Kaavoitus metsätalousalueilla

1. Kaavoitusseminaari metsäalan toimijoille
28.02.2018. Hyvinkää
Arkkitehti Raija Seppänen SAFA YKS 175 MARK
Arkkitehtitoimisto MARS
raijamars@gmail.com
puh. +358 400 889126
KAAVOITUS METSÄTALOUSALUEILLA
NÄKÖKULMIA KAAVOIHIN JA
MERKINTÖIHIN

2. SISÄLLÖSTÄ
• Maankäyttö ja kaavoitus tänään
• Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia ja suunnitelmia
• Kaavan vaikutusten arvioinnista
• Vaikuta kaavoitukseen
• Esimerkkejä metsien käsittelystä kaavoituksessa
• Metsän vastikkeellisesta käytöstä
28.2.2018. Raija Seppänen

3. HUOMIOITA NYKYKAAVOITUKSESTA
• Alueilla ja kunnilla eriytyviä tarpeita
• Kasvualuekunnilla niukasti maa-omaisuutta – eikö varoja virkistysalueiden hankkimiseen?
• Kaavoitus muuttumassa- osaajia niukasti- kuntalaisten oikeusturva?
• Kaavoituksen perustehtävä (rakentamisen ohjaus) hämärtyy; kaavalla pyritään ratkomaan ”kaikki”
• Vanhat kaavat ja vanhentuneet kaava-oppaat
• Kaavoittajien / konsulttien osaamistaso?
• Osallistamisen vaikeudet, todelliset vaikutusmahdollisuudet?
• Nykyinen kaavataso-järjestelmä tuottaa paljon päällekkäisiä prosesseja
• Kaavoitus ”vaikeaa”? Useat kaavatasot, prosessit, ohjaus, kaavan oheismateriaalin ja kaavakartan
/määräysten ero, oikeusvaikutukset, oikeusturva jne
• Voimavarat selvityksiin- kaavatyö painottuu muuhun kuin rakentamiseen ja asuinympäristöön
• Uusien ”virtausten” vyöryminen suunnitteluratkaisujen perustaksi ilman säädöspohjaa (esim.
viherverkko, ekosysteemispalvelut, hiilinielut, ekokäytävät) -> hyvin hälyttävää
• Kaavojen vaikutusarviointi puutteellista ja lyhytnäköistä
• Korvaus- ja lunastussäädökset soveltuvat heikosti nykykaavojen ratkaisuihin
• Rajoitukset, kohtuuttoman haitan arviointi
• Tarpeet kehittää kaavoitusta joustavampia välineitä - mm. sopimukset
• Kaavoitukseen lisää talonpoikaisjärkeä ja omaa osaamista - MRL:n kokonaisuudistuksen tarve!
Raija Seppänen28.2.2018.

4. MAANKÄYTÖN MUUTOKSEN SUUNTIA
Suomi on erittäin harvaan asuttu maa
– Suomessa rakennettua aluetta alle 5% pinta-alasta (Uusimaa 30% rakennettua)
– myös ”kaupungit” ovat pääosin rakentamatonta aluetta
...mutta suunnittelussa seurataan usein kans.välisiä trendejä ja malleja haetaan maailmalta
Tulevaisuuden toimintaympäristöön vaikuttavat mm.
• digitalisaatio, ympäristöasiat, ilmastopolitiikka ja energiakysymykset, aluerakenteen
erilaistuminen ja väestömuutokset, kaupunkiseutujen kasvu ja kaupungistuminen, liikkumisen
murros, muutokset hallintorakenteissa…
• kuntien kaavoitus ja maapolitiikka: pyritään edistämään kaupunkimaista rakennetta ja
tiivistämään sitä joukkoliikenteen lähellä
Kysymyksiä:
• Mikä ratkaisee, miten omistaja voi hyödyntää metsäänsä?
• Mahdollistaako kaavoitus pitkäjänteisen maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittamisen ja
miten alueiden tuotantoarvo säilyy?
• Voiko alueen kaavoittaa ilman taloudellista vastiketta esim. virkistykseen,
”ekosysteemipalveluille” tai yksittäisten lajien elinympäristöiksi, määrätä puunkaadon
luvanvaraiseksi ja tehdä metsän uudistamisen käytännössä mahdottomaksi ?
28.2.2018. Raija Seppänen

5. SUOMI ON EUROOPAN 3.HARVIMMIN ASUTTU MAA
28.2.2018. Raija Seppänen
Suomi pinta-alaltaan EU:n 5. suurin maa
Suomi 16 as/km2
Lappi alle 2 as/km2

6. RAKENTAMINEN LUO KÄYTTÖPAINEITA LÄHIMETSIIN-
KUNNAN VASTUU ASUKKAIDEN LÄHIVIRKISTYS- JA VAPAA-ALUEISTA
• Suomessa uudisrakentaminen kaavoitetaan yleensä ”luontoon”/ metsiin
• Pellot jätetään tavallisesti rakentamisen ulkopuolelle (maaperä, heikot
perustamisolot, korvaukset /EU-tukien menetys, avoin maisema ym)
• Jokamiehenoikeutta ei voi kaavoittaa, vaan se on väistyvä oikeus
• Metsämaa ei ole yleistä virkistysaluetta
• Metsä ei korvaa liikuntapaikkojen rakentamistarvetta
(vrt. liikuntahallit)
• Taajaman läheiset metsät kuluvat
• Kunnan tulisi hankkia tarvittavat virkistysalueet tai
sopia korvaukset metsän käytöstä
yleiseen virkistykseen/ virkistysalueeksi
28.2.2018. Raija Seppänen

7. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ
Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132)
Maankäyttö- ja rakennusasetus (10.9.1999/895)
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Maakuntakaava
- vaihekaavat
Yleiskaava
- kuntien yhteinen yleiskaava
- kokonaisyleiskaava
- osayleiskaava
- (”strateginen yleiskaava”)
Asemakaava
Yleiskaavat (v.2014 n. 2400 kpl) kattavat ¼ Suomen maa-alasta
Epävirallisilla maankäyttösuunnitelmilla ei ole oikeusvaikutuksia,
mutta kunta voi niillä osoittaa tulevaisuuden tavoitteellista maankäyttöä.
28.2.2018. Raija Seppänen

8. MAAKUNTAUUDISTUKSESTA
• Tulossa merkittäviä muutoksia viranomaistehtäviin ja valmistelu- ja
päätösprosesseihin
Esim.
• Maakuntakaavoitus siirtyy maakuntien liitoista maakuntien tehtäväksi
• Kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen
siirtyy ELY-keskuksista maakuntien tehtäväksi
• Nykymuotoinen ELY-keskusten tehtäviin kuuluva kaavoituksen valvonta lakkaa
maakuntauudistuksen yhteydessä
28.2.2018. Raija Seppänen

9. MAANKÄYTTÖ-JA RAKENNUSLAIN UUDISTAMINEN ETENEE
Muutoksia esim.
- Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) VN päätös 14.12.207 (voimaan 1.4.2018.)
(5 kokonaisuutta, 17 tavoitetta, jotka koskevat koko maata, ei enää erityistavoitteita)
- Poikkeamistoimivalta kuntiin
- Suunnittelutarvealue
- Maisematyölupa
Lisäyksiä esim.
• MRL5a§ Kunnan maapolitiikka (6.3.2015/204)
- Kunnan maapolitiikka käsittää kunnan maanhankintaan ja kaavojen toteuttamiseen liittyvät
tavoitteet ja toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset yhdyskuntien kehittämiselle.
• MRL46a§ Pääkaupunkiseudun yleiskaava (18.3.2016/196)
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkeihin laaditaan kuntien yhteinen yleiskaava
(pääkaupunkiseudun yleiskaava). Oikeusvaikutteisen pääkaupunkiseudun yleiskaavan tultua
voimaan edellä mainittuihin pääkaupunkiseudun kuntiin ei sovelleta 8 eikä 195 §:ää.
Rakentamismääräyskokoelman kokonaisuudistus on valmis
www.ym.fi/rakentamismaaraykset
MRL:n KOKONAISUUDISTUS – VAMISTELU KÄYNNISTYY
28.2.2018. Raija Seppänen

10. MRL 128§ MAISEMATYÖLUPA (1.5.2017 alk)
MRL 128 § Maisematyölupa
Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa
suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus):
1) asemakaava-alueella;
2) ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään;
3) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, lukuun ottamatta puiden kaatamista yleiskaavassa maa- ja
metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella; eikä
4) alueella, jolla on voimassa 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle rakennuskielto on
yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten määrätty.
(21.4.2017/230)Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakennus- tai
toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin.
Lupa ei ole myöskään tarpeen, jos toimenpide perustuu maantielain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai
ratalain mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan. (2.2.2007/112)
Maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maa-ainesten ottamiseen, johon tarvitaan maa-aineslaissa
(555/1981) tarkoitettu lupa.
Huom. MRL 171§ (18.3.2016/196)
Poikkeamista ei voi myöntää maisematyölupaa koskevista säädöksistä
28.2.2018. Raija Seppänen

11. METSÄLAIN SOVELTAMINEN KAAVOITETUILLA ALUEILLA
Metsälaki 2 § Soveltamisala (20.12.2013/1085)
Tätä lakia sovelletaan metsän hoitamiseen ja käyttämiseen metsätalousmaaksi luettavilla alueilla.
Lakia ei kuitenkaan sovelleta:
1) luonnonsuojelulain (1096/1996) nojalla muodostetuilla suojelualueilla, valtion luonnonsuojelutarkoitukseen
hankkimilla alueilla eikä muilla valtion omistamilla alueilla, joita hoidetaan Metsähallituksen tai valtion maata
hallinnoivan viranomaisen suojelupäätöksen mukaisesti;
2) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa kaavassa suojelualueeksi osoitetulla alueella;
3) erämaalain (62/1991) mukaisilla alueilla muutoin kuin tämän lain 12 §:n 1 momentin osalta;
4) asemakaava-alueilla lukuun ottamatta maa- ja metsätalouteen osoitettuja alueita;
5) alueilla, joilla on voimassa toimenpiderajoitus asemakaavan laatimiseksi;
6) oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella lukuun ottamatta maa- ja metsätalouteen ja virkistyskäyttöön
osoitettuja alueita;
7) puolustusvoimien ampuma-alueiden maalialueilla.
Metsän hoitamisessa ja käyttämisessä on tämän lain lisäksi noudatettava, mitä muinaismuistolain (295/1963) 1, 4,
5 ja 13–16 §:ssä, luonnonsuojelulain 5 a, 9, 29–35, 39, 42, 47–49, 55, 56 ja 57 a §:ssä sekä 10 luvussa sekä muussa
laissa säädetään. Luonnonsuojelualueen perustamisesta, alueen liittämisestä luonnonsuojelualueeseen ja
luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta säädetään luonnonsuojelulaissa.
Sen estämättä mitä tässä laissa säädetään, vahingoittuneet puut on
poistettava siten kuin metsätuhojen torjunnasta annetussa laissa
(1087/2013) säädetään.
28.2.2018. Raija Seppänen

12. MAAKUNTAKAAVA ja YLEISKAAVA VIRANOMAISTOIMINNASSA
MRL 32 § Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan
Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin
alueiden käytön järjestämiseksi.
Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava
maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan
toteuttamista.
Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun
kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.
MRL 42 § Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan
Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden
käytön järjestämiseksi.
Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta
katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista.
Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä.
Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista
koskevan vaikutuksen osalta.
Jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, asemakaava voidaan perustellusta syystä laatia tai muuttaa sisällöltään 1
momentissa säädetystä poiketen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että asemakaava sopeutuu yleiskaavan
kokonaisuuteen ja otettava huomioon, mitä 39 §:ssä säädetään yleiskaavan sisältövaatimuksista. (21.4.2017/230)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#a132-1999
28.2.2018. Raija Seppänen

13. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI - YHTÄ MALLIA TAI TAPAA EI OLE !
Vaikutusten arviointi on aina sovitettava kunkin kaavatason ja kaavoitustehtävän erityispiirteiden mukaisesti
VAIKUTUKSIA ON ARVIOITAVA AINAKIN NYKYTILAN JA SUUNNITELLUN TILANTEEN VÄLILLÄ
MRL 5 § Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet
Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää:
1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja
toimintaympäristön luomista;
2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta;
2 a) riittävän asuntotuotannon edellytyksiä, (29.12.2006/1441)
3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista;
4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä;
5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä;
6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä;
7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista;
8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta;
9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä; (6.3.2015/204)
10) palvelujen saatavuutta; sekä
11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä.
………….….
MRL 9 § (5.5.2017/254) Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa
Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia
selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.
Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien
yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan
olennaisia vaikutuksia.…….
MRA 1 § Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa
Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut
selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät
välittömät ja välilliset vaikutukset:
1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;
2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;
3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;
4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;
5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön;
6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen.
(11.2.2016/119)
…………..
28.2.2018. Raija Seppänen

14. METSÄ JA KUNNAN MAAPOLITIIKKA,
KAAVOITUS JA MAAN ARVO
28.2.2018. Raija Seppänen
MRL 5a§ Kunnan maapolitiikka (6.3.2015/204)
Kunnan maapolitiikka käsittää kunnan maanhankintaan ja kaavojen toteuttamiseen liittyvät
tavoitteet ja toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset yhdyskuntien kehittämiselle.
• Kunnan maapolitiikka ja maanhankintastrategia
– voi riippua kunnan kehityksestä ( kehittyvä-taantuva)
– kaavoitus ja rakentaminen vain kunnan maalle / myös yksityiselle maalle
– maanhankinnan välineitä ovat etuosto-oikeus, lunastus ja raakamaan hankinta,
– maankäyttösopimus ja alueen osoittaminen kehittämisalueeksi
– kunta voi myös detaljikaavan toteutuksen tehostamiseksi antaa rakennuskehotuksia ja määrätä
korotettua kiinteistöveroa rakentamattomalle maalle
• Maan hintaan vaikuttaa esim.
– Paikka ja sijainti, rakentamisolosuhteet, kaavoitustilanne, kaavamääräykset (kaavoitettu
rakentamiseen vai V, M, S…)
Mitä tavoitteita metsänomistajalla on kaavaprosessiin?
Metsä säilyy metsätalouskäytössä?
Reservi rakentamiseen tai yleiseen virkistykseen?
Mikä on metsämaan oikea hinta omistajan näkökulmasta?
Sijainti, koko, maalaji, kasvukyky, tehdyt panostukset hoitotoimiin? jne

15. SELVYTYSTEN KYTKÖS MRL:n TARKOITUKSEEN, VAIKUTUKSET ERI
KAAVATASOILLE , KAAVAOHJAUKSEEN JA VIRANOMAISPÄÄTÖKSIIN
• ”Maakunnallinen ekologinen verkosto on tärkeä luonnonsuojeluverkoston yhdistäjänä. Verkosto varmistaa
suojelualueiden ekologisia yhteyksiä toisiinsa ja siten huolehtii näiden alueiden uhanalaisten ja tavanomaisenkin
eliöstön monipuolisuudesta ja hyvinvoinnista. Verkosto ylläpitää maakuntien eliömaantieteellisiä yhteyksiä toisiinsa ja
mahdollistaa eläinten optimaalisen levittäytymisen muuttuvan metsäluonnon mukaisesti. ”
• (Lähde: Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan maakunnan alueella. Itä -Uudenmaan liitto 2002, Julkaisu 74)
28.2.2018. Raija Seppänen
Kysymyksiä:
Mitkä selvitykset ovat keskeisiä ja tarpeellisia?
Ovatko konsulttien käyttämät metodit
yleisesti tiedossa ja hyväksyttyjä?
Kuka arvioi selvitysten tuloksia ja miten?
Miten selvitysten tietoja/tuloksia sovitetaan
yhteen muihin tietoihin/ selvityksiin ( esim.
yhdyskuntatalous) sekä esim. Uudenmaan
kuntien kasvutavoitteisiin?
Kenen tehtävänä on selvittää vaihtoehtoja?
Viranomaisten rooli?

16. 13.2.2018. Raija Seppänen
SELVITYKSET
MÄÄRÄYKSET
ALUERAJAUKSET
KOHTUULLISUUS
ARVIOIDUT MENETYKSET
jne
VAIKUTA
KAAVOITUKSEEN
Lähde: MTK ry

17. 28.2.2018. Raija Seppänen
VAIKUTA
KAAVOITUKSEEN
Selvitykset mm. oikeudellisista ja
taloudellisista vaikutuksista on
esitettävä kaavan hallinnollisissa
asiakirjoissa sekä
kaavaselostuksessa
(MRL10§, 17§, 25§
Lähde: MTK ry

18. VAIKUTA KAAVOITUKSEEN
OLE PRO-AKTIIVINEN
• Olet asiantuntija ja tunnet oma alasi- välitä siitä tietoa
• Mikä toimii hyvin, mikä huonosti? Miksi? Perustele!
• Puutu epäkohtiin, esitä muutoksia. Perustele!
• Kiinnitä huomio kaavoituksen asemaan, tehtävään, vaikutuksiin, ja vaikuta myös
edustajiesi kautta (kunta, maakunta, ministeriöt, eduskunta)
• Tarkastele kokonaisuutta ja erityisesti omaan toimialaasi vaikuttavia säädöksiä,
muutoksia, tulkintoja ja käytäntöjä
ESITÄ JA PERUSTELE SUJUVOITTAMISTA
• Esim. MRL128§:n vähäisten toimenpiteiden määrittelystä erillinen
päätös (tai luettelo kunnan rakennusjärjestykseen tai ympäristönsuojelumääräyksiin)
OTA DIGILOIKKA…!
• Seuraa kunnan kaavoituskatsausta, ilmoituksia ja kaavasivuja
• Vaikuta heti alussa kaavan painotuksiin, sisältöön, yksityiskohtiin (kaavatoimikunta,
tavoitteet, materiaali, nähtävilläolot, lausunnot jne)
• Esitä luonnoksen vaikutukset ja muutostarpeet ymmärrettävästi ja konkreettisesti
28.2.2018. Raija Seppänen

19. VAIKUTA KAAVOITUKSEEN
28.2.2018. Raija Seppänen
TOIMI YHTEISTYÖSSÄ
• Alan toimijoiden aktiivisuus ja laaja yhteistyö!
• Metsälaki 25 § (20.12.2013/1085)
3mom Kaavoitettavien ja kaavoitettujen alueiden osalta Suomen metsäkeskuksen
tulee olla riittävässä yhteistyössä kuntien kanssa tämän lain ja maankäyttö- ja
rakennuslain tavoitteiden yhteen sovittamiseksi.
MUISTA JA KÄYTÄ PERUSTELUINA mm.
• Suomen perustuslaissa taataan
– omaisuuden suoja (15§) ja elinkeinon harjoittamisen oikeus (18§)
– jokaisen vastuu ympäristöstä (20§),
mikä on sisällytetty myös mm. sektorisäädöksiin

20. ESIMERKKEJÄ METSÄNKÄSITTELYSTÄ KAAVOISSA
• Uudenmaan maakuntakaava
– Viherrakenne ja maakuntakaavan selvityksiä
• Kirkkonummi Masala osayleiskaava
• Pohjois-ja Keski-Espoon osayleiskaava, luonnos
28.2.2018. Raija Seppänen

21. 28.2.2018. Raija Seppänen

22. 13.2.2018. Raija Seppänen
Uudenmaan maakuntakaava (tiedotus 9.2.2018)
Maakuntahallituksen esityslista12.2.2018.
Uusimaa-kaava 2050 lausunnoille
https://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/uutishuone/tiedotte
et/maakuntahallituksen_esityslista_12.2._uusimaa-
kaava_2050_lausunnoille.29497.blog

23. 13.2.2018. Raija Seppänen

24. 13.2.2018. Raija Seppänen
MASALA OSAYLEISKAAVA

25. 28.2.2018. Raija Seppänen

26. 13.2.2018. Raija Seppänen
MASALA OYK
KAAVASELOSTUS
Metsien tavoitteeksi
asetettu
monimuotoisuuden
vaaliminen,
ympäristöarvot ja
toimivat ekologiset
yhteydet->
kaavamääräykset
rajoittavat hoitoa
Taloudelliset
vaikutukset? Vrt.
kaavan erityiset
vaatimukset

27. 13.2.2018. Raija Seppänen
MASALA OYK/ VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Säädökset puuttuvat- kenen kuuluisi
neuvoa ja kuka ottaa vastuun kaavalla
metsätaloudelle asetettujen” luonnon
erityisten arvokohteiden” säilyttämisestä?

28. 13.2.2018. Raija Seppänen
Espoon keski- ja pohjoisosien yleiskaava

29. 13.2.2018. Raija Seppänen
Espoon
keski- ja pohjoisosien yleiskaava
Määräyksiä

30. 13.2.2018. Raija Seppänen

31. 13.2.2018. Raija Seppänen
Kenen tulisi vastata maa- ja
metsätalousalueiden
ekologisen verkoston
kehittämisestä? Miten ja
minkä säädöksen nojalla?

32. 13.2.2018. Raija Seppänen
Espoon keski- ja pohjoisosien yleiskaava
Luonnos

33. 13.2.2018. Raija Seppänen
Vaikutusten arviointi
Kenelle kuuluu vastuu
ekosysteemipalvelujen
säilyttämisestä ja
kehittämisestä?
Miten ja minkä
säädöksen nojalla?

34. METSÄSÄÄDÖKSET SALLIVAT VALINTOJA
• Säädökset tukevat uusiutuville luonnonvaroille ominaista dynaamista kehitystä
• Sisältävät kv- sopimusten ja kansallisen suojelun velvoitteet, rajoitukset, hyvän metsänhoidon
• Sallivat metsänomistajalle laajan harkinnan toimenpiteiden valinnassa ja toteutuksessa
• Eivät sisällä velvoitetta / määräyksiä metsän virkistys- tai muusta päällekkäiskäytöstä
• Säädökset sitovat niin omistajia, toiminnanharjoittajia kuin viranomaisia
• Antavat omistajalle mahdollisuuden käsitellä metsää esim. monikäyttöön soveltuvaksi
Laki 5b§ Jos hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen,
maiseman tai metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä
kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla”
Kansallinen metsästrategia 2025 * ( Vnp 12.2.2015) ja alueelliset ohjelmat
* Strateginen hanke B. Metsäalaa tukeva kaavoitus.
Selkeytetään metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain rajapinnat niin, että päällekkäinen ohjaus poistuu.
Selkeytetään maisematyölupamenettelyjä ja kaavamääräyksiä.
Lisäksi organisoidaan kaavamääräyksien saatavuus paikkatietona.
Metsää koskevia säädöksiä http://mmm.fi/lainsaadanto/metsat
Metsää koskevia tilastoja http://statdb.luke.fi
28.2.2018. Raija Seppänen

35. EI TARPEETONTA KAAVOITUSTA EIKÄ PÄÄLLEKKÄISTÄ OHJAUSTA
• MRL -kaava-lupa-poikkeamisjärjestelmä = rakentamisen ohjaus; sijoitus, määrä ja laatu
(pysyvä /staattinen ratkaisu)
• MRL ei ole ”kattava sateenvarjo” kaikkien alueiden käytön ohjaamiseen
• OIKEUSVAIKUTTEINEN KAAVA EI OLE TOIVEIDEN TYNNYRI
• Kaikkea ei tarvitse kaavoittaa ”varmuuden vuoksi”
• Muinaismuistolaki ja luonnonsuojelulaki ovat ”aina ja kaikkialla” voimassa
• Kaavalla ei voi näiden säädösten toimivaltaa ”vahvistaa”, täsmentää, laventaa tai muuttaa
• MRL:ssa ei ole säädöksiä ”luonnonalueiden” kuten metsien hoidosta, suunnittelusta,
toimeenpanosta, valvonnasta eikä sanktioista
• Metsälaki riittää metsän käsittelyyn- hoitoa ei tarvitse kaavoittaa!
• Metsää ei tarvitse kaavoittaa ”villin” rakentamisen pelossa ->
• MRL:ssa lukuisia työkaluja kaavattoman alueen rakentamisen säätelyyn ja ohjaukseen
14§ Rakennusjärjestys 125§Rakennuslupa 126§Toimenpidelupa 129§ Ilmoitusmenettely
136§ Rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueen ulkopuolella
137§ Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella
137a § (21.4.2017/230)Alueellinen päätös rakennusluvan erityisistä edellytyksistä
suunnittelutarvealueella
28.2.2018. Raija Seppänen

36. VASTIKKEELLISELLA SOPIMUKSELLA METSÄ VIRKISTYSKÄYTTÖÖN
1.Metsäalueella ei käyttöpaineita eikä välittömiä rakentamispaineita
- Ei kaavoitusta (myöskään yleiskaavassa-> ei inventointeja); metsätalous metsälain mukaan
2. Metsäalueen / osan käyttö tapahtumaan, luontoyrityksen toimintaan, kunnan määräaikaiseen
virkistykseen tms
– Ei kaavoitusta (myöskään yleiskaavassa)
– kirjallinen sopimus maanomistajan ja kunnan, yrittäjän, järjestön tms kesken alueen/ osan
hyödyntämisestä toistuvaan, määräaikaiseen tai kerralliseen yleiseen tai yksityiseen toimintaan
– sopimus: aika-, käyttö-, vastuumäärittelyt, vastikekorvaus, haittakorvaukset, irtisanomisehdot
– järjestäjä hankkii luvat toimintaansa /esim. katsomon, katosten tms. mahd. toimenpidelupa
– metsätalouden harjoittaminen metsälain mukaan, tarvittaessa 5b§ soveltaen
3. Metsäaluetta tarvitaan lähiajan yhdyskuntarakentamiseen (myös pysyvä virkistyskäyttö tms)
- Kaavoitussopimus ja kaavoitus uuteen käyttötarkoitukseen
- esim. maankäyttösopimus ja maakauppa tai maanvaihto
- neuvottelut heti kaavan valmisteluvaiheessa ja mahd. määräaikainen käyttö- ja hoitosopimus
28.2.2018. Raija Seppänen

37. KAAVAMÄÄRÄYKSET JA METSÄNOMISTAJAN OIKEUDET
Jokamiehenoikeus on väistyvä oikeus.
Yksityistä maata ei ilman maanomistajan lupaa / sopimusta voi hyödyntää kuntalaisten käyttöön,
elinkeino-, yritys-, urheiluseura- tai vastaavaan toimintaan.
Kaavamerkintä/määräys ei ole käyttölupa eikä oikeuta toisen maan hyödyntämiseen
Kaavamerkintä/määräys ei velvoita maanomistajaa käynnistämään tai tekemään toimenpiteitä,
joita kaavamerkinnän mukaan tulisi edistää.
Kaavamerkintä/määräys voi rajoittaa merkittävästi omistajan toimintaa,
kuten tavanomaisia metsätalous- ja hoitotoimia
Muista myös!
Yksittäisenkin tapahtuman järjestäminen tarvitsee maanomistajan
luvan / sopimuksen.
28.2.2018. Raija Seppänen

38. 13.2.2018. Raija Seppänen
KIITOS