SAK:n julkaisusarja SAK:n vaatii veronkevennysten parempaa kohdentamista pieni- ja keskipalkkaisille. Olli Koski.

1. 2008
Arvio valtion
budjettiehdotuksesta 2009
Olli Koski 26.8.2008

2. Elokuu 2008 Lisätiedot: Tilaukset:
Olli Koski SAK
olli.koski@sak.fi puh. 020 774 000
puh.020 774 0150
SAK, PL 157
00531, Helsinki

3. SAK · Arvio valtion budjettiehdotuksesta 2009 1
Arvio valtiovarainministeriön ehdotuk-
sesta valtion budjetiksi vuodelle 2009
SISÄLLYS
1. Talouden kuva ja vuoden 2009 budjetti ............................................... 2
2. Veropolitiikka.......................................................................................... 3
2.1 Ansiotulojen verotus .......................................................................... 3
2.2 Muu verotus ....................................................................................... 4
3. Elinkeinopolitiikka.................................................................................. 5
3.1 Innovaatiopolitiikka, energiapolitiikka ................................................ 5
3.2 Liikennepolitiikka ............................................................................... 5
3.3 Työelämän kehittäminen ................................................................... 6
4. Koulutus- ja työvoimapolitiikka, maahanmuuttopolitiikka ................. 7
4.1 Koulutuspolitiikka ............................................................................... 7
4.2 Työvoimapolitiikka ............................................................................. 8
4.3 Maahanmuuttopolitiikka ..................................................................... 8
5. Sosiaalipolitiikka ja työsuojelu, tasa-arvo ......................................... 10
5.1 Sosiaaliturva .................................................................................... 10
5.2 Työterveys ja työsuojelu .................................................................. 11
5.3 Sukupuolten välinen tasa-arvo ........................................................ 11
6. Asuntopolitiikka ................................................................................. 122
Liite:............................................................................................................ 13
SAK:n hallituksen kannanotto 11.8.2008 ................................................... 13

4. 2 SAK · Arvio valtion budjettiehdotuksesta 2009
1. Talouden kuva ja vuoden 2009 budjetti
Suomen talouden pitkään jatkunut nopea kasvu hidastuu ensi vuonna.
Kansainvälisen talouden epävarmuus ja Yhdysvaltain heikko kasvu nä-
kynevät myös työllisyyskehityksessä v.2009. Budjettineuvottelut käydään
kuitenkin vielä suotuisissa oloissa, esimerkiksi työllisyys on viime kuukausi-
na kasvanut noin 4000–5000 hengellä kuukaudessa ja työllisten lukumää-
rässä on jo ylitetty 1990-luvun lamaa edeltänyt taso. Epävarmuus on silti
kasvanut ja kotitalouksien luottamus Suomen talouden kehitykseen seu-
raavan vuoden aikana suorastaan romahtanut.
Kuluvan vuoden päällimmäinen talousongelma palkansaajien kannalta on
ollut hintojen nousu. Inflaatiovauhti on tänä vuonna ollut yli 4 prosenttia ja
erityisen merkittävästi ovat nousseet elintarvikkeiden sekä polttoaineiden
hinnat. Ruoan hinnannousu on Suomessa ollut selvästi euromaiden kes-
kiarvoa nopeampaa. Herää epäilys, onko odotettu ruoan alv:n alentaminen
jo ainakin osin siirretty korkeampiin hintoihin.
Pääkysymys arvioitaessa talous- ja budjettipolitiikkaa onkin, riittävätkö esi-
tetyt toimet siihen että Suomi selviää edessä olevasta kansainvälisen ta-
louden hidastumisesta mahdollisimman pienin vaurioin. Edellinen kansain-
välinen taantuma koettiin terrori-iskujen ja it-kuplan jälkeen 2002–2003.
Tuolloin taloutemme pärjäsi kohtuullisesti mm. oikein ajoitettujen ve-
ronalennusten ja kuntasektorin työllistävyyden vuoksi. Tällä kertaa hallituk-
sen pääkeino talouskasvun tukemiseksi ovat veronkevennykset. Kevennys-
ten mittaluokkaa voi pitää kohtuullisena, varsinkin kun huomioi ettei kuluva-
na vuonna verotusta kevennetty.
Jää nähtäväksi riittävätkö veronkevennykset palauttamaan kuluttajien luot-
tamuksen ja ylläpitämään kysyntää. Mikäli kansainvälisen talouden hidas-
tuminen aiheuttaa suuria supistuksia vientisektorilla, tulisi hallituksen varau-
tua merkittäviinkin työllisyyslisätalousarvioihin ensi vuonna. Investointeja ja
rakennemuutosalueiden tukea on tarpeen vaatiessa kasvatettava sekä
muutosturvan toimintamallin voimavaroja lisättävä.
Heikompaan kasvuun varautumiseksi tulee jo nyt laatia suunnitelma kunta-
talouden kriisin välttämiseksi. Kunnallisveron ja yhteisöveron tuoton nopea
aleneminen voi toteutuessaan ajaa menokehyksissä kireäksi viritetyn kun-
tatalouden vaikeuksiin. Hyvinvointipalvelut on turvattava myös heikomman
kasvun oloissa.

5. SAK · Arvio valtion budjettiehdotuksesta 2009 3
2. Veropolitiikka
2.1 Ansiotulojen verotus
Hallitusohjelman mukaan verotuksen ns. aitoon keventämiseen on varattu
1,1 mrd. euroa vaalikauden aikana. Verotuksen aidolla keventämisellä tar-
koitetaan kevennystä, joka jää jäljelle, kun ansioiden noususta aiheutuva
verotuksen kiristyminen on kompensoitu. Inflaatiotarkistusta ei lueta veron-
kevennyksiin. Hallitusohjelmaa on tarkoitus päivittää tuloverojen osalta ns.
puolivälitarkastuksessa. Päivityksessä otetaan huomioon palkkaratkaisujen
ja jo tehtyjen veronkevennysten yhteisvaikutus. Pääministeri Matti Vanha-
nen on ilmoittanut, että vuoden 2010 verotuksessa on mahdollisuuksia hal-
litusohjelmasta poikkeaviin lisäkevennyksiin, jos palkkaratkaisut tukevat kil-
pailukykyä.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ehdottaa, että vuonna 2009 työn vero-
tusta kevennetään yhteensä 970 milj. eurolla. Tästä noin 800 milj. euroa
olisi ns. aitoa veronkevennystä. Lisäksi valtion tuloveroasteikkoon tehdään
neljän prosentin suuruinen inflaatiotarkistus, jonka arvioidaan vähentävän
verotuottoa 340 milj. euroa. Veronkevennyksillä pyritään kannustamaan
työllistämistä ja työllistymistä.
Tuloveroasteikon marginaaliveroprosentteja alennetaan ja asteikon tulora-
joja korotetaan. Valtionverotuksen ansiotulovähennys, joka on ollut ongel-
mallinen perustuslain näkökulmasta, korvataan uudella työtulovähennyksel-
lä. Työtulovähennyksellä pieni- ja keskituloisten verotusta voidaan keven-
tää siten, että kevennys pienentää vain valtion verotuloja, eikä kunnille
synny veromenetyksiä. Veromuutosten yksityiskohdat ovat vielä auki.
Veronkevennykset kohdennetaan siten, että veroaste alenee noin 1,2 pro-
senttiyksikköä. Seuraavassa taulukossa on laskettu ehdotettujen veroke-
vennysten vaikutus palkansaajan nettotuloihin (palkansaaja yli 53-v.). Las-
kelma perustuu valtiovarainministeriön arvioihin. Taulukosta nähdään, että
pienituloiset hyötyisivät veronkevennyksistä paitsi euromääräisesti myös
suhteellisesti muita vähemmän.
Vuositulot Käteen jää Käteen jää Muutos eu- Muutos
2008 2009 roa/v prosenttia/v
15 000 € 12 298 € 12 514 € 216 € +1,76 %
35 000 € 24 100 € 24 640 € 540 € +2,24 %
50 000 € 31 694 € 32 438 € 744 € +2,35 %
Budjettiriihessä veronkevennysten kohdennusta pitäisikin muuttaa. Keven-
nykset pitäisi suunnata ehdotettua enemmän pieni- ja keskituloisille. Aiem-
min veronkevennysten tasaisella kohdentamisella on tarkoitettu sitä, että
kevennysten jälkeen nettotulot nousevat suhteellisesti yhtä paljon eri tulo-
luokissa.

6. 4 SAK · Arvio valtion budjettiehdotuksesta 2009
Valtiovarainministeriö arvioi, että palkansaajien ostovoima kasvaa ensi
vuonna noin 3½ prosentilla. Palkkatulojen arvioidaan nousevan 5 prosent-
tia. Valtiovarainministeriö arvioi inflaation yltävän kuluvana vuonna neljään
prosenttiin. Ensi vuonna inflaation arvioidaan hidastuvan hieman alle kol-
meen prosenttiin.
2.2 Muu verotus
Eläkkeensaajien verotusta kevennetään siten, että siitä ei muodostu työtu-
lojen verotusta kireämpää. Eläkeläispuolisoiden veroaste saatetaan kor-
keintaan palkansaajan veroasteen tasolle. Näiden toimenpiteiden arvioi-
daan vähentävän verotuloja 177 milj. euroa.
Hallitus on päättänyt esittää puun myyntitulojen osittaista verovapautta
metsäteollisuuden puun saannin turvaamiseksi. Ajanjaksolla 1.4.2008 –
31.12.2009 saadusta puun myyntitulosta olisi 50 prosenttia verosta vapaata
tuloa ja ajanjaksolla 1.1.2010 – 31.12.2010 myyntitulosta olisi 25 prosenttia
verosta vapaata tuloa. Ensi vuonna tämän arvioidaan alentavan pääomatu-
loveron määrää 130 milj. eurolla. SAK on esittänyt metsille kiinteistöveroa
puun liikkeelle saamiseksi.
Samaan hallituksen esitykseen tulevat myös aiemmin ilmoitetut ns. Ahon
työryhmän esityksiin sisältyneet metsävähennys sekä verovapaus ensihar-
vennushakkuutuloista ajalla 1.4.2008 – 31.8.2008 tehtyihin sopimuksiin,
joiden perusteella maksettava puun myyntitulo on saatu vuoden 2009 lop-
puun mennessä.
Elintarvikkeiden arvonlisäverotus alenee 12 prosenttiin lokakuun 2009 alus-
ta lukien. Tämä vähentää kuluttajien maksamaa arvonlisäveroa vuositasolla
500 milj. eurolla. Ruuan arvonlisäveron alennus ei siirry kokonaisuudes-
saan kauppojen tuotteiden hintoihin. Väliportaat, kauppa ja tuottajat, ovat jo
ottaneet osansa, kun Suomessa elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet mui-
ta Euroopan maita nopeammin.
Budjettiriihessä tulee esille myös alkoholi- ja tupakkaverojen nostaminen.
Alkoholin verotusta nostettiin kuluvan vuoden alussa ja budjettiriihessä
keskustellaan jatketaanko verojen nostamista ensi vuonna. Tupakkatyö-
ryhmä esitti keväällä, että tupakkaveroja nostetaan ensi vuoden alusta. Vii-
nan ja tupakan veronkorotuksia perustellaan kansanterveydellisillä syillä.
Toisaalta verojen korotukset kiihdyttäisivät inflaatiota ja lisäisivät alkoholin
ja tupakan tuontia Virosta. Suomen mahdollisuus rajoittaa tupakan tuontia
Virosta päättyy, kun Viro täyttää EU:n liittymisneuvotteluissa sovitut ehdot.
Tupakan hinnalle asetettu vaatimus täyttynee jo syksyllä.

7. SAK · Arvio valtion budjettiehdotuksesta 2009 5
3. Elinkeinopolitiikka
3.1 Innovaatiopolitiikka, energiapolitiikka
Budjettiesityksessä toteutetaan kansallisen innovaatiostrategian suosituksia
ja toimenpide-ehdotuksia. Innovaatiopolitiikan määrärahoihin ehdotetaan
52 miljoonan euron lisäystä ja TEKESin myöntämisvaltuuksiin 35 miljoonan
euron lisäystä. Valtioneuvoston nimeämien äkillisten rakennemuutosaluei-
den tukemiseen on varattu 12 miljoonaa eli saman verran kuin tänä vuon-
na. On todennäköistä, että rakennemuutostukea tarvitaan ensi vuonna sel-
västi tätä enemmän, joten määrärahaa pitäisi budjettiriihessä nostaa. Työl-
lisyysperusteisten investointien määrärahasta on myös varattu 5 miljoonaa
euroa rakennemuutosalueille.
Tänä vuonna käyttöön otettuun laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdo-
tetaan 5 miljoonan euron määrärahaa, vaikka mahdollisuus olisi EU:n sään-
töjen mukaan myöntää vuosittain 20 miljoonaa euroa. Tämän vuoden lisä-
talousarviossa tuki on 18 miljoonaa euroa.
Energiapolitiikan ja elinkeinotoiminnan tukiin palataan tarkemmin alkusyk-
syn aikana valmistuvan energia- ja ilmastostrategian yhteydessä. Talousar-
vioesityksessä energiatukeen ehdotetaan 2,4 miljoonan euron lisäystä.
3.2 Liikennepolitiikka
Liikenneväylien ylläpitoon varatut määrärahat jäävät tässäkin budjettiesi-
tyksessä tarpeeseen nähden selvästi liian pieniksi. Perustienpitoon on va-
rattu 510 miljoonaa euroa ja perusradanpitoon 303 miljoonaa euroa. Tien-
pidon määräraha on 14 miljoonaa ja radanpidon 24 miljoonaa pienempi
kuin tämän vuoden talousarviossa. Määrärahojen riittämättömyys johtaa
väyläverkoston kunnon heikkenemiseen. Väylänpidon määrärahoihin tarvit-
taisiin selkeä tasokorotus.
VM:n ehdotuksesta puuttuu hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa so-
vittu Helsinki-Vaalimaa moottoritien toteuttaminen Kehä III:lla sekä Seinäjo-
ki-Vaasa-radan sähköistäminen, mutta lehtitietojen mukaan hankkeet ovat
jääneet esityksestä pois inhimillisen virheen takia. Molemmat hankkeet on
tarkoitus toteuttaa niin sanotulla aikaistamisrahoituksella, jossa valtio mak-
saa myöhemmin rahoituksen takaisin kunnalle, jonka rahoituksella hanke
toteutetaan.
Puunkuljetusten turvaamiseen on kohdistettu tienpitomäärärahoja 15 mil-
joonaa euroa, yksityisteiden kunnossapitorahoja 10 miljoonaa sekä joitakin
rataosien perusparannushankkeita. Mukana on myös metsäteollisuuden
toimintaedellytyksiä selvittävän työryhmän ehdotus Pietarsaaren meri-
väylän syventämisestä.
Joukkoliikenteen tukeen ja palvelujen ostoon käytettävät määrärahat ovat
entisellä riittämättömällä tasolla. Suurten kaupunkien joukkoliikenteen tu-
keen on varattu 5 miljoonaa euroa. Työpaikkaliikenteen parantamisen, yh-

8. 6 SAK · Arvio valtion budjettiehdotuksesta 2009
dyskuntarakenteen tiivistämisen ja ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta
tuen pitäisi olla selvästi suurempi.
Kehäradan toteuttamiseen on varattu 404 miljoonaa euroa ja länsimetron
suunnitteluun 6,8 miljoonaa euroa.
Liikennehallinnossa meneillään on selvitys- ja työryhmätöitä, joilla valmis-
tellaan väylä- ja turvallisuusvirastojen perustamista. Virastot aloittaisivat
toimintansa vuoden 2010 alusta.
3.3 Työelämän kehittäminen
Vuoden 2008 aikana työelämän kehittämisohjelma Tykes siirtyi Tekesin yh-
teyteen. Budjettiesityksessä varatut rahat työelämän kehittämishankkeisiin
ovat pysyneet entisellä tasolla. Myös entisen Tykesin henkilöstön vakinais-
tamiseen on varauduttu.

9. SAK · Arvio valtion budjettiehdotuksesta 2009 7
4. Koulutus- ja työvoimapolitiikka,
maahanmuuttopolitiikka
4.1 Koulutuspolitiikka
Valtiovarainministeri painottaa toisessa talousarvioehdotuksessaan osaa-
mista, kannustamista ja välittämistä. Osaamispanostukset kohdentuvat lä-
hinnä yliopistokoulutukseen. Aalto-korkeakoululle osoitetaan 200 miljoonan
euron peruspääoman lisäksi 13,9 milj. euroa toimintamenoihin sekä muille
yliopistoille kohdennetaan yhteensä 70 milj. euroa lisämäärärahaa.
Jo kehyspäätöksen yhteydessä sovittiin, että matalapalkkatuen laajentami-
seen varatuista määrärahoista 15 milj. euroa sunnataan työvoiman koh-
taantoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Ammatillista peruskoulutusta
laajennetaan 2000 aloituspaikalla ja aikuisten ammatillista lisäkoulutusta
laajennetaan sekä lisätään maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksia.
Sen sijaan ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimusopiskelijoiden enim-
mäismäärää ehdotetaan laskettavaksi 800 paikkaa.
Viime vuosien aikana lisäkoulutuksen oppisopimuskiintiötä on nostettu ja
VM:n ehdotus kiintiön laskemiseksi ei ole perusteltu. Lisäksi on huomioita-
va, että Noste-ohjelman päättymisen jälkeen myös siihen vuosittain varatut
35 miljoonaa euroa ovat poissa aikuisten ammatillisesta koulutuksesta. Hal-
lituksen olisikin syytä lisätä panostuksia aikuisten osaamisen parantami-
seen työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi, eikä vähentää oppiso-
pimuskoulutuksen määrää.
SAK on jo aiemmin vaatinut hallitukselta ripeitä toimia, jotta kaikille perus-
koulun päättäville voidaan turvata jatko-opintomahdollisuus lukiossa tai
ammatillisessa koulutuksessa. Tänä keväänä ammatilliseen koulutukseen
oli ensisijaisia hakijoita 11 000 enemmän kuin on aloituspaikkoja ja perus-
koulun päättäneestä ikäluokasta haki ensimmäisen kerran useampi amma-
tilliseen koulutukseen kuin lukioon. Hallituksen olisikin lisättävä koulutus-
paikkoja ammatilliseen koulutukseen nyt ehdotettua enemmän.
Ammatillisen perusopetuksen opiskelijamäärää lisätään 2 000 opiskelijalla
2009 vuoden alusta.
Ammattistartin ja laajennetun työssä oppimisen kokeiluhankkeisiin varataan
4 milj. euroa.
Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus valmistellaan vuoden
2009 aikana ja uudistukset on tarkoitus toteuttaa vuoden 2010 alusta.
Ammatilliseen lisäkoulutuksen opiskelijamääriin tulee jonkin verran lisäystä,
oppisopimuksen lisäkoulutuskiintiö ehdotetaan laskettavaksi 25 807 opiske-
lijapaikkaan (v. 2008 26 600).
Ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahoja lisätään 2 milj. eurolla kansalli-
sen metsäohjelman 2015 toimeenpanoa varten ja lisäksi kohdennetaan

10. 8 SAK · Arvio valtion budjettiehdotuksesta 2009
harkinnanvaraisia avustuksia metsäalan koulutuksen työelämäyhteistyön
tehostamiseksi sekä metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajien koulutuk-
sesta aiheutuvien erityiskustannusten hoitamiseksi.
Valtion ammatilliset erityisoppilaitokset siirretään osaksi yksityisiä ammatil-
lisen erityisopetuksen järjestäjiä.
4.2 Työvoimapolitiikka
Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien määrärahoja ehdotetaan vähennet-
täväksi ensi vuonna peräti 68 miljoonalla eurolla. Vähennys on hallitusoh-
jelman ja aiempien kehyspäätösten mukainen eli työllisyysmäärärahoja vä-
hennetään työllisyyskehityksen johdosta. Työllisyysmäärärahoja kohdenne-
taan yritysten kanssa toteutettavaan ammatilliseen työvoimakoulutukseen
ja yrityksissä tapahtuvaan palkkatuettuun työhön. Näiden toimien vaikutta-
vuutta parannetaan olennaisesti pitäen selkeästi tavoitteena henkilön työl-
listymistä. Vaikeasti työllistyvien paluuta avoimille työmarkkinoille pyritään
parantamaan etsimällä työpaikkoja nykyistä useammin yrityksistä ja etsi-
mällä työnantajia, jotka ovat valmiita kouluttamaan tuella palkkaamiaan
työn ohessa.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa muutosturvan määrärahoja on
lisätty 9 miljoonalla eurolla verrattuna TEM:n ehdotukseen. Työvoimapolitii-
kan määrärahojen nettovähennys on siis vajaat 60 miljoonaa. Tämän lisäk-
si työvoimapolitiikan kohdasta on siirretty opetusministeriön alalle muuta-
mia miljoonia.
Työllisyyden parantuessa työmarkkinoilla olevien työttömien joukko on
muuttumassa aiempaa vaikeammin työllistyväksi. Heidän työllistymisensä
edellyttää aktiivista työvoimapolitiikka ja erityistoimia. Työttömyyden raken-
teen kehittymisen vuoksi hallituksen päätös pienentää näin merkittävästi
työllistämismäärärahoja on erityisen ongelmallinen.
Budjettiehdotuksessa toistetaan hallitusohjelman kirjauksia työvoimapolitii-
kan toimien vaikuttavuuden parantamisesta ja yritysten kanssa tehtävän
yhteistyön lisäämisestä. Hallitusohjelma lauseet eivät edelleenkään ole
muuttuneet käytännön toimenpiteiksi. Ongelmana on ollut koko ajan löytää
kiinnostuneita yrityksiä tuella työllistämään tai kouluttamaan työttömiä työn-
hakijoita. Määrärahojen vähentäminen ja toimien suuntaaminen yksityiselle
sektorille saattavat koitua monen vaikeasti työllistyvän kohtaloksi.
4.3 Maahanmuuttopolitiikka
Suomeen työhön tulleiden määrän ennakoitua kasvamista ja maahanmuut-
toviraston roolin laajenemista työntekijän oleskelulupajärjestelmän muutok-
sen yhteydessä (mm. ennakkovalvontavastuu) ei huomioida määrärahoissa
mitenkään. Päinvastoin, maahanmuuttoviraston toimintamenoiksi arvioi-
daan suunnilleen sama summa kuin vuonna 2007 (13,217 milj. v.2007 ja
13,678 milj. vuonna 2009). Työvoiman maahanmuuton kasvaessa näillä
voimavaroilla ei kyetä järjestämään toiminnallisesti tehokasta ja läpinäky-

11. SAK · Arvio valtion budjettiehdotuksesta 2009 9
vää lupajärjestelmää riskeeraamatta työntekijän oikeusturvaa - eikä varsin-
kaan jos 7 päivän käsittelytavoiteajoista pidetään kiinni.
Työvoiman maahanmuuton myötä syntyneisiin työntekijän ja hänen per-
heensä tarvitsemiin kotouttamistoimenpiteisiin talousarvioesityksessä val-
mistaudutaan myös heikosti. Arviossa viitataan vain ESR-rahoitettavaan
opastusjärjestelmään, joka laaditaan kansallisen vetovoimastrategian sekä
työperäisesti muuttavien ja heidän perheenjäsentensä tarpeisiin.

12. 10 SAK · Arvio valtion budjettiehdotuksesta 2009
5. Sosiaalipolitiikka ja työsuojelu, tasa-
arvo
5.1 Sosiaaliturva
Sosiaaliturvassa tehdään hallitusohjelmassa sovitut korotukset lapsiperhei-
den toimeentuloon. Korotukset kohdentuvat pääsääntöisesti suurperheisiin
ja vähimmäisturvaan. Lapsiperheiden enemmistö ei saa lapsilisiin korotus-
ta. Korotukset kohdentuvat muutenkin pitkälti työelämän ulkopuolella ole-
viin. Lapsilisä nousee kolmannesta lapsesta eteenpäin kymmenellä eurolla
kuukaudessa. Vähimmäissairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat
sekä kuntoutusraha nostetaan työttömyysturvan peruspäivärahan (ja työ-
markkinatuen) tasolle ja niitä korotetaan arviolta 162 eurolla kuukaudessa.
Myös kotihoidontukea ja yksityisen hoidon tukea korotetaan. Kotihoidontuki
nousee 20 eurolla ja yksityisen hoidon tuki 22,67 eurolla kuukaudessa.
Apurahan saajien sosiaaliturva paranee 1.1.2009 ja se järjestetään Maata-
lousyrittäjien eläkelaitoksessa.
Elatustuen toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirretään Kelalle 1.4.2009 luki-
en.
Lääkkeiden viitehintajärjestelmä otetaan käyttöön lääkkeiden korvausjärjes-
telmässä tavoitteenaan vähentää lääkemenojen kasvua.
Talousarvioesitykseen ei työttömyysturvan osalta erityisiä muutoksia. Työt-
tömyysturvan peruspäivärahaan tulee indeksikorotus vuodenvaihteessa.
Päivärahan arvioidaan nousevan 25,24 euroon päivässä. Keskimääräinen
ansiopäiväraha on ensi vuonna arvion mukaan 51,4 euroa.
Tuottavuustoimet kohdistuvat vuonna 2009 erityisesti Stakesin, Kansanter-
veyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen toiminnot yhdistetään Hyvinvoinnin ja
terveyden tutkimuskeskukseksi. Lisäksi kohdistetaan toimenpiteitä mm.
valvonta-, muutoksenhaku- ja lupaviranomaisten henkilöstötarpeen vähen-
tämiseen yhdistämällä toimintoja yms.
Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy esityksessä rakenteiltaan entisel-
lään. Pakollisten sosiaalivakuutusten yhteismäärissä ei tapahdu merkittäviä
muutoksia. Työeläkemaksuista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kes-
ken alkusyksystä.
Budjettiriiheen ei jäänyt VM:n ja STM:n välille suuria ristiriitoja. Sosiaali- ja
terveysministeri Liisa Hyssälän mukaan hänen osaltaan budjettiriihessä jäi
puitavaksi vielä joidenkin SATA-komiteassakin esillä olleiden uudistusten
rahoittamista. Pääsääntöisesti ne liittyvät vähimmäisturvan parannuksiin
sekä byrokratialoukkujen poistamiseen ja järjestelmän selkeyttämiseen.
Myös osasairauspäivärahan kehittäminen sekä omaishoidontuen, hoitotu-

13. SAK · Arvio valtion budjettiehdotuksesta 2009 11
kien ja kotitalousvähennyksen yhteensovittaminen ja kehittämistarpeet on
nostettu esille.
5.2 Työterveys ja työsuojelu
Työsuojelupiirien henkilöresurssit säilyvät ennallaan ja toimintamenoihin on
varattu pientä lisäystä mm. palkankorotuksista johtuen. Resurssien turvaa-
minen vähintään entisellä tasolla on välttämätöntä, jotta voidaan saavuttaa
tavoite, jossa työpaikoille tehtäviä tarkastuksia lisätään 50 prosentilla vuo-
teen 2011 mennessä.
Työterveyslaitoksen määrärahat pysyvät ennallaan lukuun ottamatta pal-
kankorotuksien edellyttämää miljoonan euron lisäystä, jonka sosiaali- ja
terveysministeriö on esittänyt ja valtiovarainministeriö karsinut. Budjettiesi-
tyksessä tulisi varata rahat jo sovituille palkankorotuksille. Muutoin laitos
joutuu karsimaan henkilöstöresurssejaan.
5.3 Sukupuolten välinen tasa-arvo
Budjettiesityksestä puuttuvat sosiaali- ja terveysministeriön tasa-
arvovaltuutetun toimistoon esittämät kaksi uutta virkaa. Resurssien lisäys
olisi välttämätöntä tasa-arvolain mukaisten palkkakartoitusten tehostami-
seksi ja suunnitelmien valvomiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön esittämä 180 000 euroa tasa-arvon tietopal-
velun järjestämiseksi puuttuu budjettiesityksestä. Tasa-arvon tietopalvelun
perustaminen on edellytys sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiselle, jota
hallitusohjelmassa korostetaan. EU:n tasa-arvoinstituutti aloittaa toimintan-
sa tänä vuonna ja se vaatii kussakin jäsenmaassa kansallisen vastineensa.
Myös Suomessa on siten oltava yksi keskitetty taho, joka sekä kokoaa ja
välittää tasa-arvotietoa Suomesta EU-tasolle että instituutin tuottamaa tie-
toa Suomeen.

14. 12 SAK · Arvio valtion budjettiehdotuksesta 2009
6. Asuntopolitiikka
Suurentuneet omistusasuntolainat ja kohonneet lainankorot ovat muutta-
massa asuntopolitiikan painopistettä entisestään kohti omistusasumisen tu-
kea. Budjetissa on arvioitu lainojen korkojen verovähennysoikeuden suu-
ruudeksi 830 miljoonaa, joka tuskin riittää. Samaan aikaan sosiaaliseen
asuntotuotantoon tukea on budjetoitu 180 miljoonaa. Asumisen tukea tulee
suunnata nykyistä enemmän vuokra-asumiseen.
Vuokra-asuntotuotannon käynnistämiseksi Helsingin seudulla ja muissa
kasvukeskuksissa tarvitaan vaikuttavampia toimenpiteitä kuin tähän asti on
esitetty. Vuokra- ja asumisoikeustaloasuntolainojen rahoitusehtoja tulee pa-
rantaa, jotta riittävä vuokra-asuntotuotanto saadaan käyntiin. VM:n budjet-
tiehdotuksessa oleva uusi vuokra-asuntotuotannon käynnistysavustus (10
miljoonaa) Helsingin seudulle on ongelman haastavuuteen nähden hyvin
vaatimaton toimenpide. Sen toimivuutta tulee seurata ja järjestelmää tar-
peen vaatiessa kehittää. Rakennusalan hidastuva suhdannekehitys antaa
hyvät mahdollisuudet lisätä vuokra-asuntotuotantoa kasvuseuduilla. Myös
kunnilta on vaadittava enemmän tahtoa ja aktiivisuutta vuokra-asuntojen ja
niiden rakentamiseen sopivien tonttien tarjonnan lisäämiseksi.
Erityisryhmien asuntotuotannon avustukseen esitetään 85 miljoonaa euroa,
joka on alle SAK:nkin tavoitteena olleen 100 miljoonan tason. Energia- ja
korjausavustuksiin tulisi varata suuremmat määrärahat, nyt ne pidetään
budjettiesityksessä entisellä 60,5 miljoonan tasolla.

15. SAK · Arvio valtion budjettiehdotuksesta 2009 13
Liite:
SAK:n hallituksen kannanotto 11.8.2008
Veronkevennyksiä kohdennettava
budjettiriihessä pienipalkkaisille
SAK:n hallitus vaatii veronkevennysten parempaa kohdentamista pieni- ja
keskipalkkaisille varsinaisessa budjettiriihessä. Valtiovarainministeriön esit-
tämän veronkevennyslinjan mukaisesti pieni- ja keskipalkkaisten käteen
jäävä tulo kasvaisi myös suhteellisesti vähemmän kuin suuripalkkaisten.
Budjettiriihessä tulee sopia ansiotulo- tai työtulovähennyksen kaltaisesta
veromallista, jolla kevennyksiä saadaan kohdistumaan myös pienipalkkai-
sille. SAK:n hallituksen mielestä pääoman omistajat ja suurituloiset ovat tä-
hän asti hyötyneet kohtuuttomasti hallituksen veropolitiikasta.
Budjettiriihi saadaan puida vielä suotuisissa oloissa, mutta ensi vuonna pit-
kään jatkunut nopean kasvun kausi on todennäköisesti taittumassa myös
Suomessa. Hallituksen tulee talouspolitiikassaan varautua nopeaankin
kasvun hidastumiseen ja verotulojen vähenemiseen. Ensi vuonna on oltava
valmius merkittäviin työllisyysperusteisiin lisätalousarvioihin ja jo nyt tulee
laatia suunnitelma kuntatalouden kriisin välttämiseksi. Kunnallisveron ja yh-
teisöveron tuoton nopea aleneminen voi toteutuessaan ajaa menokehyk-
sissä kireäksi viritetyn kuntatalouden vaikeuksiin. Hyvinvointipalvelut on
turvattava myös heikomman kasvun oloissa.
Työvoimapolitiikan määrärahojen vähentäminen 60 miljoonalla eurolla tulisi
ottaa uudelleen harkintaan. Vaikka työllisyyskehitys on viime aikoina ollut
hyvää, on toimenpiteiden kohderyhmä muuttumassa alati haastavammaksi
ja toisaalta suhdannenäkymät ovat synkkenemässä. Ammatillisen lisäkou-
lutuksen oppisopimuspaikkojen vähentäminen 800 paikalla ei ole perustel-
tua. Oppisopimuskoulutuksen leikkaaminen on osaavan työvoiman tarjon-
nan pienentyessä väärän suuntainen päätös, joka on peruttava varsinai-
sessa budjettiriihessä.
Suomen kansantaloudelle keskeisten liikenneväylien ylläpidon jo tällä het-
kellä alimitoitettua rahoitusta ollaan ensi vuonna edelleen leikkaamassa.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan kunnossapitorahoitusta
vähennetään 14 miljoonaa tienpidossa ja 24 miljoonaa radanpidossa. Kun-
nossapitorahoituksen lisääminen ensi vuonna olisi perusteltua sekä raken-
teellisista että suhdannepoliittisista syistä. Perusväylänpidon rahoitukseen
tarvitaan vähintään 100 miljoonan euron tasokorotus nykyisestä.

16. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Hakaniemenranta 1, PL 157
FI-00531 Helsinki
puh. 020 774 000
fax 020 774 0225
www.sak.fi