Metsätalous ja kaavoitus -infotilaisuus toimijoille, 11.10.2018 Oulu

1. Metsäalan
asiantuntijatalo
ASIAKKAAT - HENKILÖSTÖ - KUMPPANIT - YHTEISKUNTA

2. Metsätalouden näkökulmia
kaavoitukseen ja kaavojen vaikutuksin
Metsätalous ja kaavoitus –infotilaisuus
Jyrki Haataja
johtava asiantuntija, aluekehitys ja kaavoitus
Oulu 11. lokakuuta 2018

3. Esityksen
sisältö
1. Yleistä
2. MRL kokonaisuudistus
3. Strateginen yleiskaava?
4. Kaavoituksen hankkeet
5. Kaavavaikutukset
6. Lopuksi

4. AMO-alueet ja Kaavoitusvastaavat
Pohjoinen palvelualue (aj. Arto Sorri)
Kainuu: Tuomo Mikkonen
Pohjois-Pohjanmaa: Eeva-Liisa Repo
Lappi: Ulla Huusko
Itäinen palvelualue (aj. Helena Reiman)
Keski-Suomi: Seija Tiitinen-Salmela
Pohjois-Savo: Seppo Niskanen
Pohjois-Karjala: Leena leskinen
Läntinen palvelualue (aj. Jorma Vierula)
Lounais-Suomi (V-S, SK): Tapio Nummi
Pirkanmaa: Ari Lähteenmäki
Etelä- ja Keski-Pohjanmaa: Yrjö Ylkänen
Kaakkoinen palvelualue (aj. Antti Heikkilä)
Kaakkois-Suomi (KL, E-K): Jouni Väkevä
Etelä-Savo: Antti Heikkilä
Eteläinen palvelualue (aj. Karen Wik-Portin)
Österbotten – Pohjanmaa: Göran Ådjers
Häme (P-H, K-H): Jouni Rantala
Uusimaa: Karen Wik-Portin

5. Maankäyttö- ja rakennuslain
(MRL) kokonaisuudistus

6. Taustaa
• Maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan 1.1.2000. Lakiin on sen
voimassaolon aikana tehty lukuisia muutoksia. Muutettuja, lisättyjä tai
kumottuja pykäliä on kaksi kolmasosaa lain runsaasta 200 pykälästä.
• Maankäyttö- ja rakennuslaki
• Koko lain voimassaoloajan on myös tehty selvityksiä lain toimivuudesta
ja sen soveltamisesta
• Toimintaympäristöön vaikuttavat muutokset ja ilmiöt vahvistuvat
› Digitalisaatio
› Ilmastopolitiikka ja energiakysymykset
› Aluerakenteen erilaistuminen ja väestömuutokset
› Kaupunkiseutujen kasvu ja kaupungistuminen
› Liikkumisen murros
› Muutokset hallintorakenteissa.
MRL / Taustaa

7. Maankäyttö- ja rakennuslain
kokonaisuudistus
ja
metsien käyttö
Metsien maankäyttö ja kaavoitus -seminaari
FCG ja Tapio
Sokos Hotel Vantaa
11.9.2018
Ympäristöministeriö
Maija Neva

8. Parlamentaarinen seurantaryhmä
Lakia
valmisteleva
työryhmä
Valmistelujaostot
• Alueidenkäyttö
• Rakentaminen
• Osallistuminen, vuo-
rovaikutus ja vaiku-
tusten arvionti
• Kaavojen toteuttami-
nen
• Rajapinnat
• Digitalisaatio ja asia-
kaslähtöiset prosessit
Sidosryhmäfoorumi
Yhteys valmistelujaostoihin
mm. pysyvien asiantuntijoiden
kautta
Parlamentaarinen seurantaryhmä, lakia valmisteleva työryhmä ja laajempia
piirejä edustava sidosryhmäfoorumi nimettiin keväällä

9. Valmistelun lähtökohtia
Keskustelupaperi alueidenkäytön suuntaviivoista
http://www.ym.fi/download/noname/%7B221ACCBE-9D43-4424-B74D-BE5BC07FCB46%7D/136705
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi 2014
http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut/SY_12014_Arviointi_maankaytto_ja_rakennu(28185)
MRL- uudistuksen esiselvitysvaiheen tutkimukset ja selvitykset
http://www.ym.fi/mrluudistus
Työryhmän asettamispäätöksessä annetut tavoitteet
Aikataulutavoitteena HE eduskunnalle
syysistuntokaudella 2021

10. Metsien käyttö
• MRL:n ja metsälain suhdetta tarkastellaan rajapinnat-
valmistelujaostossa
• Kaavojen sisältövaatimuksia, toimenpiderajoituksia ja
alueidenkäytön lupajärjestelmää tarkastellaan alueidenkäytön
valmistelujaostossa
• MRL:n 1.5.2017 voimaantullut 128 §:n muutos on herättänyt
keskustelua

11. 1. Uusi kaava tulee voimaan xx.xx.202X lähtien sitten, kun se on
ladattavissa valtakunnallisen kaavarajapinnan läpi.
2. Kaava laaditaan yleisen kaavastandardin mukaisesti (automaattiset
tarkastukset, tekoäly, yhtenäiset merkinnät ja määräykset).
3. Aiemmin hyväksyttyjen kaavojen tulee olla samassa rajapinnassa
saatavilla 3 vuoden siirtymäajan jälkeen uuden MRL:n
voimaanastumisesta. Elleivät ne ole, ne raukeavat.
4. Mahdolliset kaavoituksen käynnistyessä voimaantulevat rakentamis-
ym. rajoitukset tulee olla saatavilla edm. rajapinnan kautta.
SMK ottaa vastaan n. 120 000 metsänkäyttöilmoitusta, tekee vuosittain n.
50 000 Kemera-päätöstä ja kaukokartoittaa Metsään.fi -palvelua varten
1,5 milj. hehtaaria metsää => kaavoituksen huomiointi? Digiloikan
sisällyttäminen lakiin on ratkaisu.
Tämä toimintamalli myös tehostaa kaavojen toteutusta, kun kaavatieto on
maankäyttöhankkeissa saatavilla ja käytettävissä helposti.
MRL uudistaminen / SMK:n painotukset

12. Lainsäädäntö tulee sallimaan järjestelmän tekemiä päätöksiä jatkossa.
Sähköisen paikkatiedon ja tietojärjestelmien nopea kehittyminen
mahdollistavat hallintoasioiden käsittelyn automatisoinnin ja työn
tuottavuuden olennaisen parantamisen. Esimerkinä uudistuva Kemera -
lainsäädäntö: ”Automaattinen päätöksenteko tehostaa Kemera-
hankkeiden käsittelyä ja samalla yhdenmukaistaa Suomen
metsäkeskuksen toimintaa tässä asiakokonaisuudessa. Metsäkeskus teki
vuonna 2017 noin 40 000 päätöstä nuoren metsän hoidon, taimikon
varhaishoidon ja terveyslannoituksen rahoittamisesta. Jos 20-30 %
päätöksistä saadaan automatisoiduksi, on kustannussäästö noin 500 000
euroa vuodessa. Vapautuva resurssi voidaan käyttää vaativimpien
Kemera-hankkeiden käsittelyyn ja muihin metsäkeskuksen tehtäviin.
Niissä tapauksissa, joissa päätökset tehdään automaattisesti,
päätöksentekoprosessi nopeutuu.”
(MMM:n lainsäädäntöhanke, voimaan 1.1.2019 (?), teemana myös
hallituksen Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihanke,
(vrt. esim. Kela, Maanmittauslaitos, Verohallinto))
MRL uudistaminen / SMK:n painotukset

13. Strateginen yleiskaava?

15. Lähde: http://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/index.html

16. Lähde: https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Yleiskaava/Vireilla_olevat_yleiskaavat/Espoon_pohjois_ja_keskiosien_yleiskaava/Kaavaluonnos

18. Lähde: https://www.google.fi/maps

19. Lähde: https://www.google.fi/maps

20. Kuvan lähde: http://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/index.html

21. Kuvan lähde: http://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/index.html
MAA- JA METSÄTALOUSALUE (0,2 ha)
=> Metsälaki voimassa
- metsänkäyttöilmoitus
- tieto luonto- ym. kohteista tarkastetaan
ja tarvittaessa välitetään tieto eteenpäin
vastuuviranomaiselle (kunta, ELY, museo)
- Kemera –tuet käytössä
- Metsäkeskus viranomaisena
- Harvennustulo esim. 200 m3 => 140 m3
0,2 ha * 60 m3/ha * 30 €/m3 = 360 €
AVOIN MAISEMATILA (0,4 ha)
=> Metsälaki ei voimassa
- Metsänkäyttöilmoitusta ei tarvitse tehdä
- tieto luonto- ym. kohteista ei välity
toimenpiteen tekjälle eikä viranomaisille
- Kemera –tuet ei käytössä
- kunta viranomaisena
- Maisematyöluvan hinta ja käsittelyaika
ei kannusta vaan estää alueen hoidon?
(250 € + 50 € / ha => 250 € + 0,4 ha*50 € = 270 €)
- Harvennustulo esim. 200 m3 => 140 m3
0,4 ha * 60 m3/ha * 30 €/m3 = 720 €
peitteisyys säilyy ja metsä säilyttää kasvukuntonsa
- Tulo 720 e – 270 € = 450 € (63 %)

22. Kuvan lähde: http://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/index.html

23. • Strategiset, pikselöidyt yleiskaavat muodostavat suuren haasteen sektorilakien
toimeenpanolle
• Pikselöidyn strategisen yleiskaavan tulkinta on ongelmallista.
• Pikselöidyt päämaankäyttömuotojen rajaukset eivät mene esim. tilarajojen mukaan,
jolloin samalla metsäkuviolla saattaa olla monta pääkäyttömuotoa kaavan
epätarkkuudesta johtuen. Miten päätökset tehdään?
• ”Sektorilakien säännöksissä yleiskaavan merkitys on sama riippumatta siitä, miten
yksityiskohtaisesti kaava maankäyttöä ohjaa ja mikä lienee ollut kaavoittajan
tarkoitus kaavan strategisella luonteella.”… ”Kaavoituksen vaikuttavuuden
arvioinnissa on syytä ottaa huomioon myös yleiskaavojen erilainen tarkkuustaso ja
ohjaavuus. Sektorilakien säännöksissä yleiskaavan merkitys on sama riippumatta
siitä, miten yksityiskohtaisesti kaava maankäyttöä ohjaa.” (Arviointi maankäyttö- ja
rakennuslain toimivuudesta 2013, SY 1 2014)
• RATKAISUEHDOTUS: Strategisten yleiskaavojen sijaan kunnat voisivat valmistella
maapoliittisen ohjelman tai maankäyttöstrategian, joka ohjaisi maankäytön
strategista päätöksentekoa oikeusvaikutteisen yleiskaavan sijaan. Tämä voisi
sisältää runsaastikin erilaisia teemoja ja aihealueita. Sektorilakien viranomaisten
päätöksenteko helpottuisi.
MRL uudistaminen/Strateginen yleiskaava?

24. Kaavoituksen hankkeet

25. • Kansallinen metsästrategia 2025:
”Kaavoitusjärjestelmä tukee metsätalouden ja monipuolisen
liiketoiminnan mahdollisuuksia”
› sekä tähän esitettyä strategista hanketta Metsäalaa tukeva
kaavoitus
› Selkeytetään metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain rajapinnat niin,
että päällekkäinen ohjaus poistuu
› Selkeytetään maisematyölupamenettelyä ja kaavamääräyksiä
• 1. Metsätalous ja kaavoitus –hanke eteläisellä palvelualueella
• 2. KIRA-digi –hanke
• 3. MMM kaavapilotit
SMK Hankkeita

26. • Hankkeen toteutusaika 1.3.2017-31.12.2018
• Koulutusta toimijoille ja kaavoittajille
• Budjetti 150 000 € (noin 2 vuotta)
• Mukana Uudellamaalla:
o Södra skogsreviret rf
o Länsi-Uudenmaan metsänhoitoyhdistys ry
o Uudenmaan metsänhoitoyhdistys ry
o MTK-metsälinja/Uusimaa
o Nylands svenska producentförbund rf
o MTK-Uusimaa
o Luonnonvarakeskus (Luke)
1. Metsätalous ja kaavoitus -hanke

27. A. Kuntien yleiskaavatilanteen kartoitus
B. Kaavoittajien ja metsäsektorin toimijoiden tapaamiset
kunnittain tai kuntaryppäittäin – tutustuminen ja
tilannearvio
C. Alueen metsäammattilaisten koulutus
D. Kuntien ja konsultointiyritysten henkilöstön ja kuntien
lautakuntien jäsenten tiedon kartuttaminen
E. Alueen metsänomistajien koulutus
F. Yhteistyömallin luominen kuntien ja metsäsektorin
välille
G. Osallistuminen messuille ja muihin tapahtumiin
H. Viestintämateriaali
I. Tiedottaminen
Metsätalous ja kaavoitus -hankkeen
toimenpiteet

28. KIRA-digi –hanke ( TOTEUTUS 1.5.-31.12.2018)2.

29. • MMM ja YM rahoittavat yhdessä metsävaikutusten arvioinnin
kehittämiseksi kolme pilottia
› Kainuun liitto: Kainuun maakuntakaava (SMK mukana konsortiossa)
› FCG: Mouhijärven rantayleiskaava, Kuusamo
› Ramboll: Jämsän taajamayleiskaava
› Ramboll: Kuhmalahden kaavat, Kangasala
• Käynnistystyöpaja 28.10.2017 - Loppuseminaari 10.12.2018
• SMK:n Uudenmaan maakuntakaavan vaikutustenarvioinnin työkalun
kehitystä ja vertailua muiden toimijoiden arviointeihin
3. MMM:n Metsävaikutus pilotit

30. Kaavavaikutukset

31. 1. Perustuu lakiin
• MRL 5 § Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet: ”Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on
vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää:
… 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä
• MRL 9 §:n mukaan … ”kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan
suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia
selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.
• MRL 28 § Maakuntakaavan sisältövaatimukset ” Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä
erityisesti huomiota: … 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin”
2. ”Merkittävät vaikutukset”
• Kaavalla lähes aina merkittävät vaikutukset metsään.
• 86% maa-alasta metsämaata
3. SOVAn arvio: ”Vähäiset vaikutukset”
• ”vähäiset” ei enää riitä, epätarkkaa
• Välineitä arviointiin on olemassa
• Metsätieto saatavilla Metsään.fi -latauspalvelusta
• Vaikutukset voivat olla kokonaisuudessaan pienet,
mutta yksittäiselle maanomistajalle erittäin merkittävät
Kaavavaikutukset – Miksi?

32. 1. Metsävaikutusten arviointi osaksi kaavoitusprosessia
• MRL63 § Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
”Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan
tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja
vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.”
” Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on
mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta
sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä.”
• MRL 66§ Viranomaisneuvottelu ” … neuvotteluun on kutsuttava ne viranomaiset,
joiden toimialaa asia saattaa koskea.” => SMK aina mukaan MK, YK
2. ”Osallisilla on mahdollisuus saada tietoja”
• Suuri osa metsänomistajista etämetsänomistajia
• Jos maankäyttö yksittäisen metsätilan alueella muuttuu, on kaavoittaja velvollinen
järjestämään maanomistajan kuulemisen. Peruste: perustuslain mukainen
omistuksen suoja.
• Mukaan heti kaavoituksen alkuvaiheessa – sujuvampi prosessi
• Sähköisen tiedotuksen helppous (SMK, verottaja)
• Kaavaluonnokset saataville myös diginä luonnos-/lausuntovaiheessa ?
Kaavavaikutukset – Milloin?

33. 1. LUKEn Maakuntakaavojen metsätalousvaikutukset –tulospalvelu
• Kaavoituksen metsätalousvaikutusten arvioinnissa puuston määrän
kehitysarvioiden pohjana on valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) kerätyt
tiedot.
• Lisäksi tarvitaan tietoa siitä, miten erilaiset kaavamerkinnät ja -määräykset
vaikuttavat metsien käsittelyyn. Kaavamerkintöjen ja -määräysten tulkinnat
perustuvat kaavoitusviranomaisilta koottuun laajaan yleiskaava-aineistoon,
asiantuntija-arvioihin sekä aikaisempiin selvityksiin ja ohjeisiin.
• Näitä aineistoja ja tulkintoja hyödyntäen MELA-ohjelmistolla voidaan tuottaa
arvioita kaavojen lähivuosikymmenten metsätalousvaikutuksista erilaisissa
hakkuuskenaarioissa.
• Linkki: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-ja-
metsasuunnittelu/kaavoituksen-metsatalousvaikutukset/
Kaavavaikutukset – Miten?

36. 2. MMM:n (rahoittaja) kaavapilottien vaikutusten arviointi 2017-2018
1. Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa.
Hakija: Kainuun liitto (SMK mukana konsortiossa)
2. Metsätalouteen kohdistuvien vaikutusten arviointien kehittämien kuntakaavoissa.
Pilottikohde: Muojärven rantayleiskaava, Kuusamon kaupunki. Hakija: FCG
3. Metsätalouteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin kehittäminen kuntakaavassa.
Pilottikohde: Jämsän taajamayleiskaava. Hakija: Ramboll.
4. Metsätalouden huomioiminen Kuhmalahden kaavoissa -pilotti, Kangasala.
(Ramboll)
Hankkeet valmiit 11/2018 mennessä. Loppuseminaari tulossa 10.12.2018.
Kaavavaikutukset – Miten?

37. 3. SMK:n metsätalousvaikutusten arviointi
• Uudenmaan maakuntakaava:
SELVITYS UUDENMAAN METSÄBIOENERGIAPOTENTIAALIN NYKYTILASTA
JA TULEVAISUUDESTA METSÄTALOUDEN NÄKÖKULMASTA
• Linkki julkaisuun:
https://www.uudenmaanliitto.fi/files/20348/Metsabioenergiaselvitys_(E189-
2017).pdf
• Linkki Tarinakarttaan:
https://metsakeskus.maps.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=f5de763
487af4b3aae58a3e5a21b3d71
Kaavavaikutukset – Miten?

38. Uudenmaan
maakunta-
kaava 2050
Selvitys metsäbioenergiapotentiaalista ja kaavan vaikutuksista

39. Työn valmistumisesta 21.11.2016 – 28.02.2017 vastasi
Juha Niskanen (SMK) yhteistyössä työryhmän kanssa.
Paikkatietoasiantuntijat:
Walter Lindberg (Uudenmaan liitto), Marko Keisala (SMK),
Juha Inkilä (SMK), Juha Väisänen (SMK), Erkki Saari
(SMK) ja Jyrki Lehtinen (SMK)
Asiantuntijat:
Annina Vuorsalo, Kaarina Rautio ja Lasse Rekola
(Uudenmaan liitto) sekä Karen Wik-Portin ja Jouni Rantala
(Suomen metsäkeskus)
Työryhmä

40. • Selvityksessä laadittiin kokonaiskuvaus Uudenmaan
alueen metsävaroista, kuvaus metsäbioenergian
saatavuudesta nyt sekä ennusteita kokonaispuuston
kehityksestä eri käsittelyvaihtoehdoilla aikajaksoille
2011- 2020, 2021- 2030 ja 2031- 2040.
• Osa selvitystä on kuvaus siitä, kuinka erilaiset
maakuntakaavamerkinnät vaikuttavat
metsäbioenergian saatavuuteen (ruutu: 1 km x 1 km).
• Selvitys pitää sisällään myös lyhyen kuvauksen ja
arviointia metsäbiotalouden merkityksestä
valtakunnallisesti sekä Uudenmaan maakunnan
alueella.
Selvityksen sisältö

41. • yleiskuvaus Uudenmaan alueen metsätaloudesta
• kuvaus metsäbiotaloudesta ja sen merkityksestä
• kuvaus Uudenmaan metsien nykytilasta metsätalouden
näkökulmasta
• analyysi metsävarojen kehitysennusteista
• analyysi maakuntakaavamerkintöjen vaikutuksesta
metsäbioenergian saatavuuteen
• arvio muista metsäbioenergian saatavuuteen
vaikuttavista tekijöistä
• paikkatietoanalyysikartat
• toimialan logistista tarkastelua
Selvityksestä on laadittu tiivistetty kirjallinen raportti sekä
ARCGIS Online – sovelluksella laadittu tarinakartta –
tyyppinen esitys. (LINKKI)
Selvityksen sisältö

46. Tulokseksi saatiin, että ko. maakuntakaavaluonnoksen
KAAVAMERKINTÖJEN 1 – 4 YHTEISVAIKUTUKSESTA JÄÄ
METSÄTALOUSKÄYTÖN ULKOPUOLELLE YHTEENSÄ 8,2
milj. tn BIOMASSAA JOKA ON 13,7 % KOKONAISMASSASTA
(Suomen metsäkeskus, ajantasainen metsävaratieto
29.03.2017)
Vastaavalla menettelyllä voidaan arvioida kaavoituksen
vaikutuksia puubiomassan eri ositteiden (tukkipuu, kuitupuu,
energiapuu) määrään (m3, tn) ja saatavuuteen
suunnittelualueella sekä taloudellisia vaikutuksia esim.
metsänomistajalle (hakkuutulopotentiaalin muutos, € ).
Työ / prosessi vaatii aina työryhmän ja vaikutusten arvioinnin
kuvaamisen kaavamerkinnöittäin. Tietosuoja huomioitava.
Vaikutukset

47. 4. SMK:n metsätalousvaikutusten arviointi
• Kanta-Hämeen maakuntakaava:
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVOJEN VAIKUTUS METSÄTALOUTEEN
• Juha Niskanen et al.
• Linkki julkaisuun:
http://hameenliitto.fi/sites/default/files/kanta-hameen-maakuntakaavan-
metsataloudellisten-vaikutusten-arviointi.pdf
• Linkki Tarinakarttaan:
https://metsakeskus.maps.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=433d4fb
b8af6497ca7c2f8cdcf5b4487
Kaavavaikutukset – Miten?

49. MAAKUNTAKAAVA 2040
KOKONAISVAIKUTUKSET
METSÄTALOUDELLE
(vuodessa)

50. Lopuksi…
Miten eteenpäin?

51. • DIGILOIKKA - MRL vaikuttaminen
• Metsävaikutukset selvitettävä
• MO osallistaminen heti hankkeen alkuun
• Yhteistyö metsätoimijoiden ja kaavoittajien välillä
• Koulutus (sekä kaava että metsätalous)
• Viestintä
• Osallistaminen
Metsätalous ja kaavoitus

52. • https://www.metsakeskus.fi/ajankohtaista-kaavoituksessa
SMK koulutusten aineistot

53. Kiitos!
ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT - YHTEISKUNTA