Metsätalous ja kaavoitus -infotilaisuus toimijoille, 11.10.2018 Oulu

1. Maakunnan suunnittelusta ja
Suomen kaavajärjestelmästä
- Yhtymäkohtia
metsätalouteen
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Metsätalous ja kaavoitus –infotilaisuus
11.10.2018 (Metsäkeskus ja MTK)

2. Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Taustoitusta
- Maakunnan suunnittelusta ja tulevaisuudesta
- Hankkeita, suunnitelmia, strategioita
Maakuntakaavoituksesta
- Suunnittelutasojen tarkentuvuus, valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaavan
sisältövaatimukset ja suunnitteluprosessi
- Maakuntien erilaisuus ja P-P ominaispiirteitä
- Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan
uudistaminen vaihemaakuntakaavoituksen
periaatteella kolmessa vaiheessa
Esityksen sisältö:
Metsätalous ja kaavoitus –infotilaisuus
11.10.2018 (Metsäkeskus ja MTK)

3. Nykyisen maakuntaliiton suunnittelujärjestelmä
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Suunnitelmat, ohjelmat, strategiat ja kehityshankkeet suuntaavat PPL-
maakunnan kehittämispolitiikkaa ja –rahoitusta (esim. ilmasto-, energia-,
matkailu- ja elintarvikestrategiat, ympäristö-, suo-ohjelma ja luovan talouden
kehittämisohjelma, biotalousstrategia ja PPBIO-hanke, resurssivirrat-hanke).
ENNAKOINTI
Maakuntakaava:
• alueidenkäytön ja
yhdyskuntarakenteen
periaatteet, maakunnan
kehittämisen kannalta
tarpeellisia aluevarauksia
• ohjeena kuntien
kaavoitukselle ja muulle
alueidenkäytölle (ei
voimassa oikeusvaikutteisen
kuntakaavan alueella)
• viranomaisten pyrittävä
edistämään
maakuntakaavan
toteuttamista
• ehdollinen rakentamisrajoitus
Maakuntakaavan rooli
Maakunnan suunnittelu
maankäyttö- ja rakennuslain
mukaisesti (MRL ja MRA).
Kaavatasoittain tarkentuva
suunnittelujärjestelmä
https://mrluudistus.fi/

4. Maakunnan suunnitelmia ja hankkeita
• Maakunta- ja soteuudistus (MAKU-II- ja Kasvupalvelut -lakipaketit)
• Maakuntaohjelma 2018-2021 (hyv. MKV 11/2017)
• Maakuntakaavoitus: 3. vaihemaakuntakaava (hyv. MKV 11.6.2018 > valituksenalainen)
• Strategiat: ilmasto-, energia-, biotalous- (uudistamistyö alussa), Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia
• Luonnonvarapuolen hankkeita ja selvityksiä (hankerahoitus PPL ja ELY):
-- PPBIO (päättyi 8/2018), selvitys: Metsä- ja puubiotalouden uudet
arvoketjut, mahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaan alueella
-- Iijoen otva (päättyy 10/2018) > kärkihanke Raasakan kalatie
-- POSKI: pohjavesien suojelu ja kiviaineishuolto, valtakunnallinen
T&K-hanke vuodesta 1994 alkaen, maakunnallinen erillishanke
(POSKI 1, 2 ja 3 vuosina 2011-2017, yhteenvetoraportti B:91, PPL)
-- P-P alueelliset resurssivirrat: luonnonvarat , energiantuotannon
aluetaloudelliset vaikutukset (päättyi 6/2018, julkaisu B:99, PPL)
-- Portti: mineraalivarat ja maankäyttö, kohti kestävää kaivostoimintaa
(selvitys valmistui 5/2018, julkaisu B:97, PPL)
-- kosteikkomaakunta, Liminganlahti, Olvassuo > Word Heritage –hanke
(Vastuullisella soidenkäytöllä tunnetuksi kosteikkomaakunnaksi, Pohjois-
Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma, 2010-2013, B:72, PPL)
https://mrluudistus.fi/
https://alueuudistus.fi/
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi

5. Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Maakuntastrategia 2020 ”vanha liitto”
MAKU-SOTE –lakipaketit mullistamassa nykyisiä käytäntöjä
MAKU-II-paketti, VAT-linjaukset, MRL-uudistus:
Pohjois-Pohjanmaan kestävän aluerakenteen ja
elinvoiman suunnittelu tulevaisuudessa = ?
Rajapinnoista yhdyspintoihin (PPL / POPELY)
Asiantuntemuksen eriytymisen estäminen ja aito
lisäarvo – ennakoiva neuvonta ja kehittäminen.
Tiedolla johtaminen, luottamus, sitouttaminen.
TULEVAISUUS = ?
https://alueuudistus.fi/

6. Maakunnan suunnittelun lainsäädäntö
MAKU-SOTE –lakipaketit mullistamassa nykyisiä käytäntöjä
Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä –asetus (MRL 5.9.1999/132 ja MRA 10.9.1999/895 ) sekä laki alueiden
kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoimisesta (7/2014) ohjaavat maakunnan suunnittelua.
Maakuntakaavan laatimisesta ja muusta maakunnan suunnittelusta huolehtii kuntayhtymä (maakunnan liitto),
jossa alueen kuntien on oltava jäseninä (MRL 26 §). Nykyisen lainsäädännön mukaan maakunnan liiton toiminnan
rahoitus tulee jäsenkunnilta, ja maakunnan liitto toimii jäsentensä edunvalvojana.
Molemmat maakunnan suunnittelua ohjaavat lainsäädännöt ja tulevan maakunnan rahoituksen rakenne ovat
muutosten alla käynnissä olevassa maakunta- ja sote-uudistuksessa, joka on ollut käymistilassa pari vuotta. MAKU-
II-lakipaketissa on MRL-muutososiot, joiden mukaan mm. maakuntasuunnitelma poistuu. Valtion aluehallinnon
uudistaminen jatkuu, ja tällä hetkellä vahvimmin etenee valtion lupa- ja valvontavirasto LUOVA, joka kokoaa nykyisin
eri virastoihin hajautettuja palveluita (Valvira, AVI, ELY, KEHA ja Mela). Tavoite: ”Virasto on valtakunnallinen, mutta
läsnä siellä missä asiakaskin.”
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
MRL 4 luku / Maakunnan suunnittelu / 25 § / Maakunnan suunnittelun tehtävät
Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, muuta alueiden käytön
suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Alueellisesta
kehittämisohjelmasta säädetään erikseen.
Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne
yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa.
Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys.
Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja
osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia
osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien
valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden
kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen.
MAKU-II-paketti
TULEVAISUUS = ?
POISTUU
https://mrluudistus.fi/
https://alueuudistus.fi/

7. Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
PPBIO – kohti kestävää taloutta
Biotalouden kehittämisstrategian toimeenpanohanke vuosina 2016-2018
Metsä- ja puubiotalouden uudet arvoketjut Pohjois-Pohjanmaalla
(projektipäällikkö Ritva Isomäki, PPL)

8. Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
PPBIO – kohti kestävää taloutta
Biotalouden kehittämisstrategian toimeenpanohanke vuosina 2016-2018
Metsä- ja puubiotalouden uudet arvoketjut Pohjois-Pohjanmaalla

9. Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
PPBIO – kohti kestävää taloutta
Biotalouden kehittämisstrategian toimeenpanohanke vuosina 2016-2018
Metsä- ja puubiotalouden uudet arvoketjut Pohjois-Pohjanmaalla
(projektipäällikkö Ritva Isomäki, PPL)

10. Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
PPBIO – kohti kestävää taloutta
Biotalouden kehittämisstrategian toimeenpanohanke vuosina 2016-2018
Metsä- ja puubiotalouden uudet arvoketjut Pohjois-Pohjanmaalla
Pohjois-Pohjanmaan
ilmastotyön uudistaminen
on tällä hetkellä
käynnistämisvaiheessa.

11. Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
PPBIO – kohti kestävää taloutta
Biotalouden kehittämisstrategian toimeenpanohanke vuosina 2016-2018
Metsä- ja puubiotalouden uudet arvoketjut Pohjois-Pohjanmaalla
Metsäteollisuuden selkein
yhtymäkohta
maakunnalliseen
maankäytön suunnitteluun
on liikennejärjestelmätyö.
Pohjois-Pohjanmaalla on
paraikaa käynnissä
liikennejärjestelmä-
suunnitelma 2040
työstäminen.

12. Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Suunnittelujärjestelmä Suomessa
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen hierarkia
Kaavatasoittain tarkentuva suunnittelujärjestelmä, kaavaprosessi pääosin aina samanlainen (MRL).
- Kaavoitus perustuu joka kaavatasolla riittäviin, merkittävät vaikutukset arvioiviin selvityksiin. Rakentamisen
määrää ja laatua määrittävissä kaavoissa edellytetään yksityiskohtaisemmat ja tarkemmat selvitykset (esim.
asemakaava, tuulivoimayleiskaava).
- Kaavan aloitusvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) määritellään
kaavatyön lähtökohdat, tavoitteet, aikataulu, selvityspohja, osalliset ja vuorovaikutus.
Muu maankäyttöä ohjaava lainsäädäntö
Erillinen YVA-menettely erityisen merkittäviä
vaikutuksia omaavissa hankkeista (252/2017, Laki
ympäristövaikutusten arviointimenettelystä), esim.
tuulivoima- ja kaivosalueet.
Yhteysviranomaisen lausunto (POPELY) menettelyn
loppuvaiheessa ohjeistaa jatkosuunnittelua
(ennakkoneuvottelu > yva-ohjelma > yva-selostus).
Nykyisin on mahdollista myös yhdistää
hankekaavoitus ja YVA-menettely samaan,
rinnakkaiseen kuulemisprosessiin.
Muu erityislainsäädäntö, jolla on vaikutuksia
maankäytön suunnitteluun (mm. maantie-, rata-,
metsä-, vesi-, ympäristönsuojelu-, luonnon-
suojelu-, pelastus-, kaivos-, maa-aines- ja
muinaismuistolaki, laki rakennusperinnön suojelusta,
laki vesien- ja merenhoidosta).
Erilaisten toimintojen ja eri tasoisten tarpeiden yhteensovittaminen.
Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy

13. Maakuntakaavoitusprosessi / MRL
Aloituspäätöksestä, kuulemisvaiheista,
niissä annetun palautteen vastineitten
käsittelystä sekä jatkotoimenpiteistä
päättää maakuntahallitus.
Maakuntakaavan kuulemiskierrokset
ovat osa valmisteluprosessia.
Kaavan hyväksyntä tapahtuu
maakuntahallituksen esityksestä
maakuntavaltuustossa.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on nykyisin valtion
aluehallintoviranomaisena yksi virallisista lausunnon
antajista ja kaavaprosessin lainmukaisuuden valvoja.
(kuvassa esitetty prosessin muutos tuli
voimaan: MRL 1.2.2016, MRA 1.3.2016)
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi

14. Maakuntakaavoituksen lainsäädäntöpohja
Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä –asetus (MRL ja MRA)
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava
strateginen aluekehittäminen, vetovoima-alueet,
vähemmän oikeusvaikutuksia (hyv. 1.12.2017)
MRL 27 § Maakuntakaavan laatiminen
Maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta
maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan
tasalla ja sen kehittämisestä.
Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-
alueittain. Laadittaessa maakuntakaava osa-alueittain
tulee kaavan valmistelua ohjaamaan asettaa maakunnan
liiton toimielin, jossa on asianomaisten kuntien
ehdottamia jäseniä.
Maakuntakaavoitus Lapissa / Lapin liitto
(osa-alueittainen kokonaismaakuntakaava,
vahvasti oikeusvaikutteinen,
paljon yhteensovitettavaa)

15. Maakuntakaavoituksen lainsäädäntöpohja
Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä –asetus (MRL ja MRA)
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/
Elinymparisto_ja_kaavoitus/
Maankayton_suunnittelujarjestelma/
Maakuntakaavoitus
Maakuntakaava on ohjeena
laadittaessa ja muutettaessa
yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä
ryhdyttäessä muutoin
toimenpiteisiin alueiden käytön
järjestämiseksi. (MRL 32 §)
Kuntakaavaratkaisu voi riittävillä
tarkemmilla selvityksillä perustellen
erota maakuntakaavasta, mikäli
maakuntakaavan keskeiset ratkaisut
ja tavoitteet eivät vaarannu.
Maakuntakaava ei ole voimassa
lainvoimaisen kuntakaavan alueella.
Lakiin tehty jatkuvasti muutoksia
tällä vuosituhannella, MRL:n
kokonaisuudistus käynnissä. Tällä
hallituskaudella muodostetaan
suuntaviivat muutokselle.
Tavoitteena on saada uusi laki
voimaan vuonna 2022.
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Lakimuutos käynnissä
MRL-muutos
voimaan
1.1.2022 ?
https://mrluudistus.fi/

16. Maakuntakaavoituksen lainsäädäntöpohja
Maakuntakaavan sisältövaatimukset MRL 28 §
7. virkistykseen
soveltuvien
alueiden
riittävyyteen.
5. maakunnan
elinkeinoelämän
toimintaedellytyksiin
1. maakunnan
tarkoituksenmukaiseen alue-
ja yhdyskuntarakenteeseen
2. alueiden käytön
ekologiseen
kestävyyteen
3. ympäristön
ja talouden
kannalta
kestäviin
liikenteen ja
teknisen
huollon
järjestelyihin
4. vesi- ja maa-
ainesvarojen
kestävään käyttöön
6. maiseman,
luonnonarvojen
ja
kulttuuriperinnön
vaalimiseen
Kaavaa laadittaessa
on kiinnitettävä
erityisesti huomiota:

17. Maakuntakaavoituksen lainsäädäntöpohja
Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -sarjan oppaat eri kaavatasoille
Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset, Opas 10
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi

18. Maakuntakaavoituksen lainsäädäntöpohja
Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset, Opas 10
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi

19. Maakuntakaavoituksen lainsäädäntöpohja
Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä –asetus (MRL ja MRA)
Maakunnat keskenään hyvin erilaisia, joten lähestymistapa myös maakuntakaavakartalla esitettäviin
asioihin riippuu suunnittelemisen tarpeesta (MRL 29-30 §). Lapissa yksityiskohtaisin, mm. Keski-
Suomessa menty viime aikoina hyvin yleispiirteiseen ja strategiseen esitystapaan.
Pohjois-Pohjanmaalla maakuntakaavalla ei ole pyritty ohjaamaan metsätaloutta, joten M-alueita ei ole
osoitettu maakuntakaavassa, toisin kuin esim. Lapissa. Metsä- ja maatalouden alueet ovat pääosin ns.
valkoista aluetta (= kaava ei ota kantaa). Suoria rajoituksia on vähän, epäsuoria vaikutuksia useiden
merkintöjen kautta: biotalouden alueet, metsätalouden alueille sijoittuva uusi maankäyttö (kaivokset,
tuulivoima, turvetuotanto, sähkölinjat, tiet, …), virkistys- ja suojelualueet, matkailuvyöhykkeet, jne.
Metsätalouden kannalta olennaisia ovat liikenne- ja logistiikka-alueet (liikennejärjestelmätyö).
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
(MRL 32 §) Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä
ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä
edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan
toteuttamista.
(MRL 33 §) Maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen
huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista
koskeva rajoitus. Rakentamisrajoituksen aluetta voidaan kaavassa erityisellä
määräyksellä laajentaa tai supistaa. Alueella, jolla rakentamisrajoitus on voimassa, ei
lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että vaikeutetaan
maakuntakaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos maakuntakaavasta
johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai,
milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta
aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus).

20. Maakuntakaavoituksen lainsäädäntöpohja
Oikeusvaikutteiset merkintäkokonaisuudet, rakentamisrajoitus
Teknisen huollon verkostot
Seudulliset tuulivoima-alueet, jätteenkäsittelyalueet, energiahuollon alueet, yhdyskuntateknisen huollon
alueet, vedenottamot ja vedenpuhdistamot, sähkönsiirtolinjat, päävesijohtolinjat, pääviemärilinjat, jne.
Liikennealueet
Lentoliikenteen erityisalueet, tavaraliikenteen terminaalialueet, erityyppiset raideyhteydet, jne.
venesatamat, rantautumispaikat, laiturit, satama-alueet, laiva- ja veneväylät, uiton toimipaikat, jne.
moottoritiet, parannettavat tai uudet moottoritiet, runko-/valta-/kantatiet, parannettavat tai uudet
runko-/valta-/kantatiet, eritasoliittymät, liikennetunnelit, liikennepaikat, jne.
Virkistys- ja suojelualueet
Lähivirkistysalueet, retkeily- ja ulkoilualueet, vesilain, luonnonsuojelulain,
muinaismuistolain, rakennussuojelulain, yms. erityislakien mukaiset suojelualueet
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
https://mrluudistus.fi/
https://alueuudistus.fi/
Maakuntakaavan tulevaa tarkkuustasoa ja oikeusvaikutteisuutta harkitaan
maankäyttö- ja rakennuslain uudistamistyössä.
Painoarvoa informaatiosisällön sijaan liikenne- ja infrayhteyksille?
> Liikennejärjestelmäsuunnittelun vahvistuminen tulevassa maakunnassa!

21. Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaava
(KHO 2013)
Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen asemakaava
(KHO 2013)
Hanhikiven maakuntakaava
(KHO 2011)
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Maakuntakaavoituksen lainsäädäntöpohja
Oikeusvaikutteiset merkintäkokonaisuudet, rakentamisrajoitus
MAAKUNTAKAAVA
Valtakunnalliset asiat, valtakunnalliset vaikutukset

22. Samat tuulivoiman
suunnitteluperiaatteet
koko Perämeren
rannikkoalueella
Ympäristöministeriön uusin ohjeistus
9.12.2016, päivitys (”eräiden
lintujen päämuuttoreitti”).
Aiempi ennakkotapaus (9.2.2016)
KHO:sta koskien Kymenlaakson
energiamaakuntakaavaa
1.
2.
3.
4.
5.
Maakuntakaavan ohjausvaikutus:
- Ohjataan seudullista tuulivoimarakentamista.
- Seudullisuuden raja 10 voimalaa.
- Osoitettujen alueiden ulkopuolelle voidaan toteuttaa
alueita, jotka eivät ole merkitykseltään seudullisia
Ohjausvaikutus (YM:n ohje)
”Maakuntakaavan on ohjeena yleiskaavaa laadittaessa…
Rajaus täsmentyy kuntakaavassa…”
”Maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden laajuutta ja
sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa…”
”Jos lainvoimaisessa maakuntakaavassa on osoitettu tuulivoima-
alueet, ei vaikutuksiltaan seudullisesti tai maakunnallisesti
merkittävää tuulivoima-aluetta voida osoittaa kuntakaavassa
muille alueille.”
MAAKUNTAKAAVA
Ylimaakunnalliset asiat,
ylimaakunnalliset
vaikutukset
Tuulivoima-alueet
ja sähköverkko
Maakuntakaavoituksen lainsäädäntöpohja
Oikeusvaikutteiset merkintäkokonaisuudet, rakentamisrajoitus

23. MAAKUNTAKAAVA
Ylikunnalliset asiat, ylikunnalliset vaikutukset
Soiden käyttö ja luonnonympäristö
matkailun vetovoima-alue/
matkailun ja virkistyksen
kehittämisen kohdealue (mv)
turvetuotantoon soveltuva alue (EO-tu)
luonnonsuojelulain nojalla
suojeltavaksi tarkoitettu
suoalue ( SL-1)
Maakuntakaavoituksen lainsäädäntöpohja
Oikeusvaikutteiset merkintäkokonaisuudet, rakentamisrajoitus
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi

24. Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Moninainen ja laaja maakunta
Pohjois-Pohjanmaa 2015
(tavoite 2030 / 450 000 asukasta ja 2040 / 470 000 asukasta)
• 29 kuntaa (30 kuntaa v. 2016, sis. Vaala)
• 7 seutukuntaa, 405 000 asukasta
• puolet asukkaista 23 km etäisyydellä
Oulun keskustasta
• 11,4 asukasta/km2, keski-ikä < 40 vuotta
• Pinta-ala 35 300 km2 (36 812 km2 v. 2016)
2018
- 411 856 asukasta / 7,5 % Suomen väkiluvusta
- Oulussa 201 810 asukasta / 5. suurin kaupunki
- Metsää 25 326 km2, kansallispuistot:
Oulanka, Syöte, Rokua ja osa Hossasta
- 42 % Suomen tuulivoimasta

25. 3. vaihemaakuntakaava, lähtökohdat
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
- Maakuntasuunnitelma hyväksyttiin
maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2014.
- Uusi maakuntaohjelma 2018-2020
hyväksyttiin joulukuussa 2017.
Maakuntakaavan uudistamisen
lähtökohdat ovat olleet kaikissa
vaihemaakuntakaavoissa samat.

26. Vaiheittainen maakuntakaavoitus
Maakuntakaavoitustilanne Pohjois-Pohjanmaalla
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Pohjois-Pohjanmaalla on kahdeksan lainvoimaista maakuntakaavaa. Maakunnan kulloinenkin suunnittelutilanne näkyy
maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta, johon lisätään uusin virallinen kuulemisaineisto (ei juridinen kaava-asiakirja).
Uudistamistyön valmistuttua voimaan jäävät neljä lainvoimaista maakuntakaavaa.
Kolmannen vaihemaakuntakaavan tultua voimaan kumoutuvat kursiivilla esitetyt kaavat.
- Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (2005)
- Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaava (2010)
- Keski-Pohjanmaan 1. ja 2. vaihekaava (2003 ja 2007)
- Kainuun maakuntakaava 2020 (2009)
- Kainuun kaupan maakuntakaava (2016)
1. vaihemaakuntakaava (2010 - 2013)
- energiantuotanto ja sähkönsiirto (tuulivoima, turvesuot),
aluerakenne ja kaupan palveluverkko, luonnonympäristö,
liikennejärjestelmä ja logistiikka-alueet
- MKV 2.12.2013, YM vahvistuspäätös 23.11.2015
- KHO: 1. vaihekaava lainvoimainen 3.3.2017
2. vaihemaakuntakaava (2013 - 2016)
- kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, matkailu
ja virkistys, seudulliset materiaalikeskukset, seudulliset
ampumarata-alueet ja puolustusvoimien alueet
- Maakuntavaltuusto hyväksynyt 7.12.2016
- 2. vaihekaava lainvoimainen 2.2.2017
3. vaihemaakuntakaava (2016 - 2018)
- pohjavesi- ja kiviainesalueet, mineriaalipotentiaali- ja kaivosalueet, Vaalan ja Himangan maakuntakaavamerkintöjen
harmonisointi, tarvittavat päivitykset ja täydennykset (mm. Oulun seudun liikennejärjestelmä, poronhoitoalueet, suot)
- käynnistämispäätös 18.12016 (MKH § 5), valmistelu- ja ehdotusvaiheet 3/2017 - 5/2018, hyväksyminen 11.6.2018

27. Maakuntakaavan uudistamistyö
Vaiheistus vuosille 2010-2018:
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi

28. Vaiheittainen maakuntakaavoitus
Maakuntakaavoitustilanne Pohjois-Pohjanmaalla
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
1VMKK (MKV 2.12.2013 / YM 23.11.2015 / lainvoima KHO 3.3.2017)
2VMKK (MKV 7.12.2016 / lainvoimainen 2.2.2017)
3VMKK (MKV 11.6.2018 § 5, valituksenalainen hyväksyntäpäätös,
lausunto valituksista 5.11.2018 maakuntahallitukseen ja P-S HaO:een)

29. www.pohjois-pohjanmaa.fi julkisilla verkkosivuilla on
maakuntakaavoituksen kokonaistilanne ja selvityslinkit.
Maakuntakaavan uudistaminen
3. Vaihemaakuntakaavan hyväksymisvaihe, lisäaineisto

30. Maakuntakaavan uudistaminen
3. Vaihemaakuntakaavan lisäaineisto, teemakartat
Valituksenalaiset (MKV 11.6.2018 § 5)
seudulliset tuulivoima-alueet:
- 7 / 72 mantereella, 3 / 5 merellä
(Pinta-ala 1491 km2 > yksi kolmen megawatin
voimala neliökilometrille tuottaisi nykyteknologialla
potentiaalisesti 4500 MW  noin 9-11 TWh,
vertailu: Suomen sähkönkulutus v. 2016 = 86 TWh)
tv-1 367
Maaninka,
Kuusamo
tv-1 310
Olhava-
Myllykangas-
Palokangas, Ii
tv2 204 ja tv-2 207
Seljänsuunmatala itäinen
ja läntinen, Siikajoki
Tv2 206
Ulkonahkiainen,
Raahe-Pyhäjoki
tv-1 365 Puska-
korvenkallio ja
tv-1 334 Mäki-
kangas, Pyhäjoki
tv1 337 / Jokela-
Tohkoja, Kalajoki
tv-1 348
Jakostenkalliot,
Sievi
tv-1 379 Isoneva II
ja Kangastuulen 2.
vaihe, Siikajoki

32. 3. vaihemaakuntakaava, aikataulu
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen pohjautuu
1.3.2009 voimaan tulleisiin VAT –tarkistuksiin, jotka olivat voimassa
31.3.2018 saakka. Näissä valtakunnallisissa tavoitteissa painotetaan
ilmastonmuutoksen hillitsemistä, energiansäästöä sekä varautumista
sään ääri-ilmiöihin ja tulviin. Valtakunnallisista tavoitteista on
tarkennettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamisen
lähtökohdaksi maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2040 (MAT),
jotka on esitetty kaavaselostuksen liitteessä 1.
Maakunnan suunnittelussa
ja muussa alueidenkäytön
suunnittelussa on
huolehdittava
valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden
huomioon ottamisesta
siten, että edistetään
niiden toteuttamista.
Valtioneuvoston 14.12.2017 päätös valtakunnallisista alueiden-
käyttötavoitteista (VAT) tuli voimaan 1.4.2018. Uudet tavoitteet
koskevat nykyistä rajatummin keskeisimpiä valtakunnallisia näkökohtia,
ja ovat nykyistä täsmällisempiä ja konkreettisempia. Päätöksen
voimaan tullessa valmisteilla oleva kaava voidaan hyväksyä päätöksen
estämättä 30.9.2018 mennessä, mikäli kaavaehdotus on asetettu
julkisesti nähtäville ennen päätöksen voimaan tuloa. Tämä toteutuu
kolmannessa vaihemaakuntakaavassa.

33. Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2040
VAT > MAT, maakuntakaavan uudistamistyön tavoitteet
Metsätaloutta koskeva
osuus vanhoihin VAT:in
pohjautuvissa MAT:issa
vähäinen.

34. Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Metsätaloutta koskeva
osuus on uusissakin
valtakunnallisissa
alueidenkäyttötavoitteissa
sangen yleispiirteinen.
(VAT-päätös 12-sivuinen)

35. Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Suomen maakuntien erilaisuus…
… ja P-P / Perämereltä Koillismaalle, Hailuodosta Oulujärvelle ja Suomenselälle.

36. Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavojen
yhdistelmäkartta, M-alueet valkoisia
Pohjois-Lapin maakuntakaavaluonnos 2040,
metsätalousalueitten pääkäyttö määritelty
(osa-alueittainen kokonaismaakuntakaava)
Maakuntakaavoituksen lainsäädäntöpohja
Eri tarkkuustasoja maakuntakaavojen metsätaloustarkastelussa

37. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ei ota
suoraan kantaa maa- ja metsätalouteen.
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Pohjois-Lapin maakuntakaavaluonnos 2040,
Merkintöjen selitykset, maa- ja metsätalous.
Maakuntakaavoituksen lainsäädäntöpohja
Eri tarkkuustasoja maakuntakaavojen metsätaloustarkastelussa

38. Maakuntakaavoituksen lainsäädäntöpohja
Eri tarkkuustasoja maakuntakaavojen metsätaloustarkastelussa
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Kainuun kokonaismaakuntakaavan tarkistamisen yhteydessä (2015-2019) tutkitaan metsätalouteen
kohdistuvat vaikutukset maankäyttöluokittain:
Kansallisen metsästrategia 2025 kärkihanke:
Metsäalaa tukeva kaavoitus
> Kainuun liiton hanke on yksi kolmesta pilotista

39. Maakuntakaavoituksen lainsäädäntöpohja
Eri tarkkuustasoja maakuntakaavojen metsätaloustarkastelussa
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Laskentamallit:
- Metsäkeskus
- Luonnonvarakeskus

40. Kiitos mielenkiinnosta!
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Lainvoimaiset maakuntakaavat ohjaavat maankäyttöä kunnes uusi, lakisääteisen
kaavaprosessin läpikäynyt kaavamuoto korvaa tai kumoaa sen alueellaan.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa mukana MKV 11.6.2018 § 5
hyväksytty 3. vaihemaakuntakaava. Kahdeksaan saatuun valitukseen laadittavat lausunnot
käsitellään maakuntahallituksessa 5.11.2018. Valitusten ulkopuolinen 3. vaihemaakuntakaava
voidaan kuuluttaa voimaan maakuntahallituksen käsittelyn jälkeen maankäyttö- ja
rakennusasetuksen pykälän 93 § mukaan. Päätös annetaan viivytyksettä tiedoksi valittajille ja
muutoksenhakuviranomaiselle, joka voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
MRA 93 §: "Jos maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n nojalla on määrätty kaava tulemaan
voimaan ennen kuin päätös on saanut lainvoiman, kuuluttaminen voidaan tehdä välittömästi
määräyksen antamisen jälkeen."
TULEVAISUUS = ?

41. Maakunnan suunnittelujärjestelmä
Näkökulmia maakunnan suunnitteluun tulevaisuudessa
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Suunnitelmat, ohjelmat, strategiat ja kehityshankkeet suuntaavat PPL-
maakunnan kehittämispolitiikkaa ja –rahoitusta (esim. ilmasto-, energia-,
matkailu- ja elintarvikestrategiat, ympäristö-, suo-ohjelma ja luovan talouden
kehittämisohjelma, biotalousstrategia ja PPBIO-hanke, resurssivirrat-hanke).
MAKU - SOTE ---------->
Maakuntastrategia
AluekehityskeskusteluMaakuntasuunnitelma perustuu
ennakointiin ja luo edellytyksiä
maakunnan elinvoimalle ja
ihmisten hyvinvoinnille.
Maakuntakaava on maankäytön
yleispiirteinen, juridisesti sitova
suunnitelma, joka sovittaa
yhteen valtakunnallisia,
maakunnallisia ja useaa kuntaa
koskevia alueiden-
käytön tavoitteita.
Kuntien laatimat yleiskaavat ja
asemakaavat tarkentavat
yhteisiä linjauksia, ja voivat
tarkemmilla selvityksillä
ratkaisua perustellen erota
maakuntakaavan ratkaisusta
(vaikutusten arviointi).
ENNAKOINTI > strategia
TULEVAISUUS = ?
= tuleva maakuntastrategia?
Lakimuutos
käynnissä
MRL-muutos
voimaan
1.1.2022 ?

42. Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Suunnittelujärjestelmä Suomessa
Näkökulmia maakunnan suunnitteluun tulevaisuudessa
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus 2017-2021 (2022)
YM:n keskustelupaperi 12.4.2018, suuntaviivoja:
- Valtakunnalliset intressit ja suuret kaupunkiseudut
korostuvat, kaavatasojen hierarkkisuus vähenee.
- Tavoitteena informaatiosisällön vähentäminen,
reunaehtona digitaalisuuden hyödyntäminen.
- Maakuntatasolla strategisuus ja infraratkaisut tärkeitä.
- Määrättyjen kaupunkiseutujen strateginen kaava,
(MALPE-alueet todennäköisesti, mahdollisesti muitakin,
pääkaupunkiseudun erityisongelmien ratkominen?)
- Kuntatasolla yksi ”skaalautuva” kuntakaava (aiemmassa
versiossa kehittämisperiaatteet ja toteuttamisosa)
Valmistelun organisointi (ympäristöministeriön asettamispäätökset):
Parlamentaarinen seurantaryhmä ja virkamiestyöryhmä.
Valmistelujaokset: 1) alueidenkäyttö (P-Savo, Paula Kvick) 2) rakentaminen
3) osallistuminen, vuorovaikutus vaikutusten arviointi (E-Pohjanmaa,
Antti Saartenoja) 4) kaavojen toteuttaminen ja maapolitiikka
5) rajapinnat muuhun lainsäädäntöön. Työ käyntiin elokuussa 2018.
Sidosryhmäfoorumi (P-P, Mari Kuukasjärvi pohjoisten maakuntien
edustajana, mukana myös Oulun kaupungin edustus, ensimmäinen
työpaja 20.6.2018 Helsingissä, aihealueet valmistelujaoksista,
seuraavat 1.10. ja 17.12.2018).
(Kuva: ympäristöministeriön raportteja 7/2018)
Pohjoisen ääni kuuluviin – väestöpainotettu
vs. luonnonvara-matkailupainotettu Suomi?
Nykyjärjestelmä toimii
suurimmassa osassa Suomea.
Suunnittelun tasojen sitovuus ja
juridisuus = ?
Siirtymäaikojen määrittely = ?
(väestöpainotetut
maakunnat
- SOTE-
Suomi)
https://mrluudistus.fi/

43. Liikennejärjestelmätyön muutos
Näkökulmia liikenteen suunnittelun tulevaisuuteen
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 (P-P LJS 2040)
Jatkuvasti päivittyvä, lakisääteinen LJS-työ. Tarkistetaan määräajoin, aloitettu alkuvuodesta 2018.
Työpaja pidetty osallisille 29.5.2018 (mm. jäsenkunnat, elinkeinoelämä, naapurimaakunnat).
Tavoiteasettelu esitellään maakuntahallituksessa syksyllä 2018 > Tarkistukset ja kuulemisvaihe.
Uudessa maakuntaohjelmassa määriteltiin maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman perustavoite.
Kuva: Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma (MKV 11/2017).
Tulevaisuudessa liikenne-
järjestelmätyö tulee
lakisääteisesti kiinteämmin
osaksi maakunnan
suunnittelua:
MAKU-II-paketti, VAT-linjaukset
- maankäytön suunnittelu ja
liikennejärjestelmätyö
Uusi lainsäädäntö työn alla, mm.
esitys maantielain muuttamiseksi
(HE 45/2018):
- uusi avaus, valtion 12-
vuotinen LJS (LVM
valmistelee, VN päättää)
- maakuntien LJS edistäisi
tämän toteutumista ja muita
maakunnan oloista johtuvia
tavoitteita
- kaupunkiseutujen LJS-työn
suhde tähän tarkentuu
lakiprosessin edetessä

44. Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Tulevaisuudessa liikennejärjestelmätyö kiinteämmin osaksi maakunnan suunnittelua (MAKU-II-
paketti, VAT). Uusi lainsäädäntö työn alla, mm. esitys maantielain muuttamiseksi (HE 45/2018):
- uusi avaus, valtion 12-vuotinen LJS (LVM valmistelee, VN päättää)
- maakuntien LJS edistäisi tämän toteutumista ja muita maakunnan oloista johtuvia tavoitteita
- kaupunkiseutujen LJS-työn suhde tähän tarkentuu lakiprosessin edetessä
(Oulun seudun liikenteen
johtoryhmä (OSL) ja
liikennejärjestelmätyön
kokonaisuuden rakentuminen)
Liikennejärjestelmätyön muutos
Näkökulmia liikenteen suunnittelun tulevaisuuteen

46. Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Liikennejärjestelmätyön muutos
Näkökulmia liikenteen suunnittelun tulevaisuuteen

47. Aluesuunnittelun tulevia
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi

49. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavojen yhdistelmäkartta 20.3.2017
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi
Kiitos mielenkiinnosta!
Kysymyksiä?
Metsätalous ja kaavoitus –infotilaisuus
11.10.2018 (Metsäkeskus ja MTK)

50. • Vs. suunnittelujohtaja Ilpo Tapaninen / kaavatiimin esimies, yleisjohto, aluerakenne
(15.5.2018 alkaen, Jussi Rämet virkavapaalla 31.12.2019 saakka)
• Ympäristöpäällikkö Tuomas Kallio / tuulivoima, vaikutusten arviointi, luonnonympäristö ja virkistyskäyttö,
merialuesuunnittelu
• Maakuntainsinööri Olli Kiviniemi, liikennejärjestelmä, energia- ja vesihuoltoverkostot, jätehuolto
• Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi, maakuntakaavoitus -ydinprosessin veto- ja esittelyvastuu,
kaupan palveluverkko, kuntakaavoituksen ohjaus
• Paikkatietopäällikkö Rauno Malinen, paikkatietoanalyysit ja kartta-aineistot, reitistöt, puolustusvoimien alueet,
kaivosalueet, poronhoitoalueet, pohjavesi- ja maa-ainesten ottoalueet
• Maakunta-arkkitehti Kirsti Reskalenko, kulttuuriympäristö, kuntakaavoituksen ohjaus
• Aluesuunnittelija Auli Suorsa, kulttuuri, matkailu
• Suunnitteluavustaja Inga Taikina-aho, paikkatietojen käsittely
• Erityisasiantuntija Ritva Isomäki, luonnonvarat, bio- ja kiertotaloustalous, energia (aloittaa 1.8.2018)
Kaavatiimin jäsenillä lisäksi maakunnan muun suunnittelun valmistelutyötä, yleinen
lausuntojen laatimisvelvoite omalla vastuualueella, työryhmäjäsenyyksiä, maankäytön
suunnitteluun ja ohjaukseen liittyviä muita sidonnaisuuksia, hanke- ja ohjelmatyötä.
(Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamisen muut vastuuhenkilöt:
Erityisasiantuntija Ismo Karhu, soiden ja vesien käyttö, luonnonvara-asiat,
biotalous, 16.4.2018 saakka
Projektipäällikkö Kaisa Mäkiniemi / Kulttuurimaisema, taajamien
kehittämishankkeet, 31.12.2017 saakka
Projektipäällikkö Helena Vikstedt / Pohjavesien suojelu ja kiviaineshuolto,
POSKI-hanke, 28.2.2017 saakka)
Maakuntakaavoituksen valmistelijat
Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntakaavatiimi
Kaavoituspäällikkö Mari Kuukasjärvi