Suomi nousi painetun älyn teollistajaksi VTT:n johdolla
•Download as PPTX, PDF•
1 like•127 views
Me olemme olleet mukana teollisessa murroksessa, joka mahdollistaa taivuteltavat ja eri muotoiset älykkäät sovellukset - 20 vuoden takainen hullu visio on tänään totta.
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Suomi nousi painetun älyn teollistajaksi VTT:n johdolla
Similar to Suomi nousi painetun älyn teollistajaksi VTT:n johdolla (20)
More from VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
More from VTT Technical Research Centre of Finland Ltd (20)
Suomi nousi painetun älyn teollistajaksi VTT:n johdolla
- 1. Suomi nousi painetun älyn teollistajaksi VTT:n johdolla
- 2. Tulevaisuuden mahdollisuudet syntyvät vahvoja teollisuudenaloja yhdistämällä. 2VTT 2018 Painettu äly mullistaa kotimaista teollisuutta. Kun esimerkiksi paperiteollisuuden tuotteisiin yhdistetään elektronisia tai biologisia toiminnallisuuksia, niille voi avautua uusia markkinoita terveydenhuollon tai turvallisuuden toimialoilla.
- 3. 3VTT 2018 Painetun älyn kehittäminen alkoi rohkeudesta visioida. Kun osaamiset ja teknologiset valmiudet kasvoivat, myös yritykset tarttuivat painetun älyn mahdollisuuksiin. Syntyi PrintoCent.
- 4. PrintoCent-innovaatiokeskus vauhdittaa painetun älyn kaupallistamista 4VTT 2018 • Painetun älyn tutkimustulokset nopeasti teollisuuden käyttöön • Yrityksille mahdollisuus kehittää ja kokeilla tuoteprototyyppejä ketterästi • Ympärillä EU:n laajuinen yhteistyöverkosto • Yrittäjyyshankkeita, koulutusta, innovaatiokilpailuja ja seminaareja • Mukana Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu ja BusinessOulu Tavoitteena on synnyttää Suomeen 15 vuoden kuluessa 1 000 uutta työpaikkaa.
- 5. Panostuksemme painettuun älyyn on synnyttänyt uutta liiketoimintaa, vientituotteita ja työpaikkoja Suomeen. 5VTT 2018
- 6. Suomesta tuli painetun älyn teollistamisen edelläkävijä 6VTT 2018 • Suomessa painetun älyn parissa toimivien pk- yritysten liikevaihto ylitti 50 miljoonaa euroa vuonna 2014* • Yhteisliikevaihto on moninkertainen, kun lasketaan mukaan suuryritysten painettuun älyyn liittyvä myynti *Lähde: Painettu äly – kehityspolku, Tekes, 2017 ”Pitkän aikajänteen tutkimustyöllä kehitetty osaaminen ei ole helposti kopioitavissa. Tämä osaaminen poikii kilpailukykyä, yrityksiä ja työpaikkoja Suomeen, ja siksi siihen kannattaa panostaa.” Harri Kopola, tutkimusprofessori, VTT
- 7. VTT:n spin-off tuo painetun älyn osaksi rakenteita 7VTT 2018 • Elektroniset toiminnallisuudet tulevat osaksi rakenteita, jolloin mekaaniset nappulat, mittarit ja näytöt jäävät historiaan • Tuloksena kestävämpiä, kevyempiä ja ohuempia tuotteita • Käyttökohteina autoteollisuus, kodinkoneet, IoT-laitteet sekä puettavan elektroniikan sovellukset • 70 työntekijää • Frost & Sullivan Best Practices 2017 -palkinto mm. innovaation vaikuttavuuden ansiosta Case TactoTek Kuva: TactoTek
Editor's Notes
- VTT haluaa hyödyntää moniteknistä osaamistaan mahdollisimman laajasti yhteiskunnan, asiakkaiden ja tieteen hyväksi Vastineeksi julkisesta rahoituksesta joka toimintamme mahdollistaa, haluamme uudistaa teollisuutta ja luoda uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja Suomeen, sekä koko Eurooppaan. *** Rakenne: Kansi sivu 1 > lähtötilanne sivu 2 > PrintoCentin tehtävä sivu 3 > PrintoCent lukuina sivu 4 > Vaikuttavuus sivu 5 > Markkinan koko lukuina sivu 6 > Case TactoTek
- Painettu äly = Painokoneella tuotettu älykkyys tarkoittaa tuotteisiin integroitavaa elektroniikkaa, sekä optisia, biologisia ja kemiallisia toiminnallisuuksia Tunnistimme painetussa älyssä mahdollisuuden digitalisoida perinteisten toimialojen tuotteita, luoda uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja Suomeen. HYÖDYT: Painettua älyä sisältävät tuotteet ovat usein aiempaa kevyempiä, kestävämpiä ja kustannustehokkaampia. Tämä edistää ympäristöystävällisyyttä ja vastuullisuutta. Käyttäjälähtöisyys ja helppokäyttöisyys korostuvat.
- Mullistavien teknologioiden, kuten painetun älyn, kehittämisessä pitää olla rohkeutta visioida ja kehittää asioita, vaikka kaupallistavat tahot arkailevat. Kun ensimmäinen teollinen toimija alkaa hyödyntää kyseistä teknologiaa, kehitystyön vaikuttavuus moninkertaistuu uusien käyttökohteiden, arvoketjujen, ekosysteemin toimijoiden ja sidosryhmien myötä. 1990-luvun loppupuolella VTT:llä käynnistettiin ensimmäiset painetun elektroniikan tutkimushankkeet. Tuolloin pohdittiin mm. keinoja yhdistää vahvoja teollisuuden aloja, kuten metsä- ja elektroniikkateollisuutta. 2000-luvun alussa painettu elektroniikka yleistyi maailmalla ja VTT:llä heräsi tarve erikoistua. Keskittyminen rullalta rullalle -valmistustekniikkaan mahdollisti VTT:n moniteknisen osaamisen hyödyntämisen. Valmistusmenetelmä mahdollistaa suuren valmistusmäärät kerralla, nopeuden ja kustannustehokkuuden. 2006 VTT:llä alettiin puhua ”painetusta älystä”. Termi kattaa myös optisten, biologisten ja kemiallisten toiminnallisuuksien painamisen, ja laajentaa käyttökohteet pakkaus- ja painotuotteista mm. diagnostiikkaan ja kodinelektroniikkaan. Teollisuuden toimijat haastoivat meidät osoittamaan, kuinka painettu äly skaalataan teolliseen toimintaan. Vastasimme haasteeseen perustamalla PrintoCent-innovaatiokeskuksen: PrintoCentin ensimmäinen vaihe vuosina 2009–2012 keskittyi pilottitehtaan pystyttämiseen ja toiminnan käynnistämiseen. Toinen vaihe oli ekosysteemin rakentamisen aikakausi vuosina 2013–2015. Sen aikana teollisuusjätit saatettiin yhteen innovatiivisten start upien ja ketterien pk-yritysten kanssa toteuttamaan hankkeita yhdessä. Nyt meneillään on PrintoCentin kolmas vaihe, joka käynnistyi 2016 ja kantaa vuoteen 2018. Tavoitteena on uusien liiketoimintamahdollisuuksien aktiivinen hakeminen ja edistäminen yhteistoimin
- PrintoCent-innovaatiokeskus perustettiin yhdessä Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun ja BusinessOulun kanssa vuonna 2009. http://www.printocent.net Tavoitteena oli tuoda painetun älyn tutkimustulokset nopeasti ja sujuvasti teollisuuden hyödynnettäväksi Ainutlaatuisen pilottitehtaan avulla yritykset voivat kehittää painetun älyn tuoteprototyyppejä ketterästi ilman mittavia investointeja. EU:n laajuinen yhteistyöverkosto hakee aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. VTT ja PrintoCent tukee uuden yritystoiminnan perustamista, liiketoiminnan kehitystä ja suomalaista kilpailukykyä monin keinoin: esim. tukemalla yrittäjyyshankkeita ja osallistumalla koulutuksen, liiketoiminnallistamiskurssien ja innovaatiokilpailujen järjestämiseen. Lisäksi järjestämme kansainvälisen PRINSE-seminaarin kahden vuoden välein. Innovaatiokeskuksen toiminnan tavoitteena on saada ennustetusta 250 miljardin euron globaalista markkinasta Suomeen 1 % seuraavien 15 vuoden kuluessa. Se toisi Suomeen 10 000 uutta vientiteollisuuden työpaikkaa.
- Innovaatiokeskuksen toiminta käynnistetty vuonna 2009. Liikevaihto 35 miljoonaa euroa vuonna 2016 (luku kattaa vain yhteisön suomalaiset pk-yritykset). 44 jäsenyritystä, joista 1/3 on kv-yrityksiä. Yhteisössä työskentelee n. 300 asiantuntijaa teollisuuden ja 100 tutkimuksen parissa. Tavoitteena on luoda 1 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. PrintoCentin toiminnan pohjalta on tähän mennessä syntynyt yli 25 yritystä, joista osa toimii jo hyvinkin merkittävässä mittakaavassa. Niissä syntyy vientituotteita, uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. Esimerkkeinä mainittakoon TactoTek, taipuisia ledinäyttökalvoja valmistava Flexbright, älypohjallisia kehittävä MoveSole sekä pikadiagnostiikkaan erikoistunut Goodwiller.
- VTT pitää tärkeänä sitä, että tutkimushankkeiden vaikutukset ovat kauaskantoisia.
- TactoTek kehittää ainutlaatuista rakenteellista elektroniikkaa, jossa toiminnallisuudet ja komponentit integroidaan ohuen, ruiskuvaletun, kolmiulotteisen muovirakenteen sisään. Näin painettu äly tulee osaksi rakenteita. https://www.tactotek.com Injection moulded structural electronics (IMSE) -innovaation avulla saadaan aikaan yksinkertaisempia rakenteita ja näin huomattavasti kestävämpiä, kevyempiä ja ohuempia tuotteita kuin perinteisillä valmistusmenetelmillä. Esimerkiksi autoissa elektroniset toiminnallisuudet tuodaan auton rakenteisiin kuuluville pinnoille, kuten kojelautaan, keskikonsoliin, ikkunoihin ja oviin. Mekaaniset nappulat, mittarit ja näytöt jäävät historiaan. https://www.tactotek.com/tactotek-and-quin-partner/ Yritykselle myönnettiin Frost & Sullivan Best Practices 2017-palkinto innovaation vaikuttavuuden, skaalautuvuuden, kohdemarkkinoiden ja soveltuvien käyttökohteiden monipuolisuuden ansiosta. https://www.tactotek.com/press-release-frost-sullivan-names-tactotek-winner-2017-global-technology-innovation-award/ Vuonna 2011 perustettu TactoTek työllistää nyt jo 70 henkeä ja yrityksen tavoitteena on tuplata henkilöstömäärä vuoden 2018 aikana.