Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Aino Juusola työskentelee HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikössä ja on ollut mukana tuomassa Suomeen kaltoinkohdeltujen lasten hoidossa käytettävää Tf-cbt lyhytterapiamallia (Traumafokusoitu kognitiivis-behavioraalinen lyhytterapia). Tf-cbt:ssä käytetään näyttöön perustuvia terapiamenetelmiä lapsen (3-18 vuotiaiden) ja hänen perheensä tukemiseen. Hoitomalli on ollut jo pidempään käytössä muissa pohjoismaissa. Juusola kertoo terapiamallista ja kokemuksista sen soveltamisesta traumaattisten kokemusten läpikäyneiden lasten ja nuorten hoidossa.
Aino Juusola, psykologi, tohtorikoulutettava
Blomgren, Jenni: Sairauspoissaolot yleisimpiä duunareilla mutta pisimpiä yrittäjillä ja työttömillä. Esitys Sairauspoissaolot lyhyemmiksi – millä keinoin? -seminaarissa 1.12.2016
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Aino Juusola työskentelee HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikössä ja on ollut mukana tuomassa Suomeen kaltoinkohdeltujen lasten hoidossa käytettävää Tf-cbt lyhytterapiamallia (Traumafokusoitu kognitiivis-behavioraalinen lyhytterapia). Tf-cbt:ssä käytetään näyttöön perustuvia terapiamenetelmiä lapsen (3-18 vuotiaiden) ja hänen perheensä tukemiseen. Hoitomalli on ollut jo pidempään käytössä muissa pohjoismaissa. Juusola kertoo terapiamallista ja kokemuksista sen soveltamisesta traumaattisten kokemusten läpikäyneiden lasten ja nuorten hoidossa.
Aino Juusola, psykologi, tohtorikoulutettava
Blomgren, Jenni: Sairauspoissaolot yleisimpiä duunareilla mutta pisimpiä yrittäjillä ja työttömillä. Esitys Sairauspoissaolot lyhyemmiksi – millä keinoin? -seminaarissa 1.12.2016
Vuoden 2017 eläkeuudistus - kansalaisten käsitykset ja eläkeinfon merkitysEläketurvakeskus
Mitä mieltä kansalaiset ovat vuoden 2017 eläkeuudistuksesta ja onko eläke-infolla vaikutusta?
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 10.3.2016
Ilpo Airio, Olli Kangas ja Karoliina Koskenvuo (KELA), Sanna Tenhunen (ETK)
Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä. ETK:n eläkebarometrin 2021 toteutti Kantar TNS Oy.
Eläkebarometri-kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021. Kyselyyn osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
Matti Joensuu & Pauliina Mattila-Holappa: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Esitys Miten tuemme nuorten mielenterveyttä ja polkuja työelämään? -seminaarissa 8.2.2017.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Miten Suomi voi? Ensimmäisiä havaintoja (päivitetty 19.8.2020) Työterveyslaitos
Tässä esitellään Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen ensimmäisiä havaintoja. Päivitetty 19.8.2020.
Lisätietoja: https://www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Kristiina Juntunen: Mikä auttaa omaishoitajaa jaksamaan? Esitys Omaishoidon eettiset kysymykset hoitajan ja hoidettavan näkökulmasta -seminaarissa 9.3.2017.
Ikääntyvien naisleskien määrä lisääntyy Suomessa. Leskien sosioekonomista asemaa on tutkittu paljon, mutta heidän uusien parisuhteidensa muodostamista varsin vähän. Kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu kuitenkin fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja henkisestä kokonaisuudesta. Tämä on minun lopputyö missä minä käsittelen tätä aiheita.
Tutustu Frankly Partnersin Hehkulle tuottaman tutkimuksen tuloksiin ja havaintoihin!
Hehku haluaa olla suomalaisen hyvinvoinnin
edelläkävijä ja tahtoi kuunnella suomalaisia: Miten Suomi voi?
Miten suomalaiset suhtautuvat omaan hyvinvointiinsa?
Millaisista tekijöistä hyvinvointi muodostuu? Millaisiin
pieniin muutoksiin suomalaiset olisivat valmiita? Ja
mitä uutta on nousussa?
Mielenterveys kuuluu kaikille ja se on olennainen osa hyvää vanhuutta. Mielenterveyden ensiapu on Suomen Mielenterveysseuran hallinoima tavaramerkki, jota Mirakle-hanke soveltaa ja levittää ikäihmisten mielen hyvinvoinnin tukemiseksi ja mielenterveystaitojen vahvistamiseksi.
Miten Suomi voi? Ensimmäisiä havaintoja (päivitetty 4.9.2020)Työterveyslaitos
Tässä esitellään Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen ensimmäisiä havaintoja.
Päivitetty 4.9.2020: datan kuvaus lisätty sekä tarkennettu hankkeen kuvausta.
Lisätietoja: https://www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/
Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?Eläketurvakeskus
Tiedotustilaisuus 10.2.2014.
Eläketurvakeskus tarjoaa uutta tutkimustietoa ajankohtaiseen keskusteluun eri sosioekonomisten ryhmien asemasta eläkejärjestelmässä.
Erikoistutkija Noora Järnefelt, ekonomisti Satu Nivalainen ja professori Hannu Uusitalo esittelevät raporttia Sosioekonomiset erot – Työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä. Raportti on luettavissa ETK:n verkkosivuilla Etk.fi > Julkaisut
Kustannustenjako kuvina - Kuvapaketissa keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmä...Eläketurvakeskus
Kustannustenjaon kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmän rahoituksesta ja kustannustenjaosta.
Kuvapaketti on vapaasti ladattavissa. Huomaathan, että ppt-tiedoston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muista mainita lähde aina kuvia lainatessasi.
More Related Content
Similar to Tuntevatko suomalaiset eläketurvaa – luottavatko he siihen
Vuoden 2017 eläkeuudistus - kansalaisten käsitykset ja eläkeinfon merkitysEläketurvakeskus
Mitä mieltä kansalaiset ovat vuoden 2017 eläkeuudistuksesta ja onko eläke-infolla vaikutusta?
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 10.3.2016
Ilpo Airio, Olli Kangas ja Karoliina Koskenvuo (KELA), Sanna Tenhunen (ETK)
Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä. ETK:n eläkebarometrin 2021 toteutti Kantar TNS Oy.
Eläkebarometri-kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021. Kyselyyn osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
Matti Joensuu & Pauliina Mattila-Holappa: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Esitys Miten tuemme nuorten mielenterveyttä ja polkuja työelämään? -seminaarissa 8.2.2017.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Miten Suomi voi? Ensimmäisiä havaintoja (päivitetty 19.8.2020) Työterveyslaitos
Tässä esitellään Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen ensimmäisiä havaintoja. Päivitetty 19.8.2020.
Lisätietoja: https://www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Kristiina Juntunen: Mikä auttaa omaishoitajaa jaksamaan? Esitys Omaishoidon eettiset kysymykset hoitajan ja hoidettavan näkökulmasta -seminaarissa 9.3.2017.
Ikääntyvien naisleskien määrä lisääntyy Suomessa. Leskien sosioekonomista asemaa on tutkittu paljon, mutta heidän uusien parisuhteidensa muodostamista varsin vähän. Kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu kuitenkin fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja henkisestä kokonaisuudesta. Tämä on minun lopputyö missä minä käsittelen tätä aiheita.
Tutustu Frankly Partnersin Hehkulle tuottaman tutkimuksen tuloksiin ja havaintoihin!
Hehku haluaa olla suomalaisen hyvinvoinnin
edelläkävijä ja tahtoi kuunnella suomalaisia: Miten Suomi voi?
Miten suomalaiset suhtautuvat omaan hyvinvointiinsa?
Millaisista tekijöistä hyvinvointi muodostuu? Millaisiin
pieniin muutoksiin suomalaiset olisivat valmiita? Ja
mitä uutta on nousussa?
Mielenterveys kuuluu kaikille ja se on olennainen osa hyvää vanhuutta. Mielenterveyden ensiapu on Suomen Mielenterveysseuran hallinoima tavaramerkki, jota Mirakle-hanke soveltaa ja levittää ikäihmisten mielen hyvinvoinnin tukemiseksi ja mielenterveystaitojen vahvistamiseksi.
Miten Suomi voi? Ensimmäisiä havaintoja (päivitetty 4.9.2020)Työterveyslaitos
Tässä esitellään Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen ensimmäisiä havaintoja.
Päivitetty 4.9.2020: datan kuvaus lisätty sekä tarkennettu hankkeen kuvausta.
Lisätietoja: https://www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/
Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?Eläketurvakeskus
Tiedotustilaisuus 10.2.2014.
Eläketurvakeskus tarjoaa uutta tutkimustietoa ajankohtaiseen keskusteluun eri sosioekonomisten ryhmien asemasta eläkejärjestelmässä.
Erikoistutkija Noora Järnefelt, ekonomisti Satu Nivalainen ja professori Hannu Uusitalo esittelevät raporttia Sosioekonomiset erot – Työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä. Raportti on luettavissa ETK:n verkkosivuilla Etk.fi > Julkaisut
Kustannustenjako kuvina - Kuvapaketissa keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmä...Eläketurvakeskus
Kustannustenjaon kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmän rahoituksesta ja kustannustenjaosta.
Kuvapaketti on vapaasti ladattavissa. Huomaathan, että ppt-tiedoston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muista mainita lähde aina kuvia lainatessasi.
Earnings-related Pension System in Graphs and FiguresEläketurvakeskus
The document summarizes key aspects of Finland's earnings-related pension system. It includes graphs and figures on topics such as:
- The distribution of pension insurance and expenditure in Finland.
- Average pension levels and how they compare to average earnings over time.
- The number of pension recipients and insured persons by pension type.
- Retirement rates and effective retirement ages in the earnings-related system from 2000-2022.
- Financing of the earnings-related pensions through contribution rates for different groups.
Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. Kuvat ovat vapaasti ladattavissa. Ppt-kuvaston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muistathan mainita lähteen aina kuvia lainatessasi.
Aihepiirit:
- Eläkejärjestelmä ja hallinto
- Eläkkeen määräytyminen
- Eläketaso
- Eläkemenot
- Työeläkevakuutetut
- Eläkkeensaajat
- Työeläkkeelle siirtyneet ja eläkkeellesiirtymisikä
- Työeläkekuntoutus
- Työeläkkeiden rahoitus
- Työeläkelaitosten sijoitustoiminta
Esitetyt tilastotiedot perustuvat mm. Eläketurvakeskuksen rekisteritietoihin, Kelan ja Työeläkevakuuttajat TELA:n keräämiin tietoihin sekä eläkelaitosten tilinpäätöksiin. Tutustu Etk.fi:ssä myös kustannustenjaon tilastoihin: http://www.etk.fi/tyoelakepalvelut/vakuutusmatemaattiset-palvelut/kustannustenjako-kuvina/.
Työeläkejärjestelmä kuvina -paketti Etk.fi:ssä: https://www.etk.fi/tietoa-etksta/uutishuone/kuvat/
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2022.pptxEläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Effective retirement age in the earnings related pension system in 2021Eläketurvakeskus
Effective retirement age rose also in the second year of the corona pandemic. In 2021, the expected effective retirement age within the earnings-related pension system was 62.4 years. It increased by six months compared to 2020.The underlying reasons for the rise were a significant drop in the number of new retirees on a disability pension and the rising retirement age following the 2017 pension reform.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet år 2021Eläketurvakeskus
Pensioneringsåldern i kraftig ökning redan andra året i rad. Under år 2021 gick finländarna i arbetspension sex månader senare än året innan. I snitt gick man i pension som 62,4-åring. Hälften av ökningen förklaras av höjningen av pensionsåldern och hälften av att antalet som gick i sjukpension sjönk överraskande mycket.
Taloudellinen varautuminen eläkeaikaan 05.05.2021Eläketurvakeskus
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio kasvaa – jo joka toinen suomalainen säästää eläkevuosia varten. Eläkesäästäminen on muita yleisempää yrittäjillä, miehillä ja 55–64-vuotiailla. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet 2020Eläketurvakeskus
Under år 2020 gick finländarna i arbetspension fem månader senare än året innan. I snitt går man i pension som 61,9-åring. I ålderspension gick 42 000 personer, vilket är något färre än året innan. Den fortsatta tiden i arbetslivet ökade de äldres sysselsättningsgrad till rekordhöjder.
Effective Retirement Age in the Earnings-related Pension System in 2020Eläketurvakeskus
In 2020, Finns retired on an earnings-related pension five months later than in 2019, at 61.9 years on average. A total of 42,000 persons retired on an old-age pension, which is slightly fewer than in 2019. Continued working raised the employment rate among the elderly to a record-high level.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkejärjestelmä ja Suomen talouden kriisit: miten sopeutuminen on onnistunut?
Jaakko Kiander
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkeindikaattorit antaa havainnollisen kuvan eläketurvan ja eläkkeiden rahoituksen kannalta keskeisten asioiden tilasta, toteutuneesta kehityksestä ja tulevan kehityksen arvioidusta kulusta.
Yrittäjistä 57 prosenttia kokee maksavansa itselleen riittävää eläketurvaa, kun taas 43 prosenttia kokee maksavansa itselleen liian vähän. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin maksaa tuloihinsa nähden matalaa eläketurvaa, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus.
According to the statistics of the Finnish Centre for Pensions, people in Finland retired on an old-age pension at age 61.5 years on average in 2019. This is about one month later than in 2018. A total of 44,500 persons retired on an old-age pension. This is 10 per cent less than in 2018.
4. Suuri osa ei koe tuntevansa eläketurvaa
4@susankuivalaine
33
%
46 % Joka kolmas kokee
tuntevansa
hyvin tai melko
hyvin
ETK: Eläkebarometri 2017
”Kuinka hyvin sanoisitte tuntevanne eläketurvaa?”
21
%
Miltei puolet
kokee
tuntevansa
huonosti tai
melko huonosti
Joka viides ei hyvin
eikä huonosti
5. Ketkä tuntevat parhainten?
5@susankuivalaine
ETK: Eläkebarometri 2017;
Tenhunen ym. 2017
• Vanhimmat ikäryhmät, mitä vanhempi, sitä useammin
eläketurva tunnetaan (koettu tuntemus)
• Suurituloisimmat, mitä korkeammat kotitalouden tulot,
sitä useammin eläketurva tunnetaan
– Sukupuolten välillä ei ole eroja
– Koulutustason välillä ei ole eroja
6. Ihmiset tuntevat kuitenkin hyvin eläketurvan
keskeisiä ominaisuuksia
oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä
”Työeläkettä kertyy ansio- ja yrittäjätulojen
perusteella” väitteen kanssa
oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä
”Jos ihmisen elinaika pitenee, vanhuuseläkkeen
ikärajakin nousee” väitteen kanssa
oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä
”Kaikilla Suomessa asuville maksetaan vanhuuden,
työkyvyttömyyden perusteella vähintään
vähimmäiseläke” väitteen kanssa
6@susankuivalaine
ETK: Eläkebarometri 2017
82 %
73 %
71 %
7. Objektiivinen tieto huomattavasti parempi
kuin subjektiivinen koettu tunne
7@susankuivalaine
0
Ei yhtään väitettä
oikein
1
Yksi väite oikein
2
Kaksi väitettä
oikein
3
Kolme väitettä
oikein
5 % 13 % 33 % 49 %
ETK: Eläkebarometri 2017
12. Mikä lisää ja mikä vähentää luottamusta
eläketurvaan?
12@susankuivalaine
Varmuus
Jatkuvuus
Avoimuus
Läpinäkyvyys
Informaatio
Viestintä
Heikko talous- ja
työllisyystilanne
Eriarvoisuuden
kokemukset
Huoli eläketurvan
riittävyydestä
Eläkejärjestelmän
jatkuvat muutokset
Päättäjien toiminta
Liukko Jyri: Mikä lisää ja mikä vähentää luottamusta eläketurvaan? Yhteiskuntapolitiikka 3/2016.
14. Paremmin eläketurvaa tuntevat luottavat
useammin eläkejärjestelmään
68.4
57
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Kokee tuntevansa melko
hyvin tai hyvin
Ei koe tuntevansa
%
14@susankuivalaine
ETK: Eläkebarometri 2017
Luottamus koetun tuntemuksen
mukaan
Luottamus tietämyksen
mukaan
37
46
54
71
0
10
20
30
40
50
60
70
80
ei
yhdenkään
väitteen
kanssa
samaa
mieltä
1 väitteen
kanssa
samaa
mieltä
2 väitteen
kanssa
samaa
mieltä
3 väitteen
kanssa
samaa
mieltä
%
15. Informoinnilla voidaan parantaa koettua
tuntemusta
15@susankuivalaine
15.4
34.2
58.1
50.6
26.5
15.2
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
väestö
eläke-esitteen saaneet
Miten hyvin mielestänne tunnette vuoden 2017
eläkeuudistuksen?
Tuntee melko hyvin tai hyvin Tuntee huonosti tai melko huonosti Ei tunne lainkaan
Tenhunen Sanna ym. (2017) Eläketiedon merkitys. Suomalaisten mielipiteet vuoden 2017
eläkeuudistuksesta. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2/2017.
Ei eläke-
esitettä
16. Eläke-esitteen (kirjeen) saaneet kokivat
eläkeuudistuksen useammin myös
oikeudenmukaisena
16
31.8
32.9
35.4
47.1
32.7
20
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
On saanut kirjeen
Ei ole saanut kirjettä
Onko uusi, vuonna 2017 voimaan tuleva eläkejärjestelmä
mielestänne oikeudenmukaisempi vai
epäoikeudenmukaisempi kuin aiempi järjestelmä?
Epäoikeudenmukaisempi En osaa sanoa Oikeudenmukaisempi
Tenhunen Sanna ym. (2017) Eläketiedon merkitys. Suomalaisten mielipiteet vuoden 2017
eläkeuudistuksesta. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2/2017.
17. Mistä ihmiset haluavat tietoa?
Henkilökohtainen neuvonta, kuten työeläkeote tai
puhelinpalvelu
Eläketurvasta kertovat verkkosivut tai -palvelut
Koulutus- ja neuvontatilaisuudet, esim. työnantajan tai
ammattijärjestöjen tilaisuudet/standit messuilla
Eläke-esitteet
Sanoma- ja aikakauslehdet
Radio tai televisio
Sosiaalinen media kuten Facebook, Twitter, Youtube
17@susankuivalaine
ETK: Eläkebarometri 2017
61
Erittäin tai melko hyvänä pitää, %
55
44
42
40
39
19
Kuinka hyvänä eläketurvaa
koskevan tiedon kanavina
pidätte
Etenkin hyvin
koulutetut ja eniten
ansaitsevat
Yli 50-vuotiaat
Nuoremmat
suhtautuvat
myönteisemmin
koulutus- ja
neuvontatilaisuuksiin
Km. mieluisampi
kanava 25-64-
vuotiaille,
toimihenkilöille,
yrittäjille ja
korkeammin
koulutetuille
18. Eläketurva ei kiinnosta kaikkia
18@susankuivalaine
21 %
Ajattelee EVVK, eläkkeet
ei kiinnosta, eläkkeitä ei
tunneta eikä
eläkejärjestelmään
luoteta
Kuivalainen, Susan http://www.etk.fi/blogit/evvk-elakeasiat-eivat-voisi-vahempaa-kiinnostaa/
0 10 20 30 40
65 täyttäneet
50-64-vuotiaat
35-49-vuotiaat
25-34-vuotiaat
15-24-vuotiaat
%
Kuuluminen EVVK-ryhmään iän
mukaan
19. Suomalaisten luottamus eläketurvaan on
kansainvälisesti korkea
19@susankuivalaine
25
25
29
31
32
34
34
35
38
41
41
42
42
42
43
44
46
47
50
51
53
53
56
61
66
67
74
0 20 40 60 80
BG
DE
HU
PL
FR
CZ
PT
SI
EL
LU
SK
EU25
LV
MT
LT
EE
IT
RO
CY
UK
BE
SE
IE
AT
NL
FI
DK
Luottamus eläketurvaan EU-maissa
European Social Reality, Report
2007. Special Eurobarometer
273. European Commission.
20. Tuntevatko suomalaiset eläketurvaa –
luottavatko he siihen?
20@susankuivalaine
Luottamus kohtuullisella tasolla.
Koettu (subjektiivinen) tuntemus heikkoa.
Objektiivinen tuntemus huomattavasti korkeampi kuin
subjektiivinen tuntemus.
Tiedotuksella voidaan parantaa tuntemusta ja ainakin jossain
määrin myös luottamusta.
Isohko osa kansasta, erityisesti 26-49-vuotiaat, ajattelee EVVK
eläkkeistä.
Samankaltaiset erot kun katsotaan väittämää eläketurvaa kohtuullinen toimeentulon vanhuudessa, miehistä samaa mieltä olevien osuus 55% naisista 46%
15-24-vuotiaat 71 %, 25-34-v. 50%, 35-49-v. 39%, 50-64-v. 45% ja 65+ 55 % (oma kuvio – joka toisi esiin etenkin nuoret)
2011: 67% koki, että jatkuvat muutokset eläkejärjestelmään vähentävät luottamusta eläkejärjestelmään