Ilmastonmuutos ja tulevat sukupolvet. Aikajana-tyyppinen lyhyt tiivistelmä, jossa yritän esittää minkälainen sukupolvihaaste ilmastonmuutos on. Ellemme me nykyiset aikuiset hoida velvollisuuttamme, voi lastemme ja lastenlastemme tulevaisuus pahimmassa tapauksessa olla ilmastokaaoksen hallitsema dystopia, jossa resursseja riittää ehkä miljardille ihmiselle. Lopussa muutosehdotuksia tuleviin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.
Matti Heino, Helsingin yliopisto: Koronavirukselta suojautuminen ja siihen su...THL
Matti Heino, Helsingin yliopisto, 18.6.2021 Arjen resilienssi: elinolot ja elintavat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7528599
Luennossa käsiteltiin tekijöitä, jotka liittyvä kroonisten sairauksien kehittymiseen. Näitä ovat muun muassa hiljainen tulehdus ja hapetusstressi. Näiden osalta käydään läpi laajoja tutkimuksia sekä miten tulehdukseen sekä hapetusstressiin voi vaikuttaa elintavoilla, erityisesti ruokavaliolla.
Tässä esityksessä käydään läpi THL:n asiantuntijaryhmän laatimat toimenpide-ehdotukset väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tällä hallituskaudella laajemmin, myös teemakohtaisia haasteita esitellen. Toimenpide-ehdotukset laadittiin Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona ja ne esitellään tarkemmin asiantuntijaryhmän raportissa (THL Työpaperi 15/2020, verkko-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-482-0).
Ilmastonmuutos ja tulevat sukupolvet. Aikajana-tyyppinen lyhyt tiivistelmä, jossa yritän esittää minkälainen sukupolvihaaste ilmastonmuutos on. Ellemme me nykyiset aikuiset hoida velvollisuuttamme, voi lastemme ja lastenlastemme tulevaisuus pahimmassa tapauksessa olla ilmastokaaoksen hallitsema dystopia, jossa resursseja riittää ehkä miljardille ihmiselle. Lopussa muutosehdotuksia tuleviin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.
Matti Heino, Helsingin yliopisto: Koronavirukselta suojautuminen ja siihen su...THL
Matti Heino, Helsingin yliopisto, 18.6.2021 Arjen resilienssi: elinolot ja elintavat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7528599
Luennossa käsiteltiin tekijöitä, jotka liittyvä kroonisten sairauksien kehittymiseen. Näitä ovat muun muassa hiljainen tulehdus ja hapetusstressi. Näiden osalta käydään läpi laajoja tutkimuksia sekä miten tulehdukseen sekä hapetusstressiin voi vaikuttaa elintavoilla, erityisesti ruokavaliolla.
Tässä esityksessä käydään läpi THL:n asiantuntijaryhmän laatimat toimenpide-ehdotukset väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tällä hallituskaudella laajemmin, myös teemakohtaisia haasteita esitellen. Toimenpide-ehdotukset laadittiin Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona ja ne esitellään tarkemmin asiantuntijaryhmän raportissa (THL Työpaperi 15/2020, verkko-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-482-0).
Mitä ovat kestävän kehityksen tavoitteet ja miten ne liittyvät perusopetuksen opetussuunnitelmaan?
Esitys on osa Koulu maailmaa muuttamaan -täydennyskoulutushankkeen materiaaleja. Lue lisää: koulumaailmaamuuttamaan.fi
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
3. Kuukauden tavoite – joulukuu 2020
3
Viisi vuotta Pariisin ilmastosopimuksesta
COVID-19 pandemia havahduttanut ja tietoisuus
ilmastonmuutoksen vaikutuksista lisääntynyt
Ilmastonmuutoksella on sekä suoria että epäsuoria
vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.
4. Poistaa köyhyys sen kaikissa
muodoissa.
4
Poistaa nälkä,
saavuttaa ruokaturva,
parantaa ravitsemusta,
edistää kestävää maataloutta
Turvata yhdenvertaiset ja
elinikäiset
oppimismahdollisuudet.
Saavuttaa sukupuolten
tasa-arvo
Turvata puhtaan veden saanti,
viemäröinti ja jätehuolto
Varmistaa energian saanti
edullisesti, turvallisesti,
kestävästi ja uudenaikaisesti
Edistää kestävää talouskasvua,
työllisyyttä sekä mahdollisuuksia
kunnollisiin työpaikkoihin.
Rakentaa infrastruktuureja ja
kestävää teollisuutta sekä lisätä
innovaatioita
5. Vähentää eriarvoisuutta
kansallisesti ja kansainvälisesti
5
Tehdä kaupungeista ja
yhdyskunnista yhteisöllisiä,
turvallisia ja kestäviä
Varmistaa kestävä kulutus ja
tuotanto
Turvata vesistöjen kestävä
kehittyminen suojelemalla ja
käyttämällä varoja
vastuullisesti
Vahvistaa kestävän kehityksen
tavoitteiden toimeenpanoa ja
maailmanlaajuisia kumppanuuksia
Turvata rauhan, yhteisöllisyyden
ja oikeuden toteutuminen sekä
rakentaa tehokkaita ja
vastuullisia instituutioita
Suojella maaekosysteemejä ja
metsiä ja turvata niiden kestävä
käyttö, pysäyttää aavikoituminen
ja luonnon monimuotoisuuden
häviäminen
6. Köyhyys ja pienituloisuus haasteina myös Suomessa
Lähde: Tilastokeskus
6
Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden
osuus sukupuolen mukaan vuosina 2008–2018
Lähde: Elinolotilasto/Tilastokeskus
7. Ravitsemuksen keskeiset haasteet
Energian saanti ja kulutus eivät ole tasapainossa -> painonhallinnan
haasteet ja lisääntyvä lihavuus
Liian vähän kasviksia, marjoja ja hedelmiä
Liikaa kovia rasvoja ja suolaa
Lapsilla ja nuorilla liiallinen sokerin saanti (sekä ruoka että juomat)
Ikääntyneillä haasteena vajaaravitsemus
7
Joka neljäs
suomalainen
aikuinen on lihava
(BMI > 30 kg/m2)
Lähteet: Finravinto ja FinTerveys, THL
8. Ei työssä, ei koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien
15–24-vuotiaiden %-osuus samanikäisestä väestöstä vuosina 2004–2018
Lähde: Tilastokeskus
8
17. 17
Mitä luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista tiedetään
• Mieliala, stressi, uni, oppiminen:
– Puistomaiset ympäristöt parantavat mielialaa ja tehtäväsuoriutumista, elvyttävät stressiä ja parantavat tarkkaavaisuutta
– Metsä- ja puistoympäristöt elvyttävät paremmin työpäivän jälkeen
– Luontokontaktit parantavat unen laatua
– Vihreä leikki- ja oppimisympäristö tukee kognitiivista ja sosiaalista kehitystä
• Liikunta:
– Asuinympäristöt, joissa on viheralueita, liikuntapaikkoja ja hyvät kävely- ja pyöräilyverkostot ovat yhteydessä suurempaan liikunta-
aktiivisuuteen
– Luonnossa liikkuminen on yhteydessä vireys- ja energiatasoon, piristymiseen, positiivisuuteen, tarkkaavaisuuteen, jännittyneisyyden
vähenemiseen, vihan, kiukun ja surun tuntemusten vähenemiseen
• Sairastuvuus:
– Elinympäristö on yhteydessä sairastuvuuteen tulehdusperäisiin sairauksiin
• Sairauksien hoito:
– Ahdistuksen, aggressioiden, levottomuuden ja masennuksen lievittäminen
– Tunteiden herättely, niiden tunnistaminen ja sanoittaminen
• Ilmansaasteet, meluhaitat, helleaallot:
– Kasvillisuus teiden varsilla eli ”viherkäytävät” vähentävät koettuja meluhaittoja, katupölyn leviämistä
– Kasvillisuus viilentää kaupunkia helleaaltojen aikana
18. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta
18Lähde: Tilastokeskus
Perhe- ja lähisuhdeväkivalta uhrin sukupuolen
mukaan, yli 18-vuotiaat uhrit, vuosina 2009–2018
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan alaikäiset uhrit
2009–2019
19. WHO asettamat SDG3 tavoitteet
19
3.1 Äitiyskuolleisuuden lasku maailmanlaajuisesti tasolle 70/100 000 synnytystä vuoteen 2030 mennessä
3.2 Imeväiskuolleisuuden lasku tasolle 12/1,000 syntynyttä lasta ja alle 5-vuotiaiden kuolleisuus tasolle
25/1000 syntynyttä lasta vuoteen 2030 mennessä
3.3 AIDS-, tuberkuloosi- ja malariaepidmeioiden pysäyttäminen ja hepatiitin, vesivälitteisten sairauksien ja
muiden tarttuvien tautien merkittävä vähentäminen vuoteen 2030 mennessä
3.4 30% lasku ennenaikaisessa kuolleisuudessa tarttumattomiin tauteihin vuoteen 2030 mennessä sekä
mielenterveyden ja hyvinvoinnin parantaminen
3.5 Päihteiden käytön ehkäisyn ja hoidon parantaminen
3.6 Liikennetapaturmien ja kuolemien puolittaminen vuoteen 2030
3.7 Kattavat seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut, aiheeseen liittyvä viestintä ja koulutus kaikille vuoteen
2030 mennessä. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden sisällyttäminen kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin
3.8 Universaali terveyskattavuus: yhdenvertainen pääsy laadukkaisiin ja välttämättömiin terveyspalveluihin
sekä turvallisten, tehokkaiden, laadukkaiden ja edullisten lääkkeiden ja rokotteiden saanti ilman maksuista
koituvaa taloudellisen ahdingon riskiä.
3.9 Merkittävä lasku kuolemissa, jotka johtuvat myrkyllisistä kemikaaleista tai ilman, veden tai maaperän
saastumisesta
20. WHO asettamat SDG3 tavoitteet
20
3.A WHO Framework Convention on Tobacco Control – toimeenpanon
tehostaminen
3.B Rokotteiden ja lääkkeiden kehityksen tukeminen, erityisesti koskien niiden
tarttuvien ja tarttumattomien tautien hoitoa, jotka ovat yleisiä kehittyvissä
maissa. Näiden lääkkeiden edullisen saatavuuden turvaaminen.
3.C Terveydenhuollon resurssien ja hoitohenkilökunnan saatavuuden,
koulutuksen ja pysyvyyden lisääminen ja turvaaminen kehittyvissä maissa.
3.D Kansallisten ja globaalien riskien ennustamisen kehittäminen sekä niihin
varautumisen ja niiden hoidon kapasiteetin vahvistaminen
21. 3.1 Äitiyskuolleisuuden lasku maailmanlaajuisesti tasolle 70/100 000 synnytystä
3.2 Imeväiskuolleisuuden lasku tasolle 12/1,000 syntynyttä lasta
21Lähde: Veli-Matti Ulander, HUS
29. 3.8. Turvallisten, tehokkaiden, laadukkaiden ja edullisten
lääkkeiden ja rokotteiden saanti ilman maksuista koituvaa
taloudellisen ahdingon riskiä
0 %
5 %
10 %
15 %
20 %
25 %
30 %
35 %
20-54 v 55-74 v 75+ v
Tinkinyt ruuasta, lääkkeistä tai
lääkärikäynneistä rahan takia (%)
Miehet Naiset
Lähde: FinSote 2017-2018, THL
29