2. Tuli takaisin metsiin!
- Luonnonhoidon kehittämishanke 2017-2018
Tavoitteena on pysäyttää luonnonhoidollisten kulotusten väheneminen
ja kääntää hallittu tulen käyttö talousmetsissä kasvu-uralle
• Hankkeen tulokset
1. Kokeiluun perustuva toimintamalli luonnonhoidollisten kulotusten
toteuttamisesta Kemera luonnonhoitohankkeena
2. Ehdotus luonnonhoidollisten kulotusten tukemisesta osana tulevaa
metsätalouden kannustejärjestelmää
3. Selvitys tulen käytöstä keinona kustannustehokkaassa maankäytön
muutoksessa talousmetsästä suojelualueeksi
28.9.2018 Suomen metsäkeskus 2
3. Tuli takaisin metsiin -hankkeen
Osatavoite 1: Kulotus Kemera luonnonhoitohankkeena
Kehitystyön myötä SMK käynnistää kulotuksiin keskittyviä
hankehakuja nykyisen Kemera-lain puitteissa.
• Kemera-kulotukset olleet jäissä
• “Ensiapua” vuosille 2018-2020 (ehkä pidempäänkin…)
• Luonnonhoitohankkeiden hankehakumenettelyn
sovittaminen kulotuksen operatiiviseen prosessiin
28.9.2018 Suomen metsäkeskus 3
4. Tuli takaisin metsiin!
- Luonnonhoidon kehittämishanke 2017-2018
Hankkeen työryhmä:
• Marja Hilska-Aaltonen, MMM
• Riitta Raatikainen, SMK
• Jarmo Uimonen, SMK
• Jussi Laurila, SMK
• Anne Grönlund, P-S ELY
• Henrik Lindberg, HAMK
• Lauri Saaristo, Tapio
• Ari Nieminen, Tapio
28.9.2018 Suomen metsäkeskus 4
5. Kulotus Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeena
TOIMINTAMALLI, tausta:
• Yksityismetsässä tapahtuvaan hallittua tulenkäyttöä voidaan tukea Kestävän
metsätalouden määräaikaisen rahoituslain 21 §:n perusteella metsäluonnon
hoitohankkeessa.
• Tulenkäyttö voi tulla kyseeseen kahdessa eri luonnonhoitohankkeen
hanketyölajissa (1 ja 3).
• 1-työlajin hankkeessa tehdään monilla erilaisilla menetelmillä
monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoitoa. Tuli on tietyissä
tapauksissa, esimerkiksi harjujen paahderinteillä, sopiva menetelmä
elinympäristön hoitoon. Elinympäristön hoitohankkeen sisältönä voi olla
esimerkiksi paahdeympäristön hakkuu ja luonnonhoidollinen kulotus.
• 3-työlajin hankkeen toteutuksessa kyse on aina kulottamisesta, jonka tavoitteena
on metsien monimuotoisuuden edistäminen.
• Tämä toimintamalli koskee ainoastaan 3-työlajin eli Metsien monimuotoisuutta
edistävä kulotus -luonnonhoitohankkeiden toteutusta. Tarkoituksena on edistää
3-työlajin kulotus-luonnonhoitohankkeiden toteutumista määrittelemällä niitä
koskevia käytäntöjä.
28.9.2018 Suomen metsäkeskus 5
6. Kulotus Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeena
TOIMINTAMALLI, tausta:
• Tulen käytön edistämiseen liittyvät pykälät Kemera-laissa
• 21 § Metsäluonnon hoitohankkeet
Tukea voidaan myöntää:
• 1) usean tilan alueelle ulottuviin, monimuotoisuuden kannalta
tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöihin sekä metsä- ja
suoelinympäristöjen ennallistamiseen;
• 3) metsien monimuotoisuutta edistävään kulotukseen;
28.9.2018 Suomen metsäkeskus 6
MMM: metsien monimuotoisuutta
edistävän kulotuksen hankkeet voidaan
toteuttaa yhden tilan hankkeina.
7. Kulotus Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeena
TOIMINTAMALLI, tausta:
• 23 § Hankehaku
Metsäluonnon hoitohankkeen tuensaajat valitaan hankehaun
perusteella. Metsäkeskus asettaa tällöin määräajan tuen hakemiseen.
Hankehakuja voi olla enintään kolme vuodessa.
• Hankehakumenettely: https://www.metsakeskus.fi/hankehakumenettely.
28.9.2018 Suomen metsäkeskus 7
v. 2018 kulotushankkeet helmi-maaliskuun hankehaussa.
Tällöin poltto oli toteutettavissa toukokuusta alkaen.
8. Kulotus Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeena
TOIMINTAMALLI
Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus:
Monimuotoisuutta edistävän kulotuksen tarkoituksena on lisätä
puuntuotannollisin tavoittein hoidettavilla metsäkuvioilla
monimuotoisuudelle arvokkaita metsän rakennepiirteitä, kuten
palanutta puuta, maata ja lahopuuta. Kulotus parantaa metsäpaloista
riippuvaisen, harvinaistuneen lajiston elinmahdollisuuksia. Samalla
kulotuksesta on metsänhoidollisia hyötyjä, sillä sen avulla voidaan
parantaa kasvupaikan ravinne- ja lämpöolosuhteita sekä metsän
uudistamistulosta.
28.9.2018 Suomen metsäkeskus 8
9. Kulotus Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeena
TOIMINTAMALLI
Kulotuskohteiden valinta ja valmistelu
• Kivennäismaalla sijaitsevia, keskiravinteisia (MT-VT)
metsäkuvioita. EI turvemaita.
• Metsänhoidollisesti tasaikäisrakenteisen
metsänkasvatusmenetelmän mukaisesti päätehakattuja
leimikoita
• Poltettavan alueen laajuus vähintään 2 hehtaaria
28.9.2018 Suomen metsäkeskus 9
10. Kulotus Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeena
TOIMINTAMALLI
Kulotuskohteiden valinta ja valmistelu
• Paloriippuvaisen lajiston suojelun
perusteella hankkeiden toteutuksessa
suositaan kohteita, jotka Metsähallituksen
palojatkumoalueiden tuntumassa tai
alueella, jossa yksityismetsässä on
katkeamaton kulotusperinne. Jatkumolla on
merkitystä esimerkiksi metsäpaloympäris-
töissä lisääntyville eliöille. Esimerkiksi
paloalueiden kovakuoriaisten tiedetään
kykenevän suuntaamaan kohti uutta
paloaluetta jopa kymmenien kilometrien
päästä.
28.9.2018 Suomen metsäkeskus 10
11. Kulotus Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeena
TOIMINTAMALLI
Kulotuskohteiden valinta ja valmistelu
• Kulotuskohteeksi ei valita leimikkoa, jolla on
- metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö (10§)
- muun kuin paloriippuvaisen uhanalaisen lajin esiintymä
- pinta- tai pohjavesien suojelun kannalta herkkä alue
- sähkö-, puhelin- tai muu ilmalinja
28.9.2018 Suomen metsäkeskus 11
12. Kulotus Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeena
TOIMINTAMALLI
Kulotuskohteiden valinta ja valmistelu
Kulotuksessa poltetaan suurin osa päätehakatun leimikon
hakkuutähteestä, osa humuskerroksesta sekä leimikolle jätetty
säästöpuuryhmä (hyvin laajoilla hakkuualueilla voi olla useampia
säästöpuuryhmiä). Säästöpuuryhmässä:
- Vähintään 10 m3 puuta
- Ensisijaisesti latvuskerroksen järeitä puita
- Mahdollisimman monipuolisesti eri puulajeja
- Sijainti vähintään 30 m teistä ja aukon reunasta
Maanomistajalle korvataan 10 kpl/ha ylittävä osuus palaneelle alueelle
jäävästä säästöpuustosta keskikantohinnan ja säästöpuiden
keskimääräisen tilavuuden mukaan.
28.9.2018 Suomen metsäkeskus 12
13. Kulotus Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeena
TOIMINTAMALLI
Hankehaun valmistelu 1/3
• Kulotus-luonnonhoitohankehakua valmistelee Metsäkeskuksessa
elinkeinopalveluiden metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja tai
luonnonhoidon asiantuntija.
• Kulotuksesta kiinnostuneita metsänomistajia ja sopivia kohteita
etsitään neuvotellen alueen toimijoiden ja metsänomistajien kanssa.
• Sopivan kohteen löydyttyä metsänomistajalta haetaan kirjallinen
suostumus kulotuksen toteuttamisesta.
• Metsänomistajan kanssa sovitaan leimikolle jätettävästä
säästöpuuryhmästä ja ryhmä merkitään maastoon kuitunauhoin.
28.9.2018 Suomen metsäkeskus 13
14. Kulotus Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeena
TOIMINTAMALLI
Hankehaun valmistelu 2/3
• Metsänomistajan kirjallisessa sopimuksessa kuvataan
kulotustoimenpiteet ja liitteenä on kartta kulotusalueesta, johon on
myös merkitty säästöpuuryhmän sijainti.
• Metsäkeskus varmistaa, että toteutukseen liittyvät olennaiset tiedot
(säästöpuuryhmän paikka yms.) välittyvät hakkuun suunnittelijan ja
toteuttajan tietoon.
• Maanomistaja sopii hakkuun toteuttajan kanssa hakkuun ajankohdan
siten, että kohde on kulotettavissa 1.5. mennessä.
28.9.2018 Suomen metsäkeskus 14
15. Kulotus Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeena
TOIMINTAMALLI
Hankehaun valmistelu 3/3
• Sopimisen jälkeen Metsäkeskuksen neuvoja/asiantuntija
valmistelee kulotuskohteen toteutuksen kilpailutuksen
kaikille toimijoille avoimessa hankehakumenettelyssä.
• Toteuttajaksi valitaan parhaan tarjouksen tehnyt, pätevä
toimija.
• Tarjouspyynnössä on mainittavat jälkivartioinnin
järjestäminen, josta vastuu on hankkeen toteuttajalla.
28.9.2018 Suomen metsäkeskus 15
16. Kulotus Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeena
TOIMINTAMALLI
Hankkeen toteuttajan vastuut
• Hankkeen toteuttajaksi valittu toimija vastaa kulotuksen
paloturvallisuudesta.
• Toteuttaja laatii kulotussuunnitelman, joka sisältää muun muassa
turvallisuuteen liittyviä asioita.
• Toteuttaja tekee kulotuksesta vaadittavan ennakkoilmoituksen
pelastuslaitokselle ja vastuuhenkilö varmistaa pelastusviranomaiselle
kulotuksen toteutumisen.
• Toteuttajalla on vastuuvakuutus vahinkojen varalta.
• Metsänomistaja voi varautua omalla vakuutuksellaan mahdollisiin
haittoihin.
28.9.2018 Suomen metsäkeskus 16