Esitys Cleantech kasvuun! Parhaita käytäntöjä maailmalta innovaatioiden kaupallistamiseen -tapahtumassa Helsingissä 30.9.2015

1. Keinoja edistää
cleantechin kasvua
Suomessa
Hanna-Liisa Kangas, Salla Rantala, Riina Antikainen,
Katriina Alhola, Marja Salo, Tiina Jääskeläinen
Loppuraportin esittely 30.9.2015
Suomen ympäristökeskus
Kuva: "SolarPanelAndSky" by Mark Dixon / Wikimedia Commons

2. ● Cleantech kasvuun! Keinoja ja hyviä käytäntöjä –raportti
julkaistaan tänään 30.9.2015 Sitran verkkosivuilla.
● SYKE on tehnyt raportin Sitran toimeksiannosta.
● Työssä käytiin läpi cleantech-innovaatioiden edistämisen
tutkimuskirjallisuutta, tarkasteltiin cleantech-keskittymiä ja
vertailtiin esimerkkejä maailmalta Suomen tilanteeseen.
● Tuloksena syntyi näkemys opeista, joita hyödyntämällä
innovatiivista liiketoimintaa voidaan edistää ja lisätä
Suomessa.
● Opit on jaoteltu neljään osa-alueeseen: (1) Osaaminen
kilpailutekijänä, (2) Asiakaslähtöinen tuotekehitys, (3)
Kotimarkkinat ja viennin edistäminen ja (4) Yksityisen ja
julkisen sektorin yhteistyö rahoituksessa.
2
Cleantech kasvuun! Keinoja ja hyviä
käytäntöjä

3. 1 Osaaminen kilpailutekijänä
3
Osaaminen on Suomelle
tärkeä kilpailutekijä
kansainvälisillä
teknologiamarkkinoilla.

4. ● Absorptiokapasiteetti on kyky tehdä perus- ja soveltavaa tutkimusta
sekä soveltaa ja ottaa käyttöön omiin tarkoituksiin muissa maissa
kehitettyä teknologiaa
i. tärkeä kilpailutekijä kansainvälisillä teknologiamarkkinoilla.
ii. vaikuttaa yritysten halukkuuteen ottaa riskejä uusien
teknologioiden käyttöönotossa.
iii. vaikuttaa väestön teknologiaosaamiseen ja yritysten
rahoituksen saamiseen.
iv. lisää maiden potentiaalia tuottaa omia innovaatioita ja
v. vähentää tarvetta teknologian tuonnille.
● Suomi on pärjännyt hyvin osaamista mittaavassa National
Intellectual Capital -vertailuissa (NIC)
● Suomen taso on ollut kuitenkin tippumassa. Vuosina 2011–2013
muiden huippuosaamisen maiden (Tanska, Singapore, Ruotsi,
Sveitsi ja Yhdysvallat) NIC-indeksi parani, mutta Suomen heikkeni.
4
1 Osaaminen kilpailutekijänä:
Tutkimuskirjallisuus

5. 5
1 Osaaminen kilpailutekijänä: Cleantech-
keskittymät maailmalla
Paikallinen osaaminen vaikuttaa cleantech-keskittymien sijaintiin ja
menestymiseen. Maailman merkittävin cleantech-keskittymä Kaliforniassa on
sijoittunut hyvien yliopistojen ja Piilaakson ympärille. Kalifornian cleantech-sektori
tuottaa innovaatioita esimerkiksi teollisen internetin ja älykkään
energiankulutuksen rajapinnassa.

6. 1 Osaaminen kilpailutekijänä:
Esimerkkitapaus
6
Berliinin cleantech-keskittymän
palveluyritykset Mobisol ja
Solarkiosk hyötyvät Berliinissä:
1) Yhteistyöstä alueen
yliopistojen ja
tutkimuslaitosten kanssa
(tuotekehitys & testaaminen)
2) Alueen työvoiman
tarjonnasta (softwaren &
suunnittelun osaaminen)

7. ● Osaamisessa ei voi jäädä kiinni menneisyyden
menestykseen.
● Panostaminen korkealaatuiseen, monipuoliseen ja
kansainväliseen osaamiseen on erittäin tärkeää, jotta
Suomi ei putoa kansainvälisten huippuosaajien joukosta.
● Koulutuspolitiikassa innovaatioajattelu tulisi sisällyttää
osaksi perusopetusta aina peruskoulusta tohtorintutkintoon
saakka, sekä monistaa ja ottaa käyttöön hyviä
koulutuskäytäntöjä Suomesta ja ulkomailta.
● Yritysten olisi mahdollista hyödyntää nykyistä
tehokkaammin alueellista osaamista muilta sektoreilta,
esimerkiksi ICT-sektorilta ja peliteollisuudesta
7
1 Osaaminen kilpailutekijänä: Oppeja

8. 2 Asiakaslähtöinen tuotekehitys
8
Tuotekehityksen
kannattaa lähteä
liikkeelle asiakkaiden
tarpeista, joten tulevat
käyttäjät voi ottaa
mukaan suunnitteluun
alusta lähtien.

9. 2 Asiakaslähtöinen tuotekehitys:
Tutkimuskirjallisuus
9
● Cleantech-ratkaisuja tulisi
viedä osaksi
asiakasympäristöä
aktiivisesti jo niiden
tuotekehitys- ja
testausvaiheen aikana.
● Jo kehitysvaiheessa
asiakkailta saatu palaute
mahdollistaa paremman
käytettävyyden.
● Cleantech-tuotteiden
tuotekehitys vie yleensä
pitkän ajan.

10. 10
2 Asiakaslähtöinen tuotekehitys:
Cleantech-keskittymät maailmalla
Etelä-Korean tekijänoikeusvirasto on vuodesta 2009 käsitellyt vihreän teknologian
patenttihakemukset erityisen nopeasti. Hakemukset käsitellään alle kuukaudessa,
nopeimmillaan jopa 11 päivässä. Suomessa patentin keskimääräinen käsittelyaika
on 2–2,5 vuotta.

11. 2 Asiakaslähtöinen tuotekehitys:
Esimerkkitapaus
11
● Suomessa on enenevässä
määrin kiinnostuttu kehittyvien
maiden markkinoista ja
vientipotentiaalista.
● Kehitysmaiden
toimintaympäristö on vielä
pitkälti vieras suomalaisille
yrityksille ja rahoittajille.
● GreenStream Network kasvaa
energiatehokkuuskonseptillaan
Kiinan markkinoilla.
● Yrityksen ESCO-
liiketoimintamallissa GSN
suunnittelee hankkeen
kiinalaiselle asiakkaalle, etsii
laitetoimittajat Suomesta,
järjestää rahoituksen ja valvoo
hankkeen toteutuksen.

12. ● Cleantech-alalla kilpailtaessa asiakkaan tarpeiden
tunnistaminen ja luottamuksen saavuttaminen on erittäin
tärkeää.
● Cleantech-teknologian ympärille tulisi luoda
palvelukonsepteja, jotka ottavat huomioon asiakkaiden
tarpeet.
● Menestyvän cleantech-yrityksen ei tarvitse olla
teknologiayritys, myös palveluihin ja asiakaspintaan
keskittyville yrityksille on tarvetta.
● Innovaatio-ohjelmien ja cleantech-politiikan tulisi olla
tavoitteellista, pitkäjänteistä ja ennustettavaa myös
hallituskausien yli.
● Suomessa voitaisiin kokeilla nopeutettua cleantech-
patenttijärjestelmää ja samalla tukea yrityksiä patentoinnin
hallinnollisissa haasteissa.
12
2 Asiakaslähtöinen tuotekehitys: Oppeja

13. 3 Kotimarkkinat ja viennin edistäminen
13
Uudet cleantech-
innovaatiot vaativat
usein kotimaisia
referenssejä ennen
kansainvälisille
markkinoille pääsyä.

14. 3 Kotimarkkinat ja viennin edistäminen:
Tutkimuskirjallisuus
14
● Uusien cleantech-
innovaatioiden
kaupallistaminen on usein
haastavaa teknologian
käyttöön liittyvän
polkuriippuvuuden vuoksi.
● Julkisilla hankinnoilla on
keskeinen rooli cleantech-
ratkaisujen
käyttöönotossa.
● Cleantech-toimialan
yrityksillä ei ole yhtä tiiviitä
suhteita päättäjiin kuin
perinteisellä teollisuudella.

15. 15
3 Kotimarkkinat ja viennin edistäminen:
Cleantech-keskittymät maailmalla
Kaupungit ovat usein alustoja uusien cleantech-tuotteiden käyttöönotolle. Yksi
tunnetuimmista näin toimivista kaupungeista on Vancouver. Kunnianhimoisen
ympäristöpolitiikan lisäksi Vancouverilla on tavoitteita cleantech-sektorille.
Kaupunki aikoo esimerkiksi kaksinkertaistaa vihreän talouden työpaikkojen
määrän 2010-luvulla.

16. ● Kokeilut, pilotointi ja julkiset cleantech-hankinnat edistävät
kotimarkkinoita.
● Cleantech-tuotteiden kaupallistamista hankaloittavat
negatiiviset polkuriippuvuudet tulisi kartoittaa ja tehdä
suunnitelma niiden purkamiseksi.
● Pääkaupunkiseudun cleantech-keskittymä kehitystä voisi
helpottaa numeeristen ympäristö- ja vihreän talouden
tavoitteiden asettaminen alueelle. Tässä kannattaisi ottaa
oppia esimerkiksi Vancouverilta.
● Alan yritysten tulisi kehittää yhteistyötä ja edunvalvontaa.
Tämä vaatii yrityksiltä aktiivisuutta päättäjien suuntaan ja
keskinäistä avoimuutta.
16
3 Kotimarkkinat ja viennin edistäminen:
Oppeja

17. 4 Rahoitus
17
Cleantech-yritysten on usein
haasteellista saada
rahoitusta, kun ne ovat
siirtymässä tuotekehityksestä
tuotteen kaupallistamiseen.
Myös cleantech-yritysten
asiakkailla on usein
hankaluuksia saada
kohtuuhintaista rahoitusta
hankinnoilleen.

18. 4 Rahoitus: Tutkimuskirjallisuus
18
Cleantech-sektorin yritysten rahoituksen
saamista vaikeuttavia ominaisuuksia
ovat:
● Cleantech-tuotannon aloittaminen voi
vaatia merkittävän alkupääoman
tuotekehitys- ja pilotointivaiheessa.
● Pitkät takaisinmaksuajat saattavat
vähentää halukkuutta rahoittaa
cleantech-investointeja.
● Cleantech-politiikan jatkuvuuden
epävarmuus on yksi merkittävimmistä
investointeja vaikeuttavista tekijöistä.
● Rahoittajat näkevät usein riskejä
teknologiassa, joka ei ole vielä täysin
kehittynyttä.

19. 19
4 Rahoitus: Innovaatioiden
kuolemanlaakso
Cleantech-innovaatioiden etenemistä kaupallistamisvaiheeseen auttaa usein bisnesenkelin
mukaantulo, jolloin yritys saa yleensä rahoituksen lisäksi käyttöönsä osaamista ja verkostoja.
Myös esimerkiksi julkista ja yksityistä rahoitusta yhdistävät siemenrahastot voivat auttaa
yrityksiä kaupallistamaan innovaationsa tarjoamalla niille rahoitusta, mentorointia ja verkostoja.
Lisäksi joukkorahoitus on auttanut alan yrityksiä siirtymään kaupallistamisvaiheeseen

20. 20
4 Rahoitus: Esimerkki maailmalta
Israelissa start up -yritykset ja bisnesenkelit kohtaavat “pitch night” -illanvietoissa,
joissa uudet yritykset pääsevät esittelemään ideoitaan rahoittajille rennossa
ympäristössä. Illanvietot alkoivat vuonna 2009 Tel Avivin yliopiston StarTAU-
yrityshautomosta ja ovat sittemmin levinneet yleiseksi käytännöksi.

21. ● Rahoituksen haasteisiin voidaan vastata julkisen
sektorin ja yksityisten rahoituslaitosten
yhteistyöllä, kuten uudella cleantech-rahoitukseen
keskittyvällä siemenrahastolla.
● Julkinen taho voisi tarjota kohtaamispaikan, jossa
bisnesenkelit ja start up -yritykset löytävät
toisensa.
● Jos cleantech-yritys ottaa asiakkaan rahoituksen
huomioon osana palvelukonseptiaan, helpottaa
se usein tuotteen ostamispäätöstä.
21
4 Rahoitus: Oppeja

22. Kiitos!
hanna-liisa.kangas@ymparisto.fi
Kuva: "SolarPanelAndSky" by Mark Dixon / Wikimedia Commons