Timo Silvolan esitys vanhuusajan hyvinvoinnin rahoittamisesta ja hoivapalveluiden tarpeesta. Kasvava vanhusväestö asettaa haasteita hyvinvointipalvelujen rahoitukselle ja sukupolvien väliselle sopimukselle kustannusten jakamisesta.
Suomen Yrittäjät esittää 10 keinoa kuntien tuottavuuden parantamiseksiSuomen Yrittäjät
Jos kuntien tuottavuus ei parane, veroprosentteja ja palvelumaksuja on pakko nostaa. Nämä heikentävät kansalaisten ostovoimaa ja syövät yritysten kykyä työllistää ja inves-toida. Suomen Yrittäjät osallistuu keskusteluun kuntien tuottavuuden parantamisesta laatimalla esitykset toimista, joilla tilannetta voisi parantaa huomattavasti.
Suomen Yrittäjät esittää 10 keinoa kuntien tuottavuuden parantamiseksiSuomen Yrittäjät
Jos kuntien tuottavuus ei parane, veroprosentteja ja palvelumaksuja on pakko nostaa. Nämä heikentävät kansalaisten ostovoimaa ja syövät yritysten kykyä työllistää ja inves-toida. Suomen Yrittäjät osallistuu keskusteluun kuntien tuottavuuden parantamisesta laatimalla esitykset toimista, joilla tilannetta voisi parantaa huomattavasti.
Yrjö Mattila: Suomen sosiaaliset ihmisoikeudet suhteessa Euroopan Neuvoston ja YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeviin sopimuksiin. Esitys seminaarissa "Sosiaaliset oikeudet ja säästötoimet" 10.11.2015. Kela, Helsinki.
Suomen Perusta -ajatuspajan pikkujouluseminaarin 10.2.2013 Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? ensimmäinen esitys. Esitti Kai Järvikare
Euribor-korkojärjestelmään kaavaillaan muutoksia. Tarkoituksena on uudistaa tapa, jolla korot määräytyvät. Uudistushalun taustalla ovat viime vuosina tapahtuneet viitekorkojen peukalointiskandaalit ja viranomaistaholta tuleva paine. Uudistetussa järjestelmässä korot perustuisivat pankkien antamien korkoarvioiden sijaan toteutuneisiin rahamarkkinakauppoihin. Ekonomistimme Veli-Matti Mattilan esitys.
Suomalainen rahastopääoma on kaikkien aikojen ennätyksessään. Millaista rahastoalan kehitys on viime vuosina ollut ja miten suomalaisrahastojen menestys turvataan tulevaisuudessakin? Johtavan lakimiehemme Jari Virran esitys.
Yrjö Mattila: Suomen sosiaaliset ihmisoikeudet suhteessa Euroopan Neuvoston ja YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeviin sopimuksiin. Esitys seminaarissa "Sosiaaliset oikeudet ja säästötoimet" 10.11.2015. Kela, Helsinki.
Suomen Perusta -ajatuspajan pikkujouluseminaarin 10.2.2013 Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? ensimmäinen esitys. Esitti Kai Järvikare
Euribor-korkojärjestelmään kaavaillaan muutoksia. Tarkoituksena on uudistaa tapa, jolla korot määräytyvät. Uudistushalun taustalla ovat viime vuosina tapahtuneet viitekorkojen peukalointiskandaalit ja viranomaistaholta tuleva paine. Uudistetussa järjestelmässä korot perustuisivat pankkien antamien korkoarvioiden sijaan toteutuneisiin rahamarkkinakauppoihin. Ekonomistimme Veli-Matti Mattilan esitys.
Suomalainen rahastopääoma on kaikkien aikojen ennätyksessään. Millaista rahastoalan kehitys on viime vuosina ollut ja miten suomalaisrahastojen menestys turvataan tulevaisuudessakin? Johtavan lakimiehemme Jari Virran esitys.
Suomalaisen finanssialan toimialakuvaus, päivitetty 2013. Pitää sisällään tietoa mm. suurimmista pankkikonserneista, finanssialan rakenteesta ja Helsingin Pörssin osakkeiden markkina-arvon.
Vakuutusalan EU-sääntely on liukumassa poliittisesti valituilta päättäjiltä virkamiehille. Erityisesti alan valvojille on annettu valtaa antaa lisäohjeita ja säännöksiä. Onko sääntely hanskassa, onko se ristiriidatonta ja paljonko sääntelyä vakuutusalalla on? Johtavan lakimiehemme Pia Santavirran esitys.
Finanssiala on kohdannut viime vuosina valtavan määrän uutta sääntelyä. Suurin osa on tarpeellista sääntelyä, jota finanssiala kannattaa. Yhtenäisellä sääntelyllä taataan kaikille samanlaiset mahdollisuudet kilpailla tasaveroisessa asemassa yksillä markkinoilla. Mutta koska sääntely kuristaa finanssialaa liikaa? Millaisia vaikutuksia sillä on asiakkaille? Pääekonomistimme Veli-Matti Mattilan esitys.
Suomalaisten pankkien myöntävät yritysluottoja eurooppalaisittain vertailtuna paljon. Silti Suomessa puhutaan, ettei yrityslainoja saa. Tilastot eivät tue tätä kansanluuloa. FK:n hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhisen esitys.
Vakuutuslääkärijärjestelmää on kritisoitu läpinäkymättömäksi ja kansalaiselle vaikeaselkoiseksi. Mikä järjestelmässä mättää, ja miten sitä pitäisi muuttaa? Finanssialan Keskusliiton johtavan lakimiehen Pia Santavirran esitys.
FK:n aktuaariasioiden johtavan asiantuntija Inna Aaltosen esitys vakuutusyhtiön vakavaraisuutta koskevasta valtaisasta Solvenssi II -sääntelykokonaisuudesta. Mistä lähdettiin liikkeelle ja mihin päädyttiin?
This weekly agri commodity report provides market data and technical analysis for soybean, sugar, chana, jeera, guar, turmeric and dhaniya futures. Soybean futures ended higher due to a weak rupee and low supplies, while soyoil ended steady on weak demand. Sugar futures rose on improved demand and expected lower next year production. Chana futures rose on local demand but increased production estimates limited gains. Jeera futures increased due to export demand but higher supplies and weak local demand weighed on sentiment. Guar futures hit a second day low on expectations of higher sowing and mounting stocks. Turmeric futures rose after hitting a low on carrying forward high stocks and subdued exports. Technical indicators are provided for
The UK welfare state has been under attack over the past 6 years. false claims about the welfare state, together with a complex array of policy changes have left the system in disarray. Disabled people and people in poverty have been particularly targeted for cuts.
Mitä suomalainen finanssiala tavoittelee seuraavan hallituksen ohjelmaan?
Nyt on varmistettava, että Suomi nähdään edelleen houkuttelevana ja turvallisena investointi- ja sijoituskohteena.
Vastuullisen finanssitoimialan merkitys yritysten ja kotitalouksien rahoittajana, pitkäaikaisena sijoittajana sekä riskien vakuuttajana korostuu nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.
Nyt erityisesti on varmistettava finanssitoimialan kyky rahoittaa talouskasvu ja työllisyys.
Toimialan sääntelyyn ja verotukseen ei pidä tehdä muutoksia. On vältettävä pankkien pääomavaatimusten kiristämistä ja taloudellisten rasitteiden lisäämistä.
Uusi maailmanpoliittinen tilanne korostaa EU-jäsenyytemme keskeistä merkitystä osana Suomen poliittista ja taloudellista identiteettiä. Suomen on oltava jatkossakin talous- ja rahaliiton ytimessä.
Kyberturvallisuuden torjunta ja varautuminen erilaisiin uhkiin edellyttävät saumatonta ja tiivistä yhteistyötä sekä tietojenvaihtoa julkisen ja yksityisen sektorin välillä.
The document summarizes key priorities and positions of the Finnish Financial Sector regarding the EU financial policy agenda for 2019-2023. The priorities include:
1. Ensuring stable and reliable financial markets through consistent EU rules and supervision while limiting additional regulation.
2. Developing the European banking union cautiously, only increasing risk sharing after reducing banks' risks, and reviewing sovereign debt treatment.
3. Continuing to diversify and deepen EU capital markets after Brexit in a market-driven way without new taxes like a financial transaction tax.
4. Promoting sustainable finance through transparency and incentives while avoiding overregulation and market uncertainty.
Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin roolierosta keskusteltiin 29.11.2017 lähinnä kansanedustajille suunnatussa tilaisuudessa. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Finanssiala ry, Tapaturmavakuutuskeskus, Työeläkevakuuttajat Tela ja Vakuutuskeskus. Esitys sisältää tietoa etuus- ja korvausjärjestelmän periaatteista sekä vakuutuslääkärin osallisuudesta päätöksenteossa.
Päivitetty STM osoite 2.3.2021
Pääekonomistit Tiina Helenius työeläkeyhtiö Elosta ja Henna Mikkonen Säästöpankista käyvät läpi koronan vaikutuksia maailmantalouteen ja Pörssisäätiön Sari Lounasmeri vaikutuksia osakemarkkinoille. Kolmanneksi kuullaan kryptovaluutoista ja digitaalisesta keskuspankkirahasta Suomen Pankin neuvonantaja Aleksi Grymiltä.
Talous tutuksi -koulutukset on suunniteltu erityisesti historian ja yhteiskuntaopin ja matematiikan opettajille, kotitalous- ja luokanopettajille, rehtoreille, opoille ja opettajiksi opiskeleville. Koulutus sopii opettajille niin ala- ja yläkouluissa kuin lukioissa. Koulutusta voivat vapaasti seurata myös muut kuin opettajat. Osallistuminen ei vaadi aikaisempaa osallistumista tai taustatietoja.
Koulutuksia järjestävät yhdessä Finanssiala ry:n lisäksi Talous ja nuoret TAT, Suomen Pankki, Pörssisäätiö sekä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto ja Opetushallitus.
Perjantain seminaarissa perehdytään talousosaamisen PISA-tutkimuksen tuloksiin ja siitä vedettäviin johtopäätöksiin sekä konkreettisiin vinkkeihin koulujen yrittäjyyskasvatukseen. Talous tutuksi -kiertue toteutetaan kahtena etänä seurattavana aamupäiväseminaarina.
The document summarizes the European Commission's Action Plan on Sustainable Finance. It discusses establishing a unified taxonomy for sustainable finance across Europe. It also outlines proposals to foster sustainable finance in different sectors like banks, insurance companies, credit rating agencies and institutional investors. The plan aims to reorient capital flows towards sustainable development and close Europe's investment gap in climate and energy targets. It provides a schedule of upcoming legislative proposals to start work on the taxonomy, revise reporting requirements, and establish sustainability benchmarks and a green bond prospectus.
Finanssialalle.fi on sivusto, joka on suunnattu uravalintaa pohtiville, alanvaihtajille ja täydennyskoulutusta hakeville finanssialan työntekijöille. Mitä kaikkea sivusto pitää sisällään?
The document describes how a person named Anssi interacts with Finland's financial sector at different stages of his life. As a child, Anssi's parents take out insurance policies for him. As a teenager and young adult, Anssi opens bank accounts, takes out loans for education and vehicles, and begins saving and investing. In middle age, Anssi takes out home loans and insurance. In retirement, Anssi uses assets accumulated over his lifetime to fund additional care. The financial sector plays a role in everyone's lives in Finland and generates tax revenue to fund important services.
Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin roolierosta keskusteltiin 29.11.2017 lähinnä kansanedustajille suunnatussa tilaisuudessa. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Finanssiala ry, Tapaturmavakuutuskeskus, Työeläkevakuuttajat Tela ja Vakuutuskeskus. Esitys sisältää tietoa etuus- ja korvausjärjestelmän periaatteista sekä vakuutuslääkärin osallisuudesta päätöksenteossa.
2. 2
IKÄIHMISET TARVITSEVAT LISÄÄ PALVELUITA
- JULKISEN TALOUDEN KESTÄVYYSVAJE JOHTUU VÄESTÖN IKÄÄNTYMISESTÄ
(THL/HUJANEN 2008)
3. 3
SOSIAALI- JA TERVEYSMENOT OVAT JO NYT
VALTION JA KUNTIEN SUURIN MENOERÄ
Julkiset/lakisääteiset menot yhteensä
104,3 mrd. € vuonna 2011
4. 4
Kokonais-
eläketurva
- Kattamaton vastuu
370 mrd. euroa.
Muut julkiset
sote-palvelut
- Kattamaton
vastuu noin
kaksinkertainen
kokonaiseläke-
turvaan
verrattuna.
Yksityiset tulot
ja varallisuus
sekä
kansalaisten
oma
tukiverkosto.
IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTI RAHOITETAAN
KOLMELLA TAVALLA
5. 5
• Vanhoilla on varat,
nuorilla on velat ja kiristyvä verotus.
”SUKUPOLVISOPIMUS” ON UHATTUNA
7. 7
Yksityisen rahoituksen lisääminen voidaan toteuttaa joko:
a). määrittelemällä yhteiskunnan vastuu ja kansalaisen oma vastuu
uudelleen ja kannustamalla kansalaisia käyttämään omia tulojaan,
säästöjään ja muuta varallisuuttaan oman hyvinvointinsa
rahoittamiseen tai
b). siirtymällä kunnallisten palveluiden asiakasmaksuissa tulojen
lisäksi myös omaisuuden huomioon ottamiseen maksuperusteena.
Vaihtoehto b). tarkoittaisi käytännössä nykyiselle eläkeläisväestölle
annetun palvelulupauksen pettämistä. Kansalaisten
veronmaksuhalukkuus heikkenisi merkittävästi.
OMAN LISÄRAHOITUKSEN ON OLTAVA
VAPAAEHTOISTA
8. 8
On määriteltävä yhteiskunnan vastuun ja yksilön vastuun
jakautuminen taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla
(palvelulupaus/”rajapinta”).
On selvitettävä yhteiskunnan antamien palvelulupausten aiheuttaman
palveluvastuuvelan määrä sekä kustannusten kohdistuminen eri
vuosiin vuoteen 2030 mennessä.
On edistettävä kansalaisten mahdollisuuksia ja halukkuutta yhdistää
yhteiskunnan rahoitusta ja omaa rahoitusta mm. yhdenmukaistamalla
palvelusetelijärjestelmä.
PÄÄTTÄJIEN ON TEHTÄVÄ KOLME ASIAA
9. 9
Tulorahoitus
Etukäteissäästäminen
Säästäminen perinteiseen tapaan ”pahan päivän” tai ”vanhuuden”
varalle (ns. mental accounting).
Sidottu säästäminen ja vakuuttaminen (PS-tilit, yksilöllinen
eläkevakuutus, työsuhteeseen perustuva lisäeläketurva).
Omaisuuden realisointi (omassa käytössä oleva asunto,
sijoitusasunto, metsävarallisuus, vapaa-ajan asunto).
Omaisuuden hyödyntäminen käänteisellä asuntolainalla.
Kertamaksuinen elinikäinen lisäeläkevakuutus (sitä koskevan
verovirheen korjaamisen jälkeen) , vapaaehtoinen hoivavakuutus ja
muut terveysvakuutukset.
HYVINVOINNIN OMAAN LISÄRAHOITUKSEEN ON
PALJON VAIHTOEHTOJA