Suositus tukee TOIMIAssa arvioitujen toimintakykymittareiden käyttöä. Suosituksella halutaan ohjata myös
niiden toimintakykymittareiden käyttöä, joita ei ole TOIMIAssa arvioitu. Tämä suositus kohdentuu asiakkaan
toimintakyvyn arvioinnissa ja seurannassa käytettävien toimintakykymittareiden käyttöön ja mittaustulosten
hyödyntämiseen. Suositus on tarkoitettu sovellettavaksi sosiaalialan eri osa-alueilla palveluja järjestettäessä ja
tuotettaessa osana asiakastyötä ja sen johtamista.
Allianssi-risteilyn 2014 kanava:
Vaikuttavuusselvitys – ohjeita vaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertomiseen
Miten vaikuttavuuden arvioinnista ja vaikutusten kertomisesta saa tolkkua? Kolmannen lähteen tuottamassa selvityksessä valotetaan ymmärrettävästi mistä on kyse, miksi se on tärkeää ja kuinka sen saa käyntiin. Tule kuulemaan, miten vaikutusprosesseja kaivetaan esiin tarinoista, miten eri menetelmät suhteutuvat toisiinsa sekä itse kokeilemaan miten vaikuttavuuden esittäminen onnistuu.
Vetäjät: Kolmas lähde hankkeen projektipäälliköt Arsi Veikkolainen, Allianssi ja Elina Vanhapiha, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus.
Allianssi-risteilyn 2014 kanava:
Vaikuttavuusselvitys – ohjeita vaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertomiseen
Miten vaikuttavuuden arvioinnista ja vaikutusten kertomisesta saa tolkkua? Kolmannen lähteen tuottamassa selvityksessä valotetaan ymmärrettävästi mistä on kyse, miksi se on tärkeää ja kuinka sen saa käyntiin. Tule kuulemaan, miten vaikutusprosesseja kaivetaan esiin tarinoista, miten eri menetelmät suhteutuvat toisiinsa sekä itse kokeilemaan miten vaikuttavuuden esittäminen onnistuu.
Vetäjät: Kolmas lähde hankkeen projektipäälliköt Arsi Veikkolainen, Allianssi ja Elina Vanhapiha, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus.
Laajennettu valinnanvapaus sote-uudistuksessa - Innolink Research kilpailukyv...Innolink Research
Sote-uudistuksen monet tasot askarruttavat. Mikä muuttuu yksilön, yhtiön, kunnan, maakuntien ja sote-henkilöstön näkökulmasta?
Palvelujen tuotannon kilpailukenttä muuttuu merkittävästi, ja toimijat tarvitsevat uudenlaista osaamista. Me Innolinkissä tarjoamme käyttöön osaamisemme kilpailukyvyn kehittämisen kumppanina.
Kokeiluista käytäntöön - Ikääntyneiden palvelut valinnanvapauden kynnyksellä -seminaari
30.1.2018, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Tässä seminaarissa ikääntyneiden palveluihin pureudutaan käytännön kokemusten ja kehitystyön näkökulmista: Mikä toimii, mikä ei? Millaiset kokeilut ovat juurtuneet, millaisista on luovuttu? Onnistuneessa hankkeessa hyödynnetään aiempia kokemuksia ja arvioidaan omaa toimintaa kriittisesti.
Seminaari koostuu neljästä eri teemakokonaisuudesta: valinnanvapaus, asiakassuunnitelma, kotihoito ja viestintä.
www.thl.fi/io
Leena Åkerblad ja Kaisa Haapakoski, Jyväskylän yliopistosta: Ammatillinen kuntoutus: Toimivan palvelun edellytyksiä.
Reflektio AMKU- ja TEAK-tutkimusten pohjalta.
Esitys Muutos-hankkeen loppuseminaarissa 26.11.2019.
Laajennettu valinnanvapaus sote-uudistuksessa - Innolink Research kilpailukyv...Innolink Research
Sote-uudistuksen monet tasot askarruttavat. Mikä muuttuu yksilön, yhtiön, kunnan, maakuntien ja sote-henkilöstön näkökulmasta?
Palvelujen tuotannon kilpailukenttä muuttuu merkittävästi, ja toimijat tarvitsevat uudenlaista osaamista. Me Innolinkissä tarjoamme käyttöön osaamisemme kilpailukyvyn kehittämisen kumppanina.
Kokeiluista käytäntöön - Ikääntyneiden palvelut valinnanvapauden kynnyksellä -seminaari
30.1.2018, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Tässä seminaarissa ikääntyneiden palveluihin pureudutaan käytännön kokemusten ja kehitystyön näkökulmista: Mikä toimii, mikä ei? Millaiset kokeilut ovat juurtuneet, millaisista on luovuttu? Onnistuneessa hankkeessa hyödynnetään aiempia kokemuksia ja arvioidaan omaa toimintaa kriittisesti.
Seminaari koostuu neljästä eri teemakokonaisuudesta: valinnanvapaus, asiakassuunnitelma, kotihoito ja viestintä.
www.thl.fi/io
Leena Åkerblad ja Kaisa Haapakoski, Jyväskylän yliopistosta: Ammatillinen kuntoutus: Toimivan palvelun edellytyksiä.
Reflektio AMKU- ja TEAK-tutkimusten pohjalta.
Esitys Muutos-hankkeen loppuseminaarissa 26.11.2019.
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
2. Sosiaalihuollon palvelutehtävät
• Sosiaalihuollon palveluja tuottavat niin julkinen, yksityinen kuin kolmas
sektori
• Sosiaalihuollon palvelutehtäviin kuuluvat iäkkäiden palvelut,
lapsiperheiden palvelut, lastensuojelu, perheoikeudelliset palvelut,
päihdehuolto, työikäisten palvelut ja vammaispalvelut ja tietyin osin
kuntoutuspalvelut
• Sosiaalialalla työskentelee korkeakoulututkinnon ja toisen asteen
tutkinnon suorittaneita ammattilaisia sekä muuta asiakastyöhön
osallistuvaa henkilöstöä
3. Tarkoitus ja kohderyhmä
• Sosiaalialalla on käytössä lukuisia erilaisia mittareita, joiden tuottamaa tietoa
sovelletaan niin asiakkaita koskevassa päätöksenteossa kuin johtamisessa
• Geneerinen suositus kohdentuu sekä asiakastyöhön että asiakastyön
johtamiseen erilaisissa organisaatioissa
• Suositus on tarkoitettu sovellettavaksi sosiaalialan eri osa-alueilla palveluja
järjestettäessä ja tuotettaessa
• Suositus ei ota kantaa mittareiden kehittämiseen ja niiden soveltuvuuden
arviointiin
Suosituksen rajaus
• Suositus on rajattu koskemaan vain toimintakykymittareita. Suosituksessa ei
esitetä ohjaavia linjauksia muista sosiaalialalla käytössä olevista käytännöistä ja
menetelmistä. Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia koskevat kysymykset ja
menetelmät sekä sosiaalisen toimintakyvyn määrittely on edellä mainituista
syistä rajattu suosituksen sisällön ulkopuolelle.
4. Suositus
1) Sosiaalialan ammattihenkilö käyttää työssään vain sellaisia
toimintakykymittareita, jotka ovat perusteltuja ja kulloiseenkin asiayhteyteen
sekä käyttötarkoitukseen soveltuvia. Mittareiden ja niiden käytön tuntemus
on osa sosiaalialan ammatillista osaamista.
2) Sosiaalialan ammattihenkilö keskustelee asiakkaan kanssa mittarin
käyttötarkoituksesta ja mittaamisen mahdollisista vaikutuksista
palvelutarpeen arvioon, asiakassuunnitelmaan, päätöksentekoon,
palvelujen toteuttamiseen sekä palvelujen toteutumisen arviointiin.
3) Sosiaalialan ammattihenkilö ei perusta päätöksentekoaan yksinomaan
käyttämiinsä mittareihin. Mittareiden avulla saatu tieto on vain yksi osatekijä
kokonaisvaltaista harkintaa edellyttävässä sosiaalihuollon
päätöksenteossa.
4) Toimintayksikön esimiehet ja työnantaja huolehtivat osaltansa siitä, että
ammattihenkilöllä on mittarien käyttöä koskeva riittävä osaaminen ja että
mittaamisen toimintakäytännöt ovat mahdollisimman yhteneväiset.
5. Mittarit sosiaalihuollon
kontekstissa
• Mittarit ovat työvälineitä, jotka tuottavat asiakastyöhön tarvittavaa tietoa
• Muutokseen tähtäävän asiakastyön lähtökohtana on tarpeen yhteinen määrittely
asiakkaan kanssa
Arvioidaan, tarvitaanko tarkkaa mitattavissa olevaa tietoa asiakkaan
sosiaalisesta toimintakyvystä vai soveltuuko kuvaileva tekstimuotoinen arvio
vai tarvitaanko niitä molempia.
• Mittareiden avulla pyritään saamaan tietoa asiakkaan sosiaalihuollon tarpeesta ja
interventioiden vaikutuksista
• Kertyvä tieto auttaa tunnistamaan toimivia ja vaikuttavia toimintatapoja
• Linjaus 1: Sosiaalialan ammattihenkilö käyttää työssään vain sellaisia
toimintakykymittareita, jotka ovat perusteltuja ja kulloiseenkin asiayhteyteen sekä
käyttötarkoitukseen soveltuvia. Mittareiden ja niiden käytön tuntemus on osa
sosiaalialan ammatillista osaamista
6. Ammattieettiset velvoitteet
sosiaalialalla
• Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden ammattieettisenä velvollisuutena on sosiaalisen
toimintakyvyn, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy
ja hyvinvoinnin lisääminen
• Ammattilainen selvittää asiakkaalle ymmärrettävällä tavalla hänen oikeutensa ja
velvollisuutensa sekä eri toimintatapojen vaihtoehdot, niihin mahdollisesti liittyvän
mittaamisen ja mittaamisen vaikutukset asiakkaan tilanteeseen hänen
itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen
• Mittarin käytön on perustuttava asiakkaan antamaan suostumukseen ja tuettava sitä, että
asiakas saa tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisen, oikeanlaisen ja riittävän tuen sekä
lakisääteiset palvelut
• Mittarin käytöstä kieltäytyminen ei saa haitata asiakkaan asian käsittelyä eikä johtaa
perusteettomiin oikeudenmenetyksiin
• Linjaus 2: Sosiaalialan ammattihenkilö keskustelee asiakkaan kanssa mittarin
käyttötarkoituksesta ja mittaamisen mahdollisista vaikutuksista palvelutarpeen arvioon,
asiakassuunnitelmaan, päätöksentekoon, palvelujen toteuttamiseen sekä palvelujen
toteutumisen arviointiin.
7. Mittaaminen sosiaalialan
asiakastyössä
• Sosiaalialan työ on vuorovaikutustyötä, jossa keskeistä on dialogin avulla
rakentuva luottamuksellinen ja kunnioittava asiakassuhde asiakkaan ollessa
keskeinen toimija
• Yleisimmin sosiaalialan ammattilainen on tekemisissä mittareiden kanssa, silloin
kun määritellään asiakkaan tarpeita ja/tai arvioidaan toimintakykyä
• Olemassa ei ole sellaista mittaria, menetelmää tai arviointikehikkoa, joka
kykenisi huomioimaan kaikki ihmisten elämään kuuluvat mahdolliset muuttujat
• Linjaus 3: Sosiaalialan ammattihenkilö ei perusta päätöksentekoaan yksinomaan
käyttämiinsä mittareihin. Mittareiden avulla saatu tieto on vain yksi osatekijä
kokonaisvaltaista harkintaa edellyttävässä sosiaalihuollon päätöksenteossa.
8. Osaaminen, vastuu ja harkinta
• Ammattilaisen tulee osata käyttää valittua mittaria oikein ja ymmärtää
mittaustuloksia
• Mittaustuloksia tulee aina tulkita ja arvioida osana asiakkaan kokonaistilannetta
ja tarvittaessa osana moniammatillisen tiimin arviota
• Vastuu osaamisesta ja ammattitaidosta jakaantuu työntekijän ja työnantajan
kesken
Ammattihenkilöillä on velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan
Työnantajan on huolehdittava tarvittavasta perehdytyksestä ja siitä, että
henkilöstö osallistuu ammattitaidon kehittämiseksi tarpeelliseen
täydennyskoulutukseen
• Linjaus 4 : Toimintayksikön esimiehet ja työnantaja huolehtivat osaltansa siitä,
että ammattihenkilöllä on mittarien käyttöä koskeva riittävä osaaminen ja että
mittaamisen toimintakäytännöt ovat mahdollisimman yhteneväiset.