Arvio siitä, kuinka työmarkkinajärjestöjen ehdotus kilpailukykysopimukseksi vaikuttaisi palkansaajien nettotuloihin ja tuloeroihin. Mukana myös arvio siitä, kuinka sos.vak.maksukorotukset ja lomarahaleikkaukset jakautuisivat miesten ja naisten välillä.
SAK:n verolinjaukset 2011–2015. SAK:n julkaisusarja.
SAK:n veropuheenvuorossa lähtökohtana on nykyisen järjestelmän kehittäminen oikeudenmukaisemmaksi. Tavoitteena on vahvistaa työllisyyttä ja julkisen sektorin kestävyyttä.
Arvio siitä, kuinka työmarkkinajärjestöjen ehdotus kilpailukykysopimukseksi vaikuttaisi palkansaajien nettotuloihin ja tuloeroihin. Mukana myös arvio siitä, kuinka sos.vak.maksukorotukset ja lomarahaleikkaukset jakautuisivat miesten ja naisten välillä.
SAK:n verolinjaukset 2011–2015. SAK:n julkaisusarja.
SAK:n veropuheenvuorossa lähtökohtana on nykyisen järjestelmän kehittäminen oikeudenmukaisemmaksi. Tavoitteena on vahvistaa työllisyyttä ja julkisen sektorin kestävyyttä.
Julkisen budjetin sopeuttamistoimia toteutetaan usein etuuksien indeksileikkauksina tai tuloverojen korotuksina. Näillä toimenpiteillä on tulonjako- ja työllisyysvaikutuksia. Tämä PT Policy Brief esittää SISU-mallilla lasketut vaikutukset käytettävissä oleviin tuloihin tuloluokittain, jos valtion tuloveroasteikkoa korotettaisiin 0,4 prosenttiyksiköllä tai jos kansaneläkeindeksiä leikattaisiin. Molemmissa toimenpiteissä budjetti vahvistuisi 180 miljoonalla eurolla mutta tulonjakovaikutukset ovat huomattavan erilaiset. Oheisen kuvion mukaisesti indeksileikkaukset kohdistuvat voimakkaasti alempiin tulonsaajakymmenyksiin, kun taas tuloveron korotukset kohdistuvat ylempiin kymmenyksiin. Kun huomioidaan muutosten aiheuttamat työllisyysvaikutukset, kokonaiskuva muuttuu vain hieman.
Julkisen budjetin sopeuttamistoimia toteutetaan usein etuuksien indeksileikkauksina tai tuloverojen korotuksina. Näillä toimenpiteillä on tulonjako- ja työllisyysvaikutuksia. Tämä PT Policy Brief esittää SISU-mallilla lasketut vaikutukset käytettävissä oleviin tuloihin tuloluokittain, jos valtion tuloveroasteikkoa korotettaisiin 0,4 prosenttiyksiköllä tai jos kansaneläkeindeksiä leikattaisiin. Molemmissa toimenpiteissä budjetti vahvistuisi 180 miljoonalla eurolla mutta tulonjakovaikutukset ovat huomattavan erilaiset. Oheisen kuvion mukaisesti indeksileikkaukset kohdistuvat voimakkaasti alempiin tulonsaajakymmenyksiin, kun taas tuloveron korotukset kohdistuvat ylempiin kymmenyksiin. Kun huomioidaan muutosten aiheuttamat työllisyysvaikutukset, kokonaiskuva muuttuu vain hieman.
SAK purkaisi kannustinloukkuja alentamalla pienituloisten verotusta ja vähentämällä työtulojen vaikutusta asumistukeen. Kannustinpaketti sisältää myös uudistusten rahoitusehdotuksen.
Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikka tukee talouden elpymistä – työllisyyden ...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Rahapolitiikka tukee talouden elpymistä – työllisyyden näkymä silti heikko
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 17.9.2020
#eurojatalous
Verotuksen käsitteistä ja yleisesti verotuksen periaatteista, yrittäjän verotus eri henkilöyhtiömuodoissa (toiminimi, avoinyhtiö ja kommandiittiyhtiö)
Osakeyhtiön ja osakkeenomistajan verotus
Osakeyhtiöyrittäjän verotus vs. henkilöyhtiöyrittäjän verotus (milloin osakeyhtiö on verotuksellisesti järkevä vaihtoehto henkilöyhtiöön nähden)
Optimaalinen osingonjakopolitiikka (kuinka paljon palkkaa ja osinkoa)
Paljon käytännön esimerkkejä ja laskelmia
Similar to Vihreiden veropoliittinen ohjelma kestävä hyvinvointivaltio ja kannustavuus (20)
Vihreä tulevaisuusbudjetti 2019 rakentaa pohjaa isoille uudistuksille, jotka seuraavan hallituksen on tehtävä. Ilmastonmuutosta on torjuttava, koulutukselle on tehtävä kunnianpalautus ja sosiaaliturva on uudistettava kantamaan kaikkia. Vihreä tulevaisuusbudjetti on myös arvovalinta köyhyyden vähentämisen, suomalaisen luonnon ja Suomen globaalin vastuun puolesta.
Vihreiden tulevaisuusbudjetti on oikeudenmukainen vaihtoehto Suomen tulevaisuudelle. Se on osoitus siitä, että vaihtoehtoja hallituksen politiikalle on olemassa. Vihreät tahtoo rakentaa rohkeaa, uudistuvaa ja eteenpäin katsovaa Suomea, jossa jokaisella on mahdollisuus onnelliseen elämään. Budjetissa jokainen euro on arvovalinta. Vihreiden arvovalinta on ohjata voimavarat ja resurssit sinne, missä niille on eniten tarvetta ja mikä on kaikkein arvokkainta. Inhimillinen, uudistava ja tulevaisuuten katsova vaihtoehto on mahdollista tehdä ottamatta enempää velkaa kuin hallitus.
Suomi on tienhaarassa. Hallitus on pannut pienituloiset kantamaan suurimman taakan leikkauspolitiikasta. Samoilta ihmisiltä hallitus leikkaa yhä lisää. Vaikka talouskasvu orastaa, monen arjessa käännettä parempaan ei ole tapahtunut eikä sellaista ole näköpiirissä. On aika kääntää kurssia ja varmistaa, että kaikkien suomalaisten arkea parannetaan.
Vihreiden tulevaisuusbudjetti on oikeudenmukainen vaihtoehto Suomen tulevaisuudelle. Se on osoitus siitä, että vaihtoehtoja hallituksen politiikalle on olemassa.
Vihreät esitteli oman vaihtoehtonsa valtion ensi vuoden talousarvioksi tänään eduskunnassa. Vihreiden vaihtoehto uudistaa taloutta hallituksen ylisuurten leikkausten sijaan. Vihreiden maltilla tehty sopeuttaminen tasapainottaa julkisen talouden kahdessa vaalikaudessa. Samalla se lisää työllisyyttä, talouskasvua ja ihmisten hyvinvointia suhteessa hallituksen esitykseen.
2. Vihreiden veropoliittisen ohjelman nostot
1. Muutetaan verotus kannustavammaksi! Säädetään ansiotyötulot, sosiaalietuudet ja
eläkkeet verovapaaksi 560 euron kuukausituloihin saakka.
2. Poistetaan ympäristölle haitallisia verotukia 800 miljoonan euron edestä.
3. Joukkorahoitetaan Suomi uuteen kasvuun! Säädetään pääomatuloille verovapaus
2 000 euroon saakka vuodessa ja vahvistetaan pääomatuloverotuksen progressiota.
4. Tukitaan euroalueen jopa 1 000 miljardin vuosittainen verovuoto veroparatiiseihin
maakohtaisella talousraportoinnilla.
5. Tuetaan työllistämistä ja nostetaan yrityksien ALV-maksamisen alaraja 30 000
euroon.
6. Nykytilanteessa emme halua korottaa kokonaisveroastetta. Olemme kuitenkin
valmiit turvaamaan laadukkaat julkiset palvelut viimekädessä veronkorotuksilla.
Nämä tulee kompensoida pienituloisille ja kokonaisverotuksen progressiivisuus
tulee varmistaa.
3. Ohjelman yleistavoitteet
1. Verotuksen painopistettä tulee kohdentaa uudelleen työn ja yrittämisen
verottamisesta ympäristöä tuhoavan toiminnan, kulutuksen ja varallisuuden
verottamiseen.
2. Nykytilanteessa emme halua korottaa kokonaisveroastetta. Olemme kuitenkin
valmiit turvaamaan laadukkaat julkiset palvelut viimekädessä veronkorotuksilla.
Nämä tulee kompensoida pienituloisille ja kokonaisverotuksen progressiivisuus
tulee varmistaa.
3. Perustulo parantaisi työn tekemisen, itsensä työllistämisen ja sosiaalietuuksien
yhteensovittamista ja näin vähentäisi verotuksen korotuspaineita.
4. Kannustava ja reilu verotus
1. Ansiotulot säädetään verovapaiksi 6720 euroon saakka vuodessa (560€/kk). Näihin
kuuluvat:
Sosiaalietuudet
Eläkkeet
Palkkatulot
Ansiotyötuloverotus kevenee aina 26.000 vuosituloihin saakka
Ansiotuloreformin kokonaiskustannus valtiolle 840 milj. €
(Lähde: Eduskunnan tietotoimisto, SISU-mikrosimulointimalli)
5. Nettotulojen muutos vuodessa
0 €
100 €
200 €
300 €
400 €
500 €
600 €
700 €
800 €
900 €
1 000 €
Nettotulojenmuutos,€/v
Bruttotulot, €/v
Palkkatulo Päivärahatulo Eläketulo
Kuinka nettotulot kasvavat vihreiden
veromallissa.
Nettotulot kasvavat vuodessa:
• 10 000 – 26 000 € työtuloilla.
• 11 000 – 22 000 € eläketuloilla.
• 3 000 – 20 000 € päivärahatuloilla.
Lähde: Eduskunnan tietotoimisto
Ansiotulon verotusta keventämällä
lisätään työteon kannustimia ja työn
tarjontaa. Lisääntynyt työn tarjonta
myös luo uutta työtä ja ostovoimaa.
Ekonomistit ovat jo pitkään perään-
kuuluttaneet työn tarjontaa lisääviä
toimenpiteitä.
6. Joukkorahoitetaan Suomi uuteen kasvuun!
Suomalaisista 1,3 miljoonaa saa pääomatuloja. Noin
puolella tulot jäävät alle 2000 euron vuodessa.
1. Pääomatulot säädetään verovapaiksi 2 000 €
saakka vuodessa. Pääomatuloverotus kevenee
10 000 euron vuosituloihin asti.
2. Pidetään alempi pääomatuloveroprosentti 30
prosentissa (alle 30.000€/vuosi) ja nostetaan
ylempää kantaa 33 prosentista 35 prosenttiin (yli
30.000€/vuosi)
3. Poistetaan osinkojen verovapaa 15% -osuus
Suomalaisten varallisuus ja pääoma makaavat tällä
hetkellä matalatuottoisissa sijoituskohteissa, mikä
heikentää talouden kasvukykyä. Vihreiden mallilla
luodaan vahva porkkana sijoittaa omaisuutta
tuottavasti ja tukea investointeja. Uudistus on lähes
kustannusneutraali pääomatuloverotuksen sisällä.
7. Vihreät taistelevat veronkiertoa ja
harmaata taloutta vastaan
1. Yritysten omistusjärjestelyiden ja rahavirtojen läpinäkyvyyttä lisätään
maakohtaisen talousraportoinnin avulla.
2. Perustetaan julkinen rekisteri yritysten tosiasiallisista omistajista ja merkittävien
säätiöiden hallituksissa istuvista jäsenistä sekä heidän kytköksistään.
Hallintarekisteristä luovutaan.
3. Vähennetään maiden välistä verokilpailua edistämällä verotuksen harmonisointia
ensisijaisesti EU-alueella mutta myös kansainvälisesti.
4. Laajennetaan käänteinen arvonlisäverovelvollisuus matkailu, huolinta- ja
kuljetusalalle ja tiedot saatavissa reaalirekisterin kautta
5. Kotitalousvähennys on nähtävä myös osana verovalvontaa
8. Pienyrityksille tukea lisätyövoiman
palkkaamiseen
1. Nostetaan ALV maksamisen alaraja 8.500 eurosta 30.000 euroon.
2. Pääomatuloverojen vapaus 2 000 euroon asti tukee myös pienyrittäjiä, jotka
nostavat osan yritystulostaan pääomatulona.
STOP ympäristöhaitat
1. Poistetaan ympäristöä tuhoavan toiminnan verotukia vähintään 800 miljoonan
euron edestä.
9. Muita nostoja
1. Muutetaan perintöveroa siten, että veronmaksun voi halutessaan toteuttaa 10
vuoden maksuajalla tai viimeistään omaisuuden myynnin- tai realisoinnin
yhteydessä. Perintöverotuksen huojennuksia vastaavasti vähennetään.
2. Selkiytetään alkoholiverotus siten, että vero kertyy suoremmin suhteessa alkoholin
määrään. Erotetaan anniskelualkoholin ja vähittäismyynnin alkoholin vero toisistaan.
Näin kannustetaan ihmisiä valvottujen tilojen kulutukseen. Samalla tuetaan
ravintola-alan työllistämismahdollisuuksia.
10. Esimerkkilaskelmat (1/3)
Terhi Yrittäjä:
Terhi Yrittäjä omistaa yrityksen, jonka liikevaihto on 40.000 euroa vuodessa. ALV alaisia ostoja Terhi
tekee 10.000 euron edestä (alv 24%).
Yritystuloa ansiotulona Terhille tulee 23.000 euroa vuodessa ja pääomatulona 2000 euroa.
Vihreän verouudistuksen jälkeen Terhille jää pienten ansiotulojen verovapauden takia 106 euroa
enemmän käteen ja pienten pääomatulojen verovapauden takia 600 euroa lisää rahaa käytettäväksi.
Yhteenveto: Terhi Yrittäjälle jää 706 euroa enemmän rahaa käytettäväksi ensimmäisen työntekijän
palkkaamiseen tai omien tulojen nostamiseen vuodessa.
Elina Eläkeläinen:
Elina Eläkeläinen saa eläkettä 1250 euroa kuukaudessa, mikä on hieman suomalaisten eläkeläisten
keskiarvoa 1500 euroa/kk vähemmän. Pienten eläketulojen verovapauden jälkeen Elinan vuositulot
kasvavat 787 euroa vuodessa (66€/kk).
Yhteenveto: Vihreän verouudistuksen jälkeen eläkeläiselle jää vuodessa 787 euroa enemmän käteen.
11. Esimerkkilaskelmat (2/3)
Tuukka Työtön:
Tuukka Työtön on valmistunut ammattikorkeakoulusta ja on työtön työnhakija. Tuukka saa
työmarkkinatukea 705,20 euroa kuukaudessa. Pienten ansiotulojen verovapauden jälkeen
Tuukan tulot kasvavat 825 euroa vuodessa.
Yhteenveto: Vihreän verouudistuksen jälkeen Tuukan 825 euroa vuodessa (69€/kk).
Pekka Pienituloinen:
Pekka Pienituloinen on töissä ravintolassa osa-aikaisena ja tienaa 1333 euroa kuukaudessa.
Pienten ansiotulojen verovapauden jälkeen Pekalle jää 665 euroa enemmän vuodessa rahaa
käteen.
Yhteenveto: Vihreän verouudistuksen jälkeen Pekalle jää käteen 665 euroa enemmän
vuodessa (55€/kk).
12. Esimerkkilaskelmat (3/3)
Iiris Insinööri
Iiris on töissä rakennusinsinöörinä ja tienaa 3600 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi Iiris omistaa
rahaston kautta osakkeita, joista Iiris on saanut pääomatuloja 2000 euroa vuodessa. Pienten
pääomatulojen verovapauden jälkeen Iirikselle jää 600 euroa enemmän käteen pääomatuloista
uudelleen sijoitettavaksi tuottaviin investointeihin.
Yhteenveto: Vihreän verouudistuksen jälkeen Iirikselle jää 600 euroa enemmän vuodessa käteen tai
sijoitettavaksi uudelleen.
Paula Pääomasijoittaja
Paula on pääomasijoittaja ja saa pääomatuloja 100 000 euroa vuodessa. Paula maksaa suurten
pääomatulojen veronkorotuksen takia pääomatuloistaan 7 000 euroa enemmän veroja.
Yhteenveto: Paula maksaa vihreän verouudistuksen jälkeen 7 000 euroa enemmän veroja.
13. Laskelmat ja lähteet
Eduskunnan sisäinen tietopalvelu
Hetemäen veropohja-raportti:
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/075_verotus/20101221Verotu/Verorapsa_loppura
portti.pdf
VATT: Hyvän veropolitiikan periaatteet http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/j63.pdf
Lisätietoja:
Taloustyöryhmän puheenjohtaja
Jaakko Mustakallio
045 652 0589
jaakko.mustakallio@vihreat.fi
Lue koko ohjelma: Linkki