. Niiden on muodostet-
tava saumaton kokonaisuus, joka tukee talouden kasvua, edistää eheää yhdyskuntarakennetta,
pitää asumisen kustannukset kohtuullisina ja tukee työvoiman liikkuvuutta.
Valtio käynnistää yhdessä kuntien ja yksityisen sektorin kanssa kasvukeskusten asunto- ja inf-
rastruktuurin investointiohjelman, jotta tonttitarjonta ja asuntotuotanto kyetään nostamaan
väestökehityksen edellyttämälle tasolle. Rakennetun ympäristön asiat keskitetään yhteen minis-
teriöön.
Yritysten toimintaympäristöä kehitetään investointeja ja kasvua tukevaksi. Lupaprosesseja no-
peutetaan ja yksinkertaistetaan. Investointien korotettua poisto-oikeutta jatketaan.
INVESTOINNIT LIIKKEELLE.
3. Palvelualojen, kaupan ja rakentamisen kasvun edellytyksiä ovat riittävä kotimainen kysyntä,
markkinoiden syntyminen, joustavat lupakäytännöt ja toimiva kilpailu. Vienti tuo tuloja, joiden
varassa kotimarkkinat voivat kasvaa ja kehittyä erityisesti palvelualoilla. Palvelualoille laaditaan
kasvu- ja työllisyysohjelma. Luovien alojen, mukaan lukien media-ala, kasvumahdollisuuksia
tuetaan erityisellä kehitysohjelmalla.
Merkittävin osa uusista työpaikoista tulee syntymään pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Siksi
erityistä huomiota tulee kiinnittää pienten yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen muun
muassa ALV-alarajaa nostamalla sekä vahvistamalla yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä sosi-
aalista turvallisuutta. Oleellista on vähentää yrittämisen aloittamiseen liittyvää riskin kokemusta.
Luottamus yhteisiin turvajärjestelmiin vähentää kynnystä aloittaa oma yritystoiminta.
KOTIMARKKINAT KASVUUN.
4.
2.
3. SUUNTA SUOMELLE
3
5.
6.
Julkisen talouden sopeutustoimia on välttämätöntä jatkaa seuraavalla vaalikaudella. Suomen on
täytettävä EU-lainsäädännön ja kansallisten säädösten kestävyyskriteerit. Tulevalla vaalikaudella
varaudutaan tekemään päätökset valtiontalouden 4 miljardin sopeutuksesta. Tästä 3 miljardia
päätetään heti hallituskauden alussa. Lisäksi päätetään 1 miljardin lisäsopeutuksesta keväällä
2017, jos kehitys sitä vaatii.
Hallituskauden alussa päätettävästä 3 miljardin valtiontalouden sopeutuksesta 2 miljardia to-
teutetaan menopuolella ja 1 miljardi tulopuolella. Näin varmistetaan sopeutuksen oikeudenmu-
kainen jakautuminen, eikä vaaranneta hyvinvointivaltion perusrakenteita. Sopeutuksen toteut-
taminen pelkkien leikkausten avulla johtaisi palvelujen ja etuuksien kannalta kestämättömään
lopputulokseen. Samaa suhdetta, 2/3 menosopeutusta ja 1/3 tulosopeutusta, käytetään myös
hallituskauden puolivälin lisäsopeutuksessa.
Päätettävä sopeutus tulee voimaan asteittain. Liian nopea sopeutus jarruttaa talouskasvua ja
heikentää työllisyyttä ja siten alentaa potentiaalisen kasvun näkymiä.
OIKEUDENMUKAINEN SOPEUTUS.
Tämän ohjelman toteuttamisessa tärkein työkalu on yhteistyö.
Sopiminen ja yhteistyö ovat Suomen vahvuuksia. Maahan on palautettava johtajuus, joka osaa
arvostaa ja käyttää tätä voimavaraa. Talouspolitiikan vakauden ja ennustettavuuden palauttami-
seksi ja vientivetoisen kasvustrategian käynnistämiseksi on seuraavan hallituksen ensi töikseen
käynnistettävä työmarkkinaosapuolten kanssa neuvottelut kolmen vuoden pituisesta työmarkki-
naratkaisusta.
Valtio voi edistää sopimuksen saavuttamista pieni- ja keskituloisille suunnatulla ansiotuloveron
kevennyksellä, työ- ja sosiaalilainsäädännön muutoksilla sekä kasvua edistävillä toimilla. Hal-
lituksen on tehtävä hyvää ja rakentavaa yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen ja maataloustuottajien
edustajien kanssa.
Sosiaaliturvan on aina tuettava työssäkäyntiä. Valmistellaan sosiaaliturvan rakenteellisia uudis-
tuksia, jotka lisäävät työssäkäyntiä ja vähentävät passiiviajan etuusmenoja. Kannustin- ja byro-
kratialoukkuja on purettava edelleen. Perhevapaat jaetaan nykyistä tasaisemmin vanhempien
kesken. Perhepolitiikan uudistusten johtolinjaksi on asetettava lasten paras, työmarkkinoiden
tasa-arvon lisääminen sekä työhön osallistumisen tukeminen.
Kansallisen osaamispohjan vahvistaminen on olennainen osa paremman työllisyyden edelly-
tyksiä. Koulutusjärjestelmän rakenteita on uudistettava siten, että jokaiselle nuorelle kyetään
takaamaan toisen asteen tutkinto sekä jatko-opintokelpoisuus. Korkeakoulutuksen laatua ja
tarjontaa vahvistetaan siten, että Suomi kykenee nousemaan takaisin koulutetuimpien kansa-
kuntien joukkoon. Työikäisten vailla tutkintoa olevien aikuisten osaamistason nostoon on kiinni-
tettävä erityistä huomiota.
Osana työllisyyttä edistävää sosiaaliturvauudistusta pitkäaikaistyöttömille taataan mielekäs työ.
Työllisyyden hoidon toimeenpanoa ja resursseja siirretään valtiolta kunnille. Osatyökykyisten
työllisyyttä parannetaan purkamalla työn tekoa estäviä haitallisia kannusteita ja tarjoamalla
työpaikkoja.
YHTEISTYÖ KUNNIAAN
4. SUUNTA SUOMELLE
4
Liite: valtiontalouden sopeutusohjelma hallituskauden alussa
MENOSOPEUTUSKOHTEET
Elinkeinotuet 400 milj.
• Esimerkiksi tuulivoiman syöttötariffi uusilta voimaloilta, maatalousmenojen
uudelleenkohdennus, innovaatiorahoituksen rakenteelliset uudistukset.
Valtion menojen osittainen jäädytys 800 milj.
• Eläkkeiden, toimeentulotuen ja muiden etuuksien indeksikorotukset toteutetaan
täysimääräisinä. Peruspalvelujen valtionosuuksissa kuntien ja valtion väliset kustannustenjaon
tarkistukset tehdään normaalisti. Pääosa muista automaattikorotuksista toteutetaan puolitettuna.
OKM:n sektorin järjestämis- ja rahoitusuudistus 270 milj.
• Toteutetaan toisen asteen järjestäjäverkon uudistus ja rahoitusuudistus suunnitellusti.
Työllisyyttä tukevat sosiaaliturvan rakenneuudistukset 250 milj.
• Valmistellaan yhteistyössä uudistus, jolla lisätään työnteon kannustavuutta ja
mahdollistetaan ihmisten nopeampi paluu työelämään.
Säästöt hallinnosta ja ICT-kustannuksista 250 milj.
Sote-rahoitusuudistuksen tuomat säästöt 250 milj.
Verotuottoja lisätään 1 miljardilla vaalikauden loppuun mennessä. Siitä 800 miljoonaa
toteutetaan veroperustemuutoksin ja 200 miljoonaa tehostamalla harmaan talouden torjuntaa.
Verouudistuksessa kevennetään työn verotusta pieni- ja keskituloisilta. Verotuottoja haetaan
lisää oikeudenmukaisella ja maksukyvyn huomioivalla tavalla mm. haittaveroista, omaisuuteen
kohdistuvista veroista ja pääomatulojen verotuksesta.
Veropohjia tiivistetään. Veropolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja yllätyksellisiä muutoksia
vältetään.
INDEKSIKOROTUKSET TÄYSIMÄÄRÄISENÄ
Eläkkeet
Lapsilisät
Toimeentulotuki
Opintotuki
Työttömyysturva
Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat
Sairauspäivärahat
Vammaisetuudet
Asumistuet
Elatustuki
Rintamalisät
Sotilasvammakorvaukset
Sotilasavustukset
5. SUUNTA SUOMELLE
5
Verotuottoja lisätään 1 miljardilla vaalikauden loppuun mennessä. Siitä 800
miljoonaa toteutetaan veroperustemuutoksin ja 200 miljoonaa paikkaamalla
veropohjan aukkoja sekä tehostamalla harmaan talouden torjuntaa.
Kevennetään verotusta pieni- ja keskituloisilta palkansaajilta ja eläkeläisiltä
työtulovähennyksen ja eläketulovähennyksen avulla. Verotuottoja haetaan lisää
oikeudenmukaisella ja maksukyvyn huomioivalla tavalla mm. haittaveroista,
omaisuuteen kohdistuvista veroista ja pääomatulojen verotuksesta. Veropohjia
tiivistetään. Veropolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja yllätyksellisiä muutoksia
vältetään.
Vaalikauden alussa käynnistetään kokonaisverouudistuksen valmistelu,
jossa laajennetaan veropohjia, alennetaan verokantoja ja yksinkertaistetaan
verojärjestelmää.
TULOT JA TULOPOHJA