SlideShare a Scribd company logo
Euroopassa tuotetaan 
lähes 30 miljoonaa tonnia muovijätettä vuosittain, ja
määrä on kasvussa. Ruokapakkausten osuus tuotetusta muovijätteestä on
lähes 60 %. Euroopan unioni (EU) on asettanut vuonna 2018 julkaistussa
muovistrategiassaan tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä kaikki
unionin alueella käytetyt muovipakkaukset ovat joko uudelleenkäytettäviä
tai helposti kierrätettäviä. Sama tavoite on kirjattu myös vuonna 2020
päivitettyyn EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelmaan. Lisäksi vuonna 2019
säädetty kertakäyttömuovidirektiivi pyrkii vähentämään kertakäyttöisten
muovituotteiden kulutusta, mukaan lukien syömävalmiin ruuan pakkauksia,
sekä kieltämään joukon muovia sisältäviä tuotteita EU:n alueella.
TAVOITTEENA TORJUA YMPÄRISTÖN ROSKAANTUMISTA JA
PIENENTÄÄ RUOKAPAKKAAMISEN YMPÄRISTÖKUORMAA
EU on aktivoitunut pakkausten tuotannon ja käytön sekä pakkausjätteiden
aiheuttamien ympäristöhaittojen torjunnassa. Taustalla on 1) halu estää
ympäristön roskaantumista ja vähentää erityisesti meriin ja maaperään
päätyvän muovijätteen määrää sekä 2) tarve pienentää ruokapakkaamisen
ympäristökuormaa lisäämällä materiaalien ja pakkausten kierrätystä sekä
korvaamalla fossiilisia raaka-aineita osin uusiutuvilla.
KOHTI KESTÄVÄÄ RUOKAPAKKAAMISTA
KESTÄVÄN RUOKAPAKKAAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET JA
TOIMENPIDEOHJELMA OSAKSI MUOVITIEKARTTATYÖTÄ
MINISTERIÖILTÄ VAHVEMPAA TUKEA VAPAAEHTOISTEN
SOPIMUSTEN OSANA TAPAHTUVAAN INNOVAATIOYHTEISTYÖHÖN
YHTEISTYÖLLÄ SUOMESTA JOHTAVA KESTÄVÄN
RUOKAPAKKAAMISEN INNOVAATIOALUSTA
TUOTTAJAYHTEISTYÖTÄ TARVITAAN TUOTEMERKINTÖJEN JA
PAKKAUSTEN KIERRÄTETTÄVYYDEN SELKIYTTÄMISEKSI
1.
2.
3.
4.
EUROOPAN UNIONI HALUAA RUOKAPAKKAUKSISTA
KIERRÄTETTÄVIÄ JA UUDELLEENKÄYTETTÄVIÄ
EU:n muoviroskan vähentämistä ja kiertotalouden edistämistä koskevat
tavoitteet edellyttävät muutoksia ruokapakkaamisessa. Nämä tavoitteet
tuovat suomalaisille ruuan tuotannon, vähittäiskaupan ja pakkausteollisuuden
toimijoille sekä uusia vaatimuksia että kasvumahdollisuuksia. Esittelemme
sekä poliittisen että yrityksien päätöksenteon tueksi kuusi kestävän ruoka-
pakkaamisen kriteeriä sekä niiden väliset jännitteet. Lisäksi suosittelemme
päätöksentekijöille toimenpiteitä kestävää ruokapakkaamista edistävän
innovaatioyhteistyön tehostamiseksi.
SUOSITUKSIA PÄÄTTÄJILLE
PAKKAUKSEN TOIMINNALLISUUS MÄÄRITTÄÄ KESTÄVYYDEN
Maaliskuussa 2020 julkaistussa EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelman
päivityksessä asetetaan tavoitteeksi, että tulevaisuudessa tuotteiden ja niiden
suunnittelun kestävyysperiaatteet ohjaavat laajempaa poliittista ja lain-
säädännöllistä kehitystä. Mitä tämä voisi tarkoittaa ruokapakkausten kohdalla?
Nykyään ruuan ja ruokapakkausten ympäristövaikutuksia mitataan paljolti
toisistaan erillisillä mittareilla, eikä pakkauksen toiminallisuutta usein huomioi-
da näissä mittareissa.
RUOKAPAKKAAMISEN KESTÄVYYDEN KRITEERIT
Ruokapakkaamisen kestävyydellä 
voidaan viitata ekologiseen, taloudel-
liseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Kestävyyden arvioinnis-
sa tulee huomioida paitsi itse pakkaus, sen valmistus ja raaka-aineketjut, myös
pakkauksen merkitys ruuan tuotannon, jakelun, kuluttamisen ja jätehuollon
kokonaisuudessa. Ruokapakkauksen tehtävä on suojata tuotetta logistisessa
ketjussa, kaupassa ja kotitalouksissa: tarkoitus on saada tuote syödyksi ja
vältettyä ruokahävikki. Lisäksi pakkausratkaisun tulisi helpottaa ruokaketjun
toimijoiden ja kuluttajien arkea, sopia ongelmattomasti jätehuolto- ja kier-
rätysjärjestelmiin sekä olla kustannus- ja resurssitehokas.
Pakkauksilla on olennainen tehtävä ruoka-
ketjussa. Pakkausmateriaalien ja pakkausten
kulutuksen vähentäminen ja kierrätyksen edistä-
minen tulee toteuttaa niin, että sivutuotteena
ei synny uusia haittoja toisaalle, esimerkiksi
lisääntyneen ruokahävikin myötä.
Ruokapakkausten kestävyyskriteerien määrit-
täminen edellyttää lisätietoa siitä, kuinka
muutokset pakkaamisessa edistävät tai jarrut-
tavat erilaisia ruokajärjestelmälle asetettuja
kestävyystavoitteita sekä pakkausteollisuu-
den mahdollisuuksia kehittää uusia ympäris-
töystävällisempiä ratkaisuja.
VAARANA ON YMPÄRISTÖHAITTOJEN SIIRTYMINEN TOISAALLE
Pakkaus suojaa ruokaa kuljetuksen ja säilytyksen aikana. Pakkaukset ovat
nykyisten pitkien, globaalien ruokaketjujen aikana välttämätön osan toimivaa
ja turvallista ruokajärjestelmää. Tarkoituksenmukainen pakkaus edistää ruuan
säilyvyyttä ja vähentää siten ruokahävikkiä ja siitä syntyviä hiilidioksidi-
päästöjä. Nykyisellään ruokaketjussa poisheitetyn ruuan määrä on Suomessa
n. 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa.
Elintarvikkeiden tuotannon ympäristövaikutukset ovat usein monikymmen-
kertaiset pakkauksen valmistukseen ja kierrätykseen verrattuna. Osa pak-
kaamisen ympäristökuormaa pienentämään pyrkivistä politiikkatoimista ei
kuitenkaan huomioi pakkausten toiminnallista roolia ruokaketjussa.
Kestävyyden eri kriteerit voivat olla ristiriidassa
keskenään. Tästä johtuen myös yksittäistä ruo-
kapakkaamisen kestävyystavoitetta edistävä
toimi saattaa hankaloittaa toisen kestävyys-
tavoitteen saavuttamista. Voidakseen tehdä
perusteltuja valintoja, päätöksentekijöiden
on tunnettava ruokapakkaamisen toiminta-
ympäristö sekä eri kestävyyskriteerien väliset
ristiriidat ja keskinäisriippuvuudet.
1.
2.
5.
4.
3.
6.
KESTÄVÄ
RUOKA-
PAKKAUS
SOPII KULUTTAJAN
ARKEEN JA
T
U
K
E
E
R
U
O
K
A
K
E
T
J
UN
T
O
I
M
I
J
O
I
D
E
N
L
I
I
K
E
T
O
I
M
I
N
T
A
A
S
U
O
J
A
A
R
U
O
K
A
A
J
A
V
Ä
H
E
N
T
Ä
Ä
H
Ä
V
I
K
K
I
Ä
TEHOKKAASTI
KIERRÄTETTÄVISSÄ
JA/TAI UUDELLEEN
KÄYTETTÄVISSÄ
T
A
K
A
A
R
U
O
A
N
T
U
R
V
A
L
L
I
S
U
U
D
E
N
J
A
L
A
A
D
U
N
Y
M
P
Ä
R
I
S
T
Ö
-
V
A
I
K
U
T
U
K
S
E
T
O
V
A
T
P
I
E
N
E
T
VALINTOIHIN
Kulu�aja ei pysty arvioimaan
tuotekokonaisuuden
ympäristövaikutuksia.
Tuo�een suojaaminen
saa�aa edelly�ää
ratkaisuja, jotka
lisäävät pakkauksen
ympäristövaikutuksia.
Esimerkiksi kierrätysmuovia ei voi käy�ää
elintarvikekontak�ssa ilman erityislupaa.
Kulu�ajan arkea hankaloi�ava
pakkaus jää ostama�a, ja valinta
saa�aa kohdistua ympäristön
kannalta huonompaan ratkaisuun.
Elintarviketurvallisuus-
vaa�mukset ase�avat
�ukat ehdot uusien
pakkausratkaisujen
kehi�ämiselle.
Pakkausten kierrätystavoi�eet saa�avat
olla ris�riidassa materiaalin käytön tai
kulutuksen vähentämisen kanssa.
Kestävän ruokapakkaamisen kriteerit sekä esimerkkejä kriteereiden välisistä jännitteistä
KESTÄVÄN RUOKAPAKKAAMISEN KRITEERIT SEKÄ ESIMERKKEJÄ KRITEEREIDEN VÄLISISTÄ JÄNNITTEISTÄ
PAKKAUS ON TEHOKKAASTI KIERRÄTETTÄVISSÄ JA/TAI UUDELLEENKÄYTETTÄVISSÄ:
Erityisesti muovia sisältävän pakkausjätteen vähentäminen on tärkeää. Näin ollen pakkaus-
materiaalien ja pakkausten tehokas kierrätettävyys ja uudelleenkäytettävyys ovat keskeisiä
kriteereitä kestävälle ruokapakkaukselle. Muovisten ruokapakkausten uudelleenkäyttö on edel-
leen harvinaista, mutta Suomessa on yrityksiä, jotka ovat kokeilleet uudelleenkäyttöratkaisuja.
Muovijätteen keräys ja kierrätys ovat sen sijaan lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Pääosa
muovijätteestä kierrätetään mekaanisesti. Muita kierrätysmenetelmiä ovat kemiallinen ja
biologinen (biohajoavat materiaalit) kierrätys.
PAKKAUS TUKEE RUOKAKETJUN TOIMIJOIDEN LIIKETOIMINTAA: Taloudellisesti kestävä
ruokapakkaus edistää ruokaketjun toimijoiden liiketoimintaa. Tällainen pakkaus on suunniteltu
materiaali- ja kustannustehokkaaksi niin, että pakkaus suojaa tuotetta sekä mahdollistaa
kustannustehokkaan kuljetuksen, varastoinnin ja käsittelyn. Pakkaus myös viestii tuotteesta, sen
säilyvyydestä, tuoteturvallisuudesta ja kestävyydestä sekä edistää tuotteen myyntiä kaupoissa.
Toisaalta pakkauksen ei tulisi houkutella lisäämään kulutusta yli tarpeen.
PAKKAUS SUOJAA RUOKAA JA VÄHENTÄÄ HÄVIKKIÄ: Ruokapakkauksen toiminnallinen
tehtäväonsuojataruokaa.Tämäosaltaanvähentääruokahävikkiäjasitenruoantuotantoketjusta
aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Tämän toiminnallisuuden saavuttamiseen tarvitaan erilaisia
pakkausmateriaaleja ja prosesseja, joilla on omat ympäristövaikutuksensa.
PAKKAUKSENYMPÄRISTÖVAIKUTUKSETOVATPIENET:Ruokapakkaustenelinkaarenaikaisiin
ympäristövaikutuksiin vaikuttaa merkittävästi käytettävän pakkausmateriaalin laatu, määrä ja
raaka-aineen alkuperä sekä pakkausten käytön jälkeiset vaiheet ja hyötykäyttö. Elintarvikepak-
kaus voi koostua hyvin erilaisista materiaaleista, kuten fossiilisista tai biopohjaisista muoveista,
kuitupohjaisista materiaaleista, metalleista, lasista ja erilaisista yhdistelmämateriaaleista.
Muovipakkaukset koetaan ongelmallisiksi ennen kaikkea niiden aiheuttaman maaperän ja
vesistöjen roskaantumisen, mikromuoviongelman sekä valmistuksessa käytettävien fossiilisten
materiaalien vuoksi. Biopohjaisilla pakkausmateriaaleilla, mukaan lukien biopohjaiset muovit,
on omat ympäristövaikutuksensa (esim. rehevöittävät vaikutukset, maankäyttö, vedenkäyttö).
Biomateriaalientuotantoonvoiliittyämyöskasvillisuudenjamaaperänhiilivarastojenmuutoksia,
mikä on tärkeä ottaa huomioon eri pakkausmateriaalien ilmastovaikutuksia vertailtaessa.
PAKKAUS TAKAA RUUAN TURVALLISUUDEN JA LAADUN: Ruuan turvallisuuden takaaminen on
yksi ruokapakkauksen tärkeimmistä tehtävistä. Tämän vuoksi ruokapakkausten materiaaleja
säännellään ja valvotaan EU:ssa tarkasti muun muassa elintarvikekontaktiin soveltuvien mate-
riaalien sääntelyllä. Sen lisäksi, että pakkauksen tulisi suojata ruokaa terveyttä vaarantavalta
pilaantumiselta, pakkauksen tulisi myös turvata ruuan maun ja rakenteen säilyminen
mahdollisimman hyvinä. Erilaiset ruuat asettavat erilaisia vaatimuksia ruokapakkauksen rasvan-,
kaasun- ja kuumankestävyyteen, pakastettavuuteen, ilmatiiviyteen ja kosteudenkestoon.
PAKKAUS SOPII KULUTTAJAN ARKEEN JA VALINTOIHIN: Kulttuurisesti kestävä pakkaus
sopii kuluttajan arkeen ja arjen valintoihin. Se on vaivaton käyttää, säilyttää ja kierrättää sekä
kustannuksiltaan sopiva. Kulttuurinen kestävyys on edellytys sille, että kuluttajat hyväksyvät ja
ottavat käyttöön uudet pakkaus- ja kierrätysratkaisut. Kuluttajalle voi olla tärkeää, että pakkaus
tukee hänen mielikuviaan tuotteen laadusta ja muista ominaisuuksista. Kuluttajanäkökulma
jää pakkauskehityksessä helposti teknisten näkökulmien varjoon, ja kulttuurisen kestävyyden
tukemista edesauttaisi kuluttajien ottaminen mukaan päätöksentekoon.
Kestävän pakkauksen pitäisi täyttää ruokajärjestelmää pal-
velevat tehtävänsä mahdollisimman pienillä ympäristörasit-
teilla ja järkevillä kustannuksilla. Yritykset, viranomaiset ja
poliittiset päätöksentekijät tarvitsevat arvioinnin apuväli-
neitä pystyäkseen tekemään valintoja, joissa huomioidaan vai-
kutukset ruokapakkaamisen kestävyyden eri kriteereihin.
Pakkauksen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset pitää aina suhteuttaa
pakkauksen toiminnalliseen tehtävään. Tuotteen suojaaminen saattaa edellyttää
ratkaisuja, jotka lisäävät pakkauksen yksittäisiä ympäristövaikutuksia, mutta
tuote-pakkauskokonaisuuden ympäristövaikutukset kuitenkin vähenevät.
Muovisten ruokapakkausten kierrätystavoitteet saattavat olla ristiriidassa
muiden ympäristötavoitteiden, kuten materiaalin käytön tai kulutuksen
vähentämisen kanssa. Esimerkiksi elintarvikepakkauksissa usein käytettävät,
materiaalia säästävät monikerrosmuovit ovat hankalia kierrätettäviä, kun taas
helposti mekaanisesti kierrätettävissä muovipakkauksissa saattaa olla enemmän
materiaalia. Samoin biohajoavat muovit aiheuttavat ongelmia mekaanisessa
muovinkierrätyksessä.
Turvallinen ja maukas ruoka ovat tavoitteita, jotka ohjaavat sekä yritysten
että kuluttajien pakkauksille asettamia vaatimuksia. Samaan aikaan erityisesti
ruuan turvallisuutta takaavaa elintarvikekontaktimateriaalien sääntelyä ei ole
helppo sovittaa yhteen EU:n muovistrategian ja kertakäyttömuovidirektiivissä
asetettujen kierrätystavoitteiden kanssa. Nykyisen käytännön mukaan kierrätys-
muovia ei esimerkiksi voi käyttää elintarvikekontaktissa ilman erityislupaa.
Kuluttajanarkeahankaloittavapakkausjääostamatta,javalintasaattaakohdistua
ympäristön kannalta huonompaan ratkaisuun. Kuluttajan näkökulmasta
huono pakkaus ei esimerkiksi sulkeudu kunnolla uudelleen (ja lisää näin myös
ruokahävikkiä), ei suojaa tai informoi riittävästi tuotteen ominaisuuksista tai on
hankala lajitella ja kierrättää. Joskus kyse on tottumuksesta: jos jokin tietty tuote
on aina totuttu näkemään esimerkiksi muovipakkauksessa, voi muunlainen
materiaali olla vaikea hyväksyä.
Vaikka pakkauksen tehtävänä on edistää tuotteen houkuttelevuutta ja kysyntää,
se on yrityksille myös kustannustekijä. Uusien pakkausratkaisujen käyttöönotto
saattaa olla kallista ja brändin sekä tuotteen kysynnän kannalta riskialtista.
Pakkausmateriaaleille asetetut elintarviketurvallisuusvaatimukset ovat tiukat.
Tämä kasvattaa uusien pakkausratkaisujen kehittämisen riskiä ja kustannuksia.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
KRITEERIEN VÄLISIÄ JÄNNITTEITÄ
KESTÄVÄN RUOKAPAKKAAMISEN KRITEERIT
MITEN EDISTÄÄ SIIRTYMÄÄ KOHTI KESTÄVÄMPÄÄ
RUOKAPAKKAAMISTA?
EU:n kierrätys- ja materiaalitehokkuustavoitteet velvoittavat ja kannustavat
ruokapakkaamisen toimijoita muutokseen. Ruokapakkaamiseen kestävyys
on monesta tekijästä, kuten ruoan tuotannon, jakelun ja kulutuksen
käytännöistä, pakkaussuunnittelusta ja tuotannosta sekä jätehuollosta
ja kierrätysratkaisuista muodostuva systeeminen ilmiö. Näin ollen ruoka-
pakkaamiseen liittyviä kestävyysongelmia ei pystytä ratkaisemaan yksittäis-
ten materiaalivalintojen, tuotekieltojen tai kierrätysvelvoitteiden avulla.
Ratkaisut vaativat, johdonmukaisten politiikkatoimien lisäksi, vahvaa yhteis-
työtä ruokapakkaamisen arvoketjun toimijoiden, tutkimuksen ja julkisen
hallinnon välillä. Elintarviketeollisuus ja pakkausala ovat viime vuosina
aktiivisesti pyrkineet kehittämään uusia, kestävämpiä ruokapakkausratkaisuja.
Näitä ovat esimerkiksi kevyemmät pakkaukset, kierrätettävät sekä bio-
pohjaiset ja -hajoavat materiaalit ja uudelleen käytettävät pakkaukset. Myös
ruokapakkaamisen kestävyyttä ja uusia ruokapakkausratkaisuja koskeva
tutkimus on Suomessa korkealla tasolla.
Suosittelemme poliittisille ja yritysten päättäjille neljää toimen-
pidettä,joidenavullatoimijoidenvälistäyhteistyötäkestävämpien
ruokapakkausratkaisujen kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi
voitaisiin vahvistaa.
SUOSITUKSIA PÄÄTTÄJILLE
KESTÄVÄN RUOKAPAKKAAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET JA TOI-
MENPIDEOHJELMA OSAKSI MUOVITIEKARTTATYÖTÄ: Suomen muovitie-
karttatyön toimeenpanossa on erinomainen mahdollisuus määritellä kestä-
välle ruokapakkaamiselle selkeät, mitattavissa olevat strategiset tavoitteet
ja toimenpidesuunnitelma ympäristösuorituskyvyn, materiaalitehokkuuden
ja materiaalien kierrätysasteen seuraamiseksi ja edistämiseksi. Lisäksi olisi
hyvä luoda esitys johdonmukaisesta politiikkatoimien kokonaisuudesta, jolla
vähennetään ympäristön pilaantumista ja tuetaan uusien, kestävämpien ja
kilpailukykyisten pakkausmateriaalien ja -ratkaisujen kehitystä.
MINISTERIÖILTÄ VAHVEMPAA TUKEA VAPAAEHTOISTEN SOPIMUSTEN
OSANA TAPAHTUVAAN INNOVAATIOYHTEISTYÖHÖN: Ruokapakkaamisen
kestävyyden edistäminen vaatii elintarvike- ja pakkausteollisuudelta tekoja,
kuten panostusta tuotekehitykseen ja uudenlaisiin liiketoimintamalleihin.
Elintarvike-, pakkaus- ja kaupan alat ovat jo ryhtyneet yhteistyöhön elin-
tarvikealan materiaalitehokkuuden edistämiseksi MATSIT-sitoumuksessa.
Vapaaehtoiset sitoumukset luovat pohjan yritysten väliselle tiedonvaihdolle
ja yhteiskehittämiselle sekä pakkausten resurssitehokkuuden ja ympäristö-
suorituskyvyn edistämiselle. Sopimusten tulee 
tukea 
ja edistää 
systemaatti-
sesti ruokapakkaamisen innovaatioita. Ministeriöiden ja julkisten rahoittajien
tulisi tarjota kannusteita, kuten kohdennettua TKI-rahoitusta ja -ohjelmia
innovaatioyhteistyön tukemiseksi.
YHTEISTYÖLLÄ SUOMESTA JOHTAVA KESTÄVÄN RUOKAPAKKAAMISEN
INNOVAATIOALUSTA: Kestävän kasvun ja kiertotaloussiirtymän tukemiseksi
Suomeen tulisi luoda kestävän ruokapakkaamisen innovaatioalusta, jolla
nopeutetaan uusien pakkausmateriaalien ja -ratkaisujen tutkimusta, kehit-
tämistä sekä markkinoille tuloa ja yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä.
Tavoitteena on kehittää ympäristömyönteisiä ratkaisuja, jotka ovat kus-
tannustehokkaita ja kuluttajien arkeen sopivia. Pakkausratkaisujen ympäristö-
suorituskyky tulee osoittaa tieteellisesti ennen käyttöönottoa huomioiden
myös toiminnallisuus, mahdollisuus uudelleenkäyttöön ja tehokas kierrä-
tettävyys. Alustalla tulee myös tukea innovaatioiden kaupallistamista
sekä kokeilla ja kehittää hankintayhteistyötä valtion ja kuntien kanssa.
Innovaatioalustan käynnistäminen ja koordinointi vaatii tutkimusrahoitta-
jien, alueellisten innovaatiotoimijoiden, tutkimuslaitosten ja yritysten välistä
yhteistyötä.
TUOTTAJAYHTEISTYÖTÄ TARVITAAN TUOTEMERKINTÖJEN JA PAKKAUS-
TEN KIERRÄTETTÄVYYDEN SELKIYTTÄMISEKSI: Nykyiset kierrätettävyyttä
koskevat merkinnät ovat kuluttajalle sekavia ja hankalasti tulkittavia.
Kierrätyksenedistämiseksipakkaustentuleekertoakuluttajalleyksiselitteisesti,
kuinkanevoidaanlajitellajakierrättää.Tuottajienvastuullaontukeakuluttajien
kestäviävalintojajohdonmukaisentiedotuksenjatuotemerkintöjenavullasekä
huomioida pakkauksen kierrätettävyys ja elinkaari jo suunnitteluvaiheessa.
Pakkausvalmistajien toiminnan läpinäkyvyyden ja markkinoiden avoimuuden
lisäämiseksi tuottajayhteisöltä tarvitaan selkeitä standardeja ja yhteisiä
sertifikaatteja, joiden avulla kuluttajat voivat vaivattomasti lajitella ja kierrättää
pakkaukset.
1.
2.
3.
4.
Package-Heroes on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke.
Euroopan komissio, Kertakäyttömuovit: Komissio on tyytyväinen sopimukseen uusista
kunnianhimoisista säännöistä merten roskaantumisen vähentämiseksi. Lehdistötiedote
19.12.2019 http://europa.eu/rapid/press-release_IP_18_6867_fi.htm
EuropeanCommission,EvaluationofFoodContactMaterials(FCM),Staffworkingdocument.
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/ares-2017-5809429_en
Hartikainen, H., Roininen, T., Katajajuuri, J.-M., Pulkkinen, H. 2014. Finnish consumer
perceptions of carbon footprints and carbon labeling of food products. Journal of Cleaner
Production 73: 285-293. (15 June 2014).
Katajajuuri, J.-M. 2019. Muovin ja korvaavien materiaalien haasteet ja mahdollisuudet
ympäristövaikutusten kannalta. Muovit/on? -Puutarha-alan pakkauspäivä 28.11.2018
https://kauppapuutarhaliitto.fi/wp-content/uploads/2019/05/1-Ekologinen-pakkaus_
Juha-Matti-Katajajuuri.pdf
Katajajuuri, J.-M., Silvennoinen, K., Hartikainen, H., Heikkilä, L., Reinikainen, A. 2014. Food
waste in the Finnish food chain. Journal of Cleaner Production 73: 322–329 (15 June 2014).
Martinho, G., Pires, A., Portela, G., Fonseca, M., . 2015. Factors affecting consumers’
choices concerning sustainable packaging during product purchase and recycling.
Resource, Conservation and Recycling 103 (2015) 58 -68. DOI: http://dx.doi.org/10.1016/j.
resconrec.2015.07.012.
Nissinen, A. & Savolainen, H. 2019. Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen
hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö - ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia. Suomen
ympäristökeskuksen raportteja 15/2019. ISBN 978-952-11-5017-3.
Plastics Europe- 2019. Plastics – the Facts 2019 An analysis of European plastics production,
demandandwastedata.https://www.plasticseurope.org/application/files/9715/7129/9584/
FINAL_web_version_Plastics_the_facts2019_14102019.pdf
Sonck-Rautio, Kirsi & Tynkkynen, Nina 2021. Addressing consumer perspectives on
sustainable food packaging: Insights from the research literature. Artikkeli arvioitavana.
Silvenius, F., Grönman, K., Katajajuuri, J.-M., Soukka, R., Koivupuro, H.-K., & Virtanen, Y. 2014.
The role of household food waste in comparing environmental impacts of packaging
alternatives. Packaging Technology and Science – An International Journal 27 (4): 277–292,
April 2014.
Silvennoinen, K., Katajajuuri, J.-M., Hartikainen, H., Heikkilä, L. & Reinikainen, A. 2016. Food
waste and related climate impacts in Finland. Climate change adaptation and food supply
chain management / Eds. Ari Paloviita and Marja Järvelä. Routledge Advances in Climate
Change Research, p. 183-193. Taylor & Francis Group, 2016.
Sundqvist-AndbergHenna&ÅkermanMaria.2021.Sustainabilitygovernanceandcontested
plastic food packaging – An integrative review. Artikkeli arvioitavana.
Viitanen Jari, Kataja Kirsi, Mutanen Antti, Viitala Esa-Jussi, Åkerman Maria, Lahtinen Taina,
Silvenius Frans, Forssen Anna. 2021. Elintarvikepakkaaminen muuttaa muotoaan. Metsätie-
teen aikakauskirja, 2021/ artikkeli id 10511. https://doi.org/10.14214/ma.10511
KIRJALLISUUS
YHTEYSTIEDOT
Konsortion johtaja: Ali Harlin
ali.harlin@vtt.fi
Päättäjäsuosituksentoimittaja:MariaÅkerman
maria.akerman@vtt.fi
Kirjoittajat: Åkerman Maria & Sundqvist-Andberg Henna (toim.),
Hakala Henri, Harlin Ali, Katajajuuri Juha-Matti, Leinonen Ilkka,
Sonck-Rautio Kirsi, Tynkkynen Nina, Viitala Esa-Jussi, Viitanen Jari

More Related Content

Similar to Tietoa ja suosituksia päättäjille: Kohti kestävää ruokapakkaamista

Luonnonvara-alan johtajien tapaaminen
Luonnonvara-alan johtajien tapaaminen Luonnonvara-alan johtajien tapaaminen
Luonnonvara-alan johtajien tapaaminen
MTK ry
 
Tulevaisuuden ruoantuotantojärjestelmät, Elonkierron juhlaseminaari, Rikkonen...
Tulevaisuuden ruoantuotantojärjestelmät, Elonkierron juhlaseminaari, Rikkonen...Tulevaisuuden ruoantuotantojärjestelmät, Elonkierron juhlaseminaari, Rikkonen...
Tulevaisuuden ruoantuotantojärjestelmät, Elonkierron juhlaseminaari, Rikkonen...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Kohtuullisuusruoka
KohtuullisuusruokaKohtuullisuusruoka
Kohtuullisuusruoka
Sirpa Kurppa
 
Kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä
Kohti luonnonvarojen kestävää käyttöäKohti luonnonvarojen kestävää käyttöä
Kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä
Maa- ja metsätalousministeriö
 
Kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä
Kohti luonnonvarojen kestävää käyttöäKohti luonnonvarojen kestävää käyttöä
Kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä
Maa- ja metsätalousministeriö
 
Suomen ruokatutkimuksen ja innovoinnin strategia, Johanna Vilkki
Suomen ruokatutkimuksen ja innovoinnin strategia, Johanna Vilkki Suomen ruokatutkimuksen ja innovoinnin strategia, Johanna Vilkki
Suomen ruokatutkimuksen ja innovoinnin strategia, Johanna Vilkki
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Antti asikainen naudat ilmasto ja ymparisto seminaari
Antti asikainen naudat ilmasto ja ymparisto seminaariAntti asikainen naudat ilmasto ja ymparisto seminaari
Antti asikainen naudat ilmasto ja ymparisto seminaari
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Lauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelman
Lauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelmanLauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelman
Lauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelman
Sitra / Ekologinen kestävyys
 
Pohjois-Karjalan biotalousfoorumi Liisa Saarenmaa
Pohjois-Karjalan biotalousfoorumi Liisa SaarenmaaPohjois-Karjalan biotalousfoorumi Liisa Saarenmaa
Pohjois-Karjalan biotalousfoorumi Liisa Saarenmaa
Biotalous.fi
 
Selvitys biotaloudesta Suomessa käytävästä keskustelusta
Selvitys biotaloudesta Suomessa käytävästä keskustelustaSelvitys biotaloudesta Suomessa käytävästä keskustelusta
Selvitys biotaloudesta Suomessa käytävästä keskustelusta
Biotalous.fi
 
Biotalouden kestävyys
Biotalouden kestävyysBiotalouden kestävyys
Biotalouden kestävyys
Linnunmaa Oy
 
Miten mitata ja vähentä ruokahävikkiä
Miten mitata ja vähentä ruokahävikkiäMiten mitata ja vähentä ruokahävikkiä
Miten mitata ja vähentä ruokahävikkiä
Elintarviketeollisuusliitto ry
 
Biotalouden määrittely ja visio 12.12.2012
Biotalouden määrittely ja visio 12.12.2012Biotalouden määrittely ja visio 12.12.2012
Biotalouden määrittely ja visio 12.12.2012
Biotalous.fi
 
Mitä kuluttajat ajattelevat ruoan ilmastovaikutuksista?
Mitä kuluttajat ajattelevat ruoan ilmastovaikutuksista?Mitä kuluttajat ajattelevat ruoan ilmastovaikutuksista?
Mitä kuluttajat ajattelevat ruoan ilmastovaikutuksista?
MTT_Agrifood_Research_Finland
 
Tuotteiden ympäristöjalanjälki, kiertotalous ja Joutsenmerkki
Tuotteiden ympäristöjalanjälki, kiertotalous ja JoutsenmerkkiTuotteiden ympäristöjalanjälki, kiertotalous ja Joutsenmerkki
Tuotteiden ympäristöjalanjälki, kiertotalous ja Joutsenmerkki
Joutsenmerkki
 
Vastuulliset hankinnat HUS:issa, Riikka Juuma
Vastuulliset hankinnat HUS:issa, Riikka JuumaVastuulliset hankinnat HUS:issa, Riikka Juuma
Vastuulliset hankinnat HUS:issa, Riikka Juuma
Motiva
 
Maa- ja metsätalousministeriö kiertotalouden toimijana
Maa- ja metsätalousministeriö kiertotalouden toimijanaMaa- ja metsätalousministeriö kiertotalouden toimijana
Maa- ja metsätalousministeriö kiertotalouden toimijana
Maa- ja metsätalousministeriö
 
Kiertotalous ja ympäristömerkit niina tanskanen
Kiertotalous ja ympäristömerkit   niina tanskanenKiertotalous ja ympäristömerkit   niina tanskanen
Kiertotalous ja ympäristömerkit niina tanskanen
Joutsenmerkki
 
Kiertotalous
Kiertotalous Kiertotalous

Similar to Tietoa ja suosituksia päättäjille: Kohti kestävää ruokapakkaamista (20)

Kuinka ruokaympäristö voi tukea vaihtoehtoisten proteiinilähteiden käyttöä
Kuinka ruokaympäristö voi tukea vaihtoehtoisten proteiinilähteiden käyttöäKuinka ruokaympäristö voi tukea vaihtoehtoisten proteiinilähteiden käyttöä
Kuinka ruokaympäristö voi tukea vaihtoehtoisten proteiinilähteiden käyttöä
 
Luonnonvara-alan johtajien tapaaminen
Luonnonvara-alan johtajien tapaaminen Luonnonvara-alan johtajien tapaaminen
Luonnonvara-alan johtajien tapaaminen
 
Tulevaisuuden ruoantuotantojärjestelmät, Elonkierron juhlaseminaari, Rikkonen...
Tulevaisuuden ruoantuotantojärjestelmät, Elonkierron juhlaseminaari, Rikkonen...Tulevaisuuden ruoantuotantojärjestelmät, Elonkierron juhlaseminaari, Rikkonen...
Tulevaisuuden ruoantuotantojärjestelmät, Elonkierron juhlaseminaari, Rikkonen...
 
Kohtuullisuusruoka
KohtuullisuusruokaKohtuullisuusruoka
Kohtuullisuusruoka
 
Kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä
Kohti luonnonvarojen kestävää käyttöäKohti luonnonvarojen kestävää käyttöä
Kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä
 
Kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä
Kohti luonnonvarojen kestävää käyttöäKohti luonnonvarojen kestävää käyttöä
Kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä
 
Suomen ruokatutkimuksen ja innovoinnin strategia, Johanna Vilkki
Suomen ruokatutkimuksen ja innovoinnin strategia, Johanna Vilkki Suomen ruokatutkimuksen ja innovoinnin strategia, Johanna Vilkki
Suomen ruokatutkimuksen ja innovoinnin strategia, Johanna Vilkki
 
Antti asikainen naudat ilmasto ja ymparisto seminaari
Antti asikainen naudat ilmasto ja ymparisto seminaariAntti asikainen naudat ilmasto ja ymparisto seminaari
Antti asikainen naudat ilmasto ja ymparisto seminaari
 
Lauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelman
Lauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelmanLauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelman
Lauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelman
 
Pohjois-Karjalan biotalousfoorumi Liisa Saarenmaa
Pohjois-Karjalan biotalousfoorumi Liisa SaarenmaaPohjois-Karjalan biotalousfoorumi Liisa Saarenmaa
Pohjois-Karjalan biotalousfoorumi Liisa Saarenmaa
 
Selvitys biotaloudesta Suomessa käytävästä keskustelusta
Selvitys biotaloudesta Suomessa käytävästä keskustelustaSelvitys biotaloudesta Suomessa käytävästä keskustelusta
Selvitys biotaloudesta Suomessa käytävästä keskustelusta
 
Biotalouden kestävyys
Biotalouden kestävyysBiotalouden kestävyys
Biotalouden kestävyys
 
Miten mitata ja vähentä ruokahävikkiä
Miten mitata ja vähentä ruokahävikkiäMiten mitata ja vähentä ruokahävikkiä
Miten mitata ja vähentä ruokahävikkiä
 
Biotalouden määrittely ja visio 12.12.2012
Biotalouden määrittely ja visio 12.12.2012Biotalouden määrittely ja visio 12.12.2012
Biotalouden määrittely ja visio 12.12.2012
 
Mitä kuluttajat ajattelevat ruoan ilmastovaikutuksista?
Mitä kuluttajat ajattelevat ruoan ilmastovaikutuksista?Mitä kuluttajat ajattelevat ruoan ilmastovaikutuksista?
Mitä kuluttajat ajattelevat ruoan ilmastovaikutuksista?
 
Tuotteiden ympäristöjalanjälki, kiertotalous ja Joutsenmerkki
Tuotteiden ympäristöjalanjälki, kiertotalous ja JoutsenmerkkiTuotteiden ympäristöjalanjälki, kiertotalous ja Joutsenmerkki
Tuotteiden ympäristöjalanjälki, kiertotalous ja Joutsenmerkki
 
Vastuulliset hankinnat HUS:issa, Riikka Juuma
Vastuulliset hankinnat HUS:issa, Riikka JuumaVastuulliset hankinnat HUS:issa, Riikka Juuma
Vastuulliset hankinnat HUS:issa, Riikka Juuma
 
Maa- ja metsätalousministeriö kiertotalouden toimijana
Maa- ja metsätalousministeriö kiertotalouden toimijanaMaa- ja metsätalousministeriö kiertotalouden toimijana
Maa- ja metsätalousministeriö kiertotalouden toimijana
 
Kiertotalous ja ympäristömerkit niina tanskanen
Kiertotalous ja ympäristömerkit   niina tanskanenKiertotalous ja ympäristömerkit   niina tanskanen
Kiertotalous ja ympäristömerkit niina tanskanen
 
Kiertotalous
Kiertotalous Kiertotalous
Kiertotalous
 

More from VTT Technical Research Centre of Finland Ltd

Sensory profiling of high-moisture extruded fish products from underutilized ...
Sensory profiling of high-moisture extruded fish products from underutilized ...Sensory profiling of high-moisture extruded fish products from underutilized ...
Sensory profiling of high-moisture extruded fish products from underutilized ...
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
VTT's Kyösti Pennanen: Consumers' understanding and views on dietary fibre
VTT's Kyösti Pennanen: Consumers' understanding and views on dietary fibreVTT's Kyösti Pennanen: Consumers' understanding and views on dietary fibre
VTT's Kyösti Pennanen: Consumers' understanding and views on dietary fibre
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
VTT's Heikki Aisala: Flavour modification of gluten-free African crops
VTT's Heikki Aisala: Flavour modification of gluten-free African cropsVTT's Heikki Aisala: Flavour modification of gluten-free African crops
VTT's Heikki Aisala: Flavour modification of gluten-free African crops
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
Rantala: Redesigning food choice architecture to facilitate healthier choices
Rantala: Redesigning food choice architecture to facilitate healthier choicesRantala: Redesigning food choice architecture to facilitate healthier choices
Rantala: Redesigning food choice architecture to facilitate healthier choices
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
Healthy food environment for Finnish children
Healthy food environment for Finnish childrenHealthy food environment for Finnish children
Healthy food environment for Finnish children
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
VTT's Emilia Nordlund: Bioprocessing as a tool to improve the functionality o...
VTT's Emilia Nordlund: Bioprocessing as a tool to improve the functionality o...VTT's Emilia Nordlund: Bioprocessing as a tool to improve the functionality o...
VTT's Emilia Nordlund: Bioprocessing as a tool to improve the functionality o...
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
VTT's Nesli Sözer: Oats as an Alternative Protein Source
VTT's Nesli Sözer: Oats as an Alternative Protein SourceVTT's Nesli Sözer: Oats as an Alternative Protein Source
VTT's Nesli Sözer: Oats as an Alternative Protein Source
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
VTT's Pia Silventoinen: Dry fractionation and functionalisation of cereal sid...
VTT's Pia Silventoinen: Dry fractionation and functionalisation of cereal sid...VTT's Pia Silventoinen: Dry fractionation and functionalisation of cereal sid...
VTT's Pia Silventoinen: Dry fractionation and functionalisation of cereal sid...
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
HTM Solutions Knights of Nordics 2020
HTM Solutions Knights of Nordics 2020HTM Solutions Knights of Nordics 2020
HTM Solutions Knights of Nordics 2020
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
2019-10-02_presentations_Opportunities for SMEs in Horizon2020_Side_Event
2019-10-02_presentations_Opportunities for SMEs in Horizon2020_Side_Event2019-10-02_presentations_Opportunities for SMEs in Horizon2020_Side_Event
2019-10-02_presentations_Opportunities for SMEs in Horizon2020_Side_Event
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 1
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 1ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 1
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 1
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 4
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 4ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 4
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 4
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 3
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 3ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 3
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 3
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 2
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 2ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 2
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 2
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
Sensorit tulevat maitotiloille/ Nauta-lehti 03/19
Sensorit tulevat maitotiloille/ Nauta-lehti 03/19Sensorit tulevat maitotiloille/ Nauta-lehti 03/19
Sensorit tulevat maitotiloille/ Nauta-lehti 03/19
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
Virkki presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Virkki presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019Virkki presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Virkki presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
Salaspuro presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Salaspuro presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019Salaspuro presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Salaspuro presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
Vuorikallas presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Vuorikallas presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019Vuorikallas presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Vuorikallas presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
Laurila presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Laurila presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019Laurila presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Laurila presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
Ristimaki presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Ristimaki presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019Ristimaki presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Ristimaki presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 

More from VTT Technical Research Centre of Finland Ltd (20)

Sensory profiling of high-moisture extruded fish products from underutilized ...
Sensory profiling of high-moisture extruded fish products from underutilized ...Sensory profiling of high-moisture extruded fish products from underutilized ...
Sensory profiling of high-moisture extruded fish products from underutilized ...
 
VTT's Kyösti Pennanen: Consumers' understanding and views on dietary fibre
VTT's Kyösti Pennanen: Consumers' understanding and views on dietary fibreVTT's Kyösti Pennanen: Consumers' understanding and views on dietary fibre
VTT's Kyösti Pennanen: Consumers' understanding and views on dietary fibre
 
VTT's Heikki Aisala: Flavour modification of gluten-free African crops
VTT's Heikki Aisala: Flavour modification of gluten-free African cropsVTT's Heikki Aisala: Flavour modification of gluten-free African crops
VTT's Heikki Aisala: Flavour modification of gluten-free African crops
 
Rantala: Redesigning food choice architecture to facilitate healthier choices
Rantala: Redesigning food choice architecture to facilitate healthier choicesRantala: Redesigning food choice architecture to facilitate healthier choices
Rantala: Redesigning food choice architecture to facilitate healthier choices
 
Healthy food environment for Finnish children
Healthy food environment for Finnish childrenHealthy food environment for Finnish children
Healthy food environment for Finnish children
 
VTT's Emilia Nordlund: Bioprocessing as a tool to improve the functionality o...
VTT's Emilia Nordlund: Bioprocessing as a tool to improve the functionality o...VTT's Emilia Nordlund: Bioprocessing as a tool to improve the functionality o...
VTT's Emilia Nordlund: Bioprocessing as a tool to improve the functionality o...
 
VTT's Nesli Sözer: Oats as an Alternative Protein Source
VTT's Nesli Sözer: Oats as an Alternative Protein SourceVTT's Nesli Sözer: Oats as an Alternative Protein Source
VTT's Nesli Sözer: Oats as an Alternative Protein Source
 
VTT's Pia Silventoinen: Dry fractionation and functionalisation of cereal sid...
VTT's Pia Silventoinen: Dry fractionation and functionalisation of cereal sid...VTT's Pia Silventoinen: Dry fractionation and functionalisation of cereal sid...
VTT's Pia Silventoinen: Dry fractionation and functionalisation of cereal sid...
 
HTM Solutions Knights of Nordics 2020
HTM Solutions Knights of Nordics 2020HTM Solutions Knights of Nordics 2020
HTM Solutions Knights of Nordics 2020
 
2019-10-02_presentations_Opportunities for SMEs in Horizon2020_Side_Event
2019-10-02_presentations_Opportunities for SMEs in Horizon2020_Side_Event2019-10-02_presentations_Opportunities for SMEs in Horizon2020_Side_Event
2019-10-02_presentations_Opportunities for SMEs in Horizon2020_Side_Event
 
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 1
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 1ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 1
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 1
 
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 4
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 4ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 4
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 4
 
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 3
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 3ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 3
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 3
 
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 2
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 2ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 2
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 2
 
Sensorit tulevat maitotiloille/ Nauta-lehti 03/19
Sensorit tulevat maitotiloille/ Nauta-lehti 03/19Sensorit tulevat maitotiloille/ Nauta-lehti 03/19
Sensorit tulevat maitotiloille/ Nauta-lehti 03/19
 
Virkki presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Virkki presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019Virkki presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Virkki presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
 
Salaspuro presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Salaspuro presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019Salaspuro presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Salaspuro presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
 
Vuorikallas presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Vuorikallas presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019Vuorikallas presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Vuorikallas presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
 
Laurila presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Laurila presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019Laurila presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Laurila presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
 
Ristimaki presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Ristimaki presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019Ristimaki presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Ristimaki presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
 

Tietoa ja suosituksia päättäjille: Kohti kestävää ruokapakkaamista

  • 1. Euroopassa tuotetaan  lähes 30 miljoonaa tonnia muovijätettä vuosittain, ja määrä on kasvussa. Ruokapakkausten osuus tuotetusta muovijätteestä on lähes 60 %. Euroopan unioni (EU) on asettanut vuonna 2018 julkaistussa muovistrategiassaan tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä kaikki unionin alueella käytetyt muovipakkaukset ovat joko uudelleenkäytettäviä tai helposti kierrätettäviä. Sama tavoite on kirjattu myös vuonna 2020 päivitettyyn EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelmaan. Lisäksi vuonna 2019 säädetty kertakäyttömuovidirektiivi pyrkii vähentämään kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta, mukaan lukien syömävalmiin ruuan pakkauksia, sekä kieltämään joukon muovia sisältäviä tuotteita EU:n alueella. TAVOITTEENA TORJUA YMPÄRISTÖN ROSKAANTUMISTA JA PIENENTÄÄ RUOKAPAKKAAMISEN YMPÄRISTÖKUORMAA EU on aktivoitunut pakkausten tuotannon ja käytön sekä pakkausjätteiden aiheuttamien ympäristöhaittojen torjunnassa. Taustalla on 1) halu estää ympäristön roskaantumista ja vähentää erityisesti meriin ja maaperään päätyvän muovijätteen määrää sekä 2) tarve pienentää ruokapakkaamisen ympäristökuormaa lisäämällä materiaalien ja pakkausten kierrätystä sekä korvaamalla fossiilisia raaka-aineita osin uusiutuvilla. KOHTI KESTÄVÄÄ RUOKAPAKKAAMISTA KESTÄVÄN RUOKAPAKKAAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPIDEOHJELMA OSAKSI MUOVITIEKARTTATYÖTÄ MINISTERIÖILTÄ VAHVEMPAA TUKEA VAPAAEHTOISTEN SOPIMUSTEN OSANA TAPAHTUVAAN INNOVAATIOYHTEISTYÖHÖN YHTEISTYÖLLÄ SUOMESTA JOHTAVA KESTÄVÄN RUOKAPAKKAAMISEN INNOVAATIOALUSTA TUOTTAJAYHTEISTYÖTÄ TARVITAAN TUOTEMERKINTÖJEN JA PAKKAUSTEN KIERRÄTETTÄVYYDEN SELKIYTTÄMISEKSI 1. 2. 3. 4. EUROOPAN UNIONI HALUAA RUOKAPAKKAUKSISTA KIERRÄTETTÄVIÄ JA UUDELLEENKÄYTETTÄVIÄ EU:n muoviroskan vähentämistä ja kiertotalouden edistämistä koskevat tavoitteet edellyttävät muutoksia ruokapakkaamisessa. Nämä tavoitteet tuovat suomalaisille ruuan tuotannon, vähittäiskaupan ja pakkausteollisuuden toimijoille sekä uusia vaatimuksia että kasvumahdollisuuksia. Esittelemme sekä poliittisen että yrityksien päätöksenteon tueksi kuusi kestävän ruoka- pakkaamisen kriteeriä sekä niiden väliset jännitteet. Lisäksi suosittelemme päätöksentekijöille toimenpiteitä kestävää ruokapakkaamista edistävän innovaatioyhteistyön tehostamiseksi. SUOSITUKSIA PÄÄTTÄJILLE
  • 2. PAKKAUKSEN TOIMINNALLISUUS MÄÄRITTÄÄ KESTÄVYYDEN Maaliskuussa 2020 julkaistussa EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelman päivityksessä asetetaan tavoitteeksi, että tulevaisuudessa tuotteiden ja niiden suunnittelun kestävyysperiaatteet ohjaavat laajempaa poliittista ja lain- säädännöllistä kehitystä. Mitä tämä voisi tarkoittaa ruokapakkausten kohdalla? Nykyään ruuan ja ruokapakkausten ympäristövaikutuksia mitataan paljolti toisistaan erillisillä mittareilla, eikä pakkauksen toiminallisuutta usein huomioi- da näissä mittareissa. RUOKAPAKKAAMISEN KESTÄVYYDEN KRITEERIT Ruokapakkaamisen kestävyydellä  voidaan viitata ekologiseen, taloudel- liseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Kestävyyden arvioinnis- sa tulee huomioida paitsi itse pakkaus, sen valmistus ja raaka-aineketjut, myös pakkauksen merkitys ruuan tuotannon, jakelun, kuluttamisen ja jätehuollon kokonaisuudessa. Ruokapakkauksen tehtävä on suojata tuotetta logistisessa ketjussa, kaupassa ja kotitalouksissa: tarkoitus on saada tuote syödyksi ja vältettyä ruokahävikki. Lisäksi pakkausratkaisun tulisi helpottaa ruokaketjun toimijoiden ja kuluttajien arkea, sopia ongelmattomasti jätehuolto- ja kier- rätysjärjestelmiin sekä olla kustannus- ja resurssitehokas. Pakkauksilla on olennainen tehtävä ruoka- ketjussa. Pakkausmateriaalien ja pakkausten kulutuksen vähentäminen ja kierrätyksen edistä- minen tulee toteuttaa niin, että sivutuotteena ei synny uusia haittoja toisaalle, esimerkiksi lisääntyneen ruokahävikin myötä. Ruokapakkausten kestävyyskriteerien määrit- täminen edellyttää lisätietoa siitä, kuinka muutokset pakkaamisessa edistävät tai jarrut- tavat erilaisia ruokajärjestelmälle asetettuja kestävyystavoitteita sekä pakkausteollisuu- den mahdollisuuksia kehittää uusia ympäris- töystävällisempiä ratkaisuja. VAARANA ON YMPÄRISTÖHAITTOJEN SIIRTYMINEN TOISAALLE Pakkaus suojaa ruokaa kuljetuksen ja säilytyksen aikana. Pakkaukset ovat nykyisten pitkien, globaalien ruokaketjujen aikana välttämätön osan toimivaa ja turvallista ruokajärjestelmää. Tarkoituksenmukainen pakkaus edistää ruuan säilyvyyttä ja vähentää siten ruokahävikkiä ja siitä syntyviä hiilidioksidi- päästöjä. Nykyisellään ruokaketjussa poisheitetyn ruuan määrä on Suomessa n. 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Elintarvikkeiden tuotannon ympäristövaikutukset ovat usein monikymmen- kertaiset pakkauksen valmistukseen ja kierrätykseen verrattuna. Osa pak- kaamisen ympäristökuormaa pienentämään pyrkivistä politiikkatoimista ei kuitenkaan huomioi pakkausten toiminnallista roolia ruokaketjussa. Kestävyyden eri kriteerit voivat olla ristiriidassa keskenään. Tästä johtuen myös yksittäistä ruo- kapakkaamisen kestävyystavoitetta edistävä toimi saattaa hankaloittaa toisen kestävyys- tavoitteen saavuttamista. Voidakseen tehdä perusteltuja valintoja, päätöksentekijöiden on tunnettava ruokapakkaamisen toiminta- ympäristö sekä eri kestävyyskriteerien väliset ristiriidat ja keskinäisriippuvuudet.
  • 3. 1. 2. 5. 4. 3. 6. KESTÄVÄ RUOKA- PAKKAUS SOPII KULUTTAJAN ARKEEN JA T U K E E R U O K A K E T J UN T O I M I J O I D E N L I I K E T O I M I N T A A S U O J A A R U O K A A J A V Ä H E N T Ä Ä H Ä V I K K I Ä TEHOKKAASTI KIERRÄTETTÄVISSÄ JA/TAI UUDELLEEN KÄYTETTÄVISSÄ T A K A A R U O A N T U R V A L L I S U U D E N J A L A A D U N Y M P Ä R I S T Ö - V A I K U T U K S E T O V A T P I E N E T VALINTOIHIN Kulu�aja ei pysty arvioimaan tuotekokonaisuuden ympäristövaikutuksia. Tuo�een suojaaminen saa�aa edelly�ää ratkaisuja, jotka lisäävät pakkauksen ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi kierrätysmuovia ei voi käy�ää elintarvikekontak�ssa ilman erityislupaa. Kulu�ajan arkea hankaloi�ava pakkaus jää ostama�a, ja valinta saa�aa kohdistua ympäristön kannalta huonompaan ratkaisuun. Elintarviketurvallisuus- vaa�mukset ase�avat �ukat ehdot uusien pakkausratkaisujen kehi�ämiselle. Pakkausten kierrätystavoi�eet saa�avat olla ris�riidassa materiaalin käytön tai kulutuksen vähentämisen kanssa. Kestävän ruokapakkaamisen kriteerit sekä esimerkkejä kriteereiden välisistä jännitteistä KESTÄVÄN RUOKAPAKKAAMISEN KRITEERIT SEKÄ ESIMERKKEJÄ KRITEEREIDEN VÄLISISTÄ JÄNNITTEISTÄ
  • 4. PAKKAUS ON TEHOKKAASTI KIERRÄTETTÄVISSÄ JA/TAI UUDELLEENKÄYTETTÄVISSÄ: Erityisesti muovia sisältävän pakkausjätteen vähentäminen on tärkeää. Näin ollen pakkaus- materiaalien ja pakkausten tehokas kierrätettävyys ja uudelleenkäytettävyys ovat keskeisiä kriteereitä kestävälle ruokapakkaukselle. Muovisten ruokapakkausten uudelleenkäyttö on edel- leen harvinaista, mutta Suomessa on yrityksiä, jotka ovat kokeilleet uudelleenkäyttöratkaisuja. Muovijätteen keräys ja kierrätys ovat sen sijaan lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Pääosa muovijätteestä kierrätetään mekaanisesti. Muita kierrätysmenetelmiä ovat kemiallinen ja biologinen (biohajoavat materiaalit) kierrätys. PAKKAUS TUKEE RUOKAKETJUN TOIMIJOIDEN LIIKETOIMINTAA: Taloudellisesti kestävä ruokapakkaus edistää ruokaketjun toimijoiden liiketoimintaa. Tällainen pakkaus on suunniteltu materiaali- ja kustannustehokkaaksi niin, että pakkaus suojaa tuotetta sekä mahdollistaa kustannustehokkaan kuljetuksen, varastoinnin ja käsittelyn. Pakkaus myös viestii tuotteesta, sen säilyvyydestä, tuoteturvallisuudesta ja kestävyydestä sekä edistää tuotteen myyntiä kaupoissa. Toisaalta pakkauksen ei tulisi houkutella lisäämään kulutusta yli tarpeen. PAKKAUS SUOJAA RUOKAA JA VÄHENTÄÄ HÄVIKKIÄ: Ruokapakkauksen toiminnallinen tehtäväonsuojataruokaa.Tämäosaltaanvähentääruokahävikkiäjasitenruoantuotantoketjusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Tämän toiminnallisuuden saavuttamiseen tarvitaan erilaisia pakkausmateriaaleja ja prosesseja, joilla on omat ympäristövaikutuksensa. PAKKAUKSENYMPÄRISTÖVAIKUTUKSETOVATPIENET:Ruokapakkaustenelinkaarenaikaisiin ympäristövaikutuksiin vaikuttaa merkittävästi käytettävän pakkausmateriaalin laatu, määrä ja raaka-aineen alkuperä sekä pakkausten käytön jälkeiset vaiheet ja hyötykäyttö. Elintarvikepak- kaus voi koostua hyvin erilaisista materiaaleista, kuten fossiilisista tai biopohjaisista muoveista, kuitupohjaisista materiaaleista, metalleista, lasista ja erilaisista yhdistelmämateriaaleista. Muovipakkaukset koetaan ongelmallisiksi ennen kaikkea niiden aiheuttaman maaperän ja vesistöjen roskaantumisen, mikromuoviongelman sekä valmistuksessa käytettävien fossiilisten materiaalien vuoksi. Biopohjaisilla pakkausmateriaaleilla, mukaan lukien biopohjaiset muovit, on omat ympäristövaikutuksensa (esim. rehevöittävät vaikutukset, maankäyttö, vedenkäyttö). Biomateriaalientuotantoonvoiliittyämyöskasvillisuudenjamaaperänhiilivarastojenmuutoksia, mikä on tärkeä ottaa huomioon eri pakkausmateriaalien ilmastovaikutuksia vertailtaessa. PAKKAUS TAKAA RUUAN TURVALLISUUDEN JA LAADUN: Ruuan turvallisuuden takaaminen on yksi ruokapakkauksen tärkeimmistä tehtävistä. Tämän vuoksi ruokapakkausten materiaaleja säännellään ja valvotaan EU:ssa tarkasti muun muassa elintarvikekontaktiin soveltuvien mate- riaalien sääntelyllä. Sen lisäksi, että pakkauksen tulisi suojata ruokaa terveyttä vaarantavalta pilaantumiselta, pakkauksen tulisi myös turvata ruuan maun ja rakenteen säilyminen mahdollisimman hyvinä. Erilaiset ruuat asettavat erilaisia vaatimuksia ruokapakkauksen rasvan-, kaasun- ja kuumankestävyyteen, pakastettavuuteen, ilmatiiviyteen ja kosteudenkestoon. PAKKAUS SOPII KULUTTAJAN ARKEEN JA VALINTOIHIN: Kulttuurisesti kestävä pakkaus sopii kuluttajan arkeen ja arjen valintoihin. Se on vaivaton käyttää, säilyttää ja kierrättää sekä kustannuksiltaan sopiva. Kulttuurinen kestävyys on edellytys sille, että kuluttajat hyväksyvät ja ottavat käyttöön uudet pakkaus- ja kierrätysratkaisut. Kuluttajalle voi olla tärkeää, että pakkaus tukee hänen mielikuviaan tuotteen laadusta ja muista ominaisuuksista. Kuluttajanäkökulma jää pakkauskehityksessä helposti teknisten näkökulmien varjoon, ja kulttuurisen kestävyyden tukemista edesauttaisi kuluttajien ottaminen mukaan päätöksentekoon. Kestävän pakkauksen pitäisi täyttää ruokajärjestelmää pal- velevat tehtävänsä mahdollisimman pienillä ympäristörasit- teilla ja järkevillä kustannuksilla. Yritykset, viranomaiset ja poliittiset päätöksentekijät tarvitsevat arvioinnin apuväli- neitä pystyäkseen tekemään valintoja, joissa huomioidaan vai- kutukset ruokapakkaamisen kestävyyden eri kriteereihin. Pakkauksen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset pitää aina suhteuttaa pakkauksen toiminnalliseen tehtävään. Tuotteen suojaaminen saattaa edellyttää ratkaisuja, jotka lisäävät pakkauksen yksittäisiä ympäristövaikutuksia, mutta tuote-pakkauskokonaisuuden ympäristövaikutukset kuitenkin vähenevät. Muovisten ruokapakkausten kierrätystavoitteet saattavat olla ristiriidassa muiden ympäristötavoitteiden, kuten materiaalin käytön tai kulutuksen vähentämisen kanssa. Esimerkiksi elintarvikepakkauksissa usein käytettävät, materiaalia säästävät monikerrosmuovit ovat hankalia kierrätettäviä, kun taas helposti mekaanisesti kierrätettävissä muovipakkauksissa saattaa olla enemmän materiaalia. Samoin biohajoavat muovit aiheuttavat ongelmia mekaanisessa muovinkierrätyksessä. Turvallinen ja maukas ruoka ovat tavoitteita, jotka ohjaavat sekä yritysten että kuluttajien pakkauksille asettamia vaatimuksia. Samaan aikaan erityisesti ruuan turvallisuutta takaavaa elintarvikekontaktimateriaalien sääntelyä ei ole helppo sovittaa yhteen EU:n muovistrategian ja kertakäyttömuovidirektiivissä asetettujen kierrätystavoitteiden kanssa. Nykyisen käytännön mukaan kierrätys- muovia ei esimerkiksi voi käyttää elintarvikekontaktissa ilman erityislupaa. Kuluttajanarkeahankaloittavapakkausjääostamatta,javalintasaattaakohdistua ympäristön kannalta huonompaan ratkaisuun. Kuluttajan näkökulmasta huono pakkaus ei esimerkiksi sulkeudu kunnolla uudelleen (ja lisää näin myös ruokahävikkiä), ei suojaa tai informoi riittävästi tuotteen ominaisuuksista tai on hankala lajitella ja kierrättää. Joskus kyse on tottumuksesta: jos jokin tietty tuote on aina totuttu näkemään esimerkiksi muovipakkauksessa, voi muunlainen materiaali olla vaikea hyväksyä. Vaikka pakkauksen tehtävänä on edistää tuotteen houkuttelevuutta ja kysyntää, se on yrityksille myös kustannustekijä. Uusien pakkausratkaisujen käyttöönotto saattaa olla kallista ja brändin sekä tuotteen kysynnän kannalta riskialtista. Pakkausmateriaaleille asetetut elintarviketurvallisuusvaatimukset ovat tiukat. Tämä kasvattaa uusien pakkausratkaisujen kehittämisen riskiä ja kustannuksia. 1. 2. 3. 4. 5. 6. KRITEERIEN VÄLISIÄ JÄNNITTEITÄ KESTÄVÄN RUOKAPAKKAAMISEN KRITEERIT
  • 5. MITEN EDISTÄÄ SIIRTYMÄÄ KOHTI KESTÄVÄMPÄÄ RUOKAPAKKAAMISTA? EU:n kierrätys- ja materiaalitehokkuustavoitteet velvoittavat ja kannustavat ruokapakkaamisen toimijoita muutokseen. Ruokapakkaamiseen kestävyys on monesta tekijästä, kuten ruoan tuotannon, jakelun ja kulutuksen käytännöistä, pakkaussuunnittelusta ja tuotannosta sekä jätehuollosta ja kierrätysratkaisuista muodostuva systeeminen ilmiö. Näin ollen ruoka- pakkaamiseen liittyviä kestävyysongelmia ei pystytä ratkaisemaan yksittäis- ten materiaalivalintojen, tuotekieltojen tai kierrätysvelvoitteiden avulla. Ratkaisut vaativat, johdonmukaisten politiikkatoimien lisäksi, vahvaa yhteis- työtä ruokapakkaamisen arvoketjun toimijoiden, tutkimuksen ja julkisen hallinnon välillä. Elintarviketeollisuus ja pakkausala ovat viime vuosina aktiivisesti pyrkineet kehittämään uusia, kestävämpiä ruokapakkausratkaisuja. Näitä ovat esimerkiksi kevyemmät pakkaukset, kierrätettävät sekä bio- pohjaiset ja -hajoavat materiaalit ja uudelleen käytettävät pakkaukset. Myös ruokapakkaamisen kestävyyttä ja uusia ruokapakkausratkaisuja koskeva tutkimus on Suomessa korkealla tasolla. Suosittelemme poliittisille ja yritysten päättäjille neljää toimen- pidettä,joidenavullatoimijoidenvälistäyhteistyötäkestävämpien ruokapakkausratkaisujen kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi voitaisiin vahvistaa. SUOSITUKSIA PÄÄTTÄJILLE KESTÄVÄN RUOKAPAKKAAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET JA TOI- MENPIDEOHJELMA OSAKSI MUOVITIEKARTTATYÖTÄ: Suomen muovitie- karttatyön toimeenpanossa on erinomainen mahdollisuus määritellä kestä- välle ruokapakkaamiselle selkeät, mitattavissa olevat strategiset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelma ympäristösuorituskyvyn, materiaalitehokkuuden ja materiaalien kierrätysasteen seuraamiseksi ja edistämiseksi. Lisäksi olisi hyvä luoda esitys johdonmukaisesta politiikkatoimien kokonaisuudesta, jolla vähennetään ympäristön pilaantumista ja tuetaan uusien, kestävämpien ja kilpailukykyisten pakkausmateriaalien ja -ratkaisujen kehitystä. MINISTERIÖILTÄ VAHVEMPAA TUKEA VAPAAEHTOISTEN SOPIMUSTEN OSANA TAPAHTUVAAN INNOVAATIOYHTEISTYÖHÖN: Ruokapakkaamisen kestävyyden edistäminen vaatii elintarvike- ja pakkausteollisuudelta tekoja, kuten panostusta tuotekehitykseen ja uudenlaisiin liiketoimintamalleihin. Elintarvike-, pakkaus- ja kaupan alat ovat jo ryhtyneet yhteistyöhön elin- tarvikealan materiaalitehokkuuden edistämiseksi MATSIT-sitoumuksessa. Vapaaehtoiset sitoumukset luovat pohjan yritysten väliselle tiedonvaihdolle ja yhteiskehittämiselle sekä pakkausten resurssitehokkuuden ja ympäristö- suorituskyvyn edistämiselle. Sopimusten tulee  tukea  ja edistää  systemaatti- sesti ruokapakkaamisen innovaatioita. Ministeriöiden ja julkisten rahoittajien tulisi tarjota kannusteita, kuten kohdennettua TKI-rahoitusta ja -ohjelmia innovaatioyhteistyön tukemiseksi. YHTEISTYÖLLÄ SUOMESTA JOHTAVA KESTÄVÄN RUOKAPAKKAAMISEN INNOVAATIOALUSTA: Kestävän kasvun ja kiertotaloussiirtymän tukemiseksi Suomeen tulisi luoda kestävän ruokapakkaamisen innovaatioalusta, jolla nopeutetaan uusien pakkausmateriaalien ja -ratkaisujen tutkimusta, kehit- tämistä sekä markkinoille tuloa ja yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Tavoitteena on kehittää ympäristömyönteisiä ratkaisuja, jotka ovat kus- tannustehokkaita ja kuluttajien arkeen sopivia. Pakkausratkaisujen ympäristö- suorituskyky tulee osoittaa tieteellisesti ennen käyttöönottoa huomioiden myös toiminnallisuus, mahdollisuus uudelleenkäyttöön ja tehokas kierrä- tettävyys. Alustalla tulee myös tukea innovaatioiden kaupallistamista sekä kokeilla ja kehittää hankintayhteistyötä valtion ja kuntien kanssa. Innovaatioalustan käynnistäminen ja koordinointi vaatii tutkimusrahoitta- jien, alueellisten innovaatiotoimijoiden, tutkimuslaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. TUOTTAJAYHTEISTYÖTÄ TARVITAAN TUOTEMERKINTÖJEN JA PAKKAUS- TEN KIERRÄTETTÄVYYDEN SELKIYTTÄMISEKSI: Nykyiset kierrätettävyyttä koskevat merkinnät ovat kuluttajalle sekavia ja hankalasti tulkittavia. Kierrätyksenedistämiseksipakkaustentuleekertoakuluttajalleyksiselitteisesti, kuinkanevoidaanlajitellajakierrättää.Tuottajienvastuullaontukeakuluttajien kestäviävalintojajohdonmukaisentiedotuksenjatuotemerkintöjenavullasekä huomioida pakkauksen kierrätettävyys ja elinkaari jo suunnitteluvaiheessa. Pakkausvalmistajien toiminnan läpinäkyvyyden ja markkinoiden avoimuuden lisäämiseksi tuottajayhteisöltä tarvitaan selkeitä standardeja ja yhteisiä sertifikaatteja, joiden avulla kuluttajat voivat vaivattomasti lajitella ja kierrättää pakkaukset. 1. 2. 3. 4.
  • 6. Package-Heroes on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke. Euroopan komissio, Kertakäyttömuovit: Komissio on tyytyväinen sopimukseen uusista kunnianhimoisista säännöistä merten roskaantumisen vähentämiseksi. Lehdistötiedote 19.12.2019 http://europa.eu/rapid/press-release_IP_18_6867_fi.htm EuropeanCommission,EvaluationofFoodContactMaterials(FCM),Staffworkingdocument. https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/ares-2017-5809429_en Hartikainen, H., Roininen, T., Katajajuuri, J.-M., Pulkkinen, H. 2014. Finnish consumer perceptions of carbon footprints and carbon labeling of food products. Journal of Cleaner Production 73: 285-293. (15 June 2014). Katajajuuri, J.-M. 2019. Muovin ja korvaavien materiaalien haasteet ja mahdollisuudet ympäristövaikutusten kannalta. Muovit/on? -Puutarha-alan pakkauspäivä 28.11.2018 https://kauppapuutarhaliitto.fi/wp-content/uploads/2019/05/1-Ekologinen-pakkaus_ Juha-Matti-Katajajuuri.pdf Katajajuuri, J.-M., Silvennoinen, K., Hartikainen, H., Heikkilä, L., Reinikainen, A. 2014. Food waste in the Finnish food chain. Journal of Cleaner Production 73: 322–329 (15 June 2014). Martinho, G., Pires, A., Portela, G., Fonseca, M., . 2015. Factors affecting consumers’ choices concerning sustainable packaging during product purchase and recycling. Resource, Conservation and Recycling 103 (2015) 58 -68. DOI: http://dx.doi.org/10.1016/j. resconrec.2015.07.012. Nissinen, A. & Savolainen, H. 2019. Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö - ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2019. ISBN 978-952-11-5017-3. Plastics Europe- 2019. Plastics – the Facts 2019 An analysis of European plastics production, demandandwastedata.https://www.plasticseurope.org/application/files/9715/7129/9584/ FINAL_web_version_Plastics_the_facts2019_14102019.pdf Sonck-Rautio, Kirsi & Tynkkynen, Nina 2021. Addressing consumer perspectives on sustainable food packaging: Insights from the research literature. Artikkeli arvioitavana. Silvenius, F., Grönman, K., Katajajuuri, J.-M., Soukka, R., Koivupuro, H.-K., & Virtanen, Y. 2014. The role of household food waste in comparing environmental impacts of packaging alternatives. Packaging Technology and Science – An International Journal 27 (4): 277–292, April 2014. Silvennoinen, K., Katajajuuri, J.-M., Hartikainen, H., Heikkilä, L. & Reinikainen, A. 2016. Food waste and related climate impacts in Finland. Climate change adaptation and food supply chain management / Eds. Ari Paloviita and Marja Järvelä. Routledge Advances in Climate Change Research, p. 183-193. Taylor & Francis Group, 2016. Sundqvist-AndbergHenna&ÅkermanMaria.2021.Sustainabilitygovernanceandcontested plastic food packaging – An integrative review. Artikkeli arvioitavana. Viitanen Jari, Kataja Kirsi, Mutanen Antti, Viitala Esa-Jussi, Åkerman Maria, Lahtinen Taina, Silvenius Frans, Forssen Anna. 2021. Elintarvikepakkaaminen muuttaa muotoaan. Metsätie- teen aikakauskirja, 2021/ artikkeli id 10511. https://doi.org/10.14214/ma.10511 KIRJALLISUUS YHTEYSTIEDOT Konsortion johtaja: Ali Harlin ali.harlin@vtt.fi Päättäjäsuosituksentoimittaja:MariaÅkerman maria.akerman@vtt.fi Kirjoittajat: Åkerman Maria & Sundqvist-Andberg Henna (toim.), Hakala Henri, Harlin Ali, Katajajuuri Juha-Matti, Leinonen Ilkka, Sonck-Rautio Kirsi, Tynkkynen Nina, Viitala Esa-Jussi, Viitanen Jari