SlideShare a Scribd company logo
1 of 15
Download to read offline
1
KUKA PÄÄTTÄÄ
FINANSSIALAN
SÄÄNTELYSTÄ?
MITEN TEHDÄÄN
PAREMPAA SÄÄNTELYÄ?
23.1.2015
Pia Santavirta (@PiaSantavirta)
Johtava lakimies
2
Komissiolle uutta säädösvaltaa
Parlamentin nouseva rooli:
trilogineuvottelut vaikeita
Lamfalussy
Lissabonin
sopimus (SEUT)
EIOPA
EU-valvojat
ESMA
EBA
Finanssikriisi:
- Vakavaraisuussääntely
- Riskienhallinta
- Hallintosääntely
- Raportointi
- Uudet toimijat
(Luottoluokittajat)
1.12.2009 1.1.2011
FINANSSIALAN SÄÄNTELYN ERI VAIHEET KOHTI
SÄÄNTELYÄHKYÄ
Yhtenäiset
sisämarkkinat
Finanssikriisin jatkotoimet:
1) Valvonnan yhtenäisyys
2) Kuluttajansuoja
3) Product Governance
4) Avoimuus ja läpinäkyvyys
EU-valvontaviranomaisten
valvonta- ja säädösvalta
lisääntynyt – yhtenäisen
valvontakulttuurin luominen
Refit?
3
EUROOPPALAISET FINANSSIVALVOJAT
EBA EIOPA
ESMA
Finanssialalle on luotu uusi
moniportainen sääntelykokonaisuus
Sääntelyn määrä lisääntyy
moninkertaisesti
Sääntelyvaltaa on siirtynyt
eurooppalaisille finanssivalvojille
(European Supervisory Authorities,
ESA)
EBA = Euroopan
pankkivalvontaviranomainen
EIOPA = Euroopan vakuutus- ja
lisäeläkeviranomainen
ESMA = Euroopan
arvopaperimarkkinaviranomainen
ESA-valmistelussa Suomea
edustaa Finanssivalvonta (Fiva)
4
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
Nykyisin Jatkossa
EIOPA ohjeet
EU-asetus (EIOPA)
EU-asetus (Komissio)
Direktiivi
ESIM. SOLVENSSI II-SÄÄNTELYYN VALMISTAUTUMINEN –
TILANNE TAMMIKUUSSA 2015
Vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus-,
hallintojärjestelmä-, raportointi ja valvontasääntely 1.1.2016 alkaen
sivut
5
FIVA MOK
Ohjeet ja suositukset
Tekninen täytäntöönpanostandardi
Delegoitu säädös*)
Puitesääntely: Direktiivi tai asetus
Täytäntöönpanosäädös
Tekninen sääntelystandardi*)
UUSI MONIPORTAINEN SÄÄNTELYKOKONAISUUS
ESA-viranomaisten
säädösvalta:
EU-asetukset
(2,5-taso)
ESA-viranomaisten
ohjeet ja suositukset:
Comply or explain
(3-taso)
Komission
säädösvalta:
EU-asetukset
(2-taso)
ESA Q&A
Kansalliseen
lakiin
(1-taso)
*) vaatii parlamentin ja neuvoston hyväksyntää
6
ENNEN NYT
EU-sääntely muodostui direktiivitason
sääntelystä
Suoraan sovellettavat EU-asetukset
tärkeässä asemassa
Säädökset olivat periaatetason säännöksiä Sääntely on hyvin yksityiskohtaista
Säädösvalmistelu oli ministeriövetoista Finanssialan EU-asetusten
valmisteluvastuu komissiolla ja
EIOPA:lla/EBA:lla/ESMA:lla (Fiva)
EU-säädöshankkeet kestivät pitkään Säädösehdotukset tulevat lyhyille
konsultaatioille ja nopeasti voimaan
EU-säädösvalmisteluun on sovittu
kansallisen tason menettelyt avoimuuden
takaamiseksi
Säädösvalmistelun avoimuutta pyritään
parantamaan sekä EU-tasolla että
kansalliselle tasolla
Lainsäädännön tulkinta ja ohjeistus
Finanssivalvonnassa
EU-säädösten tulkinta tehdään
EIOPA/EBA/ESMA:ssa -
ohjeiden/suositusten/ neuvojen määrä
kasvaa jatkuvasti
FINANSSIALAN SÄÄNTELY ENNEN JA NYT
7
Säädösvalmistelu
• Säädösvaltaa on
siirretty komissiolle ja
ESA-viranomaisille
• Ministeriöiden rooli
vähenee
• Mikä on Suomen
kanta 2- ja 2,5 tason
säädös-
valmistelussa?
• Läpinäkyvyys
eduskuntaan,
ministeriöön ja
toimialalle?
Valvonta
• Sääntelymäärän
kasvu vs. valvonnan
tehokkuus ja oikea-
aikaisuus
• Toteutuuko valvonnan
yhtenäisyys?
• Valvonnan
resursseista osa
säädösvalmisteluun
Toimiala
• Kulujen karsiminen ja
tehokkuuden
lisääminen
• Compliance-riskien
kasvaminen
• IT-kustannusten ja
riskien kasvu
• Dokumentoinnin
lisääntyminen
• Hallituksen vastuun
korostuminen
• Sanktioiden
tiukentuminen
SÄÄNTELYKENTÄN MUUTOKSET JA SEN
VAIKUTUKSET ERI RYHMILLE
Sääntelyn
hyödyt
yhteiskunnalle,
asiakkaille ja
toimialalle?
8
YLISÄÄNTELYSTÄ
KOHTI TALOUSKASVUA
TUKEVAA POLITIIKKAA
9
Parempi sääntely on korkealla painoarvolla komissiossa
Komission Refit-ohjelma (aloitettu 2013)
Komissaarien välinen tiimityö ja sääntelyn koordinaatio edistää
finanssialan sääntelyn johdonmukaisuutta
Toteutuuko ”vähemmän, mutta parempaa sääntelyä” -tavoite?
Miten parlamentti suhtautuu paremman sääntelyn teemaan?
Uusinta uutta: ECON-seuraa EU-asetusten (2-taso) sisällön
valmistelua seurantatiimeissä
Tavoitteena on seurata mm. sitä, että komissio pysyy delegoidun
säädösvallan puitteissa
POSITIIVISTA KEHITYSTÄ SÄÄNTELYKENTÄSSÄ:
KOHTI PAREMPAA SÄÄNTELYÄ
10
Arvio Euroopan Finanssivalvontajärjestelmästä (08/2014)
Avoimuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
Vaikutusarvioita lisätään
Konsultaatioaikoja pidennetään
Valvojien välistä yhteistyötä ja roolia kansainvälisessä
keskustelussa tehostetaan
Finanssialan valvontakustannukset uhkaavat nousta (EU-budjetin
sijaan toimialan rahoitus)
Toimiala vuonna 2015:
Kannatamme ESA-review ehdotuksia toiminnan parantamiseksi
Väliaikaisia ESA-ohjeita ei tulisi antaa, jos puitesääntelyyn liittyvät
neuvottelut ovat kesken (esim. MiFID II, IMD2 ja PRIIPS)
Sääntöjen täytäntöönpanon valvontaan on satsattava
ESA-REVIEW: PAREMMAN SÄÄNTELYN ASKELEET
11
Suomen EU-politiikan avaintavoitteet ja toimivan sääntelyn tavoitteet:
EU-säädösten yhteisvaikutusten arviointi
EU-sääntelyn toimivuuden parantaminen
Keskeisten EU-aloitteiden kansallista vaikutusten arviointia
vahvistetaan
Kansallista liikkumavaraa ja poikkeusmahdollisuuksia
hyödynnetään
Kansalliset valinnat eivät saa johtaa suhteettomaan
hallinnolliseen taakkaan tai muulla tavoin heikentää kilpailukykyä
tai työllisyyttä
Kilpailukykyä ja työllisyyttä turvaavia poikkeusmenettelyjä
hyödynnetään, erityisesti pk-yritysten osalta
EU-säädösten jälkikäteistarkastelua ja -evaluointia on tarve
vahvistaa
SUOMEN EU-POLITIIKAN AVAINTAVOITTEET
PARHAILLAAN EDUSKUNNASSA (E 147/2014)
12
FK kannattaa sisämarkkinoita edistäviä EU-säännöksiä. Ei
kuitenkaan enää uusia vaatimuksia ennen kuin nykyisiä noudatetaan
ja valvotaan yhtenäisesti
Ylisääntelyä voidaan hillitä kansallisesti:
1) Harkitaan direktiiviehdotuksen käsittelyn yhteydessä, onko
alemman asteisille EU-asetuksille tarvetta ja missä laajuudessa
2) EU-säännöksiä ei tulisi tulkita kansallisesti EU-tasolla tarkoitettua
tiukemmin
3) Toimialalle ei tulisi asettaa mittavan EU-sääntelyn lisäksi
kansallisia lisävaatimuksia laissa tai Fivan sitovissa määräyksissä
4) EU-tasolla ei-sitovia eurooppalaisten finanssivalvojien ohjeita ei
tulisi muuttaa kansallisesti sitovaksi sääntelyksi laissa tai Fivan
määräyksissä
5) Suhteellisuusperiaatteen tosiasiallinen käyttäminen
• FK:n listaus seitsemästä turhimmasta EU-säädöksestä
REFIT KANSALLISESTI
13
Uuden sääntelyn tehtailu
lopetettava
• Ylisääntely tukahduttaa
kasvun nostamalla rahoi-
tuksen hintaa ja
heikentämällä sen
saatavuutta.
• Kansalliset
lisävaatimukset
heikentävät Suomen
kilpailukykyä.
EU:n säädösvalta uhkaa
liukua virkamiehille
• Finanssialan
valvontaviranomaisille on
siirtynyt liikaa lain-
säädäntövaltaa jäsenmailta ja
EU-parlamentilta. Tämä ei
saa jatkua.
• Säädösten valmistelupro-
sessin on oltava avoin ja
demokraattinen. Sidosryhmät
on kytkettävä tiiviisti
säädösten valmisteluun.
HALLITUSOHJELMAEVÄITÄ
14
FINANSSIALA UUDEN KASVUN JA
HYVINVOINNIN MOOTTORINA
Emme vaadi
sääntelyn
purkamista!
Nyt tarvitaan
työrauha, jotta
mittavat sääntely-
uudistukset
voidaan viedä läpi!
15
Yhteystiedot:
pia.santavirta@fkl.fi
@PiaSantavirta
www.fkl.fi
KIITOS!

More Related Content

Similar to Kuka päättää finanssialan sääntelystä? Miten tehdään parempaa sääntelyä?

Similar to Kuka päättää finanssialan sääntelystä? Miten tehdään parempaa sääntelyä? (15)

Finanssialan sääntelyn arviointi ja parempi sääntely
Finanssialan sääntelyn arviointi ja parempi sääntelyFinanssialan sääntelyn arviointi ja parempi sääntely
Finanssialan sääntelyn arviointi ja parempi sääntely
 
Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?
Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?
Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?
 
FK:n EU-vaalikannat ja EU:n moniportainen sääntelykokonaisuus
FK:n EU-vaalikannat ja EU:n moniportainen sääntelykokonaisuusFK:n EU-vaalikannat ja EU:n moniportainen sääntelykokonaisuus
FK:n EU-vaalikannat ja EU:n moniportainen sääntelykokonaisuus
 
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessa
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessaToimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessa
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessa
 
Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu
Sääntely, liikasääntely ja talouskasvuSääntely, liikasääntely ja talouskasvu
Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu
 
Jouni Timonen: Suomen ja euroalueen talousnäkymät sekä pankkiunioni, 31.10.2014
Jouni Timonen: Suomen ja euroalueen talousnäkymät sekä pankkiunioni, 31.10.2014Jouni Timonen: Suomen ja euroalueen talousnäkymät sekä pankkiunioni, 31.10.2014
Jouni Timonen: Suomen ja euroalueen talousnäkymät sekä pankkiunioni, 31.10.2014
 
EMUn kehittaminen Niina Pautola-Mol
EMUn kehittaminen Niina Pautola-MolEMUn kehittaminen Niina Pautola-Mol
EMUn kehittaminen Niina Pautola-Mol
 
Pankkiunioni rakentuu pala palalta - Miten se vaikuttaa Suomeen?
Pankkiunioni rakentuu pala palalta - Miten se vaikuttaa Suomeen?Pankkiunioni rakentuu pala palalta - Miten se vaikuttaa Suomeen?
Pankkiunioni rakentuu pala palalta - Miten se vaikuttaa Suomeen?
 
Risto Artjoki
Risto ArtjokiRisto Artjoki
Risto Artjoki
 
Kustannusvaikuttava ja –tehokas ohjaus ja johtaminen 1.2.2016
Kustannusvaikuttava ja –tehokas ohjaus ja johtaminen 1.2.2016Kustannusvaikuttava ja –tehokas ohjaus ja johtaminen 1.2.2016
Kustannusvaikuttava ja –tehokas ohjaus ja johtaminen 1.2.2016
 
VN:n päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan esittely
VN:n päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan esittelyVN:n päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan esittely
VN:n päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan esittely
 
EMU:n kehittaminen - Niina Pautola-Mol
EMU:n kehittaminen - Niina Pautola-MolEMU:n kehittaminen - Niina Pautola-Mol
EMU:n kehittaminen - Niina Pautola-Mol
 
Sääntely - Miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?
Sääntely - Miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?Sääntely - Miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?
Sääntely - Miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?
 
Finanssimarkkinasääntelyn mahdollisuudet, saavutukset ja epäonnistumiset
Finanssimarkkinasääntelyn mahdollisuudet, saavutukset ja epäonnistumisetFinanssimarkkinasääntelyn mahdollisuudet, saavutukset ja epäonnistumiset
Finanssimarkkinasääntelyn mahdollisuudet, saavutukset ja epäonnistumiset
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikan muuttuva toimintaympäristö ja Euroopan ...
Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikan muuttuva toimintaympäristö  ja Euroopan ...Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikan muuttuva toimintaympäristö  ja Euroopan ...
Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikan muuttuva toimintaympäristö ja Euroopan ...
 

Kuka päättää finanssialan sääntelystä? Miten tehdään parempaa sääntelyä?

  • 1. 1 KUKA PÄÄTTÄÄ FINANSSIALAN SÄÄNTELYSTÄ? MITEN TEHDÄÄN PAREMPAA SÄÄNTELYÄ? 23.1.2015 Pia Santavirta (@PiaSantavirta) Johtava lakimies
  • 2. 2 Komissiolle uutta säädösvaltaa Parlamentin nouseva rooli: trilogineuvottelut vaikeita Lamfalussy Lissabonin sopimus (SEUT) EIOPA EU-valvojat ESMA EBA Finanssikriisi: - Vakavaraisuussääntely - Riskienhallinta - Hallintosääntely - Raportointi - Uudet toimijat (Luottoluokittajat) 1.12.2009 1.1.2011 FINANSSIALAN SÄÄNTELYN ERI VAIHEET KOHTI SÄÄNTELYÄHKYÄ Yhtenäiset sisämarkkinat Finanssikriisin jatkotoimet: 1) Valvonnan yhtenäisyys 2) Kuluttajansuoja 3) Product Governance 4) Avoimuus ja läpinäkyvyys EU-valvontaviranomaisten valvonta- ja säädösvalta lisääntynyt – yhtenäisen valvontakulttuurin luominen Refit?
  • 3. 3 EUROOPPALAISET FINANSSIVALVOJAT EBA EIOPA ESMA Finanssialalle on luotu uusi moniportainen sääntelykokonaisuus Sääntelyn määrä lisääntyy moninkertaisesti Sääntelyvaltaa on siirtynyt eurooppalaisille finanssivalvojille (European Supervisory Authorities, ESA) EBA = Euroopan pankkivalvontaviranomainen EIOPA = Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ESMA = Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESA-valmistelussa Suomea edustaa Finanssivalvonta (Fiva)
  • 4. 4 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Nykyisin Jatkossa EIOPA ohjeet EU-asetus (EIOPA) EU-asetus (Komissio) Direktiivi ESIM. SOLVENSSI II-SÄÄNTELYYN VALMISTAUTUMINEN – TILANNE TAMMIKUUSSA 2015 Vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus-, hallintojärjestelmä-, raportointi ja valvontasääntely 1.1.2016 alkaen sivut
  • 5. 5 FIVA MOK Ohjeet ja suositukset Tekninen täytäntöönpanostandardi Delegoitu säädös*) Puitesääntely: Direktiivi tai asetus Täytäntöönpanosäädös Tekninen sääntelystandardi*) UUSI MONIPORTAINEN SÄÄNTELYKOKONAISUUS ESA-viranomaisten säädösvalta: EU-asetukset (2,5-taso) ESA-viranomaisten ohjeet ja suositukset: Comply or explain (3-taso) Komission säädösvalta: EU-asetukset (2-taso) ESA Q&A Kansalliseen lakiin (1-taso) *) vaatii parlamentin ja neuvoston hyväksyntää
  • 6. 6 ENNEN NYT EU-sääntely muodostui direktiivitason sääntelystä Suoraan sovellettavat EU-asetukset tärkeässä asemassa Säädökset olivat periaatetason säännöksiä Sääntely on hyvin yksityiskohtaista Säädösvalmistelu oli ministeriövetoista Finanssialan EU-asetusten valmisteluvastuu komissiolla ja EIOPA:lla/EBA:lla/ESMA:lla (Fiva) EU-säädöshankkeet kestivät pitkään Säädösehdotukset tulevat lyhyille konsultaatioille ja nopeasti voimaan EU-säädösvalmisteluun on sovittu kansallisen tason menettelyt avoimuuden takaamiseksi Säädösvalmistelun avoimuutta pyritään parantamaan sekä EU-tasolla että kansalliselle tasolla Lainsäädännön tulkinta ja ohjeistus Finanssivalvonnassa EU-säädösten tulkinta tehdään EIOPA/EBA/ESMA:ssa - ohjeiden/suositusten/ neuvojen määrä kasvaa jatkuvasti FINANSSIALAN SÄÄNTELY ENNEN JA NYT
  • 7. 7 Säädösvalmistelu • Säädösvaltaa on siirretty komissiolle ja ESA-viranomaisille • Ministeriöiden rooli vähenee • Mikä on Suomen kanta 2- ja 2,5 tason säädös- valmistelussa? • Läpinäkyvyys eduskuntaan, ministeriöön ja toimialalle? Valvonta • Sääntelymäärän kasvu vs. valvonnan tehokkuus ja oikea- aikaisuus • Toteutuuko valvonnan yhtenäisyys? • Valvonnan resursseista osa säädösvalmisteluun Toimiala • Kulujen karsiminen ja tehokkuuden lisääminen • Compliance-riskien kasvaminen • IT-kustannusten ja riskien kasvu • Dokumentoinnin lisääntyminen • Hallituksen vastuun korostuminen • Sanktioiden tiukentuminen SÄÄNTELYKENTÄN MUUTOKSET JA SEN VAIKUTUKSET ERI RYHMILLE Sääntelyn hyödyt yhteiskunnalle, asiakkaille ja toimialalle?
  • 9. 9 Parempi sääntely on korkealla painoarvolla komissiossa Komission Refit-ohjelma (aloitettu 2013) Komissaarien välinen tiimityö ja sääntelyn koordinaatio edistää finanssialan sääntelyn johdonmukaisuutta Toteutuuko ”vähemmän, mutta parempaa sääntelyä” -tavoite? Miten parlamentti suhtautuu paremman sääntelyn teemaan? Uusinta uutta: ECON-seuraa EU-asetusten (2-taso) sisällön valmistelua seurantatiimeissä Tavoitteena on seurata mm. sitä, että komissio pysyy delegoidun säädösvallan puitteissa POSITIIVISTA KEHITYSTÄ SÄÄNTELYKENTÄSSÄ: KOHTI PAREMPAA SÄÄNTELYÄ
  • 10. 10 Arvio Euroopan Finanssivalvontajärjestelmästä (08/2014) Avoimuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Vaikutusarvioita lisätään Konsultaatioaikoja pidennetään Valvojien välistä yhteistyötä ja roolia kansainvälisessä keskustelussa tehostetaan Finanssialan valvontakustannukset uhkaavat nousta (EU-budjetin sijaan toimialan rahoitus) Toimiala vuonna 2015: Kannatamme ESA-review ehdotuksia toiminnan parantamiseksi Väliaikaisia ESA-ohjeita ei tulisi antaa, jos puitesääntelyyn liittyvät neuvottelut ovat kesken (esim. MiFID II, IMD2 ja PRIIPS) Sääntöjen täytäntöönpanon valvontaan on satsattava ESA-REVIEW: PAREMMAN SÄÄNTELYN ASKELEET
  • 11. 11 Suomen EU-politiikan avaintavoitteet ja toimivan sääntelyn tavoitteet: EU-säädösten yhteisvaikutusten arviointi EU-sääntelyn toimivuuden parantaminen Keskeisten EU-aloitteiden kansallista vaikutusten arviointia vahvistetaan Kansallista liikkumavaraa ja poikkeusmahdollisuuksia hyödynnetään Kansalliset valinnat eivät saa johtaa suhteettomaan hallinnolliseen taakkaan tai muulla tavoin heikentää kilpailukykyä tai työllisyyttä Kilpailukykyä ja työllisyyttä turvaavia poikkeusmenettelyjä hyödynnetään, erityisesti pk-yritysten osalta EU-säädösten jälkikäteistarkastelua ja -evaluointia on tarve vahvistaa SUOMEN EU-POLITIIKAN AVAINTAVOITTEET PARHAILLAAN EDUSKUNNASSA (E 147/2014)
  • 12. 12 FK kannattaa sisämarkkinoita edistäviä EU-säännöksiä. Ei kuitenkaan enää uusia vaatimuksia ennen kuin nykyisiä noudatetaan ja valvotaan yhtenäisesti Ylisääntelyä voidaan hillitä kansallisesti: 1) Harkitaan direktiiviehdotuksen käsittelyn yhteydessä, onko alemman asteisille EU-asetuksille tarvetta ja missä laajuudessa 2) EU-säännöksiä ei tulisi tulkita kansallisesti EU-tasolla tarkoitettua tiukemmin 3) Toimialalle ei tulisi asettaa mittavan EU-sääntelyn lisäksi kansallisia lisävaatimuksia laissa tai Fivan sitovissa määräyksissä 4) EU-tasolla ei-sitovia eurooppalaisten finanssivalvojien ohjeita ei tulisi muuttaa kansallisesti sitovaksi sääntelyksi laissa tai Fivan määräyksissä 5) Suhteellisuusperiaatteen tosiasiallinen käyttäminen • FK:n listaus seitsemästä turhimmasta EU-säädöksestä REFIT KANSALLISESTI
  • 13. 13 Uuden sääntelyn tehtailu lopetettava • Ylisääntely tukahduttaa kasvun nostamalla rahoi- tuksen hintaa ja heikentämällä sen saatavuutta. • Kansalliset lisävaatimukset heikentävät Suomen kilpailukykyä. EU:n säädösvalta uhkaa liukua virkamiehille • Finanssialan valvontaviranomaisille on siirtynyt liikaa lain- säädäntövaltaa jäsenmailta ja EU-parlamentilta. Tämä ei saa jatkua. • Säädösten valmistelupro- sessin on oltava avoin ja demokraattinen. Sidosryhmät on kytkettävä tiiviisti säädösten valmisteluun. HALLITUSOHJELMAEVÄITÄ
  • 14. 14 FINANSSIALA UUDEN KASVUN JA HYVINVOINNIN MOOTTORINA Emme vaadi sääntelyn purkamista! Nyt tarvitaan työrauha, jotta mittavat sääntely- uudistukset voidaan viedä läpi!