Presentation: ITK2015

1. TVT-kehittämishanke ja opettajankoulutus:
case varhaiskasvatus
Pekka Mertala
Oulun yliopisto
pekka-oskari.mertala@oulu.fi
www.oulu.academia.edu/PekkaMertala
www.researchgate.net/profile/Pekka_Mertala
http://www.slideshare.net/pmertala
www.tiesihanke.wordpress.com

2. TiEsi : tieto- ja viestintätekniikka esiopetuksessa
5 pilottieskaria
2x Linux PC; 3 x Asus Memopad Hd 7; 3x digikamera; langaton verkko (+ mahd. omat laitteet)
Kehitys: tavoitteena kehittää esiopetuksen TVT-pedagogiikkaa edullista välineistöä hyödyntäen
Tutkimus: pedagoginen muutos moniammatillisessa kasvatustiimissä
Koulutuskokeiluja
Kaikille avoimet “massakoulutukset”; max 20 hengen pedagogiset kahvilat; osallistavat koulutukset
yhdessä ryhmässä kerrallaan; räätälöity oppimateriaali; hankeryhmät lasten kanssa vierailulla
yliopistolla
2013-2015: OPH, Oulun kaupunki ja Oulun yliopisto

3. Miksi yhteistyö hankkeiden kanssa?
*Hujala ym. 2012; Karila ym. 2012; Reunamo, Söderqvist & Tanner 2014
Päiväkodeilla ei ole TVT-välineistöä*
Lastentarhanopettajien pedagoginen TVT-osaaminen on puutteellista*
Varhaiskasvatuksella ei ole omia TVT-pedagogisia traditioita,
eikä taitoja ole mahdollista harjaannuttaa ja hankkia
harjoitteluissa
Hankkeissa luodaan uutta ja ollaan “toinen jalka tulevaisuudessa”
Hankkeissa kasvatuskäytännön tila, tarpeet ja toiveet ovat tiedossa ja
hankkeet tuottavat konkreettista työelämälähtöistä materiaalia
ongelma- tai ilmiölähtöiselle oppimiselle
Y
L
E
I
S
E
S
T
I
V
A
K
A

4. Lähtökohdat kurssisuunnittelulle
Case-perustainen opetus ja prosessien mallintaminen tuottanut hyviä
oppimistuloksia
(Angeli 2004; Haydn 2014)
TVT:n ja varhaiskasvatuksen traditioiden yhdistäminen haastavaa
(Laffey 2004; Lindahl & Folkkeson 2012; Vangsnes, Okland ja Krumsvik 2012)
Teknologian ja varhaislapsuuden suhde väärinkäsitysten kyllästämä
(Plowman & McPake 2013)
Varhaispedagogiikan erityispiirteet huomioitava opetuksessa
(Campbell & Scotallero 2009; Plowman & Stephen 2005)

5. TVT pedagogisena työvälineenä (3op) /
perusopiskelijat (60)
Hankeyhteys: Opiskelijat saivat ideoinnin avuksi hankepäiväkodeista kerätyt “puutelistat” siitä, millaisiin
sisältöihin he kaipaisivat vinkkejä → hankepäiväkodit uusia toimintamalleja
Opintojakson harjoitukset on suunniteltu työelämälähöiseksi kokonaisuudeksi. Harjoitusten tavoitteena on,
että opitte suunnittelemaan pedagogisesti relevantteja tapoja hyödyntää TVT:aa eri-ikäisten lasten
oppimisessa eri sisältöalueiden puitteissa sekä tuottamaan suunnitelmistanne monimediaista
oppimateriaalia. Suunnittelun viitekehyksenä käytetään TPACK-mallia (Technology Pedagogy Content
Knowledge).
Pedagogiikka: sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen perustuvat metodit sekä lapselle ominaiset tavat
toimia: leikki, liikkuminen, tutkiminen ja taiteellinen kokeminen.
Sisältöalueet: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005); Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet
(2014)
Teknologia: harjoituksissa keskitytään niihin välineisiin, joiden avulla pedagogiset ja sisällölliset tavoitteet
mahdollistuvat

6. TVT pedagogisena työvälineenä (3op) /
lisäkoulutus (20)
Raportissa sekä kuvataan että arvioidaan teemapäivän toteutumista. Monimediaisuudella tarkoitetaan sitä,
että voitte taltioida esim. kuvin ja videoin teemapäivän tapahtumia, sekä hyödyntää lasten (mahdollisesti)
tuottamia mediatekstejä (henkilöstö tietää kenellä lapsista on / ei ole tutkimus- ja kuvauslupaa) ja käyttää
näitä sekä analyysin apuna että havainnollistamistarikoituksessa . Voitte myös tuottaa raportin sisältöä
monimediaisesti, eli esim. video- ja audiotiedostoja hyödyntäen. Raportin palautustapa riippuu raportin
muodosta,
Ryhmätehtävänä on suunnitella ja toteuttaa pienryhmissä TVT-teemapäivän TiEsi -hankkeen
esiopetusryhmissä (hankeyhteys). Pedagogiikan ja sisältöjen osalta ohjaavana materiaalina opintojaksolla
hyödynnetään uudistettuja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita.
Suunnitelma tehdään Google Drive:n docs työkalulla. Asiakirjaan annetaan yleinen kommentointioikeus ja
se linkitetään wikii:n. Suunnitelman tulee sisältää TPACK-mallin kautta perustellut kuvaukset toiminnasta ja
sen tavoitteista sekä valituista TVT-välineistä. Suunnitelmat esitetään neljnnellä harjoituskerralla. Kullekin
pienryhmälle arvotaan opponointiryhmä, joka antaa suunnitelmasta kirjallisen palautteen. Jokainen on
velvollinen perehtymään muiden ryhmien suunnitelmiin.

7. Digitaalinen media opetuksessa ja oppimisessa
(2op) / perusopiskelijat (60)
Tehtävänänne on järjestää TVT-teemapäivä päiväkotiryhmille (hankeyhteys). Tiloiksi on varattu
eläinmuseo, LeaForum ja 3. harjoituskerralle varattu luokkatila. Voitte hyödyntää välineinä tiedekunnan TVT-
infraa, eli iPAd:eja, Nexus 7:ja sekä digitaalisia still- ja videokameroita sekä opintilojen PC-koneita ja
älytauluja. Teemapäivästä koostetaan "semidokumentaarinen multimediatuotos", eli dokumentoitte sitä, mitä
lasten kanssa teette, kokoatte nämä yhdeksi tuotteeksi soveltuvalla teknologialla ja tätä lopputuotetta
käytetään viimeisellä harjoituskerralla tapahtuvan arviointikeskustelun apuna ns. stimulated recall -metodiin
nojaten
Digitaalinen media
● Voi olla orientoivassa roolissa → jotain, mihin lapset perehtyvät ennakkoon → kuratoitu verkkosivu,
esittelyvideo eläinmuseosta...
● Voi olla valmiina osana toimintapisteitä → esim. QR-koodit
● Voi olla jotain, joka tuotetaan teemapäivän aikana → e-kirja, video, QR-koodeja...

8. Ennakkotehtävä Kirjoitelma aiheesta: tieto- ja viestintätekniikka varhaiskasvatuksessa
Työvaihe 1: TVT-
tuetun
pedagogisen
kokonaisuuden
suunnittelu
1 Orientaatio ja työparien muodostaminen
2-4 Työpajatyöskentelyä
Vertaisarviointi 5-6 Arvotun parin työn kirjallinen arviointi; oman työn esittely, muiden esitysten
seuraaminen ja kommentointi
Työvaihe 2:
Sähköisen
opettajanopas-
materiaalin
työstäminen
7 Orientaatio
8-9 Työpajatyöskentelyä
10 Materiaalin viimeistely ja julkaisu
Reflektiotehtävä Avaa ennakkotehtävänä tekemäsi kirjoitelma. Lue se ja kirjoita, onko ajattelussasi ja näkemyksissäsi
tapahtunut muutoksia opintojakson aikana. Käy reflektiivistä keskustelua niiden teemojen kanssa, joita
ennakotehtävässä käsittelit

9. Orientoiva kirjoitelma
Myönteiset Ambivalentit Kielteiset
Erilaisin esim. tableteilla toteutettavien
projektien avulla lapsi pystyy paitsi
ilmaisemaan itseään, myös ottamaan
vastuuta laitteesta
Tvt luo valtavasti mahdollisuuksia
opetukseen, mutta varhaiskasvatusikäiset
voivat olla liian nuoria tähän.
Uskon että varhaiskasvatuksessa tieto- ja
viestintätekniikka voi olla suureksi
hyödyksi, mutta ei silti välttämätön lisä
päiväkoteihin.
Myös multimediaa hyödyntävät tarinat
voivat tukea elämyksellisyyttä, kunhan niitä
osataan käyttää oikeissa tilanteissa eikä
aiheita viedä liiallisuuksiin.
Tieto- ja viestintätekniikkaa tulisi sisällyttää
jonkin verran myös varhaiskasvatukseen,
mutta tietenkin niin, ettei se syrjäytä
perinteisiä menetelmiä
varhaiskasvatuksessa.
En usko että TVT: llä olisi parempia
vaikutuksia kuin luonnollisella oppimisella,
esim. leikeissä toisilta lapsilta.
Erilaiset opetusohjelmat olisivat varmasti
hyödyksi erityisiä tarpeita omaaville
lapsille.
Tvt koukuttaa erityisesti lapsen todella
nopeasti. Kaikki tvt:n ääressä vietetty aika
on pois esimerkiksi sosiaalisilta suhteilta ja
liikunnalta.
Päiväkodin työntekijöillä tulisi olla tarvittava
tekniikka vanhempien kanssa
kommunikointiin.
Mielestäni lapset käyttävät kotona niin
paljon tietotekniikkaa että sitä ei tarvitse
opettaa päiväkodissa.
Tieto- ja viestintätekniikka voisi tukea
varhaista oppimista ehkä parhaiten
lastenohjelmien avulla, sillä niissä on
yleensä joku opetus ja lapset imevät niistä
vaikutteita kuin sienet.
Tvt ei ole laadukkaan varhaiskasvatuksen
edellytys, sillä tvt ei auta päiväkotia
saavuttamaan perustehtäväänsä
paremmin. Hoito, kasvatus ja opetus
onnistuvat myös ilman tekniikkaa.

12. Kurssi oli aivan mahtava, kun pääsi
oikeasti tekemään asioita, joita voi
soveltaa kentällä.
Yllätyin myös siitä, että kykenin itsekin
keksimään miten tieto- ja viestintätekniikka voi
käyttää varhaiskasvatuksessa.
Oma parityömme TVT-kurssille oli blogimuotoinen
Mediakalenteri, joka on mielestäni jo itsessään täysin
valmis idea toteutettavaksi. Blogi on merkittävä
viestinnän keino, jolla päiväkotiryhmän jäsenet voivat
lähettää terveisiä kodin lisäksi vaikkapa toisella
puolella maata asuville sukulaisilleen. Wordpress
paljastui helppokäyttöiseksi blogialustaksi.
...varsinkin jokaisen parin
suunnitelmista saa paljon
ideoita.
Blogi-ideasta innostuin niin kovin, lton työn
kuitenkin kuuluisi olla läpinäkyvää ja
laadukasta ja kasvatuskumppanuuskin
toteutuisi vielä eri tavalla blogin kautta.
Tein paljon itsereflektiota koko parityöskentelyn ajan, koska huomasin, että yhteisöllinen
tekeminen ja toimiminen on haasteellista: eteentulevien ongelmien ratkaisuehdotukset
pitäisi aina pystyä perustelemaan, ilmapiirin pitää olla avoin ja lopputuloksessa tulisi
näkyä molempien tasavertainen työpanos.
Tehtävä jossa meidän itse piti
suunnitella lapsille jokin
oppimiskokonaisuus TVT: tä
hyödyntäen oli mielestäni loistava.
Siinä saimme itse oivaltaa kuinka
monipuolisesti tekniikkaa voidaan
käyttää ja näimme että tekniikan
käyttö voi olla myös sosiaalinen
tapahtuma.
Oli mahtavaa saada tutustua aiheeseen vapaasti ja kokeilumielellä
samalla saadeen apua ja ideoita niitä tarvittaessa! Ennen TVT
pedagogisena työvälineenä -kurssia näin TVT:ssä mahdollisuuden
mutta en polkua sen käyttämiseksi apuna varhaiskasvattajan työssä.
Mielestäni kurssilla oli hyvä, kun päästiin itse suunnittelemaan lasten kanssa
toteutettava kokonaisuus, joka hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa.
Reflektiivinen kirjoitelma

13. Hankeyhteyden hyödyt
Hankkeesta nousseet ilmiöt kuvastavat kentän tilannetta tässä ja nyt.
● nousevat tarpeet ja ilmiöt ovat konkreettisia, samalla paikkakunnalla tapahtuvia → todellisia
Hankkeen tutkimuksellinen ote mahdollisti TVT-pedagogiikan käsittelyn opettaja - oppija - väline - sisältö -
suhdetta kompleksisempana ilmiönä
● TVT suhteessa varhaiskasvatuksen traditioihin
● Moniammatillisuus
● Täydennyskoulutuksen haasteet
Opiskelijoiden harjoitustöillä funktio
● hankeryhmät (+ muut, joilla välineistöä) voivat käyttää pedgogisia malleja heti, opiskelijat itse
sijaisuuksissa ja tulevaisuudessa
Hankkeen uutta luova ja kokeileva tehtävä
● opiskelijoiden rooli ammatillisessa sosialisaatioprosessissa reproduktiivinen - uudistava - ei
olemassa olevaan kulttuuriin mukautuva

14. Lähteet
Angeli, C. (2004). The effects of case‐based learning on early childhood pre‐service teachers' beliefs about the pedagogical uses of ICT, Journal of
Educational Media, 29:2, 139-151
Campbell, A. & Scotallero, C. (2009). Learning with technology for pre-service early childhood teacher. Australasian Journal of Early Childhood Education,
34: 2, 11-18.
Hujala, E; Backlund-Smulter, T; Koivisto, P; Parkkinen, H; Sarakorpi, H; Suortti, O; Niemelä, T; Kuronen, I; Knubb-Manninen, G; Smeds-Nylund, A-S;
Hietala, R. & Korkeakoski, E. (2012). Esiopetuksen laatu. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 61. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.
Karila, K; Harju-Luukkainen, H; Juntunen, A; Kainulainen, S; Kaulio-Kuikka, K; Mattila, V; Rantala, K; Ropponen, M;Rouhiainen-Valo, T; Sirén-Aura, M;
Goman, J; Mustonen, K & Smeds-Nylund, A-S. (2013). Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa. Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista. [online].
Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2013. [viitattu 7.11.2013]. Saatavilla pdf-muodossa: <http://www.kka.fi/files/1960/KKA_0713.pdf>.
Laffey, J. (2004). Appropriation, Mastery and Resistance to Technology in Early Childhood Preservice Teacher Education. Journal of Research on Technology
in Education, 36: 4, 361-382.
Plowman, L. & McPake, J. (2013). Seven myths about young children and technology. Childhood Education, 89:1, 27-33.
Plowman, L. & Stephen, C. (2005). Children, play and computers in pre-school education. British Journal of Educational Techology 36:2, 145-157.
Reunamo, J., Söderqvist, H., & Tanner, K. (2014). Tietotekniikka ja varhaiskasvatus. Teoksessa J. Reunamo (Toim.), Varhaiskasvatuksen kehittäminen.
Kehitystehtäviä ja ratkaisumalleja (s. 162 - 182). Juva: Bookwell Oy
Vangsnes, V., Økland, N.T.G. & Krumsvik, R. (2012). Computer games in pre-school settings: Didactical challenges when commercial educational computer
games are implemented in kindergartens. Computers & Education 58, 1138–1148.