Mitä tulee huomioida oppimisympäristössä ja opetuksessa kun ryhmässä on näkövammainen lapsi tai oppilas? Millainen on oppilaan tukiverkosto ja mistä voi saada tukea, niin oppilaalle kuin oppilaan parissa työskenteleville aikuisille?
Kun lapsen kielen oppiminen haastaa, varhainen tuki koulussa auttaa lasta ja hänen lähiyhteisöään. Kun lapsella on haasteita toiminnanohjauksessa, itsesäätely- tai sosiaalisissa taidoissa, tarvitaan oppimisympäristön ja toimintatapojen selkeyttä ja ennakoitavuutta. Kehityksen tueksi voidaan räätälöidä toimintaa, joka toteutetaan moniammatillisesti kasvatuksen ja kuntoutuksen asiantuntijoiden yhteistyönä.
Esitys havainnollistaa esimerkein kielellisten valmiuksien ja taitojen tukemista yksilön ja ryhmän kannalta. Heikkinen ja Kareisto antavat käytännön ideoita moniammatilliseen yhteistyöhön, jotka auttavat muokkaamaan oppimisympäristöä ja jäsentämään arkea.
Pitääkö olla huolissaan? Mistä puhutaan, kun puhutaan ylivilkkaudesta? Mitä ylivilkkauden taustalla voisi olla? Kuinka tukea lasta koulussa? Voisiko ylivilkkaus olla supervoima?
Mitä tulee huomioida oppimisympäristössä ja opetuksessa kun ryhmässä on näkövammainen lapsi tai oppilas? Millainen on oppilaan tukiverkosto ja mistä voi saada tukea, niin oppilaalle kuin oppilaan parissa työskenteleville aikuisille?
Kun lapsen kielen oppiminen haastaa, varhainen tuki koulussa auttaa lasta ja hänen lähiyhteisöään. Kun lapsella on haasteita toiminnanohjauksessa, itsesäätely- tai sosiaalisissa taidoissa, tarvitaan oppimisympäristön ja toimintatapojen selkeyttä ja ennakoitavuutta. Kehityksen tueksi voidaan räätälöidä toimintaa, joka toteutetaan moniammatillisesti kasvatuksen ja kuntoutuksen asiantuntijoiden yhteistyönä.
Esitys havainnollistaa esimerkein kielellisten valmiuksien ja taitojen tukemista yksilön ja ryhmän kannalta. Heikkinen ja Kareisto antavat käytännön ideoita moniammatilliseen yhteistyöhön, jotka auttavat muokkaamaan oppimisympäristöä ja jäsentämään arkea.
Pitääkö olla huolissaan? Mistä puhutaan, kun puhutaan ylivilkkaudesta? Mitä ylivilkkauden taustalla voisi olla? Kuinka tukea lasta koulussa? Voisiko ylivilkkaus olla supervoima?
Oppimisvaikeus tarkoittaa lukivaikeutta laajempaa käsitettä. Siihen kuuluvat:
- lukemisen ja kirjoittamisen häiriöt
- keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöt
- ylivilkkaus ja käytöshäiriöt
- matematiikan opiskelun erityisvaikeudet
- kielten opiskelun erityisvaikeudet
Miksi perusopetuksen uusiutuminen on niin hidasta ja vaikeaaMatti Rimpelä
Esitys OAJ:n ja Me-säätiön neuvottelussa, jonka teemana perusopetuksen kehittäminen lasten syrjäytymistä vähentäväksi. Arjen haasteet lahdessa me-koulupilotissa.
Mitä kouluakäymättömyys on ja mistä se voi johtua? Miten näitä oppilaita ja heidän perheitään voidaan tukea? Millaista tukea Valteri tarjoaa koulua käymättömien oppilaiden ja opetushenkilöstön tueksi? Tässä nettikahvilassa tarjotaan tietoa runsaisiin koulupoissaoloihin vaikuttavista tekijöistä, koulua käymättömyyden kehittymisestä, taustasyistä ja mahdollisista tukikeinoista.
Oppimisvaikeus tarkoittaa lukivaikeutta laajempaa käsitettä. Siihen kuuluvat:
- lukemisen ja kirjoittamisen häiriöt
- keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöt
- ylivilkkaus ja käytöshäiriöt
- matematiikan opiskelun erityisvaikeudet
- kielten opiskelun erityisvaikeudet
Miksi perusopetuksen uusiutuminen on niin hidasta ja vaikeaaMatti Rimpelä
Esitys OAJ:n ja Me-säätiön neuvottelussa, jonka teemana perusopetuksen kehittäminen lasten syrjäytymistä vähentäväksi. Arjen haasteet lahdessa me-koulupilotissa.
Mitä kouluakäymättömyys on ja mistä se voi johtua? Miten näitä oppilaita ja heidän perheitään voidaan tukea? Millaista tukea Valteri tarjoaa koulua käymättömien oppilaiden ja opetushenkilöstön tueksi? Tässä nettikahvilassa tarjotaan tietoa runsaisiin koulupoissaoloihin vaikuttavista tekijöistä, koulua käymättömyyden kehittymisestä, taustasyistä ja mahdollisista tukikeinoista.
1. Koulunkäynnin nivelkohdat
Perhekurssi 4.11.2012
Eija Häyrynen
Ohjaava opettaja
Tervaväylän koulu
Puh. 029 529 4585
eija.hayrynen@tervavayla.f
2. Nivelvaiheet
• Kotoa päivähoitoon
• Päivähoidosta esiopetukseen
• Esiopetuksesta kouluun
• Koulussa toiselta kolmannelle luokalle ja kuudennelta
seitsemännelle siirtyminen
• Perusopetuksesta toisen asteen opintoihin
5. Kaikille yhteisen koulun ajatus
• Mahdollisuus käydä lähikoulua yhdessä
naapuruston lasten kanssa
• Kunta on opetuksen järjestäjä – eroja kuntien
välillä toimintakulttuurissa
• Jokaisen oppilaan ainutlaatuisuus ja erityisyys
• Kelpo-hanke, Kimpiläinen & Bruun,
http://www.oph.fi/download/46882_varikkaat_oppilaamme.pdf
6. Perusopetuksen muuttunut sanasto
1.1.2011
• Kolmiportainen tuki: yleinen, tehostettu,
erityinen
– Kaikille kuuluva yleinen tuki
– Tehostettu tuki oppilaalle, joka tarvitsee
oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä
tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja
– Erityinen tuki oppilaille, joiden kasvun, kehityksen
tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei
toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki
järjestetään joko yleisen tai pidennetyn
oppivelvollisuuden piirissä.
8. Koulun konstit (käytä hakusanana Googlessa)
• Opetuksen eriyttäminen
• Tukiopetus
• Osa-aikainen erityisopetus
• Tehostetun ja erityisen tuen portailla erityiset
painoalueet
– Keinoja: visualisointi, strukturointi,
yhteistoiminnallisuus, turvallisuus, yhteistyö kotien
kanssa ym.
9. Lausuntojen kieli
• Lukekaa lausunnot huolellisesti
• Jos eivät ole totuudenmukaisia, kertokaa se
kirjoittajalle
• Asiasta pitää voida kirjoittaa
• Vahvuudet vai vaikeudet
• Lausunnoilla rakennetaan identiteettiä
• Mikä on mahdollista?
• Tanja Vehkakoski. 2006. Leimattu lapsuus? Vammaisuuden
rakentuminen ammatti-ihmisten puheessa ja
teksteissä:https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/13305.
10. Oppilas ja apuvälineet
• Apuvälineiden käyttö tärkeää
– halu olla samanlainen kuin muut
• Kuulon apuvälineet
• Muistin tueksi nauhoittaminen (matkapuhelin,
MP, digisanelin)
• Kamera
11. Tiedon siirtäminen
• Koulujen tietojärjestelmät auttavat
• Salassapitosäännökset
• Huoltajien merkitys tiedon siirtämisessä
• Kun koulussa on ymmärrys, asiat sujuvat
12. Kokeneiden opettajien arkikäsityksiä
• Tavoitteiden realistisuus/epärealistisuus
avainasemassa – kodilla iso merkitys
• Jos yhteistyö vanhempien kanssa on alusta
asti ollut toimivaa, on sopiva jatkopaikkakin
löytynyt helpommin ja oppilas on myös sieltä
valmistunut.
• Lapsen ainutlaatuisuuden arvostaminen
tärkeää
13. • Yleensä oppilaiden asenteet,
opiskeluvalmiudet ja motivaatio korkealla
• Tunnollisia, hyvin käyttäytyviä
• Perusasiat kunnossa
• Suurimpina ongelmina kielelliset vaikeudet
ymmärtää niin puhuttua kuin kirjoitettua kieltä
ja tulla itse ymmärretyksi
14. Tervaväylän oppilaiden toisen asteen
opintopaikat 2010-12
• Luovi: palvelualan valmentava, kiinteistöala,
valmentava ja kuntouttava linja
• Haapavesi ja Kempele: puutarha-ala
• Ranua: käden taitojen linja
• Lukio-opinnot
15. • Pienestä ryhmästä siirtyminen isoon ryhmään
ei aina suju vaikeuksitta – tottumisen myötä
helpottuu
• Joillakin oppilailla on ollut vaikeuksia löytää
omaa alaa ja jotkut ovatkin kiertäneet
aikamoisen määrän oppilaitoksia peruskoulun
jälkeen
16. Lähteet ja kirjallisuutta
Lampinen, R. 2007. Omat polut!: vammaisesta lapsesta täysvaltaiseksi aikuiseksi.
Helsinki: Edita
Luukkainen, Minna. 2008. Viitotut elämät : kuurojen nuorten aikuisten kokemuksia
viittomakielisestä elämästä Suomessa. Helsinki : Kuurojen palvelusäätiö. Loimaa :
Priimus Paino. tai https://helda.helsinki.fi/handle/10138/23523
Malinen, S. Kuulovammaisten työurat. Toisen asteen erityisopetuksessa
opiskelleiden kuulovammaisten henkilöiden työurat.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/7900/G0000071.pdf?sequence=
1
Murto, P. 1995. Kekkoslapsi. Happikaapista puhujanpönttöön. Jyväskylä: Gummerus
Kirjapaino Oy.
Reinikainen, M-R. 2007.Vammaisuuden sukupuolittuneet ja sortavat diskurssit.
http://julkaisut.jyu.fi/index.php?page=product&id=16842
Signmark / Nuppu Stenros . Otava, 2008. Keuruu: Otavan Kirjapaino.
Webster, D. & Webster, V. 2011. Niin monta Mount Everestiä - tytär, äiti ja haave.
Tammi.