Mikko Koskinen, SAK: Esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 11.–12.9.2015

1. KOULUTUSPOLITIIKAN
AJANKOHTAISKATSAUS
11.09.2015
MIKKO KOSKINEN, SAK

2.  Kymmenen vuoden tavoite:
Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan
uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on
noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan
uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa.
Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin
oppimisen kärkimaa.
HALLITUSOHJELMAN HIENO TAVOITE

3. 1. UUDET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA DIGITAALISET MATERIAALIT
PERUSKOULUIHIN
 Digiloikka ja uudet oppimisympäristöt tukevat opetuksen
kehittämistä
 Opettajien täydennyskoulutukseen panostetaan, mikä toki
on edellytys uudistusten toteuttamiselle
 Haasteena varmistua siitä, että kärkihankkeen rahat eivät
valu laitehankintoihin
 Miksi digiloikka ei kosketa muita koulutusasteita?
OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKKEET

4. 2. TOISEN ASTEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI
 Nuorten ja aikuisten raja-aitojen purkaminen mahdollistaa
uudenlaisten koulutusmallien kehittämisen (2+1, oppilaitosmuotoinen
aikuisille)
 Voiko yhtenäisellä rahoitusjärjestelmällä, lainsäädännöllä ja
ohjauksella ohjata koulutuksen kehittämistä eri kohderyhmien eri
tarpeet huomioiden?
 Työvoimakoulutuksen eri muotojen (yhteishankinta, muutosturva,
kehittämispalvelut) nivoutuminen uudistuksen osaksi ja toisaalta
kytkentä TE-palveluiden kokonaisuuteen mietityttää
 SAK arvioi reformia tulosten perusteella. Ts. parantaako uudistus
nuorten, aikuisten ja työttömien mahdollisuuksia saada
tarvitsemaansa osaamisen kehittämistä?
 Jatko-opintokelpoisuuden säilyminen ammatillisissa perustutkinnoissa
on erittäin hyvä linjaus ja työvoitto. Jatkotyöskentelyssä täytyy
kuitenkin edelleen varmistaa se, ettei ammatillisten perustutkintojen
laajuutta lähdetä tiivistämään.
OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKKEET

5. 3. NOPEUTETAAN SIIRTYMISTÄ TYÖELÄMÄÄN
 Opintopolkujen joustavoittamista tarvitaan erityisesti siirryttäessä
korkeakoulujärjestelmän sisällä. Hyväksilukua ja
osaamisperusteisuutta vahvistettava
3. PARANNETAAN TAITEEN JA KULTTUURIN SAAVUTETTAVUUTTA
4. VAHVISTETAAN KORKEAKOULUJEN JA ELINKEINOELÄMÄN
YHTEISTYÖTÄ INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMISEKSI
 Kärkihankkeen otsikko on erikoinen suhteessa tavoitteisiin
 Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä on syytä jatkaa
 Mikä on ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten rooli
innovaatioiden kehittämisessä?
6. NUORISOTAKUUTA YHTEISÖTAKUUN SUUNTAAN
 Yhden luukun malli on tavoiteltava
 On erittäin hyvä, että kaikille perusasteen päättäville taataan
koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka.
 Toivottavasti hallitus tavoittelee aitoa kehittämistä, eikä vain
nimenmuutosta
OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKKEET

6. MUTTA…

7. SÄÄSTÖJEN KOHDENTUMINEN:
KOULUTUS
 Opetukseen, tieteeseen ja kulttuuriin kohdennetut säästöt
vuoteen 2019 mennessä: 541 milj. €
 Opintotuen leikkaukset sekä korkeakoulujen ja
muun hallinnonalan indeksijäädytykset: 130 milj. €
 Säästöt yhteensä vuoteen 2019 mennessä 671 milj. €
 Yksi hallitusohjelman kärkihankkeista on ammatillisen koulutuksen
kokonaisuudistus, jolla tavoitellaan yhteensä 248 miljoonan euron
säästöjä (rakenneuudistus + takuukorotusten poistuminen).
➤ Lukioita tai lukiosäästöjä ei mainita sanallakaan hallitusohjelmassa.
Yhteenveto ”toisen asteen” säästöistä
 Toisen asteen rakenneuudistus 190 milj. €
 Toisen asteen poistojen takuukorotuksen poistuminen 39 milj. €
 OKM:n valtionosuusindeksit 30 milj. €
 Oppisopimuskoulutus 19 milj. €
5.6.2015 7

8. SÄÄSTÖJEN KOHDENTUMINEN:
LAPSIPERHEET
Subjektiivisen päivähoidon rajaus ja
ryhmäkokojen nosto 154 milj. €
Kotona lapsia hoitavien vanhempien lasten päivähoito-oikeus rajataan
puolipäiväiseksi.
Toisessa vaiheessa myös työttömien vanhempien lasten päivähoito-oikeus
rajataan puolipäiväiseksi.
Yli 3-vuotiaiden lasten osalta lasten määrä kasvattajaa kohden nostetaan
8:aan (nykyisin 7) eli lapsiryhmissä on jatkossa enemmän lapsia yhtä
kasvattajaa kohden.
Päivähoitomaksut ja aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut 74 milj. €
Tarkoittaa maksujen tuntuvaa korotusta. Lisäksi 0-maksuluokan perusteet
selvitetään.
Vanhempainvapaalta kertyvän loman rajaus
(lomaa kertyisi vain 6 kuukauden ajalta) 28 milj. €
Vanhempainrahakauden korotusosan (30 pv) poisto 10 milj. €
Lapsilisien indeksisidonnaisuuden lakkautus noin 80 milj. €
Lapsilisät eivät enää nouse hintatasoa vastaavasti eli lapsilisien ostovoima
pienenee.
5.6.2015 8

9. JÄRJETÖN EHDOLLINEN LISÄTOIMI
Ehdollisissa lisätoimissa esitetään aikuiskoulutustuen leikkaamista.
 Kirjauksessa valtion rahoittama aikuiskoulutustuen perusosa korvataan
vastaavalla valtion takaamalla lainalla. Tällä tavoitellaan 70 miljoonan euron
säästöä.
 Järjetön lisätoimi, joka toteutuessaan romahduttaisi omaehtoisen
kouluttautumisen aikuiskoulutustuella kokonaan.
 Perusosan suuruus vuonna 2015: 705,20 euroa
Aikuiskoulutustukea saavan palkansaajan mediaaniansio vuonna 2014 oli 2 657,50€.
Aikuiskoulutustukijakso pituus on lähes joka toisella vähintään 15 kuukautta.
Mikäli perusosa muuttuisi lainaksi, se tarkoittaisi 15 kuukauden ajalta keskimäärin
noin 10 600 €:n lainaa. 2700 euroa kuukaudessa tienaavan aikuiskoulutustuen
suuruus on tällä hetkellä 1550,86 euroa, joten tästä leikkaantuisi vajaa puolet pois,
mikäli valtionosuuden leikkaus toteutuisi.
Aikuiskoulutustukea voi saada omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen
osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä.
Leikkaus poistaisi yrittäjiltä tuen kokonaan.
5.6.2015 9

10.  Peruskoulussa luovutaan perusopetuksen ryhmäkoon
pienentämiseen myönnettävistä valtionavustuksista (-30
miljoonaa euroa) sekä osittain muista koulutuksen laadun
parantamiseen myönnettävistä avustuksista (-10 miljoonaa
euroa).
 Hallitus tavoittelee alemman korkeakoulututkinnon
(käytännössä yliopistojen kandidaatin tutkinto)
työelämälähtöisyyden parantamista. Sinällään tavoite on hyvä,
mutta…
 ”Arviossa on tehty tekninen oletus, että maisterin tutkinnon
suorittaminen vähenisi 20 prosentilla: yliopistoille syntyisi n.
50 M€ säästö vuositasolla, opintotukimenoista säästyisi 25 M€
ja nopeampi työmarkkinoille siirtyminen parantaisi julkisen
talouden tasapainoa n. 50 M€”
 Vähennetään Tekesin myöntämiä t&k avustuksia, ajetaan
Shokit alas, – 130 M€
MUUT ”JÄNNITTÄVÄT” SÄÄSTÖKOHTEET

11.  Hallitusohjelman mukaan hallituksen kärkihankkeisiin ja
liikenneverkon korjausvelan vähentämiseen sijoitetaan
kertaluonteisesti 1,6 miljardia euroa vuoden 2018 loppuun
mennessä. Liikenneverkko saanee pienemmän osan
määrärahasta
 Hallitus on kertonut, että sen kärkihankkeista 300 miljoonaa
euroa liikenee osaamiseen ja koulutukseen vuosina 2016–2018
KÄRKIHANKKEET JA STRATEGINEN RAHOITUS

12. Digitaalisuuteen ja uusi oppiminen, 90 miljoonaa euroa.
Tunti liikuntaa päivässä peruskouluihin, 21 miljoonaa euroa
Alueellinen kokeilu vieraan kielen opiskelusta jo ensimmäisellä
luokalla ja alueellinen kokeilu toisen kotimaisen korvaamisesta,
10 miljoonaa euroa
Taiteen ja kulttuurin koulutusta ja iltapäiväkerhoja lisätään
peruskoulussa, 10 miljoonaa euroa
Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön tiivistäminen, Tekesille
60 miljoonaa euroa ja Suomen Akatemialle 30 miljoonaa euroa
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pääomittaminen, 70
miljoonaa euroa
Yhteensä 291 miljoonaa euroa
HS 4.9.2015 http://www.hs.fi/politiikka/a1441332171987?ref=hs-prio-4-1
OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKKEET

13.  Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan osa-aikaiseksi
silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai
hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Työttömiä koskeva rajaus
toteutuu aiemmista tiedoista poiketen yhdessä
vanhempainvapaalla olevien subjektiivisen oikeuden rajauksen
kanssa 1.8.2016. Subjektiivista oikeutta rajoittamalla
tavoitellaan yhteensä 54 miljoonan euron säästöjä julkiseen
talouteen, josta n. 18 miljoonaa kohdistuu valtiolle ja n. 36
miljoonaa kunnille. Vuonna 2016 subjektiivisen oikeuden
rajaamisen säästövaikutus on siis n. 27 miljoonaa euroa.
 Päiväkodeissa yli 3-vuotiaiden kokopäivähoidossa kasvattajien
ja lasten suhdeluku olisi jatkossa 1/8 nykyisen 1/7 sijaan.
Vuosittaisen säästön arvioidaan olevan 30 miljoonaa euroa ja
muutos astuisi voimaan 1.8.2016. Eli vuoden 2016
säästövaikutus olisi noin 15 miljoonaa euroa.
 Päivähoitomaksuja korottamalla tavoitellaan 54 miljoonan
euron vuosittaisia säästöjä ja vuodelle 2016 tavoitellaan 22
miljoonan euron säästöjä. Säästöt siis kunnille.
 Yhteensä päivähoidon säästöt ovat vuodelle 2016 yhteensä 64
miljoonan euron säästöt julkiselle taloudelle (valtio + kunnat)
PÄIVÄHOITO/VARHAISKASVATUS

14.  30 miljoonaa euroa säästetään lakkauttamalla erillisten
ryhmäkokoavustusten myöntäminen ja vähentämällä 10
miljoonaa euroa yleissivistävän koulutuksen laadun
parantamiseen varatuista avustuksista miljoonaa Käytännössä
tämä tarkoittaa ryhmäkokoavustusten ja koulujen välisten
erojen tasoittamiseen varattujen erillisavustusten
lakkauttamista.
 Aamu- iltapäivätoiminnan maksujen korottamisella tavoitellaan
20 miljoonan euron lisätuloja kunnille. Muutokset astuisivat
voimaan 1.8.2016. Laskennallinen säästö 10 miljoonaa euroa
vuodelle 2016.
 Yhteensä perusopetuksen säästöt vuodelle 2016 on 50
miljoonaa euroa.
PERUSOPETUS

15.  Ammatillisen koulutuksen osalta rahoitus vähenee 58.5
miljoonaa euroa (kuntien rahoitusosuus 34,5 miljoonaa euroa
ja 24 miljoonaa VOS-rahoitus). Opiskelijamäärä vähenee
900:lla ja yksikköhinta vähenee 357 euroa, ollen 10 465 euroa
vuonna 2016. Ammatillisen lisäkoulutuksen (aikuiskoulutus)
säästö on 1,2 miljoonaa euroa ja oppisopimuskoulutuksen 3,9
miljoonaa euroa.
 Yhteensä säästö 63.6 miljoonaa euroa.
 Ammatillisen koulutuksen reformilla tavoitellaan 190 miljoonan
euron vuosittaista säästöä ammatilliseen koulutuksen
rahoitukseen, mutta uudistuksen säästöt alkavat näkyä vasta
vuodesta 2017 eteenpäin. Mielenkiintoista on kuitenkin se,
että reformi astuisi näillä näkymin voimaan vasta vuonna 2018
eli vuonna 2017 säästettäisiin 190 miljoonaa euroa ja
seuraavana vuonna tarjottaisiin ”työkalut” tähän.
AMMATILLINEN KOULUTUS

16. KORKEAKOULUT JA TUTKIMUS

17.  7me panostus varhaiskasvatuksen kehittämiseen.
Yliopistollisten lastentarhanopettajien koulutuspaikkoja
nostetaan 120:lla. Varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, sisältöjä
ja oppimisympäristöjä kehitetään.
 Lisätalousarviossa rahoitusta ammatilliseen koulutukseen ja
korkeakoulutettujen koulutukseen (2,35me). Lisärahoituksen
turvin voidaan tarjota koulutusta yhteensä noin 750 henkilölle
(ns. Microsoft-raha)
 Hallitus esittää eduskunnalle lisätalousarviossa 5me euroa
ammatillisen koulutuksen kehittämiseen tälle vuodelle
(reformiin varautumista)
 Korkeakouluille tehtävät lahjoitukset tulevat
verovähennyskelpoisiksi 850-500 000 euron välillä ensi vuoden
alusta alkaen
LISÄYKSIÄ OKM:ÖÖN HALLINNONALALLE

18. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
TUTKINTOJÄRJESTELMÄ KEHITTYY
XX.XX.2015
MIKKO KOSKINEN, SAK

19. Lähtökohta ja tavoite:
1.Osaamisperusteinen, työelämälähtöinen, reagoiva, selkeä ja
johdonmukainen ammatillisen koulutuksen kokonaisuus
2.Joustavuuden, valinnaisuuden, osaamisen tunnistamisen ja
tunnistamisen sekä yksilöllisten opinto- ja tutkintopolkujen lisääminen
ja vahvistaminen
Tutke2 –säädökset annettiin lokakuun alussa 2014
Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta ja laki ammatillisesta
aikuiskoulutuksesta
Säädökset, perusteet ja määräykset voimaan 1.8.2015 koskien sekä
aloittavia että jatkavia opiskelijoita
TUTKE 2 – TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

20. ➤ Tutkinto osaamiskokonaisuus, osaamisalat koulutusohjelmien tilalle
➤ Osaamispisteet tutkintojen ja tutkinnon osien mitoitukseen ammatillisissa
perustutkinnoissa
• PT laajuus 180 osaamispistettä, joista ammatillisia tutkinnon osia 135
osp ,yhteisiä tutkinnon osia 35 osp, vapaasti valittavia 10 osp
➤ Tutkintojen muodostuminen = pakollisuus – yhteinen osaamisperusta/
valinnaisuus - yksilölliset polut
• Tutkintokohtainen valikko
• Tutkinnon osat muista tutkinnoista ja amk:sta
• Paikalliset tutkinnon osat
• Vähintään 30 osp osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta
• Tutkinnon yksilöllinen laajentaminen mahdollista
➤ Yhteiset tutkinnon osat 35 osp – neljä kokonaisuutta, suhteellinen laajuus
kasvanut ja valinnaisuus tutkinnon osien sisällä lisääntynyt
• Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen
• Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen
• Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen
• Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen
TUTKE 2 – LINJAUKSIA: PERUSTUTKINNOT

21. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta sovelletaan:
➤ Näyttötutkintoina suoritettaviin PT, AT, EAT ja niihin valmistavissa koulutuksissa
sekä TYKE-toimintaan
➤ Hankintatavasta riippumatonta osaamista, jonka osoittamiseen oltava mahdollisuus
(muodollinen laajuus säilyisi avoimena verrattuna perustutkintoon)
➤ Henkilökohtaistaminen täsmentyy: vastuu pääsääntönä koulutuksen järjestäjällä,
ilman valmistavaa koulutusta osallistuvilla vastuu tutkinnon järjestäjällä, OPH voi
tarkentaa määräyksiä.
➤ Säädöksiin täsmennetään myös aikuisille oikeus saada opinto-ohjausta
Näyttötutkinnoista:
➤ Muotomääräystä täsmennetään: koostuu ammatillisista tutkinnon osista, joista
muiden tutkintojen tapaan oltava vähintään yksi pakollinen tutkinnon osa. Uutena
maininta, että suoritetaan tutkintotilaisuuksissa.
➤ Opetushallitus vastaa edelleen ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista
➤ tutkintotoimikunnat antavat todistukset myös osatutkinnoista
➤ Näyttötutkintoon valmistava koulutus uutena säännöksenä: koulutuksen järjestäjän
annettava todistus valmentavaan koulutukseen suorittamisesta
TUTKE2 : AIKUISKOULUTUS JA NÄYTTÖTUTKINNOT
22

22. Kaikissa tutkinnoissa ammatillisessa peruskoulutuksessa vahvistettu
➤ Osaamisperusteisuus keskiössä
➤ Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä tavoitteita
➤ Politiikan ja yhteiskunnan lukutaidon kehittymistä
➤ Työelämän pelisääntöjen tuntemusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista
koskevaa osaamista
➤ Yrittäjyysosaamista
➤ Tieto- ja viestintätekniikkaosaamista ja viestintävalmiuksia
ECVET toimeenpano (eurooppalainen ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten
siirtojärjestelmä
Koulutuksen tarkoitus ammatillinen osaaminen sekä elinikäisen oppimisen tukeminen
ja työllisyyden edistäminen
Perustutkinto on opetussuunnitelmaperusteista, suoritetaan peruskoulutuksena tai
ammatillisessa aikuiskoulutuksessa näyttötutkintoina, antaa yleisen jatko-
opintokelpoisuuden
Ammatillisesta perustutkinnosta päättämisestä = koulutusalat päättää
valtioneuvosto, OKM perustutkintojen osaamisalat ja tutkinnon sijoittuminen
tutkintorakenteeseen, OPH valmistelee muutokset tutkintorakenteeseen
TUTKE2 LINJAUKSIA

23.  Tehtävänä on:
1. laatia yleiset puitteet ammatillisen koulutuksen
tutkintorakenteen ja ammatillisten tutkintojen kehittämiseksi
erityisesti ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osalta
2. laatia yleiset toimialoittaiset tavoitteet ammatti- ja
erikoisammattitutkintojen kehittämiseksi
3. ohjata ammatti- ja erikoisammattitutkintorakenteen
kehittämistä ja seurata uudistuksen toteuttamista
4. arvioida erikoisammattitutkintojen suhdetta
korkeakoulututkintoihin ja korkeakoulujen
erikoistumiskoulutuksiin
5. arvioida tarve osaamispisteiden käyttöönotolle
näyttötutkinnoissa sekä niiden vaikutukset
näyttötutkintojärjestelmälle
TYÖELÄMÄN OHJAUSRYHMÄ AMMATILLISEN
TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI (1.8.2018)

24.  Järjestelmä on paisunut hallitsemattomaksi. 372 ammatillista
tutkintoa, noin 4500 tutkinnon osaa
 Tutkintojen perusteiden uudistamistyö on työlästä ja vie paljon
aikaa  Tutkinnot jäävät jälkeen työelämän tarpeista
 Työelämän muuttuvat osaamistarpeet edellyttävät
tutkintojärjestelmältä joustavuutta ja uudenlaisia
osaamisyhdistelmiä
 Järjestelmässä on päällekkäisiä tutkintoja ja erityisesti
tutkinnonosia
 Osa tutkinnoista sijaitsee koulutusalajaottelussa ”väärässä
paikassa”
MIKSI TUTKINTORAKENNETTA PITÄÄ UUDISTAA?

25. USEITA TUTKINNON OSIA SEURAAVISTA TEEMOISTA
Asiakaspalvelu 36 tutkinnon osaa
Markkinointi ja markkinointiviestintä 19 tutkinnon osaa
Esimiehenä toimiminen 27 tutkinnon osaa
Laadunvarmistus ja -valvonta 14 tutkinnon osaa
Monikulttuurisuus 11 tutkinnon osaa
Projekti- ja hankeosaaminen 13 tutkinnon osaa
Suunnitteluosaaminen 17 tutkinnon osaa
Turvallisuus ja riskien hallinta 18 tutkinnon osaa
Työnjohto ja työnopastus 21 tutkinnon osaa
Työssä oppimisen ohjaaminen, työpaikkakoulutus 16 tutkinnon osaa
Yrittäjyys, yrityksessä toimiminen, yritystoiminta 211 tutkinnon osaa

26. TYÖELÄMÄN MUUTOS JA
OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
XX.XX.2015
MIKKO KOSKINEN, SAK

27. KOULUTUSTASO JA TYÖLLISYYS KULKEVAT KÄSI
KÄDESSÄ

28. Suomi osaamisen kasvu-uralle; ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle. OKM 2015

29. TYÖPAIKKOJEN OSAAMISTARVE ON KASVANUT;
MUODOLLINEN JA TOSIASIALLINEN KELPOISUUS
TYÖTEHTÄVÄÄN ON NOUSSUT

30. SUOMESSA ON PALJON AIKUISIA, JOIDEN HEIKKO
PERUSTAITOJEN TASO HAITTAA TYÖLLISTYMISTÄ JA
TYÖSSÄPYSYMISTÄ

31. ROBOTISAATIO JA DIGITALISAATIO MUUTTAVAT
AMMATTIEN SISÄLTÖJÄ JA TAPOJA TEHDÄ TYÖTÄ.
JOTKUT AMMATIT KATOAVAT KOKONAAN

32. 1. Ammatillisen peruskoulutuksen tarvetta on paljon
aikuisväestössä
2. Aikuisväestössä on paljon perustaidoiltaan heikkoja
3. Työllisyysasteiden ja koulutustason välinen yhteys kertoo
siitä, että rakenteellisen työttömyyden ongelmat ovat ainakin
osittain osaamiseen liittyviä
4. Työelämän muutokset kiihtyvät edelleen. Tarvitaan jatkuvaa
osaamisen kehittämistä
5. Ammatinvaihtamisesta tulee vielä nykyistä vahvemmin sääntö
kuin poikkeus
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

33.  Suomi osaamisen kasvu-uralle; ehdotus tutkintotavoitteista
2020-luvulle. OKM 2015
 Suomen osaamistason kasvun pysähtyminen ja oppimistulosten
laskusuunta tulee saada kääntymään kasvu-uralle
 Suomessa tarvitaan toimia elinkeino- ja yritysrakenteen
monipuolistamiseksi ja kasvuyrittäjyyden tukemiseksi
 Suomen talous on entistä riippuvaisempi kotimaan yksityisen
sektorin kehityksestä ja työvoimatarjonnan määrästä
 Koulutusjärjestelmän joustavuutta tulee parantaa eri
koulutusalojen ja –asteiden raja-aitojen purkamiseksi
 Koko työvoiman osaamistason nostamiseen,
laajentamiseen ja uudistamiseen on
panostettava
➤ Erityistä huomiota tulee kiinnittää
1. Heikossa työmarkkina-asemassa oleviin
2. Rakennemuutosalueiden työvoiman osaamisen uudistamiseen
3. Kasvavien pk-yritysten henkilöstön koulutus- ja
osaamistarpeisiin
ONNEKSI TILANNEKUVA ON YHTEINEN!

34. MITÄ PITÄISI TEHDÄ?