Talouskasvun voimistuminen ja työllisyyden ennustettua parempi kehitys helpottavat julkisen talouden tilannetta. Suhdannetilanteen kohennuttua finanssipolitiikan pitäisi kuitenkin olla nykyistä kireämpää. Prof. Roope Uusitalo, talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, esitteli vuosiraportin 2017 pääkohdat medialle 23.1. 2018 järjestetyssä tilaisuudessa. Tutustu koko raporttiin: https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/

1. Talouspolitiikan
arviointineuvoston raportti
2017
23.1.2018
www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi

2. Raportti 2017
• Finanssipolitiikan linja
• Julkisen talouden kestävyys
• Koulutus ja innovaatiopolitiikka

3. Arviointineuvoston kommentteja (1)
• Hallitusohjelman finanssipoliittinen linja kääntynyt
elvyttävään suuntaan, vaikka sekä julkisen talouden
tasapaino että suhdannetilanne vaatisivat kireämpää
finanssipolitiikkaa
• Finanssipolitiikan kevennyksestä johtuen hallituksen
tavoitteet julkisen talouden tasapainottamiseksi
vaalikauden aikana jäävät talouskasvusta huolimatta
saavuttamatta

4. Arviointineuvoston kommentteja (2)
• Julkisen talouden kestävyysvaje yhä n. 3% suhteessa BKT:een
• SOTE-uudistuksen toivotaan pienentävän kestävyysvajetta 3
miljardilla
• Tavoitteena on lisäksi parantaa saatavuutta ja lyhentää jonoja,
tavalla jossa kustannuksia voi olla vaikea hallita
• Riskinä että tuottavuus ei kasva toivotulla tavalla vaan palvelut
heikkenevät, sote-menot syrjäyttävät muita valtion menoja tai
kehysmenenettelyn uskottavuus heikkenee

5. Arviointineuvoston kommentteja (3)
• Suomessa koulutustason kasvu on pysähtynyt
n. vuonna 2000
– Yliopistojen uusien opiskelijoiden määrä kääntynyt laskuun
– Yliopisto-opiskelijoiden osuus ikäluokasta pienentynyt
– Ilman toisen asteen koulutusta olevien määrä kasvanut 2000-
luvulla

6. Suhdannekehitys yllätti ennustajat
• Vuotta 2017 koskevat
talouskasvuennusteet
julkaisupäivän mukaan
0
0.5
1
1.5
2
2.5
3
3.5
4
1.2015 7.2015 1.2016 7.2016 1.2017 7.2017
Valtiovarainministeriö Suomen Pankki
Euroopan Komissio Etla
Palkansaajien tutkimuslaitos PTT
GDP growth projections for year 2017, %
Publication date

7. Tuleviinkin ennusteisiin liittyy merkittävää epävarmuutta
• Kuviossa aikaisempiin
ennustevirheisiin
perustuvat 50%, 70% ja
90%:n luottamusvälit
BKT:n kasvulle

8. Finanssipoliittiset tavoitteet
• Julkisen talouden tasapainottamien hallituskauden aikana
• JTS
– Suhdannekorjattu rakenteellinen alijäämä 0,5% suhteessa BKT:een
• Hallitusohjelma
– Valtion alijäämä 0,5% suhteessa BKT:een
– Kuntasektorin alijäämä 0,5% suhteessa BKT:een
– Työeläkerahastojen ylijäämä 1,0% suhteessa BKT:een

9. Finanssipoliittinen tilanne suhteessa tavoitteisiin
• Rakenteellinen alijäämä vuonna 2019 n. 1,4 % BKT:sta
• Rakenteellista alijäämää koskevan tavoitteen
saavuttaminen vaatisi julkisen sektorin rahoitusaseman
kohentamista 2,1 mrd. eurolla. Hallituksen oman (JTS)
tavoitteen saavuttaminen tämän lisäksi vielä 0,3 mrd.
• Vuonna 2017 ja 2018 alijäämä kasvaa veronkevennysten
vuoksi. Hallitus poikkeaa ohjelmansa mukaisesta julkisen
talouden sopeutuksesta.

10. Alijäämä kasvaa 2018 vaikka talouskasvu nopeaa
-5,0
-4,0
-3,0
-2,0
-1,0
0,0
1,0
2,0
3,0
2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Valtionhallinto,
rahoitusjäämä
Paikallishallinto,
rahoitusjäämä
Sosiaaliturvarahastot,
rahoitusjäämä
Julkisyhteisöjen
rahoitusjäämä
% suhteessa BKT:een

11. Rakenteellinen alijäämä kasvaa 2017 ja 2018
-1.5
-1
-0.5
0
0.5
2015 2016 2017** 2018** 2019** 2020** 2021**
Rakenteellisen jäämän muutos
Julkisyhteisöjen rakenteellinen jäämä
% suhteessa BKT:hen
MTO

12. Veromuutosten vaikutus valtiontalouden tasapainoon
-1 200
-1 000
-800
-600
-400
-200
0
2016 2017 2018 2019 2020 2021
Vuoden 2015 päätökset
Vuosien 2015-2016 päätökset
Vuosien 2015-2017 päätökset
EUR million

13. Finanssipolitiikka viime vuodet jopa myötäsyklistä
-6.0
-4.0
-2.0
0.0
2.0
4.0
6.0
2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019
Tuotantokuilu
Valtion- ja paikallishallinnon rakenteellinen jäämä
Julkisyhteisöjen rakenteellinenjäämä
% suhteessa BKT:hen

14. Koulutus ja innovaatiopolitiikka
• Koulutustason muutos
• Osaamisen muutos testitulosten
perusteella
• Koulutusinvestointien
kannattavuus
• Varhaiskasvatusmaksujen
alennus
• Oppivelvollisuus
• Luokkakoko
• Amisreformi
• Korkeakoulujen
pääsykoeuudistus
• Yliopistojen rahoitusmalli
• Strateginen rahoitus
• Tutkimusrahoituksen uudistus
• T&K tuet
• Maahan/maastamuuttajien
verokohtelu

15. Koulutustason kasvu
pysähtynyt
Suomessa korkea-asteen tutkinnon
suorittaneiden osuus 25-34 –
vuotiaista pysynyt ennallaan
vuodesta 2000 lähtien
Muissa OECD-maissa koulutustason
kasvu jatkunut edelleen
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Turkey
Italy
SlovakRepublic
CzechRepublic
Portugal
Poland
Hungary
Latvia
Mexico
Slovenia
Germany
Luxembourg
Greece
Switzerland
Netherlands
Estonia
UnitedKingdom
Denmark
Australia
France
Sweden
Spain
Belgium
Korea
UnitedStates
Finland
Japan
Canada
2000 2016

16. Ranking kv. vertailussa
riippuu siitä miten
koulutustasoa mitataan
Suomessa lähes kaikki korkea-asteen
tutkinnot ovat korkeakoulu-
tutkintoja.
Tutkintojen suorittamisikä
keskimääräistä korkeampi, joten
30-34 –vuotiaiden vertailussa Suomi
korkeammalla

17. Yliopistossa opiskelevien
osuus ikäluokasta on laskussa
0%
5%
10%
15%
20%
25%
1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995
Yliopistossa kirjoilla olleiden osuus
ikäluokasta syntymävuoden mukaan
Koulutustason kasvun pysähtyminen
ei liity pelkästään mittausongelmiin
tai esim. ammattikorkeakoulu-
uudistukseen
Myös yliopistossa 24 vuoden ikään
mennessä kirjoilla olleiden osuus
ikäluokasta on laskenut 1980-luvun
alussa syntyneistä lähtien

18. Uusien yliopisto-
opiskelijoiden määrä
kääntynyt laskuun
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
net gross
Vuosien 1985 ja 2000 välillä uusien
opiskelijoiden määrä kasvoi 65%
Vuosien 2000 ja 2015 välillä uusien
opiskelijoiden määrän kasvu vain
1,5%

19. Yliopistojen uusien
opiskelijoiden määrä on
vähentynyt erityisesti
humanistisissa tieteissä
DI-koulutuksessa
ja tietotekniikassa
Lähde: OKM & Tilastokeskus
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
Yliopistokoulutuksen aloittajat 2001-2011
(aiempi tutkinto lukio- tai ammattillinen tutkinto)
2001/2002
2002/2003
2003/2004
2004/2005
2005/2006
2006/2007
2007/2008
2008/2009
2009/2010
2010/2011
2011/2012

20. Taustaraportit
• Allan Seuri ja Hannu Vartiainen: Yliopistojen rahoitus
• Tuomas Takalo ja Otto Toivanen: Innovaatiotoiminnan rahoitus
• Allan Seuri ja Roope Uusitalo ja Hanna Virtanen: Oppivelvollisuusiän nostaminen
• Ludger Woesmann: Ammatillinen koulutus elinkaarinäkökulmasta
• Jani-Petteri Ollikainen: Ammatillisen koulutuksen uudistus
• Ilpo Kauppinen ja Olli Ropponen: Verotus, maastamuutto ja innovaatiotoiminta
• Aleksi Kalenius: Koulutustason mittaaminen ja kehitys Suomessa