Mielenterveys kuuluu kaikille ja se on olennainen osa hyvää vanhuutta. Mielenterveyden ensiapu on Suomen Mielenterveysseuran hallinoima tavaramerkki, jota Mirakle-hanke soveltaa ja levittää ikäihmisten mielen hyvinvoinnin tukemiseksi ja mielenterveystaitojen vahvistamiseksi.
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021EHYT
Henna Haravuori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, dosentti, THL Mielenterveystiimin vieraileva tutkija.
Miguel Reyes, Sekasin-chat tiimipäällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Leena Ehrling, VTT, psykoterapeutti (VET)
Koulutuksessa käsitellään kulttuurista kompetenssia, kohtaamista, kulttuurisia tapoja viestiä ja pohditaan miten saada oma viesti ymmärretyksi.
Kouluttajana: Maija Vuorinen, PASEK-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (TAYS)
Tutustu PALOMA-osaamiskeskuksen toimintaan osoitteessa: www.thl.fi/palomaosaamiskeskus
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021EHYT
Henna Haravuori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, dosentti, THL Mielenterveystiimin vieraileva tutkija.
Miguel Reyes, Sekasin-chat tiimipäällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Leena Ehrling, VTT, psykoterapeutti (VET)
Koulutuksessa käsitellään kulttuurista kompetenssia, kohtaamista, kulttuurisia tapoja viestiä ja pohditaan miten saada oma viesti ymmärretyksi.
Kouluttajana: Maija Vuorinen, PASEK-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (TAYS)
Tutustu PALOMA-osaamiskeskuksen toimintaan osoitteessa: www.thl.fi/palomaosaamiskeskus
Meri Larivaara: Ikääntyneet ja mielen hyvinvointi hallituksen kärkihankkeissaTHL
Seminaari: Mielen hyvinvointi ikääntyessä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 11.5.2016
Meri Larivaara Ikääntyneet ja mielen hyvinvointi hallituksen kärkihankkeissa
Marja saarenheimo & Reija Heinola: Eloisa ikä, mielen voimaa vanhuuteenTHL
Seminaari: Mielen hyvinvointi ikääntyessä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 11.5.2016
Marja Saarenheimo & Reija Heinola: Eloisa ikä, mielen voimaa vanhuuteen
Anu Castaneda: Maahan muuttaneiden terveys ja hyvinvointi. Esitys Kelan Miten tukea kotoutumista? – Maahanmuuttajat ja sosiaaliturva -seminaarissa 23.1.2020
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Esitys hallitusneuvottelijoiden kulttuurin, liikunnan ja nuorison jaostolle 16.5.2023 Säätytalolla. Esityksessä nostan esille nuorten mielenterveyden merkityksen toimintakyvylle, oppimiselle ja tarvetta ministeriöiden toimialoja läpäisevälle nuorten hyvinvointiohjelmalle.
Tutustu Frankly Partnersin Hehkulle tuottaman tutkimuksen tuloksiin ja havaintoihin!
Hehku haluaa olla suomalaisen hyvinvoinnin
edelläkävijä ja tahtoi kuunnella suomalaisia: Miten Suomi voi?
Miten suomalaiset suhtautuvat omaan hyvinvointiinsa?
Millaisista tekijöistä hyvinvointi muodostuu? Millaisiin
pieniin muutoksiin suomalaiset olisivat valmiita? Ja
mitä uutta on nousussa?
2019-11-13 Juho Mertanen Asiantuntijapsykologina Mieli ry:ssä JuhoMertanen
MIELI ry:n mielenterveyden edistämisen asiantuntijapsykologi Juho Mertasen puheenvuoro taustastaan, työstään ja mielenterveyden edistämisen teorioista psykologian opiskelijoille Helsingissä 13.11. ja Tampereella 14.11.
Suomen Mielenterveysseuran Mielinauha-luento: Nuoret, päihteet ja vanhemmuus....JuhoMertanen
#Mielinauha on kampanja mielenterveyden hyväksi. Siihen liittyvällä keräyksellä tuetaan kotimaista mielenterveystyötä, mielenterveyden edistämistä ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien kriisiauttamista. Lisätietoja osoitteesta mielinauha.fi.
Mielenterveysseura ja Terveystalo järjestivät kampanjaan liittyen yhdessä Terveystalon ja Finnkinon kanssa mielen hyvinvointiin liittyvät maksuttomat yleisötilaisuudet Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa.
Turussa aiheena oli "Nuoret, päihteet ja vanhemmuus - Kuinka tukea nuorta tunnemyllerryksen ja houkutusten ristipaineissa? Mitä tehdä, jos huoli nousee?" Aiheeseen johdatteli Suomen Mielenterveysseuran asiantuntijapsykologi Juho Mertanen, joka on työskennellyt nuorten ja aikuisten kanssa mm. mieliala-, ahdistus-, ja päihdeongelmien sekä traumojen parissa.
Ikääntyvien naisleskien määrä lisääntyy Suomessa. Leskien sosioekonomista asemaa on tutkittu paljon, mutta heidän uusien parisuhteidensa muodostamista varsin vähän. Kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu kuitenkin fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja henkisestä kokonaisuudesta. Tämä on minun lopputyö missä minä käsittelen tätä aiheita.
Meri Larivaara: Ikääntyneet ja mielen hyvinvointi hallituksen kärkihankkeissaTHL
Seminaari: Mielen hyvinvointi ikääntyessä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 11.5.2016
Meri Larivaara Ikääntyneet ja mielen hyvinvointi hallituksen kärkihankkeissa
Marja saarenheimo & Reija Heinola: Eloisa ikä, mielen voimaa vanhuuteenTHL
Seminaari: Mielen hyvinvointi ikääntyessä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 11.5.2016
Marja Saarenheimo & Reija Heinola: Eloisa ikä, mielen voimaa vanhuuteen
Anu Castaneda: Maahan muuttaneiden terveys ja hyvinvointi. Esitys Kelan Miten tukea kotoutumista? – Maahanmuuttajat ja sosiaaliturva -seminaarissa 23.1.2020
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Esitys hallitusneuvottelijoiden kulttuurin, liikunnan ja nuorison jaostolle 16.5.2023 Säätytalolla. Esityksessä nostan esille nuorten mielenterveyden merkityksen toimintakyvylle, oppimiselle ja tarvetta ministeriöiden toimialoja läpäisevälle nuorten hyvinvointiohjelmalle.
Tutustu Frankly Partnersin Hehkulle tuottaman tutkimuksen tuloksiin ja havaintoihin!
Hehku haluaa olla suomalaisen hyvinvoinnin
edelläkävijä ja tahtoi kuunnella suomalaisia: Miten Suomi voi?
Miten suomalaiset suhtautuvat omaan hyvinvointiinsa?
Millaisista tekijöistä hyvinvointi muodostuu? Millaisiin
pieniin muutoksiin suomalaiset olisivat valmiita? Ja
mitä uutta on nousussa?
2019-11-13 Juho Mertanen Asiantuntijapsykologina Mieli ry:ssä JuhoMertanen
MIELI ry:n mielenterveyden edistämisen asiantuntijapsykologi Juho Mertasen puheenvuoro taustastaan, työstään ja mielenterveyden edistämisen teorioista psykologian opiskelijoille Helsingissä 13.11. ja Tampereella 14.11.
Suomen Mielenterveysseuran Mielinauha-luento: Nuoret, päihteet ja vanhemmuus....JuhoMertanen
#Mielinauha on kampanja mielenterveyden hyväksi. Siihen liittyvällä keräyksellä tuetaan kotimaista mielenterveystyötä, mielenterveyden edistämistä ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien kriisiauttamista. Lisätietoja osoitteesta mielinauha.fi.
Mielenterveysseura ja Terveystalo järjestivät kampanjaan liittyen yhdessä Terveystalon ja Finnkinon kanssa mielen hyvinvointiin liittyvät maksuttomat yleisötilaisuudet Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa.
Turussa aiheena oli "Nuoret, päihteet ja vanhemmuus - Kuinka tukea nuorta tunnemyllerryksen ja houkutusten ristipaineissa? Mitä tehdä, jos huoli nousee?" Aiheeseen johdatteli Suomen Mielenterveysseuran asiantuntijapsykologi Juho Mertanen, joka on työskennellyt nuorten ja aikuisten kanssa mm. mieliala-, ahdistus-, ja päihdeongelmien sekä traumojen parissa.
Ikääntyvien naisleskien määrä lisääntyy Suomessa. Leskien sosioekonomista asemaa on tutkittu paljon, mutta heidän uusien parisuhteidensa muodostamista varsin vähän. Kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu kuitenkin fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja henkisestä kokonaisuudesta. Tämä on minun lopputyö missä minä käsittelen tätä aiheita.
Eläketurvakeskuksen viestintäpäällikkö Matti Lumijärven esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Missä mättää, kun kansan eläketietämyksen taso ei nouse. Mitä ihmisen tulisi ylipäätään työeläkkeestä tietää ja erityisesti – miten kansalle tulisi puhua?
4. 4.1.2016 mielenterveysseura.fi4
15 15.2 15.3 15.6 15.9 16 16.5 16.5 16.7 17 17.5
18.1
18.8
19.4
26
0
5
10
15
20
25
30
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2030
%-osuusväestöstä
Vuosi
Lähde: Tilastokeskus
Pian joka viides Suomessa asuva on 65-vuotias
tai vanhempi. Ennusteiden mukaan vuonna
2030 heidän osuutensa on jo yli 26 %.
ja heidän määränsä kasvaa...
ennuste
5. Valtaosa ikäihmisistä voi hyvin
4.1.2016 mielenterveysseura.fi5
Hyvä mielenterveys auttaa ikääntyneitä elämään aktiivista, laadukasta ja tervettä
elämää. Se vahvistaa niin fyysistä, psyykkistä ja kuin sosiaalistakin toimintakykyä.
Mielen hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen vähentää vanhuusiän
mielenterveysongelmia ja niistä aiheutuvia kuluja.
6. Psyykkinen kuormittuneisuus vähentynyt
4.1.2016 mielenterveysseura.fi6
Psyykkinen kuormittuneisuus on selvästi vähentynyt 65 vuotta täyttäneillä suomalaisilla
vuodesta 2000 vuoteen 2011.
Lähde: THL
Psyykkinen kuormittuneisuus (GHQ–12 yli 3 pistettä) yleisyys (%) 65 vuotta täyttäneillä
8. Ikääntyneiden mielenterveydestä
ajatellaan usein virheellisesti, että
4.1.2016 mielenterveysseura.fi8
• alakulo ja jopa masennus kuuluvat vanhenemiseen
• sosiaalisten kontaktien väheneminen on luonnollista ikääntymiseen
kuuluvien menetysten ja sairauksien takia ja siksi ikääntyvän vetäytyminen
omiin oloihinsa kuuluu asiaan
• vanheneminen on menetyksiä ja luopumisia, joihin sopeutumiseen ei tarvita
mitään erityistä tukea
• elämänkokemus suojelee kriiseiltä
9. Mitä ikääntyneet itse ajattelevat mielenterveydestä?
”Sehän merkitsee
kaikista eniten.”
”Itsenäisyyttä
elää hyvää
elämää.”
”Virkeyttä
toimia.”
”Kykyä kohdata
arjen haasteet
ja ilot.”
”Voi toteuttaa
toiveitaan ja elää
täysipainoista
elämää.”
”Elämän
tarjoamaa
henkistä
kypsyyttä.”
11. Ikäsensitiivisyys
• Ymmärretään ikääntyviä ja ikääntymistä ja heidän maailmaansa
• Vanhetessa tahti hidastuu. Asiat vaativat vähän enemmän aikaa ja on enemmän aikaa.
• Ikäsensitiivisyys liittyy kaikkiin ikäkausiin, ei vain ikäihmisiin.
• Ikäihmiset eivät ole kohteita vaan ensisijaiesti subjekteja ja vasta sen jälkeen ”ikäisiä”
• Miraklessa: Ikäihmiset osallistuvat itse tiedontuotantoon ja sisältöjen tuottamiseen. Ei tiedetä
puolesta
12. Ikäymmärrys lisää ikäsensitiivisyyttä
• Moninainen ryhmä, joka osallistuu työelämään, toimii vapaaehtoistyössä, hoitaa omaistaan, auttaa
monin erin tavoin lapsiaan ja lapsenlapsiaan, harrastaa ja matkustaa. Tähän ”vanhuskuvaan” ei
palvelujärjestelmän tarkasteluikkuna sovellu. Useita sukupolvia samassa määritelmässä.
• Mutta samaan aikaan tulee aina olemaan myös apua, tukea ja hoivaa tarvitsevia ikäihmisiä.
13. Ajankohtaista
Sotaveteraanigallup – yli 90 v asenteet
• ”Vetoaminen sotaveteraanien yhteiseen maailmankatsomukseen on kuin väittäisi, että on olemassa
vain yksi joulupukki ja hänellä jakamaton mielipide” (Santtu Natri)
• Seuraavat aikaansa, suhtautuvat konservatiivisemmin kuin väestön keskiarvo, mutta ero ei ole suuri.
Samalla tavalla hajontaa kuin muissakin.
• Esim. 1/3 suhtautuu myönteisesti uuteen sukupuolilakiin.
Lähde: yle/sotaveteraanikysely
14. Ikäymmärrys
”Ymmärrys siitä, millainen prosessi ikääntyminen on, ja kuinka suuret vaihteluvälit siinä
on. Ikääntyminen ei tapahdu kaikkien kohdalla samalla tavalla ja samaan aikaan.
Ymmärretään kuunnella jokaista ihmistä erikseen. Vanhuudessa vielä korostuu ne
piirteet, joita elämä on tuonut mukanaan. Jos on elänyt hyvän elämän, niin vanhanakin
on seesteistä. Mutta jos elämässä on ollut paljon vastoinkäymisiä ja kuormaa, niin on
aika luonnollista, ettei vanhuuskaan voi yhtäkkiä olla auvoinen.”
- Aulikki Kananoja -
15. Esimerkkinä Miraklen K-60 MTEA 2
• Mainostettiin vain netissä
• Pääasiassa eläkkeelle juuri jääneitä kuusikymppisiä
• Monet kokivat olevansa uuden äärellä ja etsivänsä sekä sisältöä että uusia vaihtoehtoja eläkkeelle.
• Samoja opetusmenetelmiä kuin muutenkin
• Ohjaajan rooli on olla kysyjänä, liittää iän tuoma elämänkokemus sisältöön. Esim. on tutkittu että,
mitä mieltä te olette?
• Hauskaa pitää olla! Huomioi harjoituksissa.
• Tauottaa, välttää päällepuhumista (esim. huonokuuloiset), diojen fonttikoot jne.
• Kieli ja puhumisen tapa ovat äärimmäisen tärkeitä.
16. Ikäosaaminen mielenterveyden ensiavussa
• Kokemustiedon merkitys kasvaa. Tämä kannattaa huomioida esim. kurssin järjestämisessä.
• Ihmisen täyttäessä 65-v aikuisväestölle tarkoitettuihin mielenterveyspalveluihin ei aina pääse tai niitä
ei tueta.
• Ennaltaehkäisevien koulutusten ja toimintamallien merkitys korostuu
• Mielenterveysosaamista tarvitaan ikääntyessä muuttuvissa toimintaympäristöissä
• Vaikka vanhemmiten oppiminen hidastuu, ihminen oppii elämänsä loppuun asti.
17. Ikääntyneiden mielenterveyden ongelmien
erityispiirteitä
• Ikääntyneet eivät useinkaan hae aktiivisesti apua oireisiinsa.
• Ikääntyneet itse eivät aina tunnista psyykkisiä oireitaan, vaan tulkitsevat ne
somaattisiksi vaivoiksi.
• Myös ammattilaisten on vaikea tunnistaa ikääntyneiden oireilua. Onkin epäilty
sopivatko nuoremmille tehdyt diagnostiset kriteerit sopivia iäkkäille ja jääkö osa
häiriöistä diagnosoimatta.
• Oireilun taustalla voi olla menneisyydessä tapahtunut menetys, joka aktivoituu
ikäihmisenä.
• Erilaisia psyykkisiä häiriöitä voi esiintyä samanaikaisesti useita ja niiden lisäksi vielä
somaattisia sairauksia. Moninaisuus vaikeuttaa häiriöiden tunnistamista.
• Lisäävät palveluiden käyttöä
• Ongelmilla on usein merkittäviä vaikutuksia toimintakykyyn
18. 4.1.2016 mielenterveysseura.fi18
• Tutkimuksen (ATH 2013) mukaan 63–69-vuotiaista joka kuudennella oli
masennusoireita, 80 vuotta täyttäneistä jo joka kolmannella.
• Masennus on monessa suhteessa väestön tärkein mielenterveysongelma.
Siihen liittyy usein myös muita mielenterveyden ongelmia kuten
ahdistuneisuutta ja päihdehäiriöitä, ja se voi johtaa muun toimintakyvyn
alenemiseen. (THL)
• Ikäihmisten masennus ”lievempää”, mutta vaikeampaa tunnistaa.
Epämääräisiä oireita. Kehollisuus ja ahdistusoireita.
19. Esimerkki: Ikäymmärrys- ja sensitiivisyys
– Jalkautuvan kriisityön pilotti
Onko ikäihmisten kriisien syyt erilaisia?
• On ja ei. Tarve kuitenkin nimenomaan kahdenkeskiselle kohtaamiselle ja keskustelulle.
• Yksinäisyys, toimeentulo, kaltoinkohtelu, päihteet
• Elämänhistoria – kasautuvia riskitekijöitä tai opittuja selviytymiskeinoja?
• On tullut vastaan niin pysäyttäviä täysin uusia elämäntilanteita kuin vuosikymmenten takaisia
tapahtumiakin
Niin sanottu neljäs tai viides ikä
• Kuoleman lähestyminen ja luopuminen ajankohtaista ja realistista
• Muistelun merkitys, myönteiseen muisteluun ohjaaminen
Erityisryhmät
Ikääntyneet päihteiden käyttäjät: harvalla tietoa ikääntymisen vaikutuksesta alkoholinkäyttöön.
• Muistisairaat