IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena seminaarissa 8.10.2019 THL:n sote-arvioinnista vastaava projektipäällikkö Kimmo Parhiala esitteli paikkatiedon tuomia mahdollisuuksia sote-järjestelmään.
KMTK, tieliikenne laserkeilausohjelma - Tietietofoorumi 7.11.2019 - Jari Ande...Suomen metsäkeskus
Jari Andersin, Maanmittauslaitos - Tietietofoorumi 7.11.2019 - kohti ajantasaista tietietoa, Vantaa
Tietietofoorumi kokosi yhteen jälleen tietiedon tuottajat, käyttäjät ja kehittäjät yhteen. Tällä kertaa foorumissa perehdyttiin mm. tiedonkeräämisessä ja -hyödyntämisessä käytettäviin sovelluksiin, esiteltiin Yksityistietiedon palvelualustan (YTPA) tilannetta, etenemistä ja testiversiota sekä kuultiin muita ajankohtaisia tietoiskuja aihepiiriin liittyen. Foorumin järjestelyissä oli mukana myös TTS Työtehoseuran ja Suomen metsäkeskuksen Kantava -yhteistyöhanke, jossa kehitettyä metsätielaskuria esiteltiin foorumissa.
KMTK, tieliikenne laserkeilausohjelma - Tietietofoorumi 7.11.2019 - Jari Ande...Suomen metsäkeskus
Jari Andersin, Maanmittauslaitos - Tietietofoorumi 7.11.2019 - kohti ajantasaista tietietoa, Vantaa
Tietietofoorumi kokosi yhteen jälleen tietiedon tuottajat, käyttäjät ja kehittäjät yhteen. Tällä kertaa foorumissa perehdyttiin mm. tiedonkeräämisessä ja -hyödyntämisessä käytettäviin sovelluksiin, esiteltiin Yksityistietiedon palvelualustan (YTPA) tilannetta, etenemistä ja testiversiota sekä kuultiin muita ajankohtaisia tietoiskuja aihepiiriin liittyen. Foorumin järjestelyissä oli mukana myös TTS Työtehoseuran ja Suomen metsäkeskuksen Kantava -yhteistyöhanke, jossa kehitettyä metsätielaskuria esiteltiin foorumissa.
Liikkumattomuuden lasku kasvaa. Tommi Vasankari ja Päivi KoluUKK-instituutti
Valtioneuvoston tilaaman raportin julkistamistilaisuuden lyhennetty esitys 5.4.2018 Helsingissä. Esityksen pitivät UKK-instituutin johtaja tommi Vasankari ja tutkija Päivi Kolu.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).
Kimmo Pitkänen esitys 170518 Biopankkilain uudistus ja siinä huomioitavat eet...Sitra / Hyvinvointi
Case: Biopankkilain uudistus ja siinä huomioitavat eettiset sovellukset (suostumus, käytännöt ja soveltaminen ja näytteiden käsittely)
Kimmo Pitkänen, HUS, Biopankkilain ohjausryhmän edustaja
17.5.2018 Sitran työpaja: Hyvinvointidatan hyödyntämisen eettiset kysymykset ja luottamuksen rakentuminen
Talous & Yhteiskunta -lehden uusi numero 3/2017 sisältää Tukhoman yliopiston professori Marta Szebehelyn artikkelin, joka pohtii, mitä Suomi voisi oppia Ruotsin sote-uudistusten kokemuksista. Numerossa käsitellään lisäksi mm. PISA-tulosten heikentymistä, työmarkkinoiden rakennemuutosta, työttömyysturvaa, voitonjakoa ja palkkojen joustavuutta. Lehdessä on myös Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Iiro Jussilan haastattelu.
Accessibility of health services - transporting people and servicesSTN IMPRO
IMPRO:n järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena -seminaarissa 8.10.2019 Helsingin yliopistolla Oulun yliopiston Tiina Lankila ja Tiina Huotari esittelivät tuloksiaan terveydenhuollon saavutettavuus -tutkimuksistaan. Esityksessä keskityttiin erityisesti palveluiden mobiliteettiin sekä asiakkaiden liikkumiseen.
More Related Content
Similar to Paikkatiedon hyödyntäminen terveydenhuollon uudistuksessa ja arvioinnissa
Liikkumattomuuden lasku kasvaa. Tommi Vasankari ja Päivi KoluUKK-instituutti
Valtioneuvoston tilaaman raportin julkistamistilaisuuden lyhennetty esitys 5.4.2018 Helsingissä. Esityksen pitivät UKK-instituutin johtaja tommi Vasankari ja tutkija Päivi Kolu.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).
Kimmo Pitkänen esitys 170518 Biopankkilain uudistus ja siinä huomioitavat eet...Sitra / Hyvinvointi
Case: Biopankkilain uudistus ja siinä huomioitavat eettiset sovellukset (suostumus, käytännöt ja soveltaminen ja näytteiden käsittely)
Kimmo Pitkänen, HUS, Biopankkilain ohjausryhmän edustaja
17.5.2018 Sitran työpaja: Hyvinvointidatan hyödyntämisen eettiset kysymykset ja luottamuksen rakentuminen
Talous & Yhteiskunta -lehden uusi numero 3/2017 sisältää Tukhoman yliopiston professori Marta Szebehelyn artikkelin, joka pohtii, mitä Suomi voisi oppia Ruotsin sote-uudistusten kokemuksista. Numerossa käsitellään lisäksi mm. PISA-tulosten heikentymistä, työmarkkinoiden rakennemuutosta, työttömyysturvaa, voitonjakoa ja palkkojen joustavuutta. Lehdessä on myös Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Iiro Jussilan haastattelu.
Accessibility of health services - transporting people and servicesSTN IMPRO
IMPRO:n järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena -seminaarissa 8.10.2019 Helsingin yliopistolla Oulun yliopiston Tiina Lankila ja Tiina Huotari esittelivät tuloksiaan terveydenhuollon saavutettavuus -tutkimuksistaan. Esityksessä keskityttiin erityisesti palveluiden mobiliteettiin sekä asiakkaiden liikkumiseen.
Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmäSTN IMPRO
IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena seminaarissa 8.10.2019 sosiaali- ja terveysministeriön lääkintäneuvos Timo Keistinen esitteli uuden hallituksen sote-suunnitelmaa. Keistinen on mukana sote-uudistuksen valmistelussa.
IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena -seminaarissa 8.10.2019 Oulun yliopiston dosentti Harri Antikainen esitteli paikkatiedon hyödyntämistä sote-alan päätöksenteossa. Esityksen keskiössä erityisesti palveluiden optimointi ja kustannustehokkuus.
Walking and cycling in accessibility researchSTN IMPRO
IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena seminaarissa 8.10.2019 Helsingin yliopiston Digital Geography Labin tohtorikoulutettava Elias Willberg esitteli matka-aikojen optimointia. Tutkimuksessaan hän keskittyy palveluiden saavutettavuuteen pyöräilyn ja kävelyn näkökulmasta.
Optimizing Geographic Access to Health CareSTN IMPRO
IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena seminaarissa 8.10.2019 Pohjois-Carolinan yliopiston Eric Delmelle esitteli Yhdysvalloissa tekemäänsä tutkimusta terveyspalvelujen optimoinnista paikkatietoa hyödyntäen.
IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena seminaarissa 8.10.2019 Pohjois-Carolinan yliopiston Eric Delmelle esitteli nousevia teemoja terveysmaantieteen saralla. Esityksen keskiössä on uusien teknologioiden ja niiden datan hyödyntäminen terveysmaantieteessä.
Geospatial costs of delivering health in FinlandSTN IMPRO
IMPRO project's presentation at Understanding Present and Future Public Service Delivery Costs, a kick-off workshop hosted by OECD, Brussels, June 28th, 2019.
Geospatial Health as Interdisciplinary Research for Health Care Reform and Pl...STN IMPRO
Geospatial Health as Interdisciplinary Research for Health Care Reform and Planning. Markku Tykkyläinen – Mikko Pyykönen – Sami Sieranoja – Pasi Fränti – Tiina Laatikainen
University of Eastern Finland, IMPRO, Joensuu
2. Esityksen sisältö lyhyesti
• Muutama sana polygoneista
• Terveydenhuoltolaki geospatiaalisesta näkökulmasta
• Muutama sana pisteistä
• Reformeja käännettynä geospatiaalisen datan kielelle
• Järjestelmän arviointi
• Ratkaisuja haasteisiin
• Yksi hieno kartta!
6.11.2019Kimmo Parhiala 2
3. Muutama sana polygoneista
Monikulmio eli polygoni on geometriassa
tasokuvio, jonka reuna on suljettu
murtoviiva. Tämä tarkoittaa sitä, että
seuraamalla murtoviivaa jana kerrallaan
kärjestä toiseen päätyy lopulta takaisin
lähtöpisteeseen.
(Wikipedia)
6.11.2019Kimmo Parhiala 3
5. Terveydenhuoltolaki § 10
• Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä
terveydenhuollon palvelut sisällöltään ja laajuudeltaan
sellaisiksi kuin kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän
asukkaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus, sosiaalinen
turvallisuus ja terveydentila sekä niihin vaikuttavien tekijöiden
seurannan perusteella lääketieteellisesti,
hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti arvioitu
perusteltu tarve edellyttävät.
6.11.2019Kimmo Parhiala 5
6. Terveydenhuoltolaki § 10 geospatiaalisen datan näkökulmasta
• Polygonin sisällä on järjestettävä terveydenhuollon palvelut
sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin polygonin sisällä
asuvien asukkaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus,
sosiaalinen turvallisuus ja terveydentila sekä niihin
vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella
lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai
terveystieteellisesti arvioitu perusteltu tarve edellyttävät.
6.11.2019Kimmo Parhiala 6
7. Muutama sana pisteistä
A point is an exact position or location on
a plane surface. It is important to
understand that a point is not a thing, but
a place.
(Math Open Reference)
6.11.2019Kimmo Parhiala 7
8. Keskeisiä pisteitä
• Sairaalat ja päivystykset
• Terveysasemat ja pääterveysasemat
• Laboratoriot, kuvantamispisteet
• Apteekit
• Liikkuvat pisteet
6.11.2019Kimmo Parhiala 8
9. Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset
reformiyritykset geospatiaalisen datan näkökulmasta
• Lipponen II: Polygonin sisällä 20.000-30.000 asukasta
• Vanhanen I: (Paras-laki) Polygonit voivat muodostaa
yhteistoiminta-alueita(polygoneja), jotta saavutetaan 20.000
asukkaan väestöpohja.
• Vanhanen II: Hallitus voisi velvoittaa polygoneja yhteen (jäi
eduskunnan pöydälle)
• Stubb: Suomeen viisi suur-polygonia (raukesi eduskunnassa)
• Sipilä: 18 polygonia, laaja vastuu myös muista palveluista.
• Rinne: 18 polygonia, erillisselvitys eräistä polygoneista. (…)
6.11.2019Kimmo Parhiala 9
10. Järjestelmän arviointi - esimerkkejä
• Yhdenvertainen saatavuus = pääsevätkö
polygonin sisällä asuvat asukkaat
yhdenvertaisesti alueen pisteisiin.
• Kustannusvaikuttava toteutus = onko
alueella oikea määrä erityyppisiä pisteitä
suhteessa polygonien sisällä asuvien
asukkaiden tarpeisiin.
• Integraatio = onko tiedonkulku eri pisteiden
välillä sujuvaa niin, että polygonin sisällä
asuvan asukkaan ei tarvitse käydä turhaan
useissa pisteissä.
6.11.2019Kimmo Parhiala 10
11. Mitä toimipistekohtaisella tiedolla tekee?
6.11.2019Kimmo Parhiala 11
• Ilman toimipistekohtaista tietoa korjaus- ja
kehittämistoimien kohdistaminen on hankalaa.
• Aluetason aggregaattitiedot eivät aina kovinkaan
hyödyllisiä - aluetason syy-yhteyksien etsiminen on
usein hyödytöntä.
” Yhdellä koulun oppilaista on täitä, tosin emme
tiedä kenellä”
12. Esimerkkinä - Terveysasematoiminta – mitä
emme tiedä vuonna 2019
6.11.2019Kimmo Parhiala 12
• Terveysasemilla työskentelevien lääkärien määrää
• Terveysasemakohtaisten toimenpiteiden määriä
• Terveysasemien aukioloaikoja
• Hoitoonpääsyä tietylle terveysasemalle
• Terveysasemakohtaisia väestöosuuksia
• Terveysasemien määrää tai sijaintia Suomessa
Sairaaloilla sama analogia, mutta alueella on usein
vain yksi sairaala jolloin aluedata = toimipistedata.
Olemme saattaneet tietää vastauksen yllä oleviin
yhtenä vuotena, mutta kehityksen seuranta
(monitoring) vaatii tietoa joka vuosi.
13. Pisteistä polygoneihin, polygoneista
päätöksentekoon (1/2)
• Tieto kerättävä pienimmän tekijän kautta
(ammattilainen tai asukas)
• Ammattilaisen työskentelytieto sote-ammattikorttien
lokitiedoista (toimi)pistekohtaiseen tietoon.
• Nykyaikaisen (toimi)pisterekisterin luominen, joka
linkitetään sote-organisaatiorekisterin oid-koodeihin /
perustuu niihin – käyttöönotto mm. avohilmossa.
• Toimipistekohtaisten oid-koodien hierarkioiden
ohjeistus (pth / esh eroavat)
6.11.2019Kimmo Parhiala 13
14. Pisteistä polygoneihin, polygoneista
päätöksentekoon (2/2)
• Alue(polygoni)kohtaisten summatietojen
muodostaminen oid-perusteisesti. (ei kaikkia hetu-
rekistereitä)
• Sosiaalihuollon rekisteriuudistuksen avulla saadaan
myös sosiaalihuollon tiedot, yllä kuvattu mahdollistaa
myös yksityisen ja työterveyshuollon tietojen
keräämisen.
• Automaattiset saavutettavuus- ja ruututietolaskennat
indikaattoreiksi ja osaksi päätöksentekoa.
6.11.2019Kimmo Parhiala 14
15. Mistä kiikastaa?
6.11.2019Kimmo Parhiala 15
• Hajautetussa palvelujärjestelmässä paljon pieniä järjestäjiä,
joiden kapasiteetti tuottaa ”ylimääräistä” tietoa on rajallinen.
-> Manuaalisia tiedonkeruita ei enempää, vaan vähemmän.
• Ei ole itsestään selvää haluavatko kunnat antaa tätä tietoa tai
tukea tiedon ylläpitämistä (avoin tieto palveluista kasvattaa
kysyntää, mutta kysyntä ei kasvata rahoitusta). ->
seuraavassa lakiluonnoksessa tiedonkeruun on huomioitava
geospatiaalinen ulottuvuus.
• Geospatiaaliselle datalle ei ole ollut aiemmin juurikaan
kysyntää eikä käyttöä tutkimuksen ulkopuolella.
16. Johtopäätökset
6.11.2019Kimmo Parhiala 16
• Suurin osa mainituista asioista
voitaisiin toteuttaa jo nyt.
• Yhtään uutta palvelua ei tarvitse
luoda – raportointijärjestelmät on jo
olemassa.
• Elämme yhä monipaikkaisemmin –
geospatiaalisen datan tarve ei tule
häviämään.
• Terveydenhuolto valitettavasti on
jäljessä kehityksestä, joten
odotukset myös kasvavat.