Kansantalouden tilinpidon ja maksutasetilastoinnin uudistukset -seminaari 20.5.2014, Tilastokeskus

1. Tilinpito- ja
maksutaseuudistusten tausta,
eteneminen ja vaikutukset
Kansantalouden tilinpidon ja
maksutasetilastoinnin uudistukset –seminaari
Tilastokeskus 20.5.2014
Mika Sainio

2. Tilinpito- ja maksutaseuudistusten tausta
Uudet
järjestelmät:
SNA 2008 &
EKT 2010,
BPM6
Vanhat
järjestelmät:
SNA 93 &
EKT 95,
BPM5
Globalisaatio
Keskeneräiset
aiheet
Uudet ilmiöt
Hyvinvoinnin
mittaaminen
Julkisen
talouden
tilastointi
EU:ssa
Käyttöön EU:ssa
2014
Käyttöön EU:ssa
1995 - 1999

3. Mihin uudistus vaikuttaa tilinpidossa?
 Uudistus muuttaa kansantalouden tilinpidon
laskentamenetelmiä, luokituksia ja tietojen
toimittamisvelvoitteita
MENETELMÄT
- uusien taloudellisten
ilmiöiden huomioiminen
(mm. globaali tuotanto,
päästökauppa)
-vanhoja ilmiöitä uudella
tavalla (mm. T&K)
LUOKITUSMUUTOKSET
-sektoriluokitus
-varaluokitus
-taloustoimiluokitus
TIETOJEN
TOIMITTAMINEN
-uusi pakollisia eriä
-nopeuttamisia

4. Tilinpitouudistuksen tilanne kv-tasolla
 USA, Australia, Kanada jo siirtyneet uudistettuun
tilinpitojärjestelmään
 USA, Kanada: BKT:n tasoon n. 2 – 3 prosentin nousu,
Australiassa jopa 9 prosentin nousu
 EU siirtyy syyskuusta 2014 alkaen
 moni jäsenmaa julkaisee tietoja jo aiemmin
 Esim. Ranska 15.5: vuoden 2010 BKT ylös 3,2
prosenttia
 kaikki tilinpidon osat eivät siirry kerralla, vaan siirtymä
EU:ssa jatkuu pieniltä osiltaan vielä usean vuoden
 Jotkin laajennukset ja muutokset tulevat voimaan
vasta vuonna 2017

5. Tilinpitouudistuksen tilanne kv-tasolla
 Suunnitteilla ei vielä ole seuraavaa suurta uudistusta
 osa kehittyvistä maista noudattaa vielä hyvin vanhaa
SNA68-standardia! ( vertailukelpoisuus?)
 keskustelunaiheita kuitenkin on jo tiedossa:
esimerkiksi markkinointipanostusten käsittely (kuluina
vs. investointeina)

6. Uudistuksen lainsäädäntökehikko
 EU:ssa tilinpidon tietojen laadintaa ohjaa Parlamentin ja
Neuvoston EKT 2010 –asetus  EU:lla laajat
toimivaltuudet vertailukelpoisuuden varmistamiseksi
 EKT 2010 –asetus hyväksyttiin pitkän EU-käsittelyn jälkeen
lopullisesti toukokuussa 2013; matkan varrella suurin
viivästyminen koski julkisen talouden implisiittisiä vastuita
(eläkevastuut, takaukset, järjestelemättömät luotot yms.),
jotka nousivat keskusteluun velkakriisin myötä
 EU-parlamentti: implisiittiset vastuut tiiviimmin osaksi
tilinpidon tietosisältöä
 Jotkut jäsenmaat: eläkevastuidenkin raportointi
kokonaan vapaaehtoispohjalle

7. …Uudistuksen lainsäädäntökehikko
 Kompromissi: komissio (Eurostat) kerää muiden
implisiittisten vastuiden tietoja tilinpidon ulkopuolella,
ja eläkevastuuraportointi on pakollista vasta vuonna
2017, ja siitä eteenpäin vain kolmen vuoden välein
 EKT 2010 –asetus: itse asetusteksti + liite A (menetelmät
eli käsikirja) + liite B (tietojen toimittamisajat ja erittelyt)
 Jäsenmaat ovat voineet hakea poikkeuksia tietojen
toimittamisaikoihin ja –erittelyin (määräaikaisena vuoteen
2020 asti) – Suomi hakee vain vähän poikkeuksia:
 Neljännesvuositilinpito: aikataulu Q+65 pv
 Tarjonta- ja käyttötaulukot: 2010-2011 vuonna 2015
 Aluetilinpito: 12 kk ennakko vasta vuonna 2016

8. …Uudistuksen lainsäädäntökehikko
 Eurostatilla on oikeus antaa delegoituja säädöksiä
(≈tarkentavia määräyksiä) tilinpidon menetelmiin liittyen
 erityisesti mainittu T&K-menojen pääomittaminen
 EKT 2010 –asetuksen mukaan uutta järjestelmää
sovelletaan kaikessa EKT:hen viittaavassa EU-
lainsäädännössä
 poikkeuksena vain unionin omat varat eli EU-
maksuosuudet: käytetään EKT 95:tä, kunnes on tehty
uusi neuvoston omien varojen päätös  tarvitaan
konversio EKT 95:een muutaman vuoden ajan
 alijäämä- ja velkaraportointiin (EDP) annettu
siirtymäsäädös

9. Uudistuksen osa-alueet
 Vaikka uudistus on iso, valtaosalle tietojen käyttäjistä
uudistus ei aiheuta suuria muutoksia tietojen käyttöön ja
tulkintaan
 Uudistukseen sisältyy useita kymmeniä erillisiä osa-
alueita - osa pieniä, mutta nämäkin saattavat yksittäisille
käyttäjille olla tärkeitä
 Keskeisimmistä kokonaisuuksista erilliset esitykset
seminaaripäivän muissa osuuksissa

10. Keskeisimmät menetelmä- ja
tietosisältömuutokset
Investointien ja kulujen rajanveto
- T&K käsitellään investointina
- Asejärjestelmät käsitellään
investointina
Julkinen talous
-Yrityksiä siirretään julkisyhteisöihin
- Eläkevastuista tuotetaan tietoa
- Julkisen alijäämän käsite muuttuu
Globaalit tuotantotavat ja rahavirrat
-Omistajuuskäsitteen käyttöönotto
monikansallisissa tuotantotavoissa
-Suorien sijoitusten tilastoinnissa
uudistettu suuntaperiaate
Laajenevat ja tarkentuvat tietosisällöt
- Varallisuustilinpitoa kehitetään
- Tarkennuksia ja laajennuksia mm.
rahoitustilinpidon määritelmiin ja
luokituksiin

11. Tilastokeskuksen siirtymäsuunnitelma
 EKT 2010 –siirtymän tulee tapahtua jäsenmaissa
syyskuussa 2014
 Suomessa siirtymä tapahtuu etupainotteisesti
 suuri osa tilastoista heinäkuun puoleenväliin
mennessä
 osa tilastoista syyskuuussa
 osa tilastoista ko. tilastojen ensimmäisenä
normaalina julkaisupäivänä
 Joistain tilastoista suunnitteilla ”ylimääräinen” EKT
2010 -julkistus siirtymän takia (esim.
neljännesvuositilinpito, neljännesvuosittaiset
sektoritilit)

12. EKT 2010 –uudistus: vaikutuksia Suomen
tunnuslukuihin, sekä siirtymäaikatauluja
BKT
Tasomuutos keskimäärin
+4 % 2000-luvulla
(v. 2011: n. 4,2%)
BKT-aikasarjat
julkaistaan 11.7.2014
Julkinen
velka
Tasomuutos: velkaan
lisäystä (v. 2011 n. 2,6 %,
BKT-suhde n. -0,8 % -yks.)
Julkisen velan aikasarjat
julkaistaan 30.9.2014
Julkinen
alijäämä
Pieniä muutoksia (v. 2011
BKT-suhde n. -0,3 % -yks.)
Julkisen alijäämän
aikasarjat julkaistaan
11.7.2014, ja 30.9.2014

13. EKT 2010 –uudistus, vaikutuksista
 Em. arviot vaikutuksista vielä alustavia
 2000-luvun muille vuosille kuin 2011 voi käyttää
viitteellisenä ennakollisena BKT:n kasvuarviona 4
prosenttia (ainoastaan EKT-menetelmämuutokset)
 Heinä-syyskuussa huomioitavaa:
 On vältettävä EKT 95:n ja EKT 2010:n mukaisten, ”eri
paria” olevien, lukujen suhteuttamista toisiinsa:
esimerkiksi EKT 95 –pohjaista julkista velkaa ei
kannata suhteuttaa EKT 2010 –pohjaiseen BKT:hen
 eri EU-maiden BKT:t eivät välttämättä täysin
vertailukelpoisia

14. …EKT 2010 –uudistus, vaikutuksista
 Muiden aikasarjakorjausten kuin EKT 2010 -
menetelmämuutosten (esim. uudet lähdeaineistot,
virheenkorjaus tms.) kokonaisvaikutus BKT:hen
Suomessa suhteellisen pieni
 Esimerkiksi vuonna 2011 ennakkoarvion mukaisesta
4,2 prosentin noususta vain 0,2 prosenttia selittyy näillä
 Näin ei välttämättä kaikkialla, vrt. Hollanti
 Näitä muutoksia kuitenkin verraten paljon (ks. erillinen
esitys myöhemmin)

15. …EKT 2010 –uudistus, vaikutuksista
 EU-maksuosuuksien määräytyminen siirtyy EKT 2010 –
pohjalle vasta neuvoston uuden omien varojen päätöksen
tultua ratifioiduksi kaikissa kansallisissa parlamenteissa
 vuonna 2016? (takautuvasti alkaen 2014 tiedoista)
 arvioiden mukaan Suomen maksuosuus tulee
nousemaan T&K:n suuren määrän takia
 mutta: välittömästi uudistuksen jälkeen maksuosuus
saattaa jopa laskea muiden aikasarjamuutosten takia
 Vaikutuksia myös kaikkien muiden suhdelukujen
kehityksen (esim. kehitysyhteistyö-, koulutus- tai
maanpuolustusmenojen BKT-suhde) seurantaan 
varmistettava että eri vuosien suhdeluvut laskettu
vertailukelpoisilla BKT-luvuilla

16. Uudistuksen viestintä
 Ulkoisen viestinnän runkona nettisivut:
http://tilastokeskus.fi/til/ekt2010.html
 Uudistuksen sisältö ja vaikutusarviot
 Uudet käsikirjat
 Eurostatin ESA 2010 –sivusto
 Siirtymäaikataulu
 Uudet julkaisukoodit ja –nimikkeet
 Koulutusmateriaalia
 Kun varsinaisia tietoja julkaistaan, julkistukset sisältävät
selostuksen uudistuksen vaikutuksista ko. tilaston
tietoihin

17. …Uudistuksen viestintä
 Vaikutusarviot: ensimmäisiä (BKT:n tasomuutos)
julkistettu 1/2014, seuraava tarkennettu (sisältää myös
mm. julkisen velan ja alijäämän) 20.5.

18. Uudistuksen merkitys
 Pitkän prosessin lopputulos on – niin kuin aina
vastaavissa hankkeissa – kompromissi: kaikkea
kaavailtua ei saavutettu, mutta monessa asiassa
edettiin hyvin
 Mikäli taloudelliset ajat olisivat olleet erilaiset EU-
alueella tai uudistuksen ajoitus muuten hieman
erilainen, uudistus olisi mahdollisesti tuonut enemmän
uutta esimerkiksi julkisen talouden alueella ja
taloudellisen hyvinvoinnin mittaamisessa
 Uudistus on nähtävä osana pidempää ja yleisempää
tilinpidon kehittämistyötä, eikä vuonna 2014 päättyvänä
erillisenä hankkeena